Lahden keskusta-alueen radanvarren ideakilpailu - Idétävling för utvecklandet av järnvägsområdet i Lahtis centrum - 2.4-13.9.2012 Radanvarsi - kilpailuohjelma
Viistokuva kilpailualueesta kohti länttä. Etualalla Askon rakennukset. (kuva vuodelta 2011) 2
3 Kilpailutehtävä Lahti on maakunnan ja seudun sydän, jonka tulee saada arvoisensa elinvoimaisen ympäristökaupungin näyteikkuna. Lahden kaupunki on merkittävä liikenteen solmukohta. Kaupungissa risteävät pohjois-etelä- ja länsi-itäsuuntainen raide- sekä maantieliikenne. Pietarin yhteyden merkitys kasvaa koko ajan. Varsinkin raiteilla liikkuvan mielikuvat kaupungista muodostuvat ensimmäisenä rautatieaseman ympäristöstä sekä keskustaa lähestyttäessä radan varren kaupunkirakenteen ilmeestä. Tästä syystä kilpailu on kaupungin strategian toteutumisen kannalta merkittävä hanke. Ideakilpailu on nimensä mukaisesti uusia mahdollisuuksia etsivä tärkeä suunnitteluvaihe alueen tulevaisuuden kannalta. Sen tulosten perusteella päätetään alueen asemakaavoituksesta ja asemakaavamuutoksista. Alueen odotetaan lähtevän toteutumaan hyvien ideoiden jatkojalostuksena syntyvien asemakaavojen pohjalta. Asemakaavoitus alkaa kilpailun jälkeen. Alueen odotetaan valmistuvan 10 15 vuoden aikana monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueeksi tärkeänä osana Lahden kaupungin etelään laajentuvaa ydinkeskustaa. Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa, sata kilometriä pohjoiseen Suomen pääkaupungista Helsingistä. HelsinkiVantaan lentokenttä on vain tunnin ajomatkan päässä. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Lahteen on helppo tulla. Suora junayhteys Helsingistä tuo perille noin 45 minuutissa. Kaupunkien välillä on myös suora moottoritieyhteys. Lahdesta on kansainvälisesti merkittävä suora rautatieyhteys Venäjälle. Lahtea kehitetään Suomen johtavaksi ympäristökaupungiksi ottamalla kestävän kehityksen periaatteet huomioon kokonaisvaltaisesti kaikessa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnassa. Hartola Sysmä Padasjoki Oulu Heinola Asikkala Jyväskylä 3.1 Kilpailutehtävän tausta Lahden kaupunki on perustettu 1.11.1905. Nykyinen pinta-ala on 154,58 km², josta 135,05 km² maata ja 19,53 km² sisävesiä asukasluku 102 297 henkilöä (joulukuun lopussa 2011), mikä tekee Lahdesta Suomen 8. suurimman kaupungin. Lahden kaupungin vaakuna kuvaa raideliikenteen ja teollisuuden suurta merkitystä. Siinä on hopeisella pohjalla kuvattu junan vaunun pyörä, jonka puolista lyövät kipinät. Vaakunan on luonut Werner von Hausen. Tampere Hämeenkoski Hollola Lahden seutu Nastola Lahti Pietari Turku Helsinki Kärkölä Tukholma Tallinna Orimattila 7
3.2 Kilpailualueen nykytila Kilpailuohjelman asiakirjoihin on liitetty taustatietoihin selvityksiä, joista löytyy kustakin aihepiiristä lisäinformaatiota. Kilpailuohjelmaan on kirjoitettu vain pääkohdat. Jos ristiriitaa ilmenee, ovat kilpailuohjelman tiedot huomioon otettava ensisijaisina. Lahti tunnetaan Salpausselän kaupunkina. Kaupunki on syntynyt merkittävään liikenteelliseen ja maisemalliseen solmukohtaan; täällä Järvi-Suomi kohtaa Salpausselän. Kilpailualue sijoittuu Salpausselän reunamuodostuman etelärinteelle, Radiomäen alle. Salpausselkä muodostaa Lahden maisemakuvan selkärangan monelta suunnalta. Maamerkkeinä näkyvät pitkälle kilpailualueen vieressä sijaitsevat radiomäen radiomastot, sekä kaupungintalo. Radiomäeltä ja Mannerheiminkadun korkeimmilta kohdilta aukeavat vaikuttavat näkymät pitkälle Lahden eteläisiin osiin. Kaupunkirakenne Lahden kaupunki on Suomen mittakaavassa hyvin tiiviisti rakennettu. Neliökilometrillä asuu 757 ihmistä. Lahden ydinkeskusta muodostuu tällä hetkellä Hollolankadun, Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Lahden keskustan painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus. Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Lahden kaupungin taajamarakennetta on kuvattu mm. liikkumismuotojen perusteella: Huolimatta asukastiheydestä Lahden kaupunkia voidaan pitää vielä autoriippuvaisena kaupunkina, koska kaikilta alueilta ei keskustaa saavuteta riittävän sujuvasti joukko- ja kevyellä liikenteellä. 8
p inkj Su Kariranna rvenkatu Korkea Asikkalankatu rsimetsäntie Suovillak KIVERIÖ Metsäpellontie Jalkarannantie ankatu u Kankaankatu ENNALA Komend Kaaderi Myllysaarenk Eeronkatu Pekosent nkatu K.h.k Katsastajank Toivont Salilank Lepistönkatu ant ink Upseerink Ensionk Löytynkatu Päivärinteenkatu Kaunismaantie Sippolankatu Turhalankatu ka Urheilutie Heinont tu Sääsk.kj Takalankatu Eeronkatu Kiekkostenkatu Sä äskenkatu Sukulaistent Pajurannankatu Kiekkostenkuja Metsä-Hennalantie Kilpailualueen (punaisella) ja tarkastelualueen (sinisellä) rajaus opaskarttapohjalla. Ojakatu Päiväri Korvenr.k Näköharjuntie Kallior.k Kenttätie -He n nt.k nalant Kaivotontinkatu Seisakek Harjunalustankatu Kivirannank Sallink Viherk Peitsik Klinganp SALPAUSSELKÄ Kuuselankj Vuohtiankatu Mestarinkatu Okeroistentie Kärpäsenkatu Ahjokatu Sopenkorvenkatu Pessint Onninkj Kääpiönt Mestarinkatu Tuhkimontie Peikontie Keijutie Eteläinen Rengastie Rullakatu Pallaskatu Sorvarink atu Kirves katu Takojankatu SOPENKORPI Wolter Hennalankatu Ramsayn katu Alijuhakkalantie Hannunt Hämeenlinnantie Sopenkorvenkatu Sorvarink Rykmentinkatu Helsingintie Korsit ie Vähäntalonkatu Keijutie Mustamäenkatu Salinmä en Te u Väinönk Kivikatu ti e ivaan mäen isto Vähäkj tie Varikonkatu Tornatorinkatu Vähäntalonkatu Kansakouluk Tapparakatu katu Keijutie Teivaankat u Tapparakatu Mäntsäläntie Nikkilänkatu Juhonkatu Närekatu LAUNE Jokitie Etelätie Yläkatu Alakatu Svinhufvudinkatu Tanhutie Yläportinkatu Uudenpellonk K o u Nikkilänkatu kkuk Ståhl berginkatu Suorankulmank Paasikivenkatu Kull.k Rahikankatu Kaarikatu Kyntömiehenkatu