Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja (Marko Kallio , vs. Johanna Tupila )

Transkriptio

1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunta toimii kunnan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, vapaa-aika-, nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja kansalaisopistotoiminnan järjestäjänä. Kansalaisopistolla on sivistyslautakunnan alainen johtokunta. Kansalaisopiston toiminta-alueena ovat Kinnulan ja Lestijärven kunnat. Opistoa hallinnoi Kinnulan kunta. Vastuualue Sivistyspalvelujen hallinto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja (Marko Kallio , vs. Johanna Tupila ) Sivistystoimen hallinnonalan tehtävänä on sen eri toimialoilla (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio, vapaa sivistystyö, vapaa-aikatoimi, kirjasto ja kulttuuri) edistää asukkaiden hyvinvointia. Turvataan asukkaille mahdollisuudet aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina, joilla on oikeus turvalliseen, oppijalähtöiseen, elinikäiseen oppimisen polkuun varhaiskasvatuksesta ikääntyvään väestöön. Edistää kunnan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana. Sivistystoimi huolehtii omalta osaltaan asukkaisen henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta, toimintakyvystä sekä elämänlaadusta. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sivistystoimen laadun, tarjonnan ja rakenteen kehittäminen (sivistys elinvoimaisuuden, turvallisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tekijänä) Sivistystoimen kuntakesu (sis. rakenteet ja toimintatavat, henkilöstö, osaaminen, johtaminen) Kuntakesun kokoaminen ja viimeistely 2017 Henkilöstön osaamisen kehittäminen osana kuntakesu ja ops-työtä Osaamiskartoitus (tiimiosaamiskeskustelu), henkilöstön kehittämissuunnitelma, rakennesuunnitelma Kehittämis- ja rakennesuunnitelma valmiina 2017, eläköitymiset ja muuttuneet osaamistarpeet huomioitu. Talouden tasapainotusohjelma huomioitu suunnittelussa lv

2 Pedagogiikan kehittäminen opetussuunnitelmatyön avulla Oppilashuoltotyön kehittäminen Kansalaisopiston suunnitelmallisen kehittämistyön aloittaminen muuttuneessa toimintaympäristössä Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen Perusopetuksen, lukion sekä taiteen perusopetuksen ops-prosessi Oppilashuoltoprosessit ja -rakenne Kansalaisopisto kuntien strategian toteutuksessa, toimintatavat Päiväkodin käyttöönotto syksy 2016; rakenteiden, toimintatapojen ja osaamisen varmistaminen sekä työnkuvat. Varhaiskasvatuslain muutos Opisit käytössä 2017 Oppilashuoltoryhmien itsearviointi, tulokset Itsearviointi ja sidosryhmä(kyselyn) tulokset ja jalkautus kurssisuunnitelmiin ja tarjontaan Kasvatuskumppanuuden tuotokset, henkilöstön tyhytarkistus/tulokset, henkilöstömitoituksen tarkistus/tulokset Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kinnulan kunnan koulutoimi on lukuvuotena osallistunut tiiminä oph:n lanseeraamaan kuntakesun laadintaan. Prosessi on jatkunut syyskaudella ja sitä oli tarkoitus jatkaa kevätkaudella Prosessi on nivottu osaksi kuntastrategian toteutusta ja siinä oli tarkoitus muodostaa kehittämisen painopisteet, järjestämisrakenne, toiminnan tavoitteet, henkilöstön toiminta ja johtaminen. Kuntakesu on osa ops2016 prosessia. Kuntakesun laadinnan aikataulu (opsin, johtamisen, henkilöstön ja rakenteiden osalta) oli saada valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä Kuntakesu yhdistää koulutoimen suunnittelu-, arviointi- ja laatutyön. 2. Sivistystoimen varautuminen mm. eläköitymisten ja toimintaympäristön muutoksen aiheuttamaan osaamisvajeeseen; keinoina henkilöstön osaamiskartoitukset ja henkilöstön kehittämissuunnitelma ja erityisesti opetussuunnitelman uudistamiseen liittyvä prosessi. Henkilöstön osaamistarpeita on ryhmätasolla aiemmin arvioitu ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmaa laadittaessa, mutta keskustelu ja suunnitelmat oli tarkoitus saattaa yksilötasolle saakka tarkemmin vuoden 2017 aikana. 3. Opetussuunnitelmatyöhön ja oppilashuoltotyöhön paneutuminen, painopisteenä yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä toiminta, tarvittavaa yksilöllistä ja korjaavaa toimintaa unohtamatta. Koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden riittävyyden/jatkuvuuden tarkastelu perusturvatoimialan kanssa.

3 Suoritteiden määrä TP15 TA17 TP17 TA18 Sivistyslautakunnan kokoukset Toteutuminen vuonna Sivistystoimen rakenteellisen tarkastelun osalta tapahtui perusopetuksen kouluverkon tiivistyminen siten, että Muholan koulu lakkautui alkaen. Henkilöstön määrään/osaamiseen liittyvä suunnittelu on ollut pysähdyksissä vuoden 2017 aikana. lähinnä muutokset johtuivat Muholan koulun lakkauttamiseen liittyvistä henkilöstön siirroista. 2. Sivistystoimen päällikkö/perusopetuksen ja lukion rehtori sekä koulujen yhdyshenkilöt osallistuivat vuonna 2015 ja 2016 KuntaKesu jatkokoulutukseen. Henkilöstövaihdosten johdosta kuntakesuprosessi ei kuitenkaan edennyt sille koulutuksen aikana asetettuun tavoitteeseen. KuntaKesun keskeiset suunnitelmaosiot (johtaminen, henkilöstön osaaminen, ops-työhön liittyvä laadullinen kehittäminen) toteutuivat osittain ops- ja lops-työn sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmatyön avulla. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat on otettu käyttöön. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotto siirtyi valtakunnallisesti eteenpäin ja ne tulee ottaa käyttöön Opetuksen laadun kehittämistä ja työtapoja on tarkasteltu lähinnä hankkeiden kautta (digitutor, pedagogiset käytänteet jne.). Vuonna 2016 tehty ops-laadintaprosessi oli mittava työ, jonka jälkeen hengähdettiin hieman kehitystyön osalta. Sivistystoimen johtamisen osalta vuonna 2017 oli useita henkilöstövaihdoksia. Kaikilla kouluilla ja luokka-asteilla järjestettiin vanhempien tapaamisia ja samoin vanhemmille järjestettiin vanhempainillat. Kuraattori- ja muut perusturvatoimialan tuottamat palvelut jatkuivat vuoden 2017 aikana. Myös vastaava koulukuraattori oli nimettynä. Laadullinen kehittäminen jatkui perusopetuksessa ja lukiossa erillisten hankkeiden kautta. Koulujen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät suunnitelmat, sekä oppilashuoltosuunnitelma ovat käytössä toiminnassa. TVT-tutoropettaja kouluttautui vuoden 2017 aikana ja jakoi oppimaansa tietotaitoa henkilökunnalle. Myös koulujen työsuhteinen henkilökunta osallistui TVT vierikoulutuksiin. 4. Varhaiskasvatukseen yritettiin rekrytoida lähiesimiestä useassa haussa siinä kuitenkaan onnistumatta. Loppuvuonna 2017 varhaiskasvatuksen lähiesimies- ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäjänä toimi henkilö 10 tunnin viikkotyöpanoksella. 5. Kansalaisopiston osalta ei toteutunut suunniteltu sidosryhmäkysely. Itsearviointityötä sen sijaan tehtiin johtokunnan kanssa kuntastrategian jalkautuksen ja sosiaalisen kestävän kehityksen teemojen osalta. Kansalaisopisto osallistui aktiivisesti Suomi 100 juhlallisuuksien toteutukseen. Siv.palveluiden TA2017 TAmuutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama hallinto Toimintatulot 8-8 Toimintamenot Toimintakate

