TVT-Strategia Päivitetty 16.1.2015
Sisällysluettelo Johdanto 3 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet ja vastuut 4 Painopistealueet ja kriittiset menestystekijät 5 Verkkopalvelut 7 Tekninen toimintaympäristö 8 Sähköinen oppimispolku 8 2.luokka 9 5.luokka 9 8.luokka 10 Lukio 11 Sosiaalinen media 11 Tvt-tukipalvelut 12 Strategian arviointi ja päivittäminen 12 Liitteet 13
Johdanto Tämä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on laadittu Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien yhteistyönä. Jokainen kunta hyväksyy strategian itsenäisesti. Strategian tavoitteena on kehittää suunnitelmallisesti tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisten oppimisympäristöjen opetuskäyttöä sekä innovatiivisia opetuskäytänteitä. Strategian avulla varmistetaan, että nykyajan kansalaistaitojen opetus ei ole riippuvainen yksittäisen rehtorin tai opettajan osaamisesta tai asenteesta. Strategia vahvistaa koulujen ja oppilaiden tasa-arvoa osaamisessa, jatko-opinnoissa, työelämässä ja yleensäkin tietoyhteiskunnan jäsenenä. Strategian avulla vahvistetaan myös koulujen välistä verkostoitumista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Strategia linjaa perusteet tvt-laitteiden hankinnalle, sähköisten oppimisympäristöjen käytölle ja erilaisiin kehittämishankkeisiin osallistumiselle sekä koulujen kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin kehittämiselle. Strategiaan pohjautuvan täydennyskoulutussuunnitelman avulla vahvistetaan opetushenkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitoja ja parannetaan toiminnan eettisyyttä ja tietoturvallisuutta. Strategia pohjautuu seuraaviin valtakunnallisiin ohjeistuksiin: Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 Opetushallituksen suositus opetustilan varustetasosta YTL:n ohjeistus ylioppilaskirjoituksiin soveltuvasta laitekannasta Opetushallituksen suositukset sosiaalisen median käytöstä opetuksessa Valtakunnallisten ohjeistusten lisäksi työssä on otettu huomioon kuntakohtaiset strategiat ja suunnitelmat mm. kieliohjelma ja kansainvälisyysstrategia. Strategia on laadittu työryhmässä, jossa työskentelivät Elina Rinne (Nousiaisten esiopetus), Janne Hautala (Mynämäen lukio), Kaisa Viljanen (Nousiaisten yläkoulu), Lassi Laamanen (Nousiaisten lukio), Mia Kallio (Maskun esiopetus), Mika Ihanamäki (Mynämäen alakoulu), Sami Teuri (Nousiaisten alakoulu), Tuomas Koivu (Maskun yläkoulu) ja Virpi Hatakka (Mynämäen yläkoulu). Strategiatyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi sivistysjohtaja Pekka Karenmaa, sihteerinä rehtori Krista Lahtinen ja muina jäseninä sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen sekä kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies. Työn on koordinoinut ja johtanut Tmi Kitola. Työryhmä mm. perehtyi valtakunnallisiin suosituksiin ja omien kuntien strategioihin, kartoitti kaikkien koulujen opetustilojen tvt-varustetason nykytilanteen, tutustui erilaisiin sähköisiin oppimis-ympäristöihin sekä laati oppilaiden tvt-osaamisen minimiosaamistasot toiselle,
viidennelle ja kahdeksannelle luokalle. Lisäksi kuvattiin lukioon tulevien oppilaiden minimitaitotaso tieto- ja viestintätekniikan osaamisessa. Näin saatiin työn pohjaksi näkemys keskeisistä oppilaan osaamistasoista, joista johdettiin opettajien osaamisen kuvaukset. Opettajien osaamisen kuvaukset laadittiin sähköiseksi osaamiskartoitukseksi, jonka avulla saatiin selville opettajien nykyinen osaamistaso. Osaamiskartoituksen pohjalta on tehty täydennyskoulutussuunnitelma keväällä 2014 jota toteutetaan osana OSAAVA-hanketta. Tämä strategia on esitelty Mynämäen kunnan kasvatus- ja sivistyslautakunnalle 10.6.2014 ja hyväksytty Mynämäen kunnan kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 3.2.2015 Mynämäen kunnan osalta. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet ja vastuut Tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppiminen on jokaisen oppijan oikeus. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia varmistaa oppilaiden oikeuden saada riittävän monipuolista, opetussuunnitelman mukaista opetusta monipuolisissa ja nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttämällä uudistetaan ja tehostetaan oppimista, vähennetään opettajakeskeisyyttä, lisätään oppilaslähtöistä oppimista ja vuorovaikutteisia pedagogisia käytäntöjä sekä yhteisöllistä tekemistä ja oppimista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö antaa uusia mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen ja vahvistaa näin oppilaan yksilöllistä oppimista ja opiskelumotivaatiota. Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttämällä vahvistetaan oppilaan monilukutaitoa, erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja, informaation etsimistä, tuottamista, analysoimista sekä kriittistä suhtautumista informaatioon, sen hankintaan ja tulkitsemiseen. Vastuu tvt-strategian toteuttamisesta on jokaisella opettajalla. Koulun johtaja vastaa siitä, että monipuolinen oppimisympäristöjen käyttö kuuluu koulun toimintakulttuuriin. Koulun johtaja vastaa myös siitä, että kaikki opettajat ovat tietoisia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksista ja noudattavat opetuksessaan opetussuunnitelman määräyksiä ja kunnan omia linjauksia. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että kunnan kaikissa kouluissa on sellainen varustetaso, jonka avulla oppijoille voidaan monipuolisesti avata sähköisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet ja opetussuunnitelman mukainen tieto- ja viestintätekninen osaaminen. Koulutuksen järjestäjä on aktiivinen opettajien tieto- ja viestintäteknisen osaamisen vahvistamisessa ja huolehtii riittävien tukipalveluiden järjestämisestä.
Visio Tieto- ja viestintätekniikkaa ja erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä käytetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti oppimisen ja opetuksen tukena kaikissa oppiaineissa ja kaikilla vuosiluokilla. Oppilaille rakentuu tvt-osaamisen oppimispolku esiopetuksesta toiselle asteelle. Oppimispolun toteutumista tuetaan tvt-portfolion avulla. Opettajilla on hyvät tieto- ja viestintätekniset taidot. Oppilaiden käytössä on ajanmukaiset ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja ympäristöt. Painopistealueet ja kriittiset menestystekijät Painopistealue / tavoite Oppilaiden osaaminen ja tasavertaisuus Verkkopalvelut ja tekninen toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Oppilaat saavat tasavertaisesti kaikissa kunnissa samanlaisen jatko-opintoja ja työelämävalmiuksia palvelevan osaamisen Tieto- ja viestintätekniikan yhteisöllinen käyttö Nopea langaton verkko Monipuolinen tekninen toimintaympäristö ja pedagogisia tavoitteita Konkreettiset teot Opetussuunnitelman tuntemus ja aktiivinen ops-työ Jatko-opintojen tvt-osaamisvaatimusten tuntemus, perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyö Ajantasainen työelämän tuntemus, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Keskeisten tvt-osaamistavoitteiden määrittely Tvt osana kaikkia oppiaineita kaikilla vuosiluokilla Verkkoyhteydet Laite- ja välinehankinnat niin, että tieto- ja viestintätekniikkaa
Sähköiset oppimisympäristöt ja materiaalit S ä h k ö i n e n oppilashallinto palvelevat laitteet Erilaisten laitteiden riittävä tuntemus Fyysiset tilaratkaisut ja laitteiden sijoittelu tiloihin Pääsy kotoa käsin opetuksen palveluihin Tekninen tuki Googlen Apps for Educationin monipuolinen käyttö Pedagogisesti perusteltu e-oppimateriaalien käyttö Pedagogisesti perustellut ympäristövalinnat Sähköisten oppimisympäristöjen yhteisöllisen oppimisen hyödyntäminen Pedagoginen tuki Primuksen, Wilman ja Kurren mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen Keskitetty osaaminen hyödynnetään siellä, missä opetus kulloinkin tapahtuu Oppilas- ja opettajatunnukset, keskitetty käyttäjätunnusten ja salasanojen hallinta Teknisen tuen riittävä resursointi Opettajakoulutus Koulutus Pedagogisen tuen riittävä resurssointi Suunniteltu kokonaisuus Koulutus Resurssointi (henkilö/henkilöt, esim. hallintoryhmä) Suunniteltu kokonaisuus Sähköinen arviointi Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Perusopetuksen kansalliset sähköiset arvioinnit Oppiainekohtainen sähköinen arviointi Ylioppilaskokeiden laite- ja verkkojärjestelyt Erilaisten sähköisten arviointiympäristöjen kokeilu (esim. ViLLE) Henkilöstön osaaminen Opettajien täydennyskoulutus (sisällöt, metodit) Rekrytointi Määritetään opettajan tvt-osaamisen ydinalueet uuden ops2016 tavoitteiden ja sisältöjen perusteella Osaamiskartoitus Osaamisvajeisiin perustuva suunniteltu ja aikataulutettu koulutussuunnitelma Rekrytoinnissa painotetaan