Mustamäenkatu Matt.kj Neljänk.k Jalkarannantie Kyösti Kallionkatu Hollolankatu Harjukatu Hum pulankatu Vasamakatu ASEMANTAUSTA Myllytie Rahkakatu Suorankulmankatu Pajusillankatu Nurmikatu omäentie Tapparakatu Äestäjänkatu Lähteenkatu P.k.kj Sibeliuksenk KESKI-LAHTI Ma nne rhei minkatu Nuolikatu Aurakatu Pöllöntie Erkonkatu Launeen kat u KARTANO Kariniemenkatu Fell.k Hämeenkatu Lautamiehenkatu Tarinakatu Rauhankatu Harjukatu Launeenkatu Mustamäenk Jaksonk Radansivunkatu Uusikatu Huovilankatu Kolkankatu Vaaniank Lahdenkatu Salininkatu Marol.k Helkalankatu Kaarikatu Mariankatu Vuorikatu Vaaksak Teräk Harjantek.k Johannankatu Loviisankatu Kallioistenkatu Uudenmaankatu Varakatu Päijänteenkatu Kirkkokatu Vapaudenkatu Torik Aleksanterinkatu Puistokatu Saunap.k Rautatienkatu Asemak Kolkankat Pkj Heikinkatu Pohjoinen Liipolankatu Ajokatu Ruopank Kittelänk katu Loviisank Vilhonk Polkuk Hipp.k N o u sukatu Kurhilankatu Luiskakatu Moisionkatu Anttilankatu Vieruk u Kulmak Vesijärvenkatu Seponkatu Vilhonkatu Kivenkuja Ma Harjuk P u u sepänk Liisankatu Nikkarinkatu iste rink Martinkatu Eteläinen L Kulmakatu Rajakatu atu Yrjönkatu Lehtokatu Pirkon- iipolankat u Riihitie Annank Antink Seponk Sammonkatu Kauppakatu Vihdinkatu Leankj Ellinkatu Maist.kj katu Luhtikatu Vuoksenkatu Ukj Vih d Leantie Martinkj Vuokonkatu Sinikantie Pyöräk Tar.k Saimaankatu Voudinkj Ursank Mannerheiminkatu Peltotie Hop.l.tie Poikkik Oikokatu Kerintie Sk Saksalankatu Nikkarinkatu Mairenkatu Ostoskatu Hei.k Kymintie Ostoskatu Veljestenk Askonkatu Sinikantie Katrink Kiv.k Elokatu Työm.k Kannaksenkatu Laaksokatu Ainonk Lepikonkatu Malinink Pikku-Liisantie Karjalankatu Onnelantie Irjanpolku Mustankalliontie Kirkkokatu Pihtikatu Mannermaank Leppäkatu Kerintie Isomäenkatu Pohjoinen Liipolankatu J uustilank atu henkatu Kannaksenkatu Soramäenk Huhtakatu Huvila- Tunneli- Kymintie Iso-Paavolankatu Kerinkallionkatu Nikkarinka Pähkinäkuja Itäkatu Tammikatu tu Pihtikatu Kiveriönkatu Rautellinkatu Metsolank Laaksokatu Leppäkatu Pihtikatu katu Mutkak Sepänk Pajukatu atu Lounaankatu Tuomikatu Hakakatu Poppelik Saarnikatu Vanhanladonkatu Linja- Länsiharjun- Radanpää Ahvenistonk Lou- PAAVOLA tu Töyryka Mustankalliontie Jaakonk Harjulankatu Sädekatu Mikonk Teinint Jukolankatu Kuu sistonk KERINKALLIO katu Vesitorninkatu Supankatu Santunkatu M öysänkatu Vaahterak Kastanjak Purokatu Huvilakatu Äm mälänk Vanhanradankatu Saarenkatu Ahtialantie Hiljank Siltalankj Särmääjänkatu Jalavak Viherlaaksontie Hirsimets äntie Laitakatu Kalliomaankatu Pitkäkatu Sammuttajankatu Pätiälänk Ruolankatu Kiveriönkatu Vihtorinkatu Peurank Uimarannank Viipurintie Viilaajankatu Mäntykatu Purokatu Purokatu Valimonk Asentajankatu Höylääjänk Vaihdekatu Kaasukatu Mäyränk Laitakatu Sahaajank Teknikonkatu Vanhanradankatu Oksak Oksakatu A unenk Rinnetie Valtatie 12 Kasaajankatu Verhoojank Raidekatu Karoliinankuja Rekolankatu Verh.k Hiojank Liimaajankatu Vilhelminkj Heloittajankatu Kivimäentie Hirsimetsänt Joutj.k Tenavankatu Huhmarannankatu ustie Polvikatu Ahdinkj Tulikallionkatu Talaanrannank Ten.h Ilmarisentie 9 Järvenpäänka Jout saare nkuja Pekantie Venttiilikatu Ta Tenavankatu Joutjoen MÖ o pursunka Joutsenk Kasa Kansikatu
Sijainti ja laajuus Kilpailualue sijoittuu koko kaupunkirakenteen keskelle, erittäin näkyvälle paikalle Salpausselän eteläpuolelle. alueen läpi kulkee rautatieyhteys Helsingistä Venäjälle. Lisäksi alueen kautta kulkevat tärkeät katuyhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Rautatieasema sijaitsee Lahden kauppatorilta n. 700 m etelään. Kilpailualue ulottuu rautatieasemalta länteen ja itään n. kilometrin suuntaansa, ollen yhteensä n. 2 km pituinen. Koko kilpailualueen laajuus on n. 53 ha. Tarkastelualue on laajempi. Varsinaisen kilpailualueen ulkopuolella voi esittää ideatasoisia ehdotuksia alueiden kehittämiselle ja kilpailualueen liittymiselle ympäristöönsä, mutta varsinainen tarkempi suunnittelutehtävä keskittyy kilpailualueelle. Kilpailualueen liittyminen ympäristöön ja laajempi tarkastelualue Kilpailualue sijoittuu rakennetun ympäristön keskelle. Itäpuolella radan varressa alue jatkuu teollisuusalueena molemmin puolin rataa. Lännessä on vt 12 ja vanhan Helsingintien risteys,(mytäjäisten risteys) jossa on eritasoliittymävaraus. Liittymän lounaispuolella aivan sen kainalossa sijaitsee Mytäjärvi, jossa toimii vilkas uimaranta. Järven välittömässä läheisyydessä on pieni viihtyisä vanha asuinalue, jonka eteläpuolella ns. varikon alue, jossa on mm. varjeltu veturitalli ja vesitorni. Radan länsipuolella alkaa Sopenkorven teollisuusalue, jolta teollisen toiminnan odotetaan tulevaisuudessa loppuvan. Alueen tulevaisuudesta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu. Pohjoisessa alue rajautuu Mannerheiminkatuun (vt12). Mannerheiminkatu on mukana kilpailualueessa, koska se muuttuu tulevaisuudessa kaupungin kaduksi, jolloin sen ulkomuotoa voidaan muuttaa nykyisestä valtatien statuksesta pienimuotoisemmaksi kaupunginosia yhdistäväksi tekijäksi. Etelässä kilpailualue rajautuu pääasiassa rautatiehen. Radan eteläpuolista aluetta on otettu mukaan mahdollisten radan ylittävien/alittavien varausten mukaan, ja Uudenmaankadun itäpuolella Moisionkadun ja radan väliset kiinteistöt. Alueen itäosassa kilpailualueella on suurehko Asko III:n alue. Radan eteläpuolella kilpailualue rajautuu pääosin vanhoihin asuinalueisiin. Idässä kilpailualue rajautuu Iso-Paavolankadun siltaan. Laajempi tarkastelualue sillan itäpuolella jatkuu nauhamaisena teollisuusalueena. Lännessä radan eteläpuolella on vanha Starkin rautakauppa laajoine varastohalleineen. Tämä alue voidaan ottaa mukaan laajemmassa ideoivassa tarkastelussa. 10 Kilpailualueen rajaus ortoilmakuvan (2011) päällä.