4 Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot euroa. Vastuualue Varhaiskasvatus (Päivähoito) Aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Marko Kallio/vs. Johanna Tupila Varhaiskasvatuksen, päivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapsille turvallinen, aktiiviseen toimijuuteen kannustava kasvu- ja oppimisympäristö, jossa lapsilla on mahdollisuus kehittää persoonallisuuttaan ja taitojaan monipuolisesti leikin ja vuorovaikutteisen toiminnan kautta omista lähtökohdistaan käsin. Keskeisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja yksilöllisyyden kunnioittaminen. Turvalliset ja rajoja antavat ihmissuhteet luovat pohjan lapsen perusturvallisuudelle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tavoitteena on, että lapsi omaksuu myönteisen ajattelutavan itseään, toisia ihmisiä ja muita kulttuureja kohtaan. Ikätovereiden kanssa toimiessaan lapsi kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja oppii sosiaalisia taitoja. Keskeisellä sijalla toiminnassa on kasvatuskumppanuus; vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön tietoinen sitoutuminen toimimaan tavoitteellisesti yhdessä lapsen kehityksen ja kasvun tukemiseksi. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Hoitopaikan saatavuus (yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus, ennaltaehkäisy) Hyväksytyt hoitopaikkahakemukset Käsittelyaika Hoitopaikka 100 %:lle tehdyistä hakemuksista Käsittelyaika max 2 viikkoa, kiiretapauksissa 3 Varhaiskasvatuksen kasvatuksellisen osan painottaminen Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi Varhaiskasvatuslain tuottamat muutokset VASU:aan. suunnitemaan jalkauttaminen ohjaamaan työkäytäntöjä 1) Päiväkotimaisen toimintaympäristön toimintatapojen vahvistaminen ja kehittäminen, nivelvaihetyö sekä tuki ja ohjaus työpäivää Vasun painopistealueiden määrittely vuosittain ja käytännön toteutumisen seuranta itsearviointina.

5 2) VASU-prosessin kehittäminen ja jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatuksen laatutyötä (varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen, varhainen havainnointi ja tuki, turvallisuutta ja osallisuutta edistävät työtavat käytänteinä jne.) Päivähoidossa on lapsia keskimäärin Toteutuminen vuonna Vasut ovat vähitellen muodostuneet osaksi jokapäiväistä työtä, (vanhempainvartit, säännölliset suunnitteluajat mm. työvuorolistoissa). Kinnulan kunnan varhaiskasvatuksen suunnitelma (VASU) on valmistunut syksyllä 2017 osa-aikaisen varhaiskasvatuksen päällikkö Paula Kinnusen ohjauksessa. Kaikille päiväkoti Silkkilinnan lapsille on laadittu oma VASU vuoden 2017 loppuun mennessä. Päiväkoti Silkkilinnaan on yritetty rekrytoida johtajaa, joka toimii samalla varhaiskasvatuksen päällikkönä. Useista hakuista huolimatta virkaa ei ole saatu täytettyä. Syksyn 2017 aikana virassa toimi osa-aikainen henkilö 10 tunnin viikkotyöajalla. Henkilöstön vaihtuvuus on osin estänyt laadun kehittämistä. Kunnalliseen varhaiskasvatukseen ovat päässeet kaikki varhaiskasvatusta tarvitsevat lapset. Päiväkoti Silkkilinnan lisäksi varhaiskasvatuspalveluita on järjestetty erillisin päätöksin ja perustein myös varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten kotona. 2. Päiväkoti Silkkilinna (42 paikkaa) on ajoittain ollut aivan täynnä ja lapsia kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä on ollut enimmillään noin 50. Hoitopaikan saa tarvittaessa ja määritellyssä ajassa. Varh.kasvatus TA2017 TAmuutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot 7264 euroa.

6 Vastuualue Esi- ja perusopetus Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Marko Kallio/vs. Johanna Tupila. Perusopetus antaa kasvatus- ja opetustehtävänsä mukaisesti lapsille ja nuorille laajaalaiset valmiudet tulevaan elämään sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä. Perusopetus ohjaa oppilaita löytämään inhimillisen pääoman mukaisen oman osaamisensa, vahvuutensa sekä rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on laaja-alaisen kestävän kehityksen (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen) periaatteen mukaisesti edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä lisätä sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, osallisuudesta vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Kulttuuritehtävänä perusopetuksella on edistää oppijoiden kulttuurista osaamista, kulttuurisen moninaisuuden arvostamista, juurtumista yhteisöön, kulttuurisen perimän arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman muodostumisessa. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Esiopetuksella parannetaan kouluvalmiutta Esiopetukseen osallistuminen, uuden esiopetuksen opetussuunnitelman ja rakenteiden toimivuuden tarkastelu Ei pudokkaita, (esiopetus on ollut vanhempia velvoittava alkaen) Itsearvioinnin tulokset osana koulun 9. luokan oppilaat saavat perusopetuksen päästötodistuksen Toisen asteen opintokelpoisuus Yhtenäisen peruskoulun kehittäminen osana oppilaan oppimispolkua lukuvuosikelloa. Uusi ops Oppivelvollisuuden suorittaminen 100 % Siirtyminen jatko-opintoihin 9. lk:n päätyttyä, ei pudokkaita Yhteiset virat ja yhteinen pedagoginen toimintatapa 100% 80 % viroista käytännössä yhteisiä, uusimuotoisia, yhteiseen toimintaan pohjautuvia tapahtumia (pedagogiset iltapäivät, teemat tms.) väh. 3/lkv Hyvä osaaminen eri aineissa Valtakunnalliset kokeet Valtakunnallisesti vähintään keskitasoa

