2/2011 10,00 Lisää säännöllisiä luomun ostajia Brändiopas: Kaikkea hyvää! Luomua hallitusohjelmaan
Suomen suosituin rehuvirna Luomun ostaminen on nyt helppoa. KYSY LISÄÄ. SOITA 010 423 1770. Asiakkaitamme ovat hyvän ruuan tekijät ammattikeittiöt, ravintolat, hotellit, oppilaitokset sekä vähittäiskauppa. EBENA varma ja satoisa Ruokaa johon voit luottaa. Luomua kaupasta Pä äkirjoitus Tämän lehden teemana on kauppa. Kauppa on avainasemassa suomalaisen luomun kehittymisessä. Kauppa toimii päivittäisiä valintoja tekevien kuluttajien rajapinnassa. Kauppaa on syytetty siitä, ettei sitä ole kiinnostanut luomuruoka, lähiruoka tai pienten elintarvikeyritysten jalostama ruoka. Ajat ovat muuttuneet hyvinkin nopeasti ja sen huomaa nyt lähes jokaisessa lähikaupassa. Euroopan yhteisön aikana on aiemmin tuotantopainotteinen ruokaketjumme kääntynyt kauppavetoiseksi. Kaupalla on valtavan suuri merkitys siihen, mitä ruokavalintoja kuluttajat tekevät. Tuoteryhmien ja tuotteiden sijoittaminen, annettava informaatio, mainonta, hyllynreunamerkinnät ja kampanjat vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin, joista jopa kaksi kolmasosaa tehdään kaupan hyllyjen äärellä. On ollut ilahduttavaa huomata, että pienten yritysten omaleimaiset luomutuotteet ovat vihdoinkin löytäneet tiensä ketjukauppojen hyllyille. Pienten yritysten rinnalle on myös nousemassa valtakunnallisia tuotteita. Toivottavasti nämä tuotteet saavat elää rinnakkain luoden kuluttajille jatkuvasti paranevan valikoiman. Olin juuri ostoksilla lähimarketissa. Onnistuin keräämään ostoskärryn täyteen luomutuotteita ja lähes kaikki olivat vielä Suomessa tuotettuja. Mylly- ja maitotuotteet olivat parhaiten edustettuina. Satuin löytämään myös upeita kaskinauriita, aivan älyttömän hyvää perunalepuskaa, jauhelihaa ja luomujogurttia! Olin jopa onnellinen kun luomuvoi, luomuruisreikäleipä ja luomuomenat olivat päässeet loppumaan. Ne olivat menneet parempiin suihin! Luomutuotteiden löytäminen on kuitenkin usein vaikeaa tavallisissa kaupoissa. Ratkaisuja muun muassa tähän tarjoaa uusi luomun Brändiopas, josta lisää tässä lehdessä ja Luomupäivässä 23.3. Viikonloppuna kävin Muuruvedellä Topin maatilamyymälässä, missä ei ollut muuta kuin luomua ja mikä valikoima! Kaikki siis luomua ja samassa tilassa! Olin seota riemusta. Yksi mahdollisuus on tehdä marketteihinkin oma osasto luomulle. Uskoisin sen lisäävän kuluttajien mielenkiintoa luomua kohtaan. Laaja valikoima tulisi paremmin esille ja turha hintavertailu ei jarruttaisi ostopäätöstä. Hintavertailusta voi sitten lopuksi vain todeta, että ei luomun tarvitse olla halpaa. Maksaessani korkeampaa hintaa maksan myös eläinten, ympäristön ja meidän ihmisten hyvinvoinnista ja se kyllä kannattaa. Jaakko Nuutila Päätoimittaja Myynti alan liikkeet sekä www.naturcom.fi 92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200 Luomulehti 2/2011 3
Kuva Maanmittauslaitos Miksi WebWisu & WisuMobile on ylivoimainen yhdistelmä? sisällys 2/2011 Sisällys 3 Luomua kaupasta 6 Luomumarkkinat edelleen kasvussa vuonna 2010 8 Pro Luomu uusi yhteistyöjärjestö ja ohjelma luomualalle 10 Luomuliitto vaatii luomua hallitusohjelmaan 14 Massiivinen Biofach 17 Täydennyslannoitus erikoiskasvien viljelyssä 20 Lisää luomua K-ruokakauppojen asiakkaille 21 S-ryhmä toivottaa uuden luomutarjonnan tervetulleeksi 22 Luomu brändiksi myös Stockmann Herkuissa 24 Eat & Joy tarjoaa raaka-aineiden helmiä PALSTAT På Svenska...10 tutkittua tietoa...17 ulkomailta...29 luomut vertailussa...43 KOKEILUISTA KÄYTÄNNÖKSI...46 Luomua opiskelemassa...47 Luomuyhdistyksistä...54 Lyhyet Luomuliiton neuvontaan ei lisärahaa...10 Tuholaismyrkyt voivat aiheuttaa dementiaa...10 Sivu 8 Pro Luomu uusi yhteistyöjärjestö ja ohjelma luomualalle ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO Koska saat kaikki samalla kertaa ja helposti viljelysuunnitteluusi. Ei päivityksiä eikä varmuuskopiointia. Käynnistä WebWisu verkossa ja ole ajan hermolla. WisuMobilella viljelysuunnitelmasi kulkee kännykässä aina mukanasi, voit tehdä lohkomuistiinpanot heti pellolla ja merkitä havainnot suoraan kartalle. Tutustu uutuuksiin ja ota