11
Alueen historiaa Radanvarren kulttuurihistoriallisista, arkkitehtonisista ja kaupunkikuvallisista arvoista. Lahden kaupunkihistorian voidaan katsoa lähteneen liikkeelle rautatiestä ja sen luomista kuljetusedellytyksistä. Riihimäen ja Pietarin välisen radan, järjestyksessä Suomen toisen rautatielinjan rakentamispäätös liittyy 1860-luvun suuriin nälkävuosiin. Keisari Aleksanteri II antoi käskyn ryhtyä viipymättä toteuttamaan senaatin ratalinjauspäätöstä, jotta hätää kärsivien kansalaisten työ ja leipä saatiin vaikeana aikana turvattua. Radan rakennustöistä muodostui Lahden seudullakin tragedia, joka nujersi tuhansittain ihmisiä nälkään ja tauteihin - Riihimäen ja Pietarin välistä rautatietä onkin kutsuttu luuradaksi. Rautatie otettiin käyttöön vuonna 1870. Rautatieaseman tienoo muodostaa radanvarsiympäristön ytimen. Lahden kaksi ensimmäistä asemaa sijaitsivat nykyistä asemaa noin sata metriä idempänä. Jo 1870-luvulla aseman ympärille perustettiin asemapuisto, joka laajeni 1900-luvun alussa, kun aseman viereen rakennettiin asemapäällikön talo puutarhoineen. Lahden kaupunkihistorian ensimmäisestä puistosta on vielä jäljellä pieni vihersaareke asemapäällikön talon ympärillä. Pihapiiristä on säilynyt myös sauna ja maakellari. 12 Ote kuninkaankartasta 1700-luvun lopulta.
Lahden nykyinen asema oheisrakennuksineen on vuodelta 1935. Sen rakentaminen liittyy samoihin aikoihin valmistuneeseen Heinolan-rataan, ja tässä yhteydessä tehtiin myös raiteet alittava tunneli Vesijärvenkadun eteläpäähän. Asematoria on suunniteltu ja rakennettu monissa vaiheissa. 1930-luvulla aseman eteen suunniteltiin linja-autolaitureita, sodan jälkeen asemapuistoa. 1980-luvulla rakennettu ohitustie, nykyinen vt12, muutti tienoon nykyisenlaiseksi. Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas pystytettiin aseman eteen vuonna 1959. Asemaympäristöihin kotiutuu yleensä runsaasti teollisuutta ja varastoja. Lahden aseman teollista historiaa edustavat Askon ja Upon nyt jo alkuperäiskäytöstä poistuneet tehtaat, joiden nykyasu on syntynyt 1940-luvun lopun ja 1960-luvun välisenä aikana. Massiiviset kiinteistöt muistuttavat ajasta, jolloin Lahti oli Suomen puusepänteollisuuden keskus ja Asko Pohjoismaiden suurin huonekaluvalmistaja. Radanvarren vanhoista makasiineista on jäljellä Hankkijan 1920-luvulta peräisin oleva varasto, sekin jo alkuperäiskäytöstään poistuneena. Vanhasta maatalous-lahdesta puolestaan kertoo Marolan tila, joka sijaitsee rautatien tuntumassa radan eteläpuolella. Peltoaukeat ovat hävinneet, mutta talon pihapiiri elää uutta elämää kotieläinpuistona. Radanvarsimaisemaa kehystää sen pohjoispuolella Radiomäki, Lahden keskusta-aluetta vahvasti leimaava harjusiluetti. Vuonna 1927 perustettu radioasema mastoineen näkyy kauas ja on kaupungin tärkeimpiä tunnuksia. Rautatiealueelle ominaiset pitkät, länsiitäsuuntaiset näkymät ovat myös oleellinen osa miljöötä ja sen arvoja. Rata muodostaa voimakkaan rajalinjan topografisesti sangen vaihtelevan kaupunkikeskustan ja sen eteläpuolisen alavan ja tasaisen maiseman välille. Kaavatilanne Kaavakartat ja merkintöjen selitykset ovat kokonaisuudessaan liiteaineistossa. Alueella on osittain voimassa oleva asemakaava, oikeusvaikutukseton yleiskaava ja maakuntakaava. Maakuntakaava Alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi C, Rautatieaseman ympäristö on merkitty matkakeskusalueeksi CL. Yleiskaava Lahden oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa 1998 alue on osin keskustatoimintojen aluetta ja osin palveluille tarkoitettua toimitila-aluetta. Valmisteilla olevassa Lahden yleiskaavassa 2025 alue on merkitty pääasiassa keskustatoimintojen alueeksi (C-3). Yleiskaavaehdotuksen suunnitteluohjeen mukaan Lahden matkakeskus sijoitetaan radan pohjoispuolelle ja Uudenmaankadun itäpuolelle. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueelle laaditaan uusia asumisen ja elinkeinoelämän kortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä. Alueen asemakaavoituksessa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen sijainti Lahden maiseman, imagon ja identiteetin kannalta tärkeällä paikalla Salpausselän ja Radiomäen etelärinteellä. Radiomäen eteläpuolelle voidaan osoittaa tehokasta rakentamista siten, että Salpausselän ja Radiomäen silhuetti säilyy ehjänä. Rakentamisen tulee suuntautua etelään ja muodostaa katutilaa Mannerheiminkadun puolelle. Terassirakentamisella on tavoite luoda tehokkaalla rakentamisella vihreä ilme kaukomaisemassa. Alueen kaupalliset palvelut keskitetään Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. (YM 11.3.2008) Ote Lahden yleiskaavasta (1998) 13
matkakeskuksen läheisyyteen. Matkakeskusta palvelevia pysäköintilaitoksia sijoitetaan radan eteläpuolelle, Uudenmaankadun itäpuolelle.. Lepikonkadun pohjoispuoli on merkitty yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi (A-2). Suunnitteluohjeen mukaan Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Lepikonkadun toimitila-alue uusiutuu asuntoalueeksi. Alueen täydennysrakennusmahdollisuuksia tutkitaan.. Kilpailualuetta koskee myös yleiskaavan strateginen Salpausselkä-merkintä, joka osoittaa reunamuodostuman maantieteellisen sijainnin. Määräys tuo esiin kaupungin strategian 2025 vision: Salpausselkä. Houkuttelevan ja elinvoimaisen ympäristökaupungin perusta. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon reunamuodostuman merkitys maiseman, geologian, pohjaveden, luonnonympäristön, ilmaston, kulttuurihistorian ja virkistyksen kannalta. Määräys tarkoittaa, että Salpausselän vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin yleiskaavakartalla osoitettu korkeusasemiin perustuva rajaus. Suunnitelmien ja rakentamisen moninaiset vaikutukset Salpausselkään tulee tunnistaa, jotta houkuttelevan ja elinvoimaisen ympäristökaupungin perusta säilyy. Rautatieaseman ja asemapäällikön talon ympäristö on rajattu oranssilla pistekatkoviivalla, jota koskee mamääräys: Kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön kannalta tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Lisäksi kilpailualue rajautuu pohjoisosastaan Radiomäen ja etelässä Anttilanmäen valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, jotka on osoitettu samalla kaavamerkinnällä. Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat eivät sido kilpailuehdotuksia. Asemakaavoitus ja voimassa olevien asemakaavojen mahdollinen muuttaminen käynnistetään kilpailun ratkeamisen jälkeen. Kilpailualueen keskeisimmällä osalla, eli Mannerheiminkadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä on valmisteilla asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Rautatieaseman välittömään läheisyyteen kaukoliikenneterminaali, jotta kulkumuodosta toiseen siirtyminen tulee helpommaksi. Kaukoliikenneterminaalia on suunniteltu ns. asemapäällikön talon yhteyteen joko maan alle, tai maan päälle. Maanpäällinen ratkaisu ulottuisi myös Vesijärvenkadun päälle, ja yhdistäisi terminaalin matkakeskuskokonaisuudeksi rautatieaseman kanssa. Lännestä päin tarkasteltaessa Mytäjäisten risteyksen itäpuolella Mannerheiminkatu eritasoliittymävarauksineen on LT, yleisen tien alue. Risteyksen itäpuolella Mannerheiminkadun eteläpuolella on osa rautatiealueesta kaavoitettu LR, rautatiealue. Näiden väliin jää kahtena palasena Supanpuisto, P. Muuta rautatiealuetta ei ole kaavoitettu. Mannerheiminkadun pohjoispuolella on Radiomäen lähivirkistysalue LV. Salininkadun kohdalla, Jaksonkadun länsipuolella on Kortteli 166, merkinnällä K-1, liike ja toimistorakennusten korttelialue. Jaksonkadun Itäpuolella on kortteli 165, merkinnällä P, julkisten rakennusten tontti, johon saadaan rakentaa postin tarpeita tyydyttäviä, enintään3-kerroksisia, B-paloluokkaan kuuluvia rakennuksia siten, että tonttitehokkuusluku ei ole suurempi kuin 1. Kaikki tontin käyttöön liittyvät autopaikat on sijoitettava tontille. Vesijärvenkatu on asemakaavoitettu kaduksi Mannerheiminkadun sillan ja rautatiesillan välissä. Vesijärvenkadun itäpuolelle on asemakaavoitettu Tullinpuiston suojaviheralue EV, sekä pieni osa rautatiealuetta LR Seuraavaksi itään päin on Mannerheiminkadun varressa korttelissa 1085 merkintä KTY-1, liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle ei saa sijoittaa hypermarket-tyyppistä suurmyymälää. Korttelissa on 4 tonttia, joille kullekin saa rakentaa n. 7500 kem² seitsemään kerrokseen. Askonkadun itäpuolella on vastaavia tontteja 3 kpl korttelissa 3163. Askonkadun eteläpuolella on kaksi LPA, autopaikkojen korttelialue, jotka on osoitettu edellä mainittujen KTY- 1-tonttien käyttöön. KTY-1 tonttien jälkeen radan ja Mannerheiminkadun välissä on TTV -kortteli 16160, yhdistettyjen teollisuusja varastorakennusten korttelialue. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen ja varastoimiseen yhteensä enintään 85 %. Tällä kohdalla radan eteläpuolella on kortteli 25253, jossa on merkinnät T, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue jolla saa rakentaa kolmeen kerrokseen, ja tämän tontin eteläpuolella K-14, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Kerrosalasta enintään 70 % saa käyttää liike- ja toimistotiloja varten ja 30 % ympäristöä häiritsemätöntä huolto-, korjaamoja varastotiloja varten. Tontin eteläpuolella on Lepikon puistikon puistoalue. Kilpailualueella on vielä näiden tonttien länsipuolella T-5, yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidonvuoksi alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. 14
Radan eteläpuolella Uudenmaankadusta itään, Moisionkadun pohjoispuolella on lännestä alkaen LPY-1, yleisten pysäköintilaitosten tontti, TY-5, teollisuustonttien korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, ja TL-5-tontti, teollisuutta, varastointia ja niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Moisionkadun päässä on radan vieressä kaavoitettu kerrostalo/pientaloalue. Asemakaava tältä osin on vahvistunut 2011. Alue ei kuulu kilpailualueeseen. Moisionkadun eteläpuolella on omakotialue, joka on luokiteltu VAT -alueeksi. (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, rakennettu kulttuuriympäristö). Ajantasa-asemakaavaote löytyy liiteaineistosta. Maanomistus Kilpailualueella on useita eri maanomistajia. Suurimmat maanomistajat ovat Renor Oy, jonka hallussa on Askon ja Upon vanha kiinteistökanta, ja VR-Yhtymä Oy, joka hallitsee mm Rautatieaseman ja tavararatapihan kiinteistöjä. Vanhan Postin, joka liittyy läheisesti Rautatieaseman aukioon, omistaa Kiinteistö Oy Lahden Mannerheiminkatu 13. Kilpailualueen maanomistus. 15
Rakennuskanta Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) a) Lahden rautatieasema ja varikkoalue (rautatieasema) b) Lahden rautatieasema ja varikkoalue (varikkoalue) c) Anttilanmäen esikaupunkiasutus d) Lahden suurradioasema Kilpailualueen rajauksen sisällä oleva paikallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (LaRY) 1. Tehdasrakennukset, Askonkatu 3 2. Toimistorakennus, Askonkatu 2 3. Asemapäällikön asuintalo, Mannerheiminkatu 17 4. Lahden rautatieasema, Mannerheiminkatu 15 5. Varastorakennus, Moisionkatu 4 Alueen rakennuskanta on varsin moninaista. Suurimman massan muodostavat entiset Askon ja Upon teollisuuskiinteistöt, jotka on rakennettu 1927 1984. Tuotantolaitosten toiminta loppui pääosin 1990-luvulla. Bruttoala on noin 230 000 m² 16 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) ja paikallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (LaRY)
17
Alueen vanhin rakennus on asemapäällikön talo joka on rakennettu 1912. Asemapäällikön talon ympäristössä on säilynyt alkuperäistä rautatieaseman puistoa, koska vanha rautatieasema sijaitsi asemapäällikön talon itäpuolella. Lahden rautatieasema ja sen itäpuolella sijaitseva asemapäällikön talo ympäristöineen ovat valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kilpailualueen läheisyydessä sijaitsevat myös Lahden suurradioaseman ja Anttilanmäen esikaupunkiasutuksen valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Rautatieasema on valmistunut 1935. Samana vuonna valmistui rautatieaseman viereen kiitotavararakennus. Rautatieasemasta länteen Mannerheiminkadun varressa on 1960 valmistunut postirakennus ja 1964 valmistunut tullirakennus. Edelleen länteen päin on 1920 valmistunut varastorakennus, jossa rahtia on siirretty junasta autoihin. Aivan suunnittelualueen länsiosassa Vanhan helsingintien varressa on punatiilinen huoltorakennus, jossa on huollettu pääasiassa VR:n ajoneuvokalustoa. Rautatieasema etelästä Rautatieasema pohjoisesta Rautatieasemaan lännessä liittyvä rakennus 18 Toimistorakennus Askonkatu 2:ssa Varastorakennus Moisionkatu 4:ssä Vanha asemapäälliköntalo