7 Kuntastrategian painopistetavoitteiden toteuttaminen toimintaa ohjaavana Kuntakesun laadinta ja toteuttaminen Uusi opetussuunnitelma omaa työtä ohjaavana sekä resurssina Tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen järjestelyt. Oppilaiden osallisuuden, yhteisöllisen oppilashuollon ja koulukulttuurin kehittäminen Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan laadullinen kehittäminen osana perusopetusta, ehetytetty koulupäivä TVT:n hyödyntäminen kaikissa oppiaineissa osana hyvää oppimista ja ops2016 toteutusta Oppilaskerhot Vision ja laatukriteereiden painotusten näkyminen koulujen opseissa ja lukuvuosisuunnitelmissa. Kesu + siitä johdettu lukuvuosisuunnitelma Täydennyskoulutus, työryhmätyöskentelyyn osallistuminen, yhteisöön jaettu osaaminen Yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien työn kehittäminen, oppilaskuntien toiminnan kehittäminen APIP-toimintaa suunnataan syksystä 2017 IP toimintaan Toimintasuunnitelman jalkautus, lasten lkm. Kokeilut eri oppiaineissa ja ainekokonaisuuksissa, opetuksen TVT-suunnitelman loppuunsaattaminen Oppilaskerhot toimivat jokaisella koululla osana eheytettyä koulupäivää, osallisuus Arviointi lukuvuoden lopuksi itsearviointina. Lukuvuosisuunnitelmalomakkeiston uusiminen Käytössä vuonna 2017 Veso-koulutuksen lisäksi koko henkilöstölle väh. 1 koulutuspäivä/lukuvuosi opetussuunitelmatyöhön/ oppilashuoltoon liittyen Uusia pedagogisia kokeiluja väh. 2/lkv/koulu Yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien toiminnan säännöllistäminen, väh. 2 kokousta/lukukausi/koulu Oppilaskunnat luokille yhteistoimintakokeilua/lkv Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 5 10 lasta. 1 2 vuosittaista tapaamista (APIP-ohjaaja /alkuopetuksen opettajat /luot, rehtori, erit.op. Väh. 2 3 kokeilua/koulu/lkv TVT-suunnitelma käyttöönotettavissa lukukaudella 2017, TVTtutoropettaja käytettävissä Kerhoja vähintään 4 6 vuositasolla, oppilaiden kuuleminen kerhotarjonnassa, kerhojen monipuolisuus

8 Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kuntakesu-työkalua ja-prosessia hyväksikäyttäen sekä ryhmätasolla tehdyn osaamisarvioinnin pohjalta tehdään yksityiskohtaisempi perusopetuksen kehittämis- ja henkilöstösuunnitelma. Tämä suunnitelma on kuntastrategian tavoitteita ja painopisteitä toteuttava hallintokuntakohtainen alasuunnitelma. Suunnitelma tarkoittaa mm. sitä, että koulujen toimintaa ja rakenteita kehitetään oppilasmäärään sopivaksi sekä henkilöstöä koulutetaan mm. erityisopetukseen uuteen pedagogiikkaan ja oppilaan kohtaamiseen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Painopisteenä osaamisen kehittämisessä on yhteisöllisen oppimisen tavoite. Opetussuunnitelmatyöhön, pedagogiseen kehittämiseen sekä oppilashuollolliseen työhän liittyvään kehittämiseen nimettyjä tiimejä hyödynnetään koko yhteisön hyväksi. Uusi ops2016-prosessin hyödyntäminen ja jalkautus. 2. Yhtenäinen perusopetus 0 9 luokille eli yhtenäiskoulu. Opettajien liikkuvuutta eri koulumuotojen välillä lisätään yhtenäisyyskouluperiaatteen mukaisesti. Opettajien vertaistuki, yksi yhteinen opettajien huone. Eläke- ja muiden järjestelyjen kautta vapautuviin virkoihin liittyvät tehtävien järjestelyt ratkaistaan kehittämissuunnitelman perusteella mm. välttäen pirstalemaista ja rauhattomuutta tuottavaa opetustuntien jakoa. 3. TVT:n käyttöä opetuksessa kehitetään. Atk-ohjelmistojen (Hallinnolliset ja yhteydenpitoon sopivat: Kurre, Priimus, Wilma sekä varsinaiset pedagogiset alustat mm. uusi pedanet) käyttöä tehostetaan osana TVT-suunnitelmaa. 4. Erityisopetusresurssin ja ylipäänsä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisjärjestelyihin ja oppimisen resursointiin liittyvät kokeilut ja järjestämistavat sekä menetelmät. 5. Koulutuksen ja muun osaamisen kehittämisen avulla parannetaan henkilöstön valmiuksia toimia uusissa työtehtävissä 6. Kehitetään arviointitoimintaa toiminnan tehostamiseksi. Arviointi nähdään jokaisen viranhaltijan arjen toimintatapaan liittyväksi tehtäväksi. 7. Oppilaskuntatyön, koulukulttuurin ja yhteisöllisen oppilashuoltotyön edelleen kehittäminen. 8. APIP-toiminta kiinteäksi osaksi perusopetusta, laadun ja toimintatapojen kehittäminen osana oppilaiden eheytyvää koulupäivää, yhteissuunnittelun aloittaminen perusopetuksen kanssa. 9. Kerhotoiminnan laadun ja tarjonnan kehittäminen, oppilaiden osallisuus, turvallinen ja kiusaamisvapaa, eheytetty koulupäivä. Perusopetuksen luokkien oppilaiden osuuden lisääminen kerhotoiminnassa mahdollisuuksien mukaan

9 Toteutuminen vuonna Rakenteellista kehittämistä tehtiin lähinnä kouluverkkorakenteiden osalta. Muholan koulu lakkautui alkaen ja oppilaat siirtyivät Nurmelan koululle. Henkilöstörakenteeseen liittyvään suunnitteluun ja toteutukseen ei, osin sivistystoimen johtavan viranhaltijan vaihtuvuuksien takia, pystytty paneutumaan. Henkilökunnalle on tarjottu mahdollisuuksien mukaan täydennyskoulutusta ja muuta osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa lähinnä sähköiseen suorittamiseen ja muihin TVT-valmiuksiin sekä oppilashuollollisiin asioihin liittyen. Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma tehtiin koskien koko henkilöstöä. 2. Ajatus yhtenäisestä perusopetuksesta on vakiintunut toimiksi, joista osan on syventynyt, koska kunnan kaikki jäljellä olevat koulut sijaitsevat samalla kampusalueella. Aiottua yhden opettajahuoneen mallia ei vielä ole otettu käyttöön. Osaamista on haettu koulutoimen sisältä eri kouluyksiköiden kanssa ristiin. 3. Wilman käytöstä mm. yläkoulussa on kodin ja koulun yhteistyön lisäämiseksi on hyviä kokemuksia ja toiminta on vakiintunut ja saanut uusia muotoja lapsen oppimispolkuun liittyen. Myös kunnan varhaiskasvatuksessa on otettu Wilma käyttöön. TVT:n käyttöönotto laajemmassa määrin oppiseen liittyvissä asioissa ja siihen liittyvä osaaminen vaativat vielä toimenpiteitä. TVT-tutoropettajan koulutus ja tietotaidon jalkauttaminen opetushenkilöstölle on vakiintunut ja koulukampuksella on oma digitutor. 4. Arviointitoimintaa on kehitetty mm. koulutuksella. Toiminnassa on vielä kehitettävää ja prosessi on kesken. Laatukriteereiden laadinnassa tulisi ottaa huomioon myös perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatu. Arviointitoiminnan kehittäminen ei ole ollut vuoden 2017 painopisteitä. 5. Ruudukossa mainittujen määrällisten mittareiden tavoitearvot on saavutettu niin esiopetuksessa kuin perusopetuksen 9. luokalla. Kaikki esiopetusikäiset oppilaat ovat osallistuneet esikouluopetukseen ja perusopetuksen päättötodistuksen ovat saaneet kaikki kyseisen vuosiluokan oppilaat. Myös opintomenestys on ollut hyvää keskitasoa. 6. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadullisessa kehittämisessä ja oppilasmäärätavoitteissa ei ole päästy tavoiteltuun tulokseen. 7. TVT-strategian työstäminen jäi kesken ja vaatii laadinnan uudelleen aloittamisen osana ops:n laadintaa ja toimeenpanoa. Myöskään asetetut materiaali- ja muut kokeilut eri oppiaineissa eivät toteutuneet toivotuissa määrin. TVT:n käyttöönotto luontaisena osana hyvää oppimista vaatii vielä toimenpiteitä ja osaamisen lisäämistä. 8. Oppilaskerhot ovat toimineet kaikilla kouluilla. Mm. liikuntakerhoihin osallistuvat käytännössä lähes kaikki alakouluikäiset lapset. Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien osalta kerhoaktiivisuus on lisääntynyt aiempaan verrattuna ja opetushenkilöstön osuus kerhojen vetäjänä on noussut, mikä lisää