veloituksetta koekäyttöön kahdeksi kuukaudeksi. Saat ohjelman valmiina omilla lohkokartoillasi ja peruskartalla. Suoraan käyttövalmiina. Klikkaa www.proagria.fi/it ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Suunnittelet viljelysi sujuvasti Lähetät tukihakemuksesi sähköisesti Olet aina ajan tasalla Tutustu uuteen It-kauppaamme. Sieltä saat tietokoneen käyttö valmiina, kotiin tuotuna ja ohjelmat asennettuina! www.proagria.fi/itkauppa Teet muistiinpanot heti pellolla 28 Brightonin pirteä Infinity Foods 30 Uusia ratkaisuja luomu- ja lähiruokalogistiikkaan 31 Elintarvikkeiden jatko jalostusastetta kannattaa lisätä luomutiloillakin 33 Luomun tukkukauppa on nosteessa 36 Luomun brändiopas yhtenäistää ilmettä ja viestejä 37 Ruohonjuuri kulkee askeleen edellä 39 Maatilapuoti satsaa laatuun ja tunnelmaan 42 Luomuviinejä pruuvissa 44 Ilmiö: Terveellistä moniviljaa 45 Luomuliiton jäseninä olevat eduskuntavaaliehdokkaat 46 Luomuruokapaketti kamp pailua suuruuden ekonomiaa ja kuluttajuutta vastaan 47 Luomuopiskelijasta yrittäjäksi 52 Terveet naudat takaavat hoitajankin tyytyväisyyden 54 Pohjois-Pohjanmaalla: uusi puheenjohtaja ja ensimmäinen Luomuverkosto-päivä 56 Parsinavetoissa pohditaan tulevaisuutta 57 Miten byrokratiaa voidaan kohtuullistaa? Säädökset eivät saa olla luomun esteenä! 58 InnoNauta tiedottaa, kouluttaa ja kehittää Sivu 14 Massiivinen Biofach Sivu 26 Eat & Joy tarjoaa raaka-aineiden helmiä Kannen kuva: Erkki Pöytäniemi
Luomuostot kotitaluoksiin 2010 Lähde: Nielsen Homescan Ei käyttäjä -taloudet 27 % kaikista talouksista (2008 32 %) Aktiivikäyttäjä -taloudet 7 % kaikista talouksista (2008 5 %) Luomuostoja 58 krt/v Luomuun rahaa 259 /v Osuus luomumarkkinoista 54 % Säännölliset käyttäjä -taloudet 22 % kaikista talouksista (2008 17 %) Luomuostoja 16 krt/v Luomuun rahaa 46 /v Osuus luomumarkkonoista 32 % pomotuotteilla arvosta kertyy vähän alle kahdeksan prosenttia. Tuoretuotteisiin laskettavat luomukananmunat edustavat viittä prosenttia luomuostojen arvosta. Tärkeä tuoteryhmä on myös luomumaidot ja - maitojuomat, joka edustaa yli 15 prosentin osuutta luomuostojen arvosta. Kaikkiaan maitotaloustuotteiden ostoista kertyy neljännes kotiin ostettujen luomutuotteiden arvosta. Pakattujen elintarvikkeiden tuoteryhmään kuuluu hyvin erilaisia tuotteita texmexistä, ruokakastikkeisiin ja erilaisiin viljatuotteisiin. Tämän tuoteryhmän merkitys luomuostoskorissa on lähes sama kuin kaikkien elintarvikkeiden kokonaisostoissa. Luomujuomien osuus on selkeästi pienempi kuin kokonaisostoissa. Luomumarkkinoiden erilaisesta rakenteesta kertoo myös pakasteiden pieni osuus ostojen arvosta. mudippikastikkeita ja luomukivennäisvesiä ei viime vuonna rekisteröitynyt ostoihin yhtään. Eniten markkinaosuuttaan on vallannut luomukananmunat, joka jo vuosia on ollut yksi laajimmin ostetuista tuotteista. Teenjuonnin monipuolistuessa luomuteevalikoima on muutamassa vuodessa ottanut reilun viiden prosentin osuuden teemarkkinoista. Luomuviljatuotteilla on vankka sijansa markkinoilla. Yhteenlaskettuna luomuna ryynit ja suurimot, jauhotuotteet sekä aamiaishiutaleet edustavat jo reilua 14 prosenttia tuotteiden yhteenlasketuista markkinoista. Luomutuoretuotteiden merkitys näkyy myös näihin ryhmiin kuuluvien tuotteiden kokonaismarkkinaosuuksissa. Luomumaito kattaa reilun kolme prosenttia juotavien maitojen markkinoista, samoin luomuvihannekset, juurekset ja sienet. Lisäksi luomuhedelmät ja -marjat ovat kolmen prosentin tuntumassa. Luomulihan 1,6 prosentin osuus tuorelihamarkkinoista kertoo kehityksestä luomusian, -naudan ja -lampaanlihan tarjonnassa. Luomusiipikarjalihan osuus tuoteryhmänsä ostoista on vasta noin puoli prosenttia. Kirjoittaja toimii erilaisissa luomun menekinedistämistehtävissä. Tuoteryhmä Osuus kaikista ostoista % Osuus luomuostoista % Tuoretuotteet 42,6 50,9 Maitotaloustuotteet 21,2 25,3 Pakatut elintarvikkeet 17 18,6 Juomat 14,3 4,8 Pakasteet 4,9 0,5 Koikeilija -taloudet 44 % kaikista talouksista (2008 48 %) Luomuostoja 5 krt/v Luomuun rahaa 10 /v Osuus luomumarkkonoista 14 % Suomalaiset kotitaloudet jakaantuvat luomun käytön suhteen neljään ryhmään: aktiivikäyttäjiin, säännöllisiin käyttäjiin, kokeilijoihin ja ei-käyttäjiin. Isoja vaihteluita tuotteittain markkinaosuuksissa Luomutuotteiden markkinaosuudet eri tuoteryhmissä vaihtelevat pyöreästä nollasta parhaimmillaan yli kuuden prosentin. Luomukalaa ja -jalosteita, luomuleivonnaispakasteita, luo- Tuoteryhmien osuus ostoista. (Lähde: Luomuliitto/Nielsen Homescan 2010) Marika Auersalmi Luomumarkkinat edelleen kasvussa vuonna 2010 Nielsenin Homescan tutkimuksen mukaan vuoden 2010 luomumarkkinoiden arvo ylsi 80 miljoonaan euroon vuonna 2010. Luomutuotteiden osuus kotiin ostettujen elintarvikkeiden kokonaisarvosta on nyt 1,2 prosenttia. Päivittäistavaramyymälöistä supermarket luokkaan kuuluvista myymälöistä ostetaan 42 prosenttia luomusta. Hypermarketteja on Suomessa merkittävästi vähemmän kuin supermarket luokkaan kuuluvia myymälöitä, mutta silti 34 prosenttia luomusta kertyy ostoskärryyn hypermarketeissa. Yhteensä marketkauppojen kautta luomutuotteiden ostojen arvosta kertyy 82 prosenttia. Kaikkiaan 18 prosenttia luomutuotteiden ostojen arvosta kertyy ketjuuntuneen päivittäistavarakaupan ulkopuolelta. Erikoiskaupasta ja torilta tai tuottajalta suoraan ostetaan 13 prosenttia luomusta. Vastaava luku elintarvikkeiden kokonaisostoista on vain 2 prosenttia. Yhä useampi talous ostaa luomua säännöllisesti Aktiivitalouksien osuus on kahdessa vuodessa noussut viidestä prosentista seitsemään prosenttiin kotitalouksista. Nyt aktiivitalouksia on 175 000. Ryhmässä luomun osuus ruokakorista on yli neljä prosenttia. Säännöllisiin käyttäjiin lasketaan taloudet, joiden ostoista yli 0,8 prosenttia, mutta alle 4 prosenttia on luomua. Säännöllisiin käyttäjiin kuuluu nyt 22 prosenttia kaikista talouksista. Yhteensä aktiiviset ja säännölliset taloudet kerryttävät 86 prosenttia luomuun käytetyistä euroista. Näistä talouksista noin 70 prosenttia on yhden tai kahden hengen talouksia. Aktiivikäyttäjissä on paljon nuoria, vielä sinkkuja tai aivan pienten lasten vanhempia. Säännöllisissä käyttäjissä painottuvat iäkkäämmät sinkut. Kokeilijoilla luomun osuus on alle 0,8 ostoista. Näitä talouksia on 44 prosenttia kaikista talouksista, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2008. Luomua ei osteta 27 prosentissa talouksista. Tuoretuotteista puolet luomuostojen arvosta Tuoretuotteiden rooli luomuostoskorissa on edelleen hyvin merkittävä. Tuoreet vihannekset, juurekset ja sienet vastaavat 15 prosentin osuudesta, hedelmät ja marjat 10 prosentista. Tuoreen luomulihan ja lihajalosteiden osuus luomuostoista on jo lähes 12 prosenttia. Lei- 6 Luomulehti 2/2011
Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila. Luomustrategiaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala. Marja-Riitta Kottila, EkoCentria Luomu on Suomessa jäänyt jälkeen sekä kansainvälisestä kehityksestä että kansallisen luomustrategian tavoitteista. Vahvistunut kuluttajakysyntä luo nyt hyvät edellytykset luomumarkkinan kasvulle. Merkkejä kysynnän elpymisestä ovat vähittäiskaupan kasvanut luomumyynti, ammattikeittiöiden lisääntynyt luomun käyttö sekä uusien luomuruokapiirien syntyminen. Luomun tarjontaketjulla on suuri, mutta innostava haaste vastata kasvavaan kysyntään. Luomualan sirpaleisuus on todettu monessa yhteydessä hankaloittavan luomun kehitystä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi Luomustrategiaryhmä asetti syyskuussa 2010 työryhmän pohtimaan luomualan organisointia. Työryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt (edustamansa taho suluissa): Jukka Markkanen (MTK), Heikki Juutinen (ETL), Ilkka Nieminen (PTY), Jukka Rajala (HY/Ruralia) Erkki Pöytäniemi (Organic Food Finland) sekä puheenjohtajana Marja- Riitta Kottila (EkoCentria). Lisäpontta työhön Marja Nuora Pro Luomu uusi yhteistyöjärjestö ja ohjelma luomualalle Luomualan organisointia pohtinut työryhmä ehdottaa, että luomualalle perustetaan uusi yhteistyöyhdistys sekä käynnistetään hallituskauden mittainen luomun kasvu- ja kehitysohjelma. toi valtioneuvoston antama Ruokapoliittinen selonteko, joka ilmaisee selkeästi, että julkisen rahoituksen saamiseksi luomualan tulee järjestäytyä nykyistä paremmin. Miksi