OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tornion kaupunki 30.6.2015
OAS Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 2 (9) 30.6.2015 SISÄLLYS 1 ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 3 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA... 3 4 ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 5 SUUNNITTELUTILANNE... 4 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 4 5.2 Maakuntakaava... 5 5.3 Yleiskaavat... 6 5.4 Asemakaavat... 7 5.5 Konsultointivyöhyke... 7 5.6 Lähialueen muut suunnitelmat... 7 6 LAADITUT SELVITYKSET... 8 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 8 8 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 8 8.1 Osalliset... 8 8.2 Nähtävilläolo ja mielipiteet... 8 8.3 Valitus... 8 9 TAVOITEAIKATAULU... 8 10 VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA... 9 10.1 Kaavoituksen käynnistäminen... 9 10.2 Kaavan laatimisvaihe (kaavaluonnos)... 9 10.3 Kaavaehdotusvaihe... 9 10.4 Kaavan hyväksyminen... 9 11 PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT... 9
OAS 30.6.2015 3 (9) 1 Asemakaavan tarkoitus ja tavoitteet Asemakaavan muutos laaditaan osalle satama-aluetta nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. Asemakaavan muutoksella osa satama-alueesta osoitetaan alueeksi, jolla saa käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja (LS/kem-lng) nesteytetyn maakaasun vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. Alueelle rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaan nestemäistä kaasua varten noin 50 000 m 3 suuruinen säiliö, jota täytetään laivoista nykyisen kaasulaiturin kautta ja puretaan säiliöautoihin sekä mahdollisesti juniin maakuljetuksia varten sekä mahdollistaa rahti ja muiden laivojen tankkaamisen kaasulaiturissa. Lisäksi alueelta rakennetaan putkistoa kaasuksi muodostuvan aineen johtamiseksi hyötykäyttöön ja osana turvallisuusjärjestelmää piippu mahdollista häiriötilannetta varten ylimääräisen kaasun polttamiseksi. Säiliö on halkaisijaltaan noin 44 metriä ja sen korkeus on noin 52 metriä. Piipun korkeus merenpinnasta on korkeintaan 40 metriä. 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan se, miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavojen vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. 3 Hanke ja sijoituspaikka Kaavamuutosalue sijoittuu Tornion terästehtaan yhteyteen noin 10 kilometriä Tornion keskustasta etelään. LNG-terminaali toimintoineen on suunniteltu rakennettavaksi Röyttän niemeen nykyisen sataman välittömään tuntumaan. Suunnittelualue rajautuu satama- ja teollisuusalueeseen. Kaavamuutosalueen laajuus on noin 6,7 hehtaaria. Kuva 3.1. Kaavamuutosalueen sijainti. LNG on vaihtoehtoinen vähäpäästöinen polttoaine, jota käytetään korvaamaan muita, rikki- ym. hiukkaspäästöiltään haitallisempia polttoaineita meriliikenteessä, teollisuudessa ja energiatuotannossa.
OAS Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 4 (9) 30.6.2015 Outokumpu Stainless Oy suunnittelee yhdessä muiden Perämerenkaaren teollisuusyritysten kanssa nesteytetyn maakaasun (LNG) maahantuontia Tornion Röyttän satamaan rakennettavan LNG-tuontiterminaalin kautta. Tornion LNG-terminaali tarjoaa uuden ympäristömyönteisen ja kilpailukykyisen energiavaihtoehdon Pohjois- Suomen ja Pohjois-Ruotsin teollisuudelle, kaivoksille ja meriliikenteelle. Maakaasun käyttäminen energialähteenä alentaa teollisuuden ja liikenteen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi nykyisestä korvatessaan öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä. Laivaliikenteessä LNG:n käyttö on yksi mahdollisuus toteuttaa rikkidirektiivin ja IMO:n päätösten edellyttämiä päästörajoja. LNG-terminaaliin on suunniteltu rakennettavaksi LNG-laivojen vastaanotto-, purku- ja täyttöasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi tilavuudeltaan 50 000 kuutiometrin varastosäiliö. Kaasun jakelua varten Röyttän teollisuusalueelle rakennetaan putkisto ja autolastausterminaali LNG-säiliöautoille. Terästehtaan käyttökohteisiin LNG johdetaan putkistoa myöten. Pohjois-Suomen ja Pohjois- Ruotsin asiakasterminaaleihin ja kulutuskohteisiin LNG kuljetetaan Tornion lastausterminaalista säiliöautoilla tai junilla. Hankkeeseen kuuluu Tornion Voima Oy:n uusi suunniteltu LNG-kaasua käyttävä voimalaitos, joka tulee