10 oppilastuntemusta. 9. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan määrälliset tavoitteet on saavutettu. Toimintasuunnitelma ja laadun kehittäminen vaativat vielä toimenpiteitä. 10. Oppilaskuntatoimintaa on saatu käynnistetty niin alaluokkien kuin yläluokkienkin osalta. 11. Kohdassa kunta-kesu mainittuihin suunnitelmiin ja Kinnulan kunnan strategiasta johdettuun sivistystoimen hallintokuntakohtaiseen suunnitelmatavoitteeseen ei päästy. Esi- ja TA2017 TA TA Toteuma Poikkeama perusopetus muutokset yhteensä Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot euroa Vastuualue Lukio Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja rehtori Marko Kallio, vs. Johanna Tupila Lukion tehtävä on laaja-alaisen yleissivistyksen (arvot, tiedot, taidot, asenteet ja tahto) vahvistaminen. Tavoitteena on kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvä yksilö, joka osaa aktiivisena kansalaisena toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi itseään, toisia ja toimintaympäristöään kunnioittaen. Lukiokoulutuksella on perusopetuksen tapaan opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen muodostamalle kivijalalle ja tavoitteille. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa myös tulevaisuudessa. Lukio syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön. Koulutus antaa yleiset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään

11 perustuvaan ammatilliseen koulutukseen sekä ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaa ja elinikäiseen oppimiseen. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Ylioppilaskirjoitusten tulokset vähintään valtakunnallista keskitasoa * Yo-tulokset 50 % opiskelijoista saavuttaa yo-kirjoituksissa valtakunnallisen keskitason tai sitä paremman tuloksen Sähköisiin kirjoituksiin valmistautuminen osana uusimuotoisia arvioinnin toteutustapoja Opiskelijoiden jatkoopintokelpoisuudesta huolehtiminen Peruskoulun 9. lk;n oppilaiden hakeutuminen omaan lukioon Lukion pedagoginen kehittämistyö osana LOPS2016-prosessia ja laaja-alaisen osaamisen tuottamista Sähköiset kokeet, oppilasarvioinnin osaaminen yleisemminkin Henkilöstökoulutus Tilastokeskuksen tiedot Lukion oppilasrekisteri LOPS, lukion vahvuuksien, painopistealueiden, aihe-/ainekokonaisuuksien ja oppimisen toteutustapojen tuotteistaminen Tulevaisuutta palvelevan osaamisen tuottaminen Valmius ja osaaminen kunnossa, virheetön suoritus Veso-koulutuksen lisäksi koko henkilöstölle väh. 1 koulutuspäivä/vuosi Vähintään 80 % oppilaista pääsee yliopistoon tai ammattikorkeakouluun Vähintään 50 % oman kunnan peruskoulun päättävistä hakeutuu Kinnulan lukioon LOPS:n jalkautus toimintaan Osa uusista aine- /aihekokonaisuuksista valittavissa Huomioitu LOPS:ssa Opiskelijahuollollisten toimenpiteiden ja opiskelijoita osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen Lukio kunnan elinvoimatekijänä ja alueen kehittäjänä, lukion työelämäyhteydet Oppilasmäärän Yhteisöllisen opiskelijahuollon työryhmän toiminta, luki- ym. testauksen toimintatavat, ohjaus Opiskelijaedustus sivistyslautakunnassa Työelämää tukevat opintokokonaisuudet, työelämähankkeeseen osallistuminen Työryhmän kokoukset väh. 2/lkv Edustus lukiota koskevissa asioissa 1-2 opiskelijaa Aktiivinen työelämähankkeeseen osallistumien

12 kasvattaminen Oppilaiden lukumäärä Opiskelijamäärän nousu väh. 2 verrattuna tilanteeseen Tavoitteet Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. LOPS-työn tekemisen yhteydessä mainitut pedagogiset kehittämisen painopisteet (tulevaisuuden laaja-alaiset valmiudet, lukio alueen kehittämisessä ja elinvoimaisuudessa mukana, uudet aihe- ja ainekokonaisuudet jne.) Lopsin toteutuksessa huomioitu 2. Kehitetään edelleen opettajakunnan pedagogista osaamista TVT:n opetuskäytössä koulutuksen ja muiden osaamisen kehittämisen menetelmien avulla sekä osallistutaan resurssien puitteissa erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kannettavien tietokoneiden hyödyntämistä opiskelussa tehostetaan. Wilman käytön tehostaminen. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, sähköiset kokeet ja henkilöstön arviointiosaamisen kehittäminen. 3. Kehitetään yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa myös kansainvälisesti. Nähdään lukion mahdollisuudet myös alueen kehittäjänä. Huomioidaan opetuksen sisällöissä ja työtavoissa tulevaisuuden osaamisen laaja-alaiset valmiudet. 4. Lukion markkinointiin panostetaan erityisesti oman kunnan ja lähimpien naapurikuntien oppilaiden keskuudessa uusin menetelmin. 5. Opiskelijahuollon työtapojen, oppilaitoskulttuurin, osallistavien työtapojen ja oppilaitoskulttuurin kehittäminen. 6. Opiskelijamäärän kasvattaminen vähintään Huolehditaan omalta osalta siitä, että Kinnulan lukiolla on myös jatkossa taloudelliset, toiminnalliset ja laadulliset edellytykset jatkaa toimintaansa. Toteutuminen vuonna LOPS-työn tekemisen yhteydessä mainitut pedagogiset kehittämisen painopisteet (tulevaisuuden laaja-alaiset valmiudet, lukio alueen kehittämisessä ja elinvoimaisuudessa mukana, uudet aihe- ja ainekokonaisuudet jne.) eivät toteutuneet tavoitellussa määrin. Lukio osallistui kuitenkin alueelliseen työelämätaitojen kehittämishankkeeseen sekä sai omaa rahoitusta työelämän ja oppimisen pedagogisointiin. 2. Muilta osin sähköiset kirjoitukset ja LOPS:ien käyttöönottaminen ovat onnistuneet varsin hyvin, sähköisten kirjoitusten ja arvioinnin osaamista on lisätty. Lisäksi