Askon alue kohti itää. Taustalla Joutjärvi. Junaradan eteläpuolella suunnittelualueeseen on otettu mukaan Moisionkadun varsi, jossa on Uudenmaankadulta itään päin 1951 valmistunut toimistorakennus, 1928 valmistunut makasiinirakennus, joka on viimeinen Lahden aseman varastorakennuksista ja 1960 valmistunut 5-kerroksinen toimisto- ja tuotantorakennus. Oma kokonaisuutensa on kilpailualueen itäosassa Askon tuotantorakennusten 90 000 m² vuosina 1965 1989 valmistunut kokonaisuus. Askon alue Askon tehtaat ovat merkittävä osa Lahden kulttuuri- ja rakennushistoriaa. Asko Oy:n myötävaikutuksella Lahdesta kasvoi maamme puusepänteollisuuden keskus ja Asko- konserni oli yksi seudun suurimmista työnantajista. 1918 puuseppä August Avonius perusti Lahden Puuseppätehtaan. Avonius valitsi tehtaan sijoituspaikkakunnaksi Lahden kaupungin logistisesti hyvän aseman perusteella. Asko li tehdasalue 1928 alkoi tuotanto uudella tontilla uusissa tiloissa. Henkilökunnan määrä kohosi alkuaikojen kuudesta 118 henkilöön. Alkuperäinen pääosaltaan basilikamallinen kolmekerroksinen rakennus sijoittui rautatien varteen radan suuntaisena. 1950-luvulla tehtaan toimialaa laajennettiin ja tehdas laajeni merkittävästi. Yhtymä oli neljässä vuosikymmenessä kasvanut kuuden hengen pajasta monialayhtymäksi, jonka palveluksessa oli 1600 työntekijää. Tehdasta kehitettiin ja laajennettiin jatkuvasti ja 1960-luvun puolivälissä Asko ll:n alue oli käytännössä rakentunut täyteen. Upo I valimon alue 1938 metallialan yritys Upo Oy aloitti toimintansa itsenäisenä sisaryhtiönä rautasänkyjen valmistuksella. Yritys osti Upo valimon tontin huonekalutehtailta itään ja metallitehdas valmistui 1940. Rakennus on edelleen olemassa. Valimon rakentaminen aloitettiin vuonna 1945. 1950-luvun mittavien rakennustöiden jälkeen Upo:n valimon tehtaiden länsiosa oli pääpiirteissään rakentunut. 1950-luvun loppuun mennessä rakentunut tehdaskompleksi muodostaa yhtenäisen punatiilisen kokonaisuuden. Vuosikymmenen lopulla alkoi 1980-luvulle asti jatkunut valimon laajentuminen. 1964 laajennuksen ulkoseinät tehtiin kevytbetonielementeistä ja 1984 laajennus betonielementtirakenteisena. Punatiiliset tehdasrakennukset ovat teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Upon valimon tehtaat muodostavat Asko II:n vanhojen huonekalutehtaiden kanssa yhtenäisen ja vaikuttavan kokonaisuuden rautatien ja valtatie 12:n väliin. Asko lii 1964 aloitettiin uuden tehdasalueen, Asko lll:n, rakentaminen radan eteläpuolella. Levykalustetuotanto ja automatisoitunut koneisto suosivat yhteen tasoon sijoitettuja tuotantolinjoja. Tehtaan toimintojen sijoittuessa junaradan molemmille puolille 1970-luvun alussa rakennettiin silta radan ylitse. Metallirakenteinen silta on varustettu hissikuljettimella ja sitä pitkin kulkivat mm. huonekalut verhoiltavaksi tai pintakäsittelyyn. Liesitehdas on rakennettu 1990-luvulla. 19
Ratapiha-alue länteen päin. 20
VR:n alue Asema-alue Lahden rautatieaseman seutu on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi historialliseksi rautatiemiljööksi. Alikulun toisella puolella sijaitseva asemapäälliköntalo puistoineen edustaa vanhempaa rautatierakentamisen kerrostumaa 1910-luvulta. Nykyisen rautatiealueen ytimen muodostaa 1930-luvulla rakennettu punatiilinen asemarakennus ympäristöineen. Nykyinen rautatieasema ja siihen liittyvät piharakennus ja tiiliaita ovat suojeltuja. Autoistumisen myötä Suomessa rakennettiin 1930-luvulla ensimmäiset linja- autoasemat ja samaan aikaan vanhoja puisia rautatieasemia korvattiin huomattavasti suuremmilla kivirakennuksilla kuten Lahdessa. Uskottiin joukkoliikenteen suureen kasvuun. Myöhemmin aseman edessä olevan kadun linjaus ja luonne on muuttanut asema-aukiota ja katkaissut suoran yhteyden puistoon. Valkoinen talo ratapiha-alueella. Rengastalo ratapiha-alueella. Veturinkuljettajien talo ratapiha-alueella. Maisema ja luonto Kilpailualue sijaitsee Salpausselän reunamuodostelman eteläpuolella. Salpausselkä on Lahden maisemarakenteen merkittävin muodostuma, joka jakaa kaupungin pienpiirteisesti vaihtelevaan pohjoisosaan selänteineen ja järvineen sekä suurpiirteisesti vaihtelevaan eteläosaan tasankoineen ja muutamine isoine mäkineen. Kilpailualue on maisemakuvaltaan melko tasainen. Ratapihan taso vaihtelee noin 99 104 m mpy välillä. Mytäjäisten risteys alue on noin 114 m mpy ja Askon alueen eteläisimmät osat noin 90 m mpy. Kilpailualueen maaperässä on havaittavissa maalajien sijoittuminen korkeustasojen mukaan. Ylemmillä osilla maalajina on hiekka ja alemmilla osilla karkea hieta. Kilpailualue kuuluu Porvoonjoen / Vartio-ojan valuma-alueeseen. Alue on I-luokan veden hankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Radiomäki lounaasta päin. Etualalla VR:n ratapihaa. Viherrakenne ja virkistys Kilpailualueella ei ole nykyisin juurikaan viheralueita. Mytäjäisten risteyksen tuntumassa on liikenne-alueeseen lukeutuvaa viheraluetta ja aseman ympäristössä on vanhoihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin liittyviä viheralueita. Kilpailualue liittyy merkittäviin viheraluekokonaisuuksiin. Radiomäen viheralue nousee Mannerheiminkadun pohjoispuolelta ja radan eteläpuolelta lähtee puistokäytävä kohti Launeen perhepuistoa (Asemantaustanpuisto). Maaperä ja perustamisolosuhteet, pohjavesi Kilpailualueella on maaperää tutkittu vaihtelevasti. Esimerkkikairaustuloksia löytyy liiteaineistosta. Peruskallio on suhteellisen syvällä, yleensä yli 10 m maanpinnan alapuolella. Pohjavesikartta löytyy liiteaineistosta. 21
22 Kilpailualueen topografia Kilpailualueen maaperäkartta
Liikenne ja pysäköinti Liikenteen nykytilaa Kilpailualuetta sivuaa valtatie 12 Tampere-Kouvola (Mannerheiminkatu). Tien liikenne on tällä hetkellä rautatieaseman kohdalla n. 20 000 majon./vrk, joista raskaita ajoneuvoja on n. 1900. Valtatie on tärkeä itälänsisuuntainen yhteys Pohjanmaalta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta Itä-Suomeen ja Pietariin. Valtatie on maakuntakaavassa ja hallinnollisessa käsittelyssä olevassa kaupungin yleiskaavassa siirretty kulkemaan Launeen vaihtoehdon mukaisesti hieman yli 2 kilometriä etelämpänä. Liikennevirasto on vahvistanut tämän ns. eteläisen kehätien yleissuunnitelman, mutta siitä on tehty kaksi valitusta. Valtatien siirtyminen mahdollistaa Mannerheiminkadun varren maankäytön kehittämisen ja sen luonteen muuttamisen katumaiseksi väyläksi. Vesijärvenkatu on tärkeä etelä-pohjoissuuntainen keskustan läpi kulkeva katu, jonka vuorokausiliikennemäärä on aseman kohdalla n. 25 000 majon./vrk. P Vesijärvenkatu Kaukoliikenteen terminaali, rahti Paikallisliikenne, seutuliikenne Kaukoliikenne Pysäkit Mannerheiminkatu Askonkatu Lahden kaupunginvaltuusto on 13.6.2011 päättänyt, että matkakeskuksen linja-autoterminaali sijoitetaan liitteenä 3 olevan kuvan osoittamaan paikkaan ja todennut, että alueen asemakaavoitus kuuluu tämän vuoden työohjelmaan. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditut vaihtoehtoiset toteutusratkaisut on esitetty liitteissä. Näistä vaihtoehdoista versiota 3 pidetään parhaana asemakaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja kustannusarvion perusteella, mutta tekninen lautakunta ei ole tehnyt siitä vielä päätöstä. P P Kaikki kaupungin sisäiset linjat ja seutulinjat tulevat kesästä 2014 lähtien kulkemaan kuvassa olevan kartan mukaisesti Vesijärvenkatua tai Mannerheiminkatua pitkin terminaalin sivuitse. Terminaalissa käy vain kaukoliikenne ja seutuliikenne, joka kuljettaa rahtia. Kaukoliikenneterminaali, linjastoperiaate 23