tvt-osaamista Käyttäjälähtöinen tietoturvallisuus Tunnusten hallinta Tiedon yksityisyys Opettajien koulutus Verkostoituminen Koulu ei sulkeudu muusta yhteiskunnasta, vaan toimii aktiivisessa yhteistyössä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kasvotusten että verkossa. Verkostoituminen elinkeinoelämän kanssa Verkostoituminen järjestöjen kanssa Verkostoituminen paikallismedian kanssa Verkostoituminen erilaisten hankkeiden avulla Hankinnat Laitteiden hankinta perustuu pedagogisille tarpeille Sähköisten oppimateriaalien hankinta perustuu riittävään tietämykseen, materiaalien laadun arviointi Hankerahoitusten hyödyntäminen Verkossa olevien maksuttomien palveluiden ja materiaalien hyödyntäminen A i k a t a u l u t e t t u hankintasuunnitelma E-oppimateriaalikoulutus Tieto hankerahoituksista, osallistuminen hankkeisiin Keskitetyt hankinnat? Koulutus verkossa olevista maksuttomista palveluista Verkkopalvelut Oppilaan keskeiset ympäristöt joiden ylläpidosta ja kouluttamisesta koulutuksen järjestäjä huolehtii: Opiskelijahallintojärjestelmät (Starsoft)
Yhteisölliset työkalut (Google Apps for Education) Sähköinen arviointi minimissään lukiotasolla (esim. ViLLE, YTL:n järjestelmät) Oppimateriaalien hallinta (esim. Moodle tai Google Apps for Education) Oppilaat ja opettajat pääsevät kirjautumaan samalla tunnuksella sekä työasemille että keskeisiin, yllä lueteltuihin verkkopalveluihin (esim. LDAP tai SSO). Tekninen toimintaympäristö Opetustilojen tvt-varustelu rakennetaan siten, että se palvelee opetussuunnitelman toteuttamista ja muita pedagogisia tavoitteita. Perusopetuksen jokaisessa fyysisessä opetustilassa on vähintään kolme konetta, jotta opetuksessa voidaan toteuttaa monilukutaidon opettamista (mm. tiedonhaku ja arviointi) sekä kolmiportaisen tuen edellyttämää alas- ja ylöspäin eriyttämistä. Tietokone ja sähköiset oppimisympäristöt toimivat luokissa yhtenä eriyttämisen apuopettajana. Koulujen tvt-varustelu rakennetaan siten, että kokonaisille luokille riittää koneita, jotta tietyssä oppiaineessa ja tietyssä aiheessa kaikki oppilaat pääsevät työskentelemään samanaikaisesti sähköisiin oppimisympäristöihin. Koneiden määrän osalta opetushallituksen suositus on alakouluissa 0,5 konetta opiskelijaa kohden. Yläkouluissa ja lukioissa suositus on 1 kone opiskelijaa kohden. Lisäksi jokaisesta koulusta tulee löytyä ajantasaiset AV-laitteet kuten dataprojektori ja dokumenttikamera. Lukioiden osalta opetushallituksen suositus täytetään ensisijaisesti siten, että oppilailla on omat YTL:n ohjeistuksen mukaiset laitteet käytössä. Lukioon tulevaa opiskelijaa informoidaan riittävän ajoissa oman laitteen tarpeellisuudesta. Oman laitteen käyttö on pedagogisesti perusteltua, koska omaa laitetta osaa käyttää kaikkein nopeimmin ja monipuolisemmin. Sama laite on käytössä kotona ja koulussa. Opiskelijat huolehtivat omista laitteistaan itse. Lukiot varaavat muutaman laitteen niitä oppilaita varten, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa laitetta. Lukiossa painotetaan oman laitteen monipuolisen käytön ohjausta. Lisäksi lukiossa on käytössä ajantasaisia ja monipuolisia laitteita ja välineitä eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tarpeiden mukaan. Perusopetuksessa sallitaan omien laitteiden käyttö, mutta siten, että että oppilaita ei aseteta perusopetuslain tarkoittamalla tavalla eriarvoiseen asemaan. Oman laitteen käyttöä ei vaadita perusopetuksessa, eivätkä koulut vastaa oppilaan oman laitteen käytöstä aiheutuvista mahdollisista ongelmista. Kouluissa on varattu lukollinen tila omien laitteiden säilyttämistä varten.
