Kansalaisopiston johtokunta ja rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto toimii Kinnulassa ja Lestijärvellä.

Transkriptio

1 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA KANSALAISOPISTON TULOSALUE Vastuualue Kansalaisopisto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Kansalaisopiston johtokunta ja rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto toimii Kinnulassa ja Lestijärvellä. Tavoite: Edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Turvata heille hyvät mahdollisuudet sekä herättää halu ja kyky elinikäiseen omaehtoiseen oppimiseen, kehittymiseen sekä ja aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina. Edistää omalta osaltaan kuntien elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä saattaa osalliseksi paikallisesta kulttuuriperimästä ja juurista. Huolehtia omalta osaltaan asukkaiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Opisto tukee toiminnallaan alueensa asukkaisen aktiivista osallistumista yhteisiin toimintoihin ja edistää toiminnallaan osallisuuden liittämiseen osaksi kuntalaisten koko elämänkaarta. Oppimista järjestetään tasavertaisuuden näkökulmasta myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella kuntien väestöpohja huomioon ottaen. Edistetään asukkaisen kykyä ja halua oman toimintakykynsä ja hyvinvointinsa ylläpitoon sekä itsensä kehittämiseen tarjoamalla opintomahdollisuuksia mm. omaehtoisiin opintoihin sekä täydennyskoulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä, jaksamisessa ja alueen vetovoimaisuuden lisäämisessä kansalaisopistolla on tärkeä rooli. Opisto tekee osaltaan myös lapsi- ja nuorisotyötä sekä lisää kuntien kulttuuritarjontaa. Ikäihmisten toimintakyvyn (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen) säilyttämisessä opistolla on tärkeä merkitys. Opisto osallistuu resurssiensa mukaisesti myös kuntien henkilöstökoulutukseen, sekä toiminta-alueen eri oppilaitosten yhteistyöhön. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuuksia opiskella taidetta pitkäjännitteisesti, päämäärätietoisesti ja oman kiinnostuksensa suuntaisesti. Opetuksella edistetään taidesuhteen kehittymistä ja elinikäistä taiteen harrastusta. Tehtävänä on lisäksi rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin. Opetus perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle. Taiteenalan opetuksessa vahvistetaan oppilaan omaehtoisen ilmaisun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja. Opinnot tukevat oppilaiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä. Taiteen perusopetus vahvistaa oppilaan identiteetin rakentumista ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä. Taiteen perusopetus oma koulutusmuotonsa eikä se tarkoita esim. perusopetuslain ja asetuksen mukaista perusopetuksen taidekasvatusta.

2 Kinnulassa ja Lestijärvellä taiteen perusopetukseen kuuluu kansalaisopiston järjestämä visuaalinen taide. Kinnulan osalta taiteen perusopetukseen kuuluu Viitaseudun musiikkiopiston järjestämä musiikin taiteen perusopetus. Molemmat taiteenalat noudattavat omaa, erikseen laadittua opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmat tullaan uusimaan siten, että ne ovat käyttöönotettavissa Taiteen perusopetusta järjestävän oppilaitoksen ylläpitäjä saa opetuksen järjestelyjä varten erillistä valtionosuutta. Suoritteiden määrä TP16 TP17 TA18 TP18 Kansalaisopiston johtokunnan kokoukset Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Laadukas ja monipuolinen Opiskelijoiden osuus Opiskelijoita noin 22 % kurssitarjonta, asukasmääristä, kunnan asukkaista sivistyksellinen tasaarvo, osallistumisaktiivisuus osallisuus Tarpeesta nousevien lyhytkurssien määrän kysynnän aleneman pysäyttäminen Palaute toiminnasta, alueellinen, sukupuolinen ja ikäryhmittäinen tasaarvo, sosiaalinen kestävä kehitys ja elinvoimaisuus Lyhytkurssien määrä Myönteinen palaute, aliedustettujen ryhmien osallistumisaktiivisuuden nosto, väh. + 5 % vuonna 2018 Lyhytkurssien määrä vähintään + 10 % alentuneesta (lv ) tasosta Kulttuuriperimän vaaliminen ja tallennus kulttuurinen kestävä kehitys Kulttuurisen kestävän kehityksen kurssit, painotuksena ja osaamisen lisäämisenä Vähintään yksi lisää kummassakin kunnassa, vähintään yksi henkilöstön osaamisen kehittämisen tilaisuus Vuorovaikutteinen opiston tarjoamista mahdollisuuksista tiedottaminen toimintaalueen kunnissa Tiedottamisen eri kanavat ja muodot, vuorovaikutteisuuden lisääminen toimintatavoissa Sisäinen markkinointi, eri hallintokunnat Kinnulassa ja Lestijärvellä Vähintään kaksi vuorovaikutteista tilaisuutta toimintaalueen kunnissa Uutta sisäistä koulutusta vähintään yksi kurssi/kunta Ammatilliset lyhytkurssit, vähintään 2/lukukausi