13 kehittämisen kohteina ovat olleet hanketyön kautta mm. työelämäosaaminen ja kansainvälistyminen. 3. Lukiota on käyty markkinoimassa usean henkilön osalta sekä Kivijärvellä että Lestijärvellä. Oppilaita on ollut tutustumassa Kinnulan lukioon naapurikunnista. Markkinoinnin uusien menetelmien kehittely on vielä kesken ja vaatii lisää panostusta. Keskeiseksi tekijäksi markkinoinnissa on nostettu Kinnulan lukion vahvuuksien näkyväksi tekeminen sekä uudet oppimiskokonaisuudet. 4. Lukion opetussuunnitelmatyötä on aloitettu rinnan perusopetuksen opetussuunnitelmien uusimisen kanssa. Myös kurssikuvauksia on laadittu uudelleen sekä uusia oppimiskokonaisuuksia on laadittu ja näitä laitetaan jatkossa tarjolle. Opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseen kurssisisältöjen toteutuksessa tulee vielä panostaa. Toiminnallisten työtapojen ja esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen mahdollisuuksia on tutkailtu. Työ jatkuu edelleen. 5. Verkkopedagogiset ratkaisut ja TVT:n hyödyntäminen osana hyvää oppimista edistyivät pienillä askelilla. Opettajien osaamista kehitettiin mm. talon sisäisillä ohjauksilla ja vierikoulutuksena. 6. Kinnulan lukio osallistuu aktiivisesti pohjoisen Keski-Suomen alueelliseen hankkeeseen lukion työelämäyhteistyö, jonka tarjottimelle on jo syntynyt kursseja. Oma kehittämistyö etenee mm. hoiva-alan opintokokonaisuuden, erä- ja luontopainotteisuuden ym. suuntaan. 7. Muut ruudukossa mainitut määrälliset mittarit ovat keskimäärin toteutuneet. Lukion oppilasmäärä on kasvussa. Lukio TA 2017 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot euroa.

14 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA KANSALAISOPISTON TULOSALUE Vastuualue Kansalaisopisto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Kansalaisopiston johtokunta ja rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto on toiminut Kinnulassa ja Lestijärvellä. Tavoite: Edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Turvata heille hyvät mahdollisuudet sekä halu elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina. Edistää omalta osaltaan kuntien elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana. Huolehtia omalta osaltaan asukkaiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Opisto tukee toiminnallaan alueensa asukkaisen aktiivista osallistumista yhteisiin toimintoihin ja edistää toiminnallaan osallisuuden liittämiseen osaksi kuntalaisten koko elämänkaarta. Oppimista järjestetään tasavertaisuuden näkökulmasta myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella kuntien väestöpohja huomioon ottaen. Edistetään toiminta-alueen asukkaisen kykyä ja halua oman toimintakykynsä ja hyvinvointinsa ylläpitoon sekä itsensä kehittämiseen tarjoamalla opintomahdollisuuksia mm. omaehtoisiin opintoihin sekä täydennyskoulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä, jaksamisessa ja alueen vetovoimaisuuden lisäämisessä kansalaisopistolla on tärkeä rooli. Opisto tekee osaltaan myös lapsi- ja nuorisotyötä sekä lisää kuntien kulttuuritarjontaa. Vanhusikäisten toimintakyvyn (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen) säilyttämisessä opistolla on tärkeä merkitys. Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista tasolta toiselle etenevää opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja valmentautua alan ammatilliseen koulutukseen. Opisto osallistuu resurssiensa mukaisesti myös kuntien henkilöstökoulutukseen, sekä toiminta-alueen eri oppilaitosten yhteistyöhön sekä verkko-opiskelun kehittämiseen. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja valmentautua alan ammatilliseen koulutukseen. Se on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa eikä se tarkoita esim. perusopetuslain ja asetuksen mukaista perusopetuksen taidekasvatusta. Kinnulassa ja Lestijärvellä taiteen perusopetukseen kuuluu kansalaisopiston järjestämä visuaalinen taide sekä Viitasaaren musiikkiopiston järjestämä musiikin taiteen perusopetus. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat valtakunnallisesti uusittavina siten että kuntakohtaiset TOPSIT olisivat

15 käyttöönotettavissa Taiteen perusopetusta järjestävä ylläpitäjä saa opetuksen järjestelyjä varten erillistä valtionosuutta. Musiikin taiteen perusopetuksesta huolehtii Kinnulan kunnassa Viitasaaren alueen musiikkiopisto. Suoritteiden määrä TP16 TA17 TP17 TA18 Kansalaisopiston johtokunnan kokoukset Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta, sivistyksellinen tasaarvo, osallisuus Opiskelijoiden osuus asukasmääristä, osallistumisaktiivisuus Opiskelijoita noin 22 % yhteenlasketusta asukasmäärästä Myönteinen palaute Tarpeesta nousevien lyhytkurssien määrän lisääminen Palaute toiminnasta, alueellinen, sukupuolinen ja ikäryhmittäinen tasaarvo, sosiaalinen kestävä kehitys ja elinvoimaisuus Lyhytkurssien määrä Aliedustettujen ryhmien osallistumismahdollisuuden nosto, väh. + 5 % vuonna 2017 Lyhytkurssien määrä vähintään + 10 % alentuneesta (lv ) tasosta Kulttuuriperimän vaaliminen ja tallennus kulttuurinen kestävä kehitys kulttuurisen kestävän kehityksen kurssit, painotuksena ja osaamisen lisäämisenä Vähintään yksi lisää kummassakin kunnassa, vähintään yksi henkilöstön osaamisen kehittämisen tilaisuus Vuorovaikutteinen opiston tarjoamista mahdollisuuksista tiedottaminen toimintaalueen kunnissa Suomi 100 vuotta teema Tiedottamisen eri kanavat ja muodot, vuorovaikutteisuuden lisääminen toimintatavoissa Sisäinen markkinointi, eri hallintokunnat Kinnulassa ja Lestijärvellä Vähintään kolme kurssia/tilaisuutta kummassakin kunnassa Vähintään kaksi vuorovaikutteista tilaisuutta toimintaalueen kunnissa Uutta sisäistä koulutusta vähintään yksi kurssi/kunta Luottamushenkilökoulutusta väh. 1-2