Sähköinen oppimispolku Perusopetuksessa oppilaille rakennetaan sähköinen oppimispolku niin, että jokainen oppilas saa perusvalmiudet monipuoliseen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Lisäksi oppilaat saavat valmiudet omatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan, tiedonkäsittelyyn ja tuottamiseen. Uutta teknologiaa ja sen eri sovelluksia, ohjelmia ja palveluita käytetään monipuolisesti hyväksi oppimisen tukemisessa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla lisätään oppilaiden motivaatiota oppimiseen, tuotetaan oppimisen elämyksiä, tuetaan ajattelun kehittymistä ja vahvistetaan yhteisöllisen työskentelyn taitoja. Oppilailla on verkossa sähköinen portflio, jonka tuotokset todistavat oppilaiden osaavan eri luokka-asteille määritellyt asiat. Tavoite osaamistaso on määritelty tietoteknisen osaamisen ja monilukutaidon osalta luokille 2, 5 ja 8 sekä tultaessa lukioon. 2.luokka Tekninen osaaminen osaa käynnistää ja sulkea koneen osaa käynnistää halutun ohjelman työpöydältä osaa kirjoittaa koneella, harjoittelee kahdella kädellä kirjoittamista; (kymmensormijärjestelmä) mallikirjoitus ja puhtaaksikirjoitus esim. tekstinkäsittely: näppäimistön käyttöhallinta, isot ja pienet kirjaimet, välilyönnit, kappaleenjako, otsikko, fonttien käyttö, fonttien koon muokkaus tiedonhaku tallentaminen ja tulostus ohjelmistojen ja työkalujen käyttöerot sekä pelien periaatteita (esim. äidinkieli, matematiikka) Monilukutaito osaa harjoitella tietokoneavusteisesti sisältöjä: esim. oppimispelit
tekstilajityyppien tunnistaminen (mainos, kaavake, uutinen, esitys, mielipidekirjoitus, sanakirja, blogiviestit, chatti jne.) tiedonhaku- ja tiedonkeruutaitojen kehittäminen valokuvien ja muiden graafisten kuvien käyttäminen ja liittäminen omaan esitykseen osana tiedonhakutaitoja turvallinen nettikäyttö, netiketti, sosiaalinen media omana viestintävälineenä 5.luokka Tekninen osaaminen esitystekniikan monipuolisempi käyttö (esim. tietokone tai tabletti tms. yhdistettynä dataprojektoriin) itsenäinen ja ryhmätyöskentely koneitse ja verkossa tekstinkäsittely ja omien esitysten hallittu luominen esim. asiakirjan rakenteet: otsikointi, väliotsikointi, luettelo, tyylit jne. havinnollistamiskuvan ja hyperlinkin liittäminen omaan esitykseen laskentataulukon käyttö (esim. lukujärjestyksen luonti, keskiarvon laskeminen) verkossa jakaminen, yhteisölliset toimintatavat sähköpostiviestintä, chattiviestintä internetin ja hakukoneen käyttö: tietolähteiden yhdistäminen, lähteiden maininta jonkin erityistyökalun käyttö esim. elokuvatyökalu musiikkityökalun alkeita kuvankäsittelyn alkeita dokumenttien, kuvien ja videoiden tuottaminen, tallentaminen ja jakaminen Monilukutaito
vaativampien tekstityyppien tunnistaminen, lukeminen ja luominen internetissä esiintyvän kuvan ja oman kuvan käyttöeroja turvallinen nettikäyttö, netiketti, sosiaalinen media omana viestintävälineenä internet hyödyllisenä palveluna, nettilehti ja sen rakenne, interaktiivinen media, pelillisyys internetin käyttö kansalaistaitona ja vaikuttamiskanavana vaikuttaminen ja korrekti viestintä (kielen rakenteet ja rekisterit) vieraat kielet ja tiedonhaku lähteiden luotettavuuden arviointi ja tiedon yhdistäminen omaan tuotokseen oman työskentelyn ja oppimisen taltiointi eri menetelmin 8.luokka Tekninen osaaminen oppilas osaa työskennellä työasemalla, lähiverkossa ja pilvessä käsitteet tiedosto, kansio, asema, pilvi tiedostoja tallennettaessa ja jaettaessa tulostaminen verkossa, tulostusasettelu, virtuaalinen tulostaminen (PDF) Tekstinkäsittelyn perusteet: kappaleenvaihto vs. rivinvaihto välilyönnin, sarkaimen ja kappaleenvaihdon käyttökohteet tyylien käyttö ja muokkaaminen, erityisesti fonttien vaihtelusta poisoppiminen rivivälit, kappalemuotoilut, sivun asettelu, perusasemoinnit taulukkolaskenta perustaulukoiden muotoilu yksinkertaiset laskentataulukot, soveltaminen eri oppiaineissa diagrammin luominen, diagrammin osat ja tyypit, siirtäminen muihin sovelluksiin