uusi yhdistys? Luomualalla on Suomessa vain yksi organisaatio, eli Luomuliitto. Luomuun liittyvää neuvontaa, koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystyötä tehdään kuitenkin muissakin organisaatioissa, joissa luomu on yleensä pieni osa koko toiminnasta. Luomutuottajat, -valmistajat, luomua myyvät kaupat ja tarjoavat ravintolat ovat järjestäytyneet yhteen tai useampaan oman alansa liittoon. Jotta koko luomuala voisi tiivistää yhteistyötään, tarvitaan organisaatio, joka kokoaisi alan hyvinkin erilaisia toimijoita. Työryhmässä pohdittiin lähinnä kolmea eri vaihtoehtoa: 1) Luomuliiton toiminnan laajentamista koskemaan koko alaa 2) luomuverkoston rakentamista, jonka kotipesä olisi joku olemassa oleva organisaatio 3) itsenäisen, uuden yhdistyksen perustamista. Uuden yhdistyksen perustaminen oli näistä vaihtoehdoista sopivin. Luomuliitto halusi pitäytyä itsenäisenä, erityisesti suomalaisten luomuviljelijöiden edunvalvojana. Sopivaa kotia verkostomaiselle toimijalle ei löytynyt ja koska alan kehitystyöhön tarvitaan oikeustoimikelpoinen yhteisö, uusi, itsenäinen ry oli luonteva vaihtoehto. Se tarjoaa myös lukuisia vaihtoehtoja toiminnan kehittämiselle ja mahdollistaa sen, että perustettava ry ja sen yksittäiset jäsenet voivat toteuttaa osittain erilaisiakin tarkoituksia. Pro Luomu ry toteuttamaan Pro Luomu -ohjelmaa Luomualan kehittäminen tarvitsee uuden yhdistyksen lisäksi myös pitkäjänteistä julkista rahoitusta. Eduskuntavaalien läheisyys ja uuden hallituskauden alkaminen tarjoavat sopivan ajankohdan siihen, että käynnistetään hallituskauden mittainen luomualan kehittämisja kasvu-ohjelma. Ohjelman toteuttamisesta vastaa perustettava Pro Luomu ry. Pro Luomu ry:n ja ohjelman tarkoituksena on edistää luomualan tavoitteellisesta kehitystä ja kasvua Suomessa edesauttamalla luomutuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä tunnistamalla ja ratkomalla alan keskeisiä pullonkauloja. Organisaatioon sitoutuneet toimijat asettavat Pro Luomu -ohjelman tavoitteet hallituskaudelle ja täsmentävät toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Pro Luomu -ohjelman arvioitu rahoitustarve on 1,4 miljoonaa euroa/vuosi, josta Pro Luomu ry:n oma osuus on 5 %. Ehdotuksesta toteutukseen Asia on esitelty eduskuntapuolueille, jotka ottivat ehdotuksen myönteisesti vastaan. Yhdistyksen sääntövalmistelu on käynnissä ja perustava kokous on tarkoitus pitää maaliskuussa. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut jo merkittäviä tahoja, kuten Luomuliitto, MTK ja SLC. Painotus on siis alkutuotannossa, mutta mukaan on tulossa yrityksiä myös teollisuuden, kaupan ja ravintoloiden parista. Tähän mennessä kiinnostus yhdistyksen jäsenyyteen on ollut vähäisintä teollisuuden piirissä. Uuden yhdistyksen ensimmäinen tehtävä on valmistella Pro Luomu -ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luomustrategia tarjoaa lähtökohdan, mutta vaatii päivitystä sekä täydentämistä, koska siinä ei mainita lainkaan luomumaatalouteen liittyviä tavoitteita. Kysynnän kasvaessa tarvitaan selvästi lisää luomutuotteita markkinoille ja raaka-ainetta teollisuuden jalostettavaksi. Pro Luomun tarkoitus on tunnistaa luomuketjun keskeiset pullonkaulat ja pyrkiä ratkaisemaan niitä. Nyt on oikea aika tuoda esille pullonkauloja ja ehdotuksia siitä, mitä niiden ratkaisemiseksi tulisi tehdä. Näin Pro luomusta saadaan koko alaa palveleva toimija, joka parhaalla mahdollisella tavalla edesauttaa luomun orastavaa kasvua! Kirjoittaja on luomualan organisointityöryhmän puheenjohtaja. Luomualan organisointiryhmän raportti löytyy osoitteesta www.luomuliitto.fi/index.php/luomustrategiaryhmae Ekoneumin toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki ja Arja Nykänen MTT:ltä. Pro Luomu -ohjelma esiteltiin Luomustrategiaryhmälle 11.2. Luomualan organisointityöryhmän puheenjohtaja Marja-Riitta Kottila ja MTK:n luomuasiantuntija Jukka Markkanen. Marja Suutarla ProAgriasta ja Antti Kaasalainen Eloaitta Oy:stä. www.peltosiemen.fi Ykköslajikkeet myös luomuna Grinstad ja Tenho timoteit Inkeri nurminata Bjursele puna-apila Kaikki luomuseokset Aino kevätvehnä Peppi Kaura Einari, Jyvä, Artturi ja Pilvi ohrat Kivijärven pakkaamo Evijärvi Puh. 0400 663 442 www.kivijarvenpakkaamo.net Kysy tarjous! jps-mainos.fi 8 Luomulehti 2/2011 Luomulehti 2/2011 9