16 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden (kuvataide) yleisen oppimäärän osallistujamäärät Opetuksen laatu ja tavoitteisuus, juurruttaminen yhteisöön taiteen keinoin Opiston toimintasuunnitelman uusiminen vastaamaan kuntien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa Taloudellinen ja tehokas toiminta Pyrkineiden lkm osallistujien lkm koko oppimäärän suoritus TPO:n OPS:ien laadinta, sisällöt ja toteutustavat Uusi kuntastrategioista johdettu toimintasuunnitelma osana kuntastrategioiden toimeenpanoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Määrälliset mittarit Oppilaita Kinnulassa 12 Oppilaita Lestijärvellä 12 Opetussuunnitelma käyttöönotettavissa Toimintasuunnitelma käyttöönotettavissa , heijastukset kurssisuunnitteluun ja toteutukseen, osallisuus Itsearviointi, opiskelijapalaute, BeLL Määrälliset mittarit, esim. kustannukset/opiskelija. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Palvelutarjonnan kehittäminen siten, että vähintään 22 % toiminta-alueen kuntalaisista osallistuu opiston toimintaan. Kestävää kehitystä (erityisesti sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) tukevien kurssien osuuden nostaminen opiston tarjonnassa. Lyhytkurssien määrän kasvattaminen palvelemaan kuntalaisten tarpeita. Aliedustettujen ryhmien osallistumisen nostaminen osana sosiaalista kestävää kehitystä. 2. Kansalaisopiston palvelutarjonnan ja työmuotojen kehittäminen vastaamaan entistä paremmin kuntien strategisiin linjauksiin. 3. Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien vähittäisen kasvattamisen aloittaminen Toholammin kunnan jäätyä pois Suomenselän kansalaisopiston toiminnasta. 4. Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksista tiedottaminen ja kehittämisideoiden kerääminen vuorovaikutteisena toimintatapana. Mahdollisuuksista ja tarjonnasta viestiminen sidosryhmille. 5. Kansalaisopiston toimintasuunnitelman laatiminen vastaamaan kuntien strategisten linjausten toteutusta. Opetussuunnitelmatyö taiteen perusopetuksessa osana kulttuurista kestävää kehitystä. Arvioinnit (CAF) pohjana tavoitteellisemmalle toiminnalle; tavoitteellinen toimintasuunnitelma hyödyntämään toiminta-alueen

17 kuntia. Kestävän kehityksen painotuksen huomioiminen opiston toiminnassa. 6. Talouden mittareiden käyttöönotto. Toteutuminen vuonna Lyhytkurssit eivät kädentaidoissa ja eräissä taitoaineissa eivät ole edelleenkään toteutuneet toivotussa määrin, vaan ne ovat jopa vähentyneet. Liikunnan lyhytkurssit, samoin jotkut ravitsemusalan lyhytkurssit toteutuvat hyvin. Korttikoulutukset ovat toetutuneet kohtuullisesti. Erilaisiin hankkeisiin ja kokonaisuuksiin liittyvät, suunnitellut osiot ovat saaneet opiston tarjonnassa jalansijaa. Tätä toimintaa täytyy kehittää edelleen. Toiminta tarkoittaa käytännössä asiakkaan ehdoilla, erilliseen teemoitukseen ja tarpeeseen liittyvää kohdennettua kurssisisältöjen suunnittelua, ja toteutustapaa. Nuorten osuus opiston ryhmissä ei juurikaan ole noussut vuoden 2016 notkahduksen jälkeen, jolloin nuorten bändejä ei muodostunut aiempien vuosien tapaan. Lasten taiteen perusopetuksen (valmistavat opinnot) osallistujamäärät sen sijaan ovat kasvaneet. Samoin jotkut laspsille tarjotut ruokakurssit. 2. Vuonna 2017 tunteja toteutui Opisto on aktiivisesti ollut osallisena Kinnulan kunnan strategiatyössä. Strategiassa opiston painotukset (kestävä kehitys; sosiaalinen, kulttuurinen, hyvinvointi ja terveyden edistäminen, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä elinvoima ja tasaarvo) ovat tärkeässä roolissa. Opisto on pyrkinyt tarjoamaan kursseja ja toimintaa myös ryhmille, jotka eivät ole olleet muiden tahojen tarjonnan kohteina. (Mm. omaishoitajien jaksaminen, kehitysvammaisten taide-, musiikki- ja liikuntaryhmät, jne.). Kulttuurisen kestävän kehityksen osalta opisto oli aktiivinen mm. Suomi 100 toiminnassa (mm. kyläkierrokset, paikallisperinne jne.) yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Strategian painopisteiden mukainen toiminta opistolla niin kurssisuunnittelussa, tarjonnassa kuin toteutuksessakin on jatkunut myös terveyttä ja hyvinvointia painottavissa kurssikokonaisuuksissa. Osallisuuden vahvistaminen on kansalaisopiston toiminnassa aina ollut sisäänrakennettuna. Osallistumisen kynnystä näille kursseille on pyritty alentamaan mm. opintoseteliavustuksilla, joita (valtion kustantamana) on ollut tarjolla senioreille ja eläkeläisille sekä työttömille 4. Taiteen perusopetukseen liittyviin määrällisiin tavoitteisiin ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Opetussuunnitelmatyö TOPS:ien uusimiseksi on käynnistynyt vuoden 2017 loppupuolella. 5. Vuorovaikutteista opiston markkinointityötä on tehty liian vähän vuonna 2017; opiston näkyvyyttä ja läsnäoloa tulee vahvistaa. Opisto on kuitenkin tehnyt aktiivista työtä mm. Lestijärven kunnan aktiivisten toimintaverkostojen (esim. liikunnalliset toimijat, kädentaitojen toimijat jne.) sekä Kinnulan kuntien SOTE- ja kirjastosektorin kanssa. Opiston tekemä työ alueen ihmisten hyvinvoinnin,

18 terveyden, jaksamisen ja osallisuuden edistämisessä tulee tehdä näkyväksi ja vahvistaa. 6. Opiskelijoita vuonna 2017 oli yhteen kertaan laskettuna 705. Nousua edelliseen vuoteen nähden on hieman (4.1 %) vaikka kuntien asukasluku on laskenut. Opiskelijoista 75 eli 10.2 % oli kotoisin jostain muusta kunnasta kuin Kinnulasta ja Lestijärveltä. Vuonna 2015 vastaava opiston toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden osuus oli 4,6 ja vuonna 2016 noin 8 %. Luvusta päätellen opistolle on jäänyt asiakkuuskontakteja entisen toiminta-alueen kuntiin. Alueellista sivistystarvetta on siis olemassa, joten tämän valtakunnallisen kriteerin perusteella opiston läsnäolo alueellaan on enemmän kuin perusteltu. Kinnulan ja Lestijärven kunnan (omista) asukkaista oli opiston opiskelijoina 25,8 %. Määrä on jotakuinkin ennallaan vuoteen 2016 verrattuna (24,6 %). Tavoitteeksi asetettu määrällinen tavoite täyttyi näin ollen. 7. Talouden mittareiden osalta työn alla ovat perinteisten määrällisten mittareiden ohella laadullisen mittauksen sekä jopa vaikuttavuuden mittareiden kehittely (esim. Sofie, BeLL-tyyppinen mittaus). Kinnulan kunnan hallintosäännön luvun II (talous ja valvonta) kappaleen 11 Hallinnon ja talouden tarkastus 2 :n mukaan sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kansalaisopiston vuoden 2016 osalta sisäinen tarkastus ja riskien hallinta ei ole toiminut toivotulla tavalla. Edelleen hallintosäännön luvun II (talous ja valvonta) kappaleen 12 ( sisäien valvonta ja riskienhallinta ) 4 :n mukaan lautakunta, jaos ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoi kunnanhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Edellä kuvattuun liittyen myös kansalaisopistolla tulee aloittaa riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvä käytännön suunnittelu ja toimeenpano, jotta toiminta päästäisiin aloittamaan viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa. Kans. op TA2017 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot euroa