Olemassa olevat kevyen liikenteen väylät on esitetty liiteaineistossa. Merkittävin jalankulku- ja pyörätie on Uudenmaankadun länsireunalla. Pyöräilijöitä kulkee raitilla kesällä vuorokaudessa jopa 2000. Toinen merkittävä reitti kulkee Mannerheiminkadun alikulkutunnelista radan alittavaan Vihdinkadun tunneliin, jossa pyöräilijöitä on jopa enemmän. Rautatieasemalla on noin 100 merkittyä pyöräpaikkaa, mutta tarve on moninkertainen. Lahdesta ja ympäryskunnista käydään merkittävässä määrin työssä ja opiskelemassa pääkaupunkiseudulla. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä on tällä hetkellä n. 350 pysäköintipaikkaa. Radan eteläpuolella oleville kahdelle pysäköintialueelle on suunniteltu rakennettavan robottipysäköintilaitos, jolloin pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy n. 200:lla. Keskustan ympärille on suunniteltu keskustakehä, joka toteutuessaan muuttaa liikennevirtoja merkittävästi keskustassa ja aseman ympäristössä. Mannerheiminkadusta tulee osa keskustan kehää, jonne keskustaan tuleva liikenne ohjataan ja kevyen ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Rautatieaseman laiturialuetta. Näkymä kohti länttä. Raideliikenne Tavararatapihalla ei enää tulevaisuudessa tarvita kaikkia siellä olevia raiteita. Kuvassa on esitetty alue, jonka voi osoittaa muuhun maankäyttöön. Oikoradan valmistumisen myötä vuonna 2006 rautatiematkustajien määrä on melkein kolminkertaistunut ratavälillä Helsinki-Lahti ja matka-aika itään on lyhentynyt tunnilla. Rautatiematkustajamäärä on vuonna 2011 ollut lähiliikenteessä ja kaukoliikenteessä yhteensä 4,8 miljoonaa. Kasvua on vielä odotettavissa. Joulukuussa 24 Keskustakehän linjaus. Tulevat joukkoliikenteen reitit ja pääpysäkit keskustassa.
2010 aloitettu säännöllinen Allegroliikenne Helsingin ja Pietarin välillä on tuonut uusia matkustajia asetettuja tavoitteita enemmän. Viime vuonna tehtiin yli 300 000 matkaa ja lähivuosien tavoite on puoli miljoonaa. Raideliikenteellä on suuri merkitys Lahden kaupungille. Pääkaupunkiseudulle pendelöi Päijät-Hämeen alueelta päivittäin yli 4000 henkilöä, ja Pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen yli 1000 henkilöä. Lahden kaupungin osuus edellisistä on Pääkaupunkiseudulle 2420 ja toisinpäin 720. Pendelöijistä noin 1/4 valitsee kulkumuodokseen junan tai bussin. Lahti-Helsinki väliä liikennöi juna n. puolen tunnin välein. Näistä nopea yhteys kulkee tunnin välein. Asuminen Uudenmaankadun ylittävä rautatiesilta. Tällä hetkellä asuminen alueella on hyvin marginaalista, rekisterin mukaan suunnittelualueella asuu 19 henkilöä. Ratapiha-alueen käytöstä poistettavat raiteet. Kaupallinen rakenne, työpaikat ja palvelut Alue tukeutuu keskustan kaupallisiin palveluihin, Alueella on tällä hetkellä pääasiassa toimistotyöpaikkoja, ja niitä tukevia ateriapalveluita. Energia ja kunnallistekniikka Alueella on nykyisiä toimijoita palveleva sähkö- ja vesihuoltoverkko. Alueen läpi kulkee maakaasuputki sekä jätevesitunneli ja siihen liittyviä huoltotunneleita. Tällä hetkellä alue on liitetty pääosin kaukolämpöverkkoon. Liiteaineistossa on yhdistelmäjohtokartta. Ympäristöhäiriötekijät Liikenne aiheuttaa alueelle merkittävän ympäristöhäiriön. Suuri osa kilpailualueesta sijoittuu Mannerheiminkadun ja junaradan väliin. Liikenne aiheuttaa melua, tärinää sekä pienhiukkaspäästöjä. Liiteaineistosta löytyy lisätietoa melusta ja tärinästä. 25
3.3 Kilpailun tavoitteet Matkakeskus ja sen ympäristö muodostavat kilpailualueen keskeisimmän ja näkyvimmän kohdan. Alueen toiminnallinen ja arkkitehtoninen ratkaisu toimii näyteikkunana koko suunnittelualueelle. Radan varren ideakilpailulla haetaan entiselle tavararatapihalle ja tehdasalueelle uutta ainutlaatuista ilmettä joka liittää alueen paremmin keskustaan. Kilpailuehdotusten tulee tukea Lahden kaupungin strategiaa profiloitua kestävän kehityksen edelläkävijänä ja kansainvälisesti tunnettuna ympäristökaupunkina. Lahden kaupungin tavoitteena on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään ja väestömäärän kasvu sijoittamaan kaupungin rajojen sisäpuolella luomalla uusia asuinpaikkoja täydennysrakentamisella ja mm. vanhojen teollisuusalueiden muuttamisella asuinkäyttöön Yleisenä tavoitteena on luoda terveellistä, turvallista ja viihtyisää, kaupunkikuvallisesti korkealaatuista kestävän kehityksen mukaista energiatehokasta aluetta, jossa on esimerkiksi työpaikka-, palvelu- ja vapaa-ajan ja asumisen rakentamista. Alueella edistetään matalaenergia- ja ekologisia ratkaisuja sekä niihin liittyvää kehittämistä ja liiketoimintaa. Rakentamisen laajuutta ei erikseen määritellä, vaan kilpailijat esittävät tästä oman näkemyksensä. Radanvarren alue liittyy luontevaksi osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja alueen julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmästä kehitetään erinomainen, toimiva ja houkutteleva vaihtoehto oman auton käytölle. Suunnittelualue muuttuu osaksi keskustaa ja alueesta muodostuu elävää, monimuotoista ja kaupunkimaista, toiminnot yhteen sitovaa kaupunkitilaa. Kaupunkiympäristö on tilallisesti mielenkiintoista ja korkeatasoista. Rakentamisen tulee olla tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta. Suunnittelussa on huomioitavaa kilpailualueen sijoittuminen maisemarakenteellisesti merkittävälle paikalle. Koska alueen toteuttaminen vie vuosia, on vaiheittaisen toteuttamisen mahdollisuus tärkeä huomioida suunnittelussa. Radanvarren liikenteellisesti keskeinen sijainti tulee hyödyntää suunnittelussa. Vt 12 siirtyessä uudelle paikalle (eteläinen kehätie) pois Lahden keskustasta, Mannerheiminkadun katumiljöötä halutaan kehittää kaupunkimaisemmaksi ja paremmin kevyen liikenteen tarpeet huomioivaksi, vaikka kadun liikennemäärät eivät selvitysten perusteella vähenekään. Rautatieaseman yhteyteen kehitettävästä matkakeskuksesta tulee suunnitella toimiva ja uudenaikainen kokonaisuus. Radanvarren kehittämisessä halutaan tukea kestävää liikkumiskulttuuria ja joukko- sekä kevyen liikenteen käyttöä. Koska alue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa ja on helposti saavutettavissa autolla, sekä julkisilla liikennevälineillä, alueen liityntäpysäköinnin järjestämiseen toivotaan innovatiivisia ideoita. Pysäköintiratkaisujen tulee olla toimivia ja palvella sekä pendelöiviä työmatkalaisia että alueelle sijoitettavien palveluiden käyttäjiä. Tavoitteena on kehittää alueesta viihtyisä ja houkutteleva, kansalaisten tulevaisuuden tarpeisiin ja toiveisiin mahdollisuuksien mukaan vastaava keskustan osa, matkakeskuksen osalta erittäin julkinen tila 26 Asko II sisäpiha. Asko II lännestä. Enfon talo radan eteläpuolella.