3 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden (käsityö/- kuvataide) yleisen oppimäärän osallistujamäärät Opetuksen laatu ja tavoitteisuus, juurruttaminen yhteisöön taiteen keinoin Opiston toimintasuunnitelman uusiminen vastaamaan kuntien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa muuttuneessa järjestämisrakenteessa Taloudellinen ja tehokas toiminta Pyrkineiden lkm osallistujien lkm koko oppimäärän suoritus TPO:n OPS:ien laadinta, sisällöt ja toteutustavat Uusi kuntastrategioista johdettu toimintasuunnitelma osana kuntastrategioiden toimeenpanoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Määrälliset mittarit Oppilaita Kinnulassa 12 Oppilaita Lestijärvellä 12 Opetussuunnitelma käyttöönotettavissa Toimintasuunnitelma käyttöönotettavissa Yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys, käyttöönotettavissa ; heijastukset kurssisuunnitteluun ja - toteutukseen; osallisuus, sosiaalinen kestävä kehitys Itsearviointi, opiskelijapalaute, BeLL Määrälliset mittarit, esim. kustannukset/opiskelija. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Palvelutarjonnan kehittäminen siten, että vähintään 22 % toiminta-alueen kuntalaisista osallistuu opiston toimintaan. Kestävää kehitystä (erityisesti sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) tukevien kurssien osuuden nostaminen opiston tarjonnassa. Lyhytkurssien määrän kasvattaminen palvelemaan kuntalaisten tarpeita. Aliedustettujen ryhmien osallistumisen nostaminen osana sosiaalista kestävää kehitystä. 2. Kansalaisopiston palvelutarjonnan ja työmuotojen kehittäminen vastaamaan entistä paremmin kuntien strategisiin linjauksiin. (Hyvinvointi, turvallisuus, kuuluminen, elin voimaisuus, terveyden edistäminen) 3. Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksista tiedottaminen ja kehittämisideoiden kerääminen vuorovaikutuksellisena toimintatapana. Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksista ja tarjonnasta viestiminen sidosryhmille. 4. Kansalaisopiston toimintasuunnitelman laatiminen vastaamaan kuntien strategisten linjausten toteutusta. Opetussuunnitelmatyö taiteen perusopetuksessa osana kulttuurista kestävää kehitystä. Arvioinnit (CAF) pohjana tavoitteellisemmalle toiminnalle; tavoitteellinen toimintasuunnitelma hyödyntämään toiminta-alueen

4 kuntia. Kestävän kehityksen painotuksen huomioiminen kaikessa opiston toiminnassa. 5. Kuvaavampien mittareiden käyttöönotto. Talouden mittareiden lisäksi kehittyneitä laadullisia mittareita (vrt. hyvinvointi-indikaattorit, TEAViisari, CAF, BeLL, Sofie ) Toteutuminen vuonna Lyhytkurssit eivät kädentaidoissa ja eräissä taitoaineissa eivät ole edelleenkään toteutuneet toivotussa määrin. Tarjontaa tulee kohdentaa uudelleen. Liikunnan lyhytkurssit toteutuvat hyvin. Korttikoulutukset ovat toteutuneet kohtuullisesti. Erilaisiin hankkeisiin ja kokonaisuuksiin liittyvät, suunnitellut osiot ovat saaneet opiston tarjonnassa edelleen lisää jalansijaa. Tätä toimintaa täytyy kehittää lisää toiminnan volyymin nostamiseksi ja tulojen kasvattamiseksi. Toiminta tarkoittaa käytännössä asiakkaan ehdoilla, erilliseen teemoitukseen ja tarpeeseen liittyvää kohdennettua kurssisisältöjen suunnittelua, ja toteutustapaa. Nuorten osuus opiston ryhmissä ei juurikaan ole noussut vuoden 2016 notkahduksen jälkeen, jolloin nuorten bändejä ei muodostunut aiempien vuosien tapaan. Erityisen vähän opiston toimintaan osallistuvat vuotiaat nuoret miehet. Lasten taiteen perusopetuksen (valmistavat opinnot) osallistujamäärät sen sijaan ovat kasvaneet. Samoin jotkut lapsille tarjotut ruokakurssit. 2. Vuonna 2018 tunteja toteutui Opisto on aktiivisesti ollut osallisena Kinnulan kunnan kuntastrategian toteutuksessa. Kuntastrategiassa opiston painotukset (kestävä kehitys; sosiaalinen, kulttuurinen, hyvinvointi ja terveyden edistäminen, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä elinvoima ja tasa-arvo) ovat tärkeässä roolissa. Opisto on pyrkinyt tarjoamaan kursseja ja toimintaa myös ryhmille, jotka eivät ole olleet muiden tahojen tarjonnan kohteina. (Mm. omaishoitajien jaksaminen, kehitysvammaisten taide-, musiikki- ja liikuntaryhmät, jne.). Kulttuurisen kestävän kehityksen osalta opisto on ollut aktiivinen mm. kuntien kesä- ja kulttuuritapahtumissa mukana ollen (mm. kyläkierrokset, paikallisperinne jne.). Strategian painopisteiden mukainen toiminta opistolla niin kurssisuunnittelussa, tarjonnassa kuin toteutuksessakin on jatkunut myös terveyttä ja hyvinvointia painottavissa kurssikokonaisuuksissa. Osallisuuden vahvistaminen on kansalaisopiston toiminnassa aina ollut sisäänrakennettuna. Osallistumisen kynnystä näille kursseille on pyritty alentamaan mm. opintoseteliavustuksilla, joita (valtion kustantamana) on ollut tarjolla senioreille ja eläkeläisille sekä työttömille. 4. Taiteen perusopetukseen liittyviin määrällisiin tavoitteisiin ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Opetussuunnitelmatyö TOPS:ien uusimiseksi käynnistyi vuoden