19 Vastuualue Nuorisotoimi Vastuualue Nuorisotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Nuorisotoimen tarkoituksena on tuoda edellytyksiä turvalliselle ja myönteiselle kasvulle, itsenäistymiselle, sosiaaliselle vahvistamiselle, tasa-arvolle sekä yhteisössä toimimiselle. Toiminnassa huomioidaan osallisuus ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen sekä sukupolvien ja erilaisten kulttuurien välinen vuorovaikutus. Monialaisen yhteistyön (koulut, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri III-sektori, perusturva) avulla tuetaan nuortenkasvua niin, että nuori saa mahdollisuuden harrastustoimintaan, itsensä kehittämiseen sekä saa valmiuksia kulttuuriseen toimtaan ja yhteisöissä toimimiseen. Toiminta-ajatus sisältää myös nuorten vaikutusmahdollisuuksien, hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamisen. Toiminnassa huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja lapset. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Nuorten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen. Osallistujien määrä Tilaisuuksien määrä Nuorten tilaisuuksien osallistujien määrä (brutto) vähintään 200/vuosi Erilliset nuorten tilaisuudet vähintään 4/vuosi Kinnulalaiset nuoret elävät nuoruutensa ilman päihdeongelmia Järjestyshäiriöiden/ Sanallinen arviointi, päihdestrategia Sanallinen arviointi, päihdestrategia Valistus- ja neuvontatilaisuuksia uusin toimintatavoin yhdessä esim. koulu- ja poliisitoimen kanssa Painopiste ilkivallan (Laadullinen mittari), sanallinen arviointi, ilmoitusten väheneminen (Laadullinen mittari), arviointi sanallisena Valistustilaisuuksien määrä 1 2/vuosi, esim. poliisi Ilkivalta- ja rikosilmoitus-

20 (yhteiskunnan) omaisuuden kunnioittaminen ehkäisyyn ja toiminnan kanavoimiseen suotuisampaan suuntaan ten väheneminen väh. 3/vuosi Nuorten osallistumisen aktivoiminen Etsivä nuorisotyö Nuorisovaltuuston kokoukset. Nuorten tekemät aloitteet Toiminnan uudelleen käynnistäminen, moniammatillinen työskentely, verkostotyöskentely Nuorisovaltuuston kokouksia vähintään 6/vuosi, aloitteita vähintään 2/vuosi Säännölliset tapaamiset naapurikuntien etsivien kanssa väh. 2 krt/vuosi, muiden (TE, oppisopimustoimisto, avi, perusturva, kumppanuus, oppilaitokset) yhteistyömuotojen säännöllistäminen väh. viikottaisiksi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö koulujen ja viranomaisten kanssa mm. valistustoiminnassa ja ilkivallan ehkäisemisessä 2. Nuorisovaltuustotyöskentelyn ja muun nuorten osallistumiskanavien ja työtapojen kehittäminen 3. Nuorisotilatoiminnan kehittäminen yhdessä mm. 4H:n kanssa. Nuorten vapaaajantoiminnan hajallaan olevan tarjonnan koordinoiminen. 4. Nuorten osallistumisaktiivisuuden kanavoiminen rakentavaan toimintaan erilaisin työtavoin. 5. Etsivän nuorisotyön työtapojen kehittäminen Toteutuminen vuonna Nuorisovaltuusto on perustettu uudelleen vuonna 2017 ja sille on hyväksytty toiminnan säännöt. Nuorisovaltuuston toiminta on myös muilta osin käynnistynyt uudelleen vuoden 2017 aikana. Nuoret ovat saamassa myös edustajansa kunnan eri toimielimiin, kun asiaa koskeva hallintosääntömuutos on vahvistettu. Alakouluille Lukio johtokunnan lakkauduttua vuonna 2016 mahdollistui lukion edustajien läsnäolo- ja puheoikeus sivistyslautakunnassa suurimmassa osassa käsiteltäviä asioita. Vapaa-aikatoimen kerhoihin osallistuminen on ollut erittäin runsasta.

21 2. Nuorilla on ideoita, mutta osaltaan niiden toteutus on jäänyt puuttumaan työntekijöiden vähyyden ja kolmannen sektorin aktiivitoimijoiden vähäisyyden vuoksi. Ilkivaltaa on esiintynyt satunnaisesti. Teoista on tehty aina ilmoitus. 3. Etsivä nuorisotyötoiminta on käynnistynyt tauon jälkeen uudelleen vuoden 2016 huhtikuussa. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut laajan osan kinnulalaisista nuorista ja on ohjannut useita nuoria tarvitsemiinsa palveluihin. Toiminta on vakiintunut ja saanut uusia muotoja myös somessa vuoden 2017 aikana. 4 Nuorisotilatoimintaa on yritetty käynnistää ja säännöllistää yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kinnulan 4H-yhdistyksen kanssa. Toimintaa ei kuitenkaan ole saatu riittävissä määrin toteutetuiksi ja mm. kouluterveyskyselyn tulosten perusteella nuoret ovat tyytymättömiä tilanteeseen. Nuorisotoimi TA2017 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot euroa. Vastuualue Liikuntatoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Liikuntatoimen toiminta-ajatuksena on edistää kaikenikäisten kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja näihin liittyvää kansalaistoimintaa sekä luoda edellytyksiä kuntalaisten elinikäisen liikunnallisen elämäntavan luomiselle. Liikunnan avulla edistetään tasaarvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tuetaan kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä Toiminnassa nojaudutaan paikalliseen ja alueelliseen moninaiseen yhteistyöhön, jonka avulla toteutetaan terveyttä edistävää liikuntaa, tuetaan kansalaistoimintaa, tarjotaan liikuntapaikkoja ja järjestetään liikuntaa erityisryhmille. Liikuntasali ja alueet Toiminta muodostaa suurimman osan liikuntatoimen budjetista sekä käytännön työtehtävistä. Tehtävästä huolehditaan yhteistyössä eri liikuntajärjestöjen, kumppanuustoiminnan ja kunnan teknisen sektorin kanssa. Alueiden ja paikkojen kunto pyritään pitämään vähintään tyydyttävällä tasolla.