Asko- ja Upo-tehtaiden tulevaisuuden tavoitteet Asko Oyj:n luopuessa kokonaan huonekalutoiminnasta 31.3.1999 loppui huonekalujen valmistus huonekalutehtaissa. Nykyisin osa tiloista on vuokrattuna toimisto- ja teollisuuskäyttöön. Osa tiloista on tyhjillään odottaen uutta käyttöä ja mahdollista remontointia. Askon alueen nykyinen omistaja on suomalainen kiinteistökehitys ja -sijoitusyhtiö Renor Oy (vuoteen 2000 saakka Asko Kiinteistöt Oy). Renor Oy:n tavoitteena on vuokrata teknisesti korkealuokkaisia ja moderneja tiloja historiallisissa rakennuksissa. Kiinteistöjä voidaan kehittää myös asunnoiksi. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä kaupunkien, kuntien sekä historiallisten rakennusten suojelusta päättävien viranomaisten kanssa. Kohteen sijainti kaupungin keskustassa sekä rautatien ja muiden liikenneväylien läheisyys luovat edellytykset liike- ja toimintakeskuksen menestykselle. Rautatieaseman sijainti Askon alueella liittää kohteen saumattomasti pääkaupunkiseutuun, sillä Helsingin rautatieasemalta pääsee Askon alueelle noin 50 minuutissa. Alue liittyy useimpien lahtelaisten elämään, sillä aikoinaan Asko-Upon tehtaat työllistivät tuhansia ihmisiä. Tavoitteena on saada aikaan elävä ja nykyaikainen yrityskeskus, jossa sekä liike-elämä että hallinto-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut toimivat. Kehityssuuntia Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävien rakennusten säilymiselle kaupungin keskustan läheisyydessä on tärkeää rakennusten tarkoituksenmukainen käyttö. Rakennusten muodostaman kokonaisuuden kannalta on tärkeää vaalia niiden yhtenäisiä, 1920-luvun ja 1960-luvun välillä rakennettuja punatiilisiä osia. Asko II:n ja Upon valimon ulkotilat ovat mittakaavaltaan inhimillisiä ja sopivan kokoisia pieniin tapahtumiin tai yleiseen oleiluun. Upon silta on veistoksellinen ja se sijaitsee niin korkealla, ettei melu juuri haittaa. Viereisen harjun hieno maastonmuoto hallitsee koko aluetta. Tehdasalueeseen liittyy pala luontoa, vuodenaikojen vaihtelut ja hienot näkymät. Uuden kaupunginosan syntyminen rautatieaseman läheisyys ja uuden matkakeskuksen sijoittuminen alueelle lisää tämän uuden kaupunginosan vetovoimaisuutta aluetta tulee kehittää radan molemmin puolin yhtenäiseksi kaupunginosaksi alueen integroiminen olemassa olevaan keskustaan Junarata, Askon alue ja ratapiha muodostavat Lahden kaupunkirakennetta halkaisevan, tyhjän vyöhykkeen. Kaupunkirakennetta kehittämällä ja luomalla uusia yhteyksiä radan etelä- ja pohjoisosien välillä tulee kaupunkirakennetta eheyttää ja ohjata Lahden kasvupotentiaalia etelään päin. Askon alueen kehittämissuunnitelmissa painotetaan asumisen lisäämistä ja uuden kaupunginosan liittämistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Valtatie 12:n, Mannerheiminkadun, muuttuessa normaaliksi kaupunkikaduksi Askon alue voidaan liittää katuverkostoon paremmin. Upon sillan, Iso Paavolankatu, liittyminen katuverkostoon radan pohjoispuolella tulee tutkia. Postin talo idästä. Tullin talo Postin talosta itään. 27
Toimintojen sekoittuminen yhdistämällä toimintoteemoja saadaan alueelle riittävästi kuhinaa ja palvelujen käyttäjien kriittinen massa toiminnot tukevat toisiaan: kulttuurin, asumisen, ravintoloiden ja muiden palvelujen yhdistelmä toimii paremmin kuin mikään niistä yksin Aikajana muutos jättiläismittakaavan teollisuusalueesta ihmisystävälliseksi asuinalueeksi toteutetaan askel askeleelta Ekologisuus vanhojen rakennusten ja rakenteiden uusiokäyttö ja täydennysrakentaminen ratayhteyden äärelle on ekologisesti järkevää Joustavuus tilat ja alueen struktuuri tulee suunnitella siten, että toiminnot voivat vaihdella ajan myötä: toiminnallisuus yhdistyy ekologisuuteen VR:n tavoitteet Arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on suunnitella ja saada aikaan elävä asemaympäristö, joka edellyttää monipuolista toimintaa ja maankäyttöä alueella. Alue tulee liittää osaksi kaupungin keskustaa. Alueelle tulee suunnitella matkakeskus, joka on joukkoliikenteen tärkein solmukohta ja jossa matkustajat siirtyvät jouhevasti junasta busseihin. Moderni linjaautoterminaali voi toimia sähköisen tiedonkulun aikana huomattavasti pienemmällä maa-alueella kuin perinteiset vakiopysäkkeihin tukeutuvat mallit. Toimiva matkakeskus tarvitsee paljon liityntäpysäköintipaikkoja kaikkiin lähestymissuuntiin. Autopysäköintitarve on noin 600 autopaikan luokkaa, mikä edellyttää että suunnitellaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ja erilaisia rakenteellisia autopaikkoja, koska maanpäälle niitä ei kaikkia voi sijoittaa. Liikennereitit matkakeskusalueelle tulee olla helpot, selkeät ja riittävät. Kevyen liikenteen reitit sekä polkupyöräpysäköinnin suunnitteleminen ovat osa matkakeskussuunnittelua. Tarve on noin 400 pyöräpaikkaa sijoittuen eri lähestymissuuntiin, osa voisi sijaita pysäköintilaitosten yhteydessä. Nykyinen rautatieasema ja siihen liittyvät piharakennus ja tiiliaita ovat suojeltuja. Ent. kiitotavararakennuksen uuskäyttöä voi myös ideoida. Rautatieasema-alueesta tulisi kehittää houkutteleva ja korkeatasoinen julkinen ympäristö, jossa on paljon palveluja ja toimintoja juna- ja linja-automatkustajille sekä kaupunkilaisille. 28 Soneran talo Askonkatu 4:ssä. Liityntäpysäköintiä ratapihalla. Taustalla Radiomäki.