5 2017 loppupuolella. Opetussuunnitelmat saatiin valmiiksi ja hyväksyttyä tavoiteaikatauluun 8/2018 mennessä. 5. Vuorovaikutteista opiston markkinointityötä on tehty liian vähän vuonna 2018 johtuen opiston vähäisestä henkilöresurssista. Opiston näkyvyyttä ja läsnäoloa tulisikin vahvistaa irroittamalla resurssia jostain muusta tekemisestä. Opisto on kuitenkin tehnyt aktiivista työtä mm. Lestijärven kunnan toimintaverkostojen (esim. liikunnalliset toimijat, kädentaitojen toimijat jne.) sekä Kinnulan kuntien SOTE- ja kirjastosektorin kanssa. Opiston tekemä työ alueen ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, jaksamisen ja osallisuuden edistämisessä tulee tehdä näkyväksi ja vahvistaa. 6. Opiskelijoita vuonna 2018 oli yhteen kertaan laskettuna 698. Määrä on pysynyt edelliseen vuoteen nähden jokseenkin samana (705 opiskelijaa) vaikka kuntien asukasluku on vastaavana aikana laskenut huomattavasti. Opiskelijoista 70 eli 10.1 % oli kotoisin jostain muusta kunnasta kuin Kinnulasta ja Lestijärveltä. Vuonna 2015 vastaava opiston toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden osuus oli 4.6, vuonna 2016 noin 8 % sekä vuonna %. Luvusta päätellen opistolle on jäänyt asiakkuuskontakteja entisen toiminta-alueen kuntiin. Alueellista sivistystarvetta on siis olemassa, joten tämän valtakunnallisen kriteerin perusteella opiston läsnäolo alueellaan on enemmän kuin perusteltu. Kinnulan ja Lestijärven kunnan (omista) asukkaista oli vuonna 2018 opiston opiskelijoina huimat 29.7 %. Luku on noussut edellisiin vuosiin nähden. Vuonna 2017 opiston opiskelijoina oli kunnan asukkaista 25.8 % ja vuonna %. Tavoitteeksi asetettu määrällinen tavoite (22 %) täyttyi näin ollen. 7. Talouden mittareiden osalta työn alla ovat perinteisten määrällisten mittareiden ohella laadullisen mittauksen sekä jopa vaikuttavuuden mittareiden kehittely sekä laadun arviointi (tulokset ja prosessit) CAF itsearviointimenetelmällä. Työ on vielä kesken henkilöresurssin vuoksi. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 2018: Kinnulan kunnan hallintosäännön osan II (talous ja valvonta) luvun 11 Hallinnon ja talouden tarkastus 70 :n mukaan sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kansalaisopiston vuoden 2018 osalta sisäinen tarkastus ja riskien hallinta ei ole toiminut toivotulla tavalla. Edelleen hallintosäännön osan II (talous ja valvonta) luvun 12 ( sisäien valvonta ja riskienhallinta ) 82 :n mukaan lautakunta, jaos ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoi kunnanhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Eri toimielimet ovat nimenneet itselleen sisäiset valvojat kokouksissaan kesällä ja alkusyksyllä Sivistyslautakunnan sisäiset valvojat toimivat myös kansalaisopistotoiminnan sisäisinä valvojina. Sisäiset valvojat on perhehdytetty ja

6 koulutettu työtehtäviinsä kansalaisopiston koulutuksena. Vastuullisena kouluttajana sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa toimi BDO Oy. Sisäinen valvonta ja riskienhallintatoiminta on käynnistynyt koulutuksen jälkeen loppuvuonna 2018 ja jatkuu vuonna Riskikartoitus kansalaisopiston toimintojen (henkilöriskit, toimintariskit, taloudelliset riskit, ICT ja tietoturvallisuuteen liittyvät riskit) on laadittu viranhaltijoiden toimesta, mutta kartoitusta ei ole käsitelty missään monijäsenisessä toimielimessä. Kans. op TA2018 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot x euroa