22 Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Liikunta-alueiden ja -paikkojen kunnossapidosta huolehtiminen Sanallinen arviointi Asiakaspalautteet Palautteen kysyminen käyttäjiltä, laadullinen tavoitteisto (asiakastyytyväisyys) Lasten liikuntaker- Kerhojen määrä Väh. yksi liikuntakerho/ hojen jatkaminen Monipuolisten liikuntatapahtumien järjestäminen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä terveyden edistäminen liikunnan keinoin Edulliset liikuntatilat harrastajille Liikuntatapahtumien määrä Tapahtuminen kävijät/vuosi Säännölliset kerhot eri kohderyhmille Liikuntavuorojen varausprosentti koulu/lukuvuosi Tavoiteltava määrä 18 tapahtumaa/vuosi Kävijäiden määrä 150 osallistujaa /vuosi 90 % käyttövuoroista varattuna Uimahalli ja uimahallin toiminnallisuus; elämänlaatua lisäävä, kuntouttava Runsas kävijämäärä, palveluntuottajan monipuolinen tarjonta, yhteistyö yrittäjän kanssa Palautteen kysyminen käyttäjiltä, laadullinen tavoitteisto (asiakastyytyväisyys), runsas kävijämäärä: vauvasta ikäihmisiin Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö liikuntatyötä tekevien järjestöjen kanssa ja niiden toiminnan kehittämiseen osallistuminen. 2. Liikuntapaikkojen (liikuntasali ja alue, kentät, uimalat, ladut) asiallinen kunnossapito pienenevien resurssien rajoissa yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. 3. Tehokas tiedottaminen paikallisista ja valtakunnallisista tapahtumista, sekä niihin osallistuminen. 4. "Liikuntaa harrastamattoman kuntalaisen" liikkumiseen aktivointi, sekä erityisryhmien (esim. vanhukset) huomioiminen. 5. Sisäliikuntatilojen välineiden hankinta resurssien puitteissa 6. Ohjatun opastuksen järjestäminen kuntosalilla välineiden käytöstä 7. Vuoroja jaettaessa eri käyttäjä- ja ikäryhmien tarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Toteutuminen vuonna Kunnan liikuntatoimen yhteistyö mm. eri järjestöjen kanssa on rajalliset resurssit huomioiden vakiintunut. Esimerkiksi MJK:lla on laajaa juniori- ja aikuistoimintaa ja se on järjestänyt tapahtumia, esim. hankifutis jne. Järjestöjen omaan

23 osallistamiseen on kannustettu ao. tahoja. Mukana aktivoinnissa on ollut myös kunnan ylin johto. Erityisryhmien liikuntatarjonta on vakiinnutettu yhdessä kansalaisopiston kanssa. Uimahallitoiminta käynnistyi uudelleen remontin ja uuden yrittäjä toimesta alkuvuonna Kävijämäärät erityisesti keväällä 2017 olivat jopa noin tuhat kävijää kuukaudessa. Avustusmäärärahojen poistuttua, on järjestöjä kannustettu mm. omatoimiseen varainhankintaan. 2. Kunnan liikunta-alueista on pidetty huolta vapaa-aikaohjaajan, Viitaseudun kumppanuushankkeen ja teknisen toimen yhteistyönä. Kunnossapidosta on tullut pääasiassa myönteistä palautetta. (Taviaikaiset järvialueen latuasiat eri kylille tästä linjasta poiketen.). 3. Erilaisista valtakunnallisista ja alueellisista tapahtumista on tiedotettu lähinnä suoraan kohderyhmille järjestöjen kautta. Tukea ja huomiointeja on lisätty mm. vuoden liikuttaja valinnan osalta. 4. Liikuntaan aktivointia on tehty erilaisten tempausten, pienten palkintojen ym. avulla. Tempauksissa on huomioitu ihmisen koko elämänkaari (päivähoitolapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet) Myös asiakaspalautetta ja toiveita on pyritty huomiomaan ja toteuttamaan (esim. aamu-uinnit, suora kohteistaminen eri ryhmille jne.). 6. Taulukossa olevien määrällisten mittareiden osalta tavoitteet ovat toteutuneet, jopa reilusti ylittyneet (mm. kerhot, tapahtumien määrät). Liikuntatoimi TA2017 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot euroa. Vastuualue Kirjastotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Sivistyslautakunta ja kirjastotoimenjohtaja Pirkko Kauppinen Toiminta-ajatus Kirjaston toiminta-ajatuksena on tarjota kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kirjastotilat ovat esteettömiä, viihtyisiä ja yhteisöllisyyttä tukevia. Kokoelmillaan ja palveluillaan kirjasto tukee kaikenikäisten ihmisten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa pääsyn tiedon ja elämysten äärelle. Kirjasto ottaa

24 toiminnassaan huomioon alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia sekä luo kuntalaisille edellytyksiä virikkeiseen elämään koulutuksessa, työssä ja vapaa-aikana. Tässä tarkoituksessa kirjasto tarjoaa käyttöön tiloja, aineistoa, asiantuntijapalveluja ja pääsyn tietoverkkoihin. Tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aineistohankinnat resurssien puitteissa Uusien nimikkeiden määrä /asukas Kirjahankinta vähint. 400/1000 asukasta, sanoma- ja aikakauslehtiä 15 vsk /1000 asukasta, muun aineiston hankinta Sitova Sitova Resurssien puitteissa tapahtuva laadukas, tarpeiden mukainen palvelu Tarpeita vastaava aineisto Kattava kirjasto- ja tietopalveluverkko Lainaajia asukkaista Kirjastokäyntien määrä/ asukas Henkilökunta Täydennyskoulutus Lainausten määrä/asukas Internet-yhteydet asiakaskäytössä vähint. 150 tallennetta/ 1000 asukasta 40 % 10 käyntiä/asukas 1 htv/1000 asukasta vähint. 6 koulutuspäivää/ htv 17 1 asiakaskäytössä oleva työasema /1000 asukasta Kirjaston monimuotoisen palvelutuotannon kehittäminen Kirjasto kulttuuri- ja muiden tapahtumien tuottajana Yhteistoiminta kansalaisopiston, nuorisotoimen, koulujen, varhaiskasvatuksen ja perusturvan kanssa Näyttelyt väh. 4 vuosi Kirjailijavierailut, erilaiset kirjallisuusillat jne. väh 3/vuosi Säännöllisten työkäytäntöjen käyttöönotto yhteistoimintana, väh. joka toinen kuukausi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kirjaston palvelutason ylläpitäminen pitämällä aukioloajat ja henkilökunnan määrä tarkoituksenmukaisina. 2. Yhteisten seudullisten palvelujen tuottaminen ja siihen liittyen: - käytäntöjen yhtenäistäminen - henkilökunnan työskentely-ympäristön rakentaminen, koulutus- ja työprosessien muokkaus