esitysgrafiikka esitystyyppien erot ja ominaispiirteet esitelmän pitäminen esitysgrafiikkaohjelmalla yleisesti eri sovelluslajien tuntemus mikä on oikea työkalu kuhunkin tehtävään käsitteet tiedosto, kansio, asema, pilvi tiedostoja tallennettaessa ja jaettaessa tyypilliset tiedostomuodot ja käyttökohteet Monilukutaito tietoturvallisuus ja netiketti vahvan salasanan luominen Internetiin siirretyn aineiston pysyvyys oman yksityisyyden suojaaminen nettikiusaamisen tunnistaminen, torjuminen ja seuraukset copyright ja plagiointi, kuvien ja tekstien käyttöoikeus - lainsäädännön perusasioita? luotettavan lähteen piirteet, lähdekritiikki Lukio Lukioon tuleva oppilas osaa seuraavat asiat: tietokoneen tiedosto- ja kansiorakenteen hallinta kuvien ja videoiden käsittelyn perusteet toimisto-ohjelmistojen perusteet: tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka pilvipalvelujen toimintaperiaateet: esim. GAPPS, Sky Drive jne...
erilaisten laitetyyppien tunteminen ja peruskäyttö (tabletit, puhelimet, tietokoneet, jne...) perustietämys tietoturvasta, somesta, tekijänoikeuksista,... sujuva tekstintuottaminen (kymmensormijärjestelmä) Sosiaalinen media Sosiaalinen media on olennainen ja tärkeä osa nykyistä yhteiskuntaa. Se mahdollistaa yhteistyön ja verkottumisen, yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn sekä monipuolisen aktiivisen kansalaisuuden toteuttamisen. Kaikille oppilaille annetaan tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa. Koulu ohjaa lapsia ja nuoria asialliseen, turvalliseen ja eettiseen sosiaalisen median käyttöön. Pidämme myös tärkeänä, että oppilaiden vanhemmat ja muut yhteistyökumppanit saavat monipuolista tietoa koulun toiminnasta. Wilma on suljettu ympäristö eikä se mahdollista monipuolista opetuksen ja oppimisen kuvaamista esimerkiksi kuvien ja videoiden avulla. Sosiaalinen media on osa koulun yhteisöllistä, viestinnällistä ja verkottuvaa toimintakulttuuria. Koulujen käytössä olevat sosiaalisen median muodot mahdollistavat yhdessä työskentelyn ja keskustelun lisäksi myös tekstin, kuvan ja liikkuvan kuvan tuottamisen, jakamisen ja käsittelyn sekä yhteistyön opettajien kesken ja huoltajien kanssa. Sosiaalinen media on uudenlainen mahdollisuus pedagogiseen keskusteluun ja yhteistyöhön niin koulun sisällä kuin vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulut osallistuvat aktiivisesti sosiaaliseen mediaan ja kehittävät Opetushallituksen suositusten mukaisesti menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja muut yhteistyökumppanit voivat halutessaan seurata oppilaiden työskentelyä (esim. blogit, wiki-alueet, dokumenttipalvelut, tuotosten jakopalvelut sekä keskustelupalvelut). Opettajakohtaisesti voidaan ottaa käyttöön erilaisia sosiaalisen median toimintaympäristöjä oppiaineen tai aihekokonaisuuden tarpeista riippuen, esimerkiksi ystävyyskoulutoiminnalla ja kielten opetuksella on omia erityistarpeita. Sosiaalisen median käytössä kiinnitetään erityistä huomiota pedagogiseen käyttöön, turvallisuuteen (tietoturva, salassapito, yksityisyysasetukset), hyvään käytökseen ja eettisiin toimintamalleihin (mm. tekijänoikeudet) sekä alaikäisten rekisteröitymiseen eri palveluihin. Tvt-tukipalvelut Tukipalvelut ovat kuntakohtaisia, ja niiden tasosta päätetään muun toiminnan yhteydessä. Strategian arviointi ja päivittäminen
Strategia on päivitetty 16.1.2015
Liitteet Liite 1; Osaamiskartoitus