Tavararatapiha Tavararatapihan toiminnot tullaan siirtämään kauemmas keskustasta ja tästä syystä kaikkia siellä olevia raiteita ei enää tulevaisuudessa tarvita. Mahdolliset poistettavat raiteet on esitetty edellä kilpailuohjelmassa. Entisen tavararatapihanalue tarjoaa mahdollisuuden kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja rakentamiseen kestävän kehityksen mukaisesti aivan keskustan tuntumassa 3.4 Suunnitteluohjeet Kilpailijoita kehotetaan muodostamaan moniammatillisia työryhmiä, joissa on arkkitehtuurin, maisemaarkkitehtuurin, liikennesuunnittelun ja energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Asuminen Alue on nykyisten rakentamismääräysten johdosta haasteellinen asumisen kannalta koska pohjoispuolella kulkee nykyisellään VT12. Eteläisen kehätien valmistuessa suurin osa raskaasta liikenteestä poistuu tien muuttuessa kaduksi. Alueen läpi kulkee myös melua ja tärinää aiheuttava junarata, joten asumisen osoittaminen perinteisin rakentamismenetelmin aivan radan viereen (<50m) on vaikeaa, mutta toki ratkaistavissa. Asumisen sijoittamiseen aivan radan viereen löytyy jo ratkaisuja muualta Suomesta. Asumiseen parhaiten soveltuva alue on ns. Asko III, jonka etäisyys radasta on jo suurempi. Rakennuskanta Lähtökohtaisesti RKY2009 (Rakennettu kulttuuriympäri stöinventointi2009)-kohteet tulee säilyttää. Kaupalliset palvelut ja työpaikat Alueen palveluiden tulee ensisijaisesti palvella alueen kautta kulkevia ja alueella asuvia sekä tuoda uusia keskustan palveluja tukevia ja palvelutarjontaa laajentavia toimintoja. Liikenne kaikki kulkumuodot yhteen paikkaan Kaikkien liikennemuotojen solmukohta eli matkakeskus tulee olemaan rautatieasemasta, kaukoliikenneterminaalista ja paikallisliikenteestä muodostuva kokonaisuus, jossa. edistetään sujuvaa siirtymistä kulkumuodosta toiseen ja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Kaukoliikenneterminaalin paikka on päätetty, ja se tulee olemaan Vesijärvenkadun ja Mannerheiminkadun risteyksessä joko osittain asemapäällikön talon alla tai sen ympärillä ja Vesijärvenkadun päällä. Kaukoliikenneterminaalin suunnitelmat ovat liitteenä kilpailuaineistossa. Rautatie ja Mannerheiminkatu katkaisevat tällä hetkellä tehokkaasti kevyen liikenteen yhteydet ydinkeskustasta eteläisiin kaupunginosiin. Uusien yhteyksien esittäminen on suotavaa. Erityisesti Launeen perhepuisto tulisi kytkeä paremmin keskustasta kilpailualueen läpi saavutettavaksi. Kävely ja pyöräily Kävely- ja polkupyöräyhteyksiä tulee kehittää siten, että eteläiset kaupunginosat ovat paremmin saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Matkakeskuksen yhteyteen tulee myös järjestää riittävä korkeatasoinen polkupyöräpysäköinti, joka kannustaa ihmisiä saapumaan junaan tai bussille polkupyörällä. Liityntä- / Alueen toimintojen edellyttämä pysäköinti Lahden kaupungin keskusta-alueella on tällä hetkellä pysäköintinormi 1 autopaikka 80 rakennettua m² kohti. Tästä normista voidaan hyvin perusteltuna poiketa. Alueen tulevat käyttömuodot aiheuttavat erilaisia pysäköintitarpeita. Pysäköinti tulee ratkaista kilpailualueella. Liityntäpysäköinnin tarve kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä liityntäpysäköinnin tarve on n. 400 500 autopaikkaa, mutta tulevaisuuden tarve on vähintään 600 autopaikkaa. Pysäköinnin järjestämisessä painotetaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman tehokkaita ja liikenteellisesti selkeästi hahmotettavia. Vuorottaispysäköinnin mahdollisuutta voi tutkia. Pohjaveden pinta tulee ottaa huomioon ratkaisuissa. Pysäköinnin tulee pysytellä pohjaveden pinnan yläpuolella. Radan eteläpuolelle. Moisionkadun ja Uudenmaankadun risteykseen on asemakaavoitettu tontti ns. robottipysäköintilaitokselle, joka mahdollistaa autojen pakkaamisen normaalia pysäköintitaloa pienempään tilaan. Myös Uudenmaankadun länsipuolelle ja Radanpään pohjoispuolelle on kaavailtu mahdollisuutta robottipysäköintilaitoksen toteuttamiseen. Virkistysympäristö ja reitit, viheralueet Kehitettäviä viheryhteyksien suuntia ovat itään Mytäjärven kautta Vesijärvelle, länteen Lotilan viheralueelle vanhan Loviisanradan suuntaisesti, sekä Etelään kohti Launeen perhepuistoa. Hulevesien käsittely Lahti Aqua Oy:n strategian ja suunnitteluohjeiden mukaisesti alueiden tulee huolehtia itse omista hulevesistään, ja niiden viivytetystä johtamisesta sadevesiverkostoon, jotta tulvatilanteilta vältytään. 29
Energiaratkaisut Energiaratkaisut tulisivat olla kestävän kehityksen kannalta omavaraisia, jolloin alue voisi tuottaa innovatiivisilla ratkaisuilla kuluttamansa energia. 3.5 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Tuomaristo kiinnittää huomiota arvostelussa seuraavassa mainittuihin tärkeimpiin näkökohtiin. Yleisesti arvioinnista voidaan todeta, että arvostelussa ehdotusten merkittävät kokonaisansiot ovat tärkeämpiä kuin yksityiskohtien virheettömyys Ainutlaatuinen ja uudenlainen kokonaisidea alueelle, kaupunkirakennustaiteellinen näkemyksellisyys ja ratkaisun toimivuus Yleisesti ehdotuksen toteuttamis- ja kehittämiskelpoisuus, mm. vaiheittainen toteutettavuus Matkakeskuskokonaisuuden toiminnallisesti tiivis toteutus Kestävää ja ekologista elämäntapaa tukeva kaupunkisuunnittelu Alueidentiteetin muodostuminen Autoriippumatonta liikkumiskulttuuria ja joukkosekä kevyen liikenteen käyttöä tukevat ratkaisut Innovatiiviset viherkonseptit Olemassa olevan ympäristön, sekä rakennuskannan huomioiminen ja kehittäminen Alueen historian huomioiminen Arvosteluvaiheessa tuomaristo arvioi ehdotuksia kokonaisvaltaisesti yllä olevien arviointiperusteiden mukaisesti. Asiantuntijoiden arviot toimivat tuomariston työskentelyn tukena. Esimerkiksi toteutettavuuteen ja kustannuksiin sekä ekologisuuteen käytetään asiantuntija-arvioijaa. 30 Rakennus Salininkatu 1:ssä Tullin ja Postin taloja vastapäätä.