På Svensk a KRAV utvecklas fortfarande KRAV är idag Sveriges mest kända och uppskattade miljömärkeför livsmedel, skriver KRAVs VD Lars Nellmer i Ekologiskt Lantbruk. KRAV behöver motivera fler konsumenter från ord till handling, fortsätter han. I dag tycker 1 miljon svenska konsumenter att KRAV är ett medvetet val för en hållbar livsstil. Handeln med ekologiska livsmedel motsvarar ca 4 % av den svenska dagligvaruhandelns omsättning. I Finland har vi den nya sloganen Eko Allt gott! Stockmann har varit aktiv i att översätta en del av Ekobränd-handbokens innehåll till svenska. Kuule Oy gjorde handboken i gott samarbete med många företag. I dag är det uppenbart att man måste samarbeta för att göra skillnad för miljön, säger Nellmer. KRAV behöver utvecklas i samarbete med andra goda krafter. Elisa Niemi Luomuliiton neuvontaan ei lisärahaa Luomuliitto jatkaa puutarhapainoitteista Vallu-valtakunnallinen luomupuutarhaneuvontahanketta, mutta muuhun neuvontaan ei tämänkään vuoden alusta saatu hankerahoitusta. Sekä Luomuliiton elintarvikejalostajille suunnattu ELINA-hanke että luomusiipikarjatuotannon SILVO-hanke saivat kielteisen rahoituspäätöksen. Elinahanketta oli haettu maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-rahoista sekä SILVOhanketta neuvonnan valtionavun hankerahoista. Luomusiipikarjatuotannon rehukysymysten selvittelyyn rahoitusta sai loppuvuodeksi sen sijaan Siipikarjaliitto ry. Vallu-hankkeen vetäjänä jatkaa Mikko Rahtola ja puutarhatuotannon neuvonnasta ja kursseista kiinnostuneet voivat entiseen tapaan ottaa yhteyttä: mikko. rahtola@luomuliitto.fi tai 040-5734791. Mikko Rahtola 10 Luomulehti 2/2011 Jaakko Nuutila Luomuliitto vaatii luomua hallitusohjelmaan Seuraavan hallituksen ohjelmien runkojen suunnittelu on puolueissa ja ministeriöissä käynnissä ja nyt on oikea hetki lobata myös luomu sen ansaitsemaan paikkaa hallitusohjelmaan. Luomu on aiemminkin ollut hallitusohjelmassa, mutta lähinnä vain sivulauseissa ja ripoteltuna eri paikkoihin. Koska luomu on nyt suuressa nosteessa, tulee sille suoda turva myös valtioneuvoston taholta. Hallitusohjelmaan kirjatut asiat ovat velvoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Hallitusohjelma ei sinänsä tee maailmaa valmiiksi vaan se ohjaa virkamiestyötä ja myös rahoitusta. Luomutoimijoiden ja koko elintarvikealan tulee edelleen kantaa vastuunsa ja tehdä työtä suomalaisen luomun eteen. Vastuu on siis kaikkien meidän suomalaisten. Vaatimus on luovutettu kaikkien puolueiden edustajille, tämän lisäksi eduskunnan tulevaisuus-, ympäristö- ja maatalousvaliokunnille sekä muutamille nykyisen hallituksen ministerille. Se on saanut joka paikassa erittäin hyvän vastaanoton ja on kiitelty sen lähes valmista tekstiasua. Selkeänä syynä hallitusohjelmakirjaukseen on nykyisen hallituksen sekä eduskunnan hyväksymä Suomen ruokastrategia, missä luomu on nostettu vahvasti esiin. Tämän lisäksi asiaan velvoittavat valtioneuvoston periaatepäätös Luomuliiton ehdotus hallitusohjelmaan Hallitus käynnistää luomualan kehittämisohjelman, jonka päämääränä ovat kansallisen luomustrategian tavoitteet. Hallitus varaa luomualan tutkimusstrategian, koulutuksen ja neuvonnan kehittämiseen riittävät resurssit. Julkisten elintarvikehankintojen luomuosuuden kasvattamiseen asteittain luodaan kannustejärjestelmä. Luomualan järjestäytymiseen myönnetään käynnistysvaiheen tukea, tavoitteena lisätä elintarvikeketjuyhteistyötä, kuluttajien valintamahdollisuuksia sekä tietoa luomuruoan saatavuudesta ja eduista. Luomuun liittyvät ylimääräiset, julkisen vallan toimin poistettavissa olevat, kustannukset ja esteet minimoidaan. kestävistä hankinnoista sekä vastaavan Euroopan komission tason ohjeistukset. Lisätietoja: jaakko.nuutila@luomuliitto.fi Tuholaismyrkyt voivat aiheuttaa dementiaa Uutispalvelu Duodecimin mukaan vuosia jatkuva tuholaismyrkkyjen käsittely saattaa ranskalaistutkimuksen mukaan vahingoittaa aivoja ja edistää dementian kehittymistä. Vaikutukset havaittiin viinitarhoissa työskentelevillä maanviljelijöillä, joista osa oli käsitellyt myrkkyjä jo 1970-luvulta alkaen. Tutkijat mittasivat 614 maanviljelijän muistia ja muita mielentoimintoja yhdeksällä eri testillä. Tuholaismyrkyille altistuneiden havaittiin niissä menestyvän huonoiten. Myöhemmin 4-5 vuoden aikana suoritetut jatkotutkimukset osoittivat niinikään heidän testitulostensa heikentyneen eniten. He menestyivät muita huonommin myös Mini-Mental-kokeessa, jolla arvioidaan älyllisen toimintakyvyn muutoksia ja dementiaa. Tuholaismyrkyt ja muut torjunta-aineet on aiemminkin yhdistetty dementiariskiin sekä Parkinsonin tautiin. Nyt yhteys havaittiin lyhyehkössä seurannassa myös suhteellisen nuorilla. Todetut vaikutukset johtuivat vuosien varrella kertyvästä vähittäisestä altistumisesta, ei yksittäisistä suurista pitoisuuksista. Tulokset julkaistiin Occupational and Environmental Medicine 2010 -lehdessä. Markku Rämö Valio Luomu uutuuksia Vastustamattoman hyvä Valio Oltermanni 17% Luomu Pehmeän täyteläiset Marja kori- ja Vadelmajogurttipikarit Raikas Valio Laktoositon Luomu kevytmaitojuoma Hurmaavan hedelmäinen Valio Luomu Auringon hedelmät täysmehu Ihmisille, jotka tahtovat hyvää. Katso miksi Valio Luomu on niin hyvää. valio.fi/luomu
Luomulehti selvitti: Puolueiden kannat luomusta Luomuun halutaan tarttua poliittisilla päätöksillä. Mitkä puolueet tarjoavat parhaat ratkaisuehdotukset? Puolue Vastaajan nimi Vastaajan asema KD Peter Östman Puoluesihteeri Kokoomus Taru Tujunen Puoluesihteeri Perussuomalaiset rp. Ossi Sandvik Puoluesihteeri RKP Magnus Öster Poliittinen sihteeri Mitä puolue on valmis tekemään, jotta on mahdollista saavuttaa Maabrändityöryhmän tavoite: 50% tuotantoalasta luomutuotantoon vuoteen 2030 mennessä? Suomen asema maailman parhaana ruokaturvamaana on säilytettävä. Ruoan puhtaus ja terveellisyys nousee puhtaasta ympäristöstä, väärentämättömistä tuotteista ja kasveista. Luomutuotantoa tulee edistää määrätietoisin toimenpitein, jotka pureutuvat alan haasteisiin. Esimerkiksi luomutuotteiden markkinoita ja luomuruokaketjua tulee kehittää.''''''' Poliittinen päätöksenteko ohjaa maataloustuotannon suuntautumista ja sijoittumista. Pysyvien vaikutusten saamiseksi poliittisen ohjauksen tulisi vaikuttaa suoraan kysyntään. Tarvitaan tahto ja riittävä enemmistö päätöksenteossa. Poliittinen ohjaus ei kuitenkaan voi olla pysyvässä ristiriidassa kysyntävetoisuuden kanssa. Tärkeimmät toimenpiteet ovat tiukemmat vaatimukset tuotteiden jäljitettävyyteen ja alkuperän todistavan merkinnän absoluuttinen vaatimus, jotta kuluttajat voivat tehdä omat valinnat. Toinen tärkeä toimenpide luomutuotannon vahvistukseksi olisi tuottajien tiivistynyt yhteistyö tuottaja- ja toimialajarjestöjen kautta EU:n suositusten mukaan. Mitä puolue on valmis tekemään, että kaikissa julkisen sektorin ammattikeittiöissä käytettäisiin luomutuotteita vuoteen 2015 mennessä? Päätöksenteon tulisi olla pitkäjänteistä, jotta maataloustuottajat voivat tehdä omat tuotantoratkaisunsa ja investointinsa myös luomutuotantoon, luottaen tulevaisuuden maatalouspolitiikan linjaan. Julkisen sektorin hankintaosaaminen on edellytys sille, että kilpailutuksissa oikeasti otetaan muitakin kriteerejä huomioon kuin hinta. Tulevaisuudessa neuvonnan laatuun tulee kiinnittää enemmän huomiota. Poliittisella ohjauksella voidaan vaikuttaa suoraan kysyntään, josta on esimerkkinä luomutuotannon markkinointikampanjat ja markkinoillepääsyn helpottaminen. Olisi tärkeää vahvistaa julkisia hankintoja koskevaa osaamista. On täysin mahdollista myös asettaa tuoreus- ja lisä- säilöntäaineettomuus vaatimuksia elintarvikkeille. Mitä puolue on valmis tekemään, että varmistetaan edellytykset luomu- ja luonnontuotteiden jalostusasteen nostoon ja viennin kehittämiseen. (Valtioneuvoston Huomisen ruoka-selonteko) Luomutuotantoa harjoittaville sekä luomuruokaa valmisteleville yrityksille on luotava paremmat edellytykset markkinoida tuotteitaan. Parempia tukimuotoja markkinoinnin kehittämiseksi. Luomuviljelyyn liittyvää jatkojalostusta tulee edistää. Investointeja elintarviketalouden tutkimusja tuotekehitykseen sekä markkinointiin tarvitaan yhä enemmän. Luomu- ja luonnontuotteiden jalostusasteen nostoon ja kehittämiseen tarvitaan riittävät puitteet. Maaseudun innovaatioiden kehittämiseen on löydyttävä riskirahaa. Tukileikkurista säästyneitä rahoja tulee osoittaa uusien liiketoimintojen rahoitukseen. Pitäisi pyrkiä tukemaan pieniä elintarvikejalostajia laatu- ja tuotekihehittelyssä. Nämä toimijat ovat usein innovatiivisempia kehittämään luomutuotteita. Elintarvikelainsäädäntöä tulisi tarkistaa, koska nykyinen lainsäädäntö ei tee eroa pienten ja suurten yritysten välillä, mikä on haitaksi pienimmille yrityksille. Näitä sääntöjä voi löysätä ilman että elintarviketurvallisuus vaarantuu. Mikä on puolueen kanta geenimuunneltujen tuotantokasvien viljelyä koskevaan lakiin? Haluamme säilyttää Suomen geenimanipulaatiosta vapaana pu taan ruuan tuotantoalueena. Kuluttajalla on aina oltava saatavilla GMO-vapaita elintarvikkeita ja GMO-tuotteet tulee merkitä selvästi. Tutkimustietoa alalta tarvitaan lisää. Jos muuntogeenisten kasvien viljely sallitaan, tulee ehdottomasti huolehtia suojaetäisyyksistä ja pitää elintarvikeketjut erillään. Perussuomalaiset kannattavat geenimuuntelusta vapaata Suomea. GMO-vapaa tuotanto tulee olemaan koko yhteiskuntamme aarre myös vientimarkkinoilla. GMO-merkinnät on otettava viipymättä käyttöön. GMO-kokeet on lopetettava ja geenitekniikan lautakunnalta koelupien myöntövaltuudet valtioneuvostolle. Suomalaisilla viljelijöillä on mahdollisuus viljellä geenimuunneltuja lajikkeita, jotka ovat EU:n hyväksymiä. Olisi tärkeää saada viljelyä koskeva laki, jossa olisi vaatimuksia, ehtoja ja turvaetäisyyksiä, niin nopeasti kuin mahdollista. SDP Esa Suominen poliittisen osaston päällikkö Vasemmistoliitto Jussi Saramo Poliittinen sihteeri Suomen Keskusta Timo Laaninen Puoluesihteeri Vihreä liitto rp. Panu Laturi puoluesihteeri Luomutuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin rahoitus tulee turvata pitkäjänteisesti. Erikois- ja luomutuotteet on saatava paremmin kuluttajien saataville. Kauppa on Suomessa niin keskittynyttä, että ketjut jättävät helposti huomioimatta paikallisia tuotteita varsinkin, jos kyseessä on kalliimmat erikoistuotteet tai tarjolla on hyvin pieniä eriä tuotetta. Maataloustukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja se tehdään läpinäkyväksi. Tukia suunnataan tehokkaammin kohteisiin, joissa niillä on aidosti vaikutusta, mm. luomutuotantoon. Lähtökohta on kuitenkin, että maatalouden kannattavuutta lisätään markkinoiden, ei tukipolitiikan, kautta. Vasemmistoliitto vaatii kulutusta ohjaavaa alv-järjestelmää, joka suosii luomutuotantoa. Ohjelmassamme vaaditaan myös, että maataloustukia kohdennetaan luomutuotantoon ja vähäpäästöiseen kasvisruokaan. Kaiken maataloustuen pitää huomioida ympäristö ja ympäristötukia pitää uudistaa, jotta ne oikeasti muuttavat nykyisiä toimintatapoja kestävämmiksi. Maabrändityöryhmän tavoite on kunnianhimoinen, mutta kannatettava.luomualan toimijoiden yhteistyö on avainasemassa luomutuotannon kulutuksen ja tuotannon lisäämisessä. Ilman toimivaa elintarvikeketjua ja jakelujärjestelmää luomun tuotantoalan kasvattaminen ei onnistu. Luomutuotteita on oltava kuluttajien saatavilla. Luomutuotteiden käytön lisääminen myös joukkoruokailussa on tärkeää, koska sieltä syntyy volyymiä. Erilaiset kannustimet niin tuotannon kasvattamiseen kuin luomuketjun toimivuuden parantamiseen ovat keinoja lisätä tuotantoalaa. Olemme asettaneet tavoitteeksi luomuviljelyn osuuden nostamisen 20 prosenttiin 2020 mennessä. Kuntien ja valtion ruokatilausten pitää toimia luomuruoan vetureina. Julkisista elintarvikehankinnoista 25 % tulee olla luomua vuoteen 2020 mennessä ja luomuruoan arvonlisäveron tulee laskea 9 prosenttiin. Kunnille on pystyttävä takaamaan riittävä taloudellinen asema, jotta ne pystyvät toimimaan hankintojen suhteen järkevästi. Parempi hankintaosaaminen tuo laatutekijät paremmin esille kilpailutuksessa, joka nykyisellään perustuu liikaa hintaan. Kuntiin on myös luotava käytäntöjä, joilla lisätään laadullisia tavoitteita ruoan valmistukseen ja raaka-aineiden hankintaan. Luomuruoan käyttöä voidaan lisätä mm. erilaisilla teemapäivillä. Monesti julkisen hankinnan osalta pienten tuottajien ongelma on, että ne eivät pysty tarjoamaan riittävän suuria eriä. Tuottajien yhteistoimintaa lisäämällä vastataan myös tähän haasteeseen. Vasemmistoliitto edistää luomu- ja lähituotantoa eduskunnassa ja kunnissa. Luomu- ja lähiruokasopimukset on saatava koulujen hankinnoista vastaavien tehtäväksi. Eduskunnassa on säädettävä lakeja, jotka ohjaavat joukkoruokailua julkisella, mutta myös yksityisellä puolella kestävämmin tuotetun ruoan hankintaan. Hankintalaki antaa lukuisia mahdollisuuksia luomutuotteiden hankinnan lisäämiseksi. Julkisista ruokahankinnoista vastaavia henkilöitä samoin kuin poliittisia päättäjiä pitää kannustaa tekemään päätöksiä, joilla luomutuotteet asetetaan etusijalle. Helsinki näyttää tässä erinomaista esimerkkiä. Usein luomuhankinnan estää rahan lisäksi myös tiedon puute koko hankintajärjestelmän mahdollisuuksista. Olemme tehneet monissa kunnissa valtuustoaloitteita, jotta luomutuotteiden osuus kouluissa ja muissa laitosruokailun paikoissa nostetaan vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2015. Käytännön toimenpiteiksi olemme esittäneet esimerkiksi Portaat luomuun -ohjelmaa. Luomutuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin rahoitus tulee turvata pitkäjänteisesti. Erikois- ja luomutuotteet on saatava paremmin kuluttajien saataville. SDP on linjannut, että maatalouden potentiaali elintarvikkeiden jatkojalostuksessa tulee hyödyntää paremmin. Paikallisten tuottajien yhteistyöverkostoja kehitetään seudullisen kehittämisen ohjelmaryhmissä, joihin otetaan mukaan yrityselämän edustus ja luottamushenkilöitä. Maaseudun yritystoimintaa tuetaan poikkihallinnollisin toimenpiteiden ja hankkeiden avulla. Ely-keskuksien tarjoamien koulutus-, rahoitus, ja neuvontapalveluiden käyttämistä helpotetaan ja kehitetään. Vasemmisto vastustaa vientitukia, jotka vääristävät ruoantuotantoa haittaamalla lähituotannon kilpailukykyä. Luomutuotannon kriteerejä on tiukennettava. Suomalaisesta ruoasta on tehtävä brändi, jonka puhtauteen kaikki uskovat. Se vaatii johdonmukaista työtä kestävämmän tuotannon puolesta ja geenimuunnellun ruoan ehdotonta torjumista. Joidenkin tahojen esittämä geenimanipuloitu-luomu-käsite on mielestämme ristiriitainen, eikä sellaista pidä hyväksyä. Jalostusasteen nostoon liittyy olennaisesti tutkimus- ja kehitystyö. On tehostettava tutkitun tiedon päätymistä käytäntöön, jotta arvolisää tuovat innovaatiot myös toteutuvat. Panostusta tarvitaan myös pk-yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää tutkimus- ja kehitystietoa. Jalostusasteen nosto vaatii myös merkittävien elintarvikejalostajien ryhtymistä luomun jalostajiksi. Haluamme lisätä luomutuotantoa koskevaa julkista tutkimusrahoitusta, huolehtia opetuksen tasosta kaikilla asteilla ja kehittää tavanomaista maanviljelyä luomun suuntaan. SDP tukee geenimuuntelun vaikutusten arviointia suorittavaa tutkimusta ja suhtautuu geenimanipuloituun ruoantuotantoon kriittisen varovaisesti. GMO-elintarvikkeita ei tule kieltää tai muuten syrjiä markkinoilla, elleivät ne todennetusti aiheuta vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. SDP tulee gm-tuotantoa koskevissa kannanotoissaan kiinnittämään aikaisempaa selkeämmin huomiota sen taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Suomalaisen maatalouden vahvuudet liittyvät kuitenkin laatutekijöihin. Suomesta on tehtävä GMO-vapaa maa. GMO-vapaus on Suomelle mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Se voisi olla maallemme selkeä kilpailuetu tulevaisuudessa ja tuoda lisäarvoa elintarvikkeille. GMO-viljelystä pitää päättää kansallisesti. Kuluttajalla pitää aina olla oikeus syödä GMO-vapaita tuotteita ja viljelijällä pitää olla oikeus valita GMO-vapaa tuotanto. Gm-viljelyn ja tavanomaisen rinnakkaiselon olisi oltava mahdollista vain mikäli suojavyöhykkeistä, vahingonkorvauksista jne. on selkeästi säädetty laissa. Pelisääntöjen on oltava tiukat ja selkeät. EU-tasolla pitäisi olla mahdollista sopia siitä, että maat tai alueet voivat ilmoittautua gm-vapaiksi. 12 Luomulehti 2/2011 Luomulehti 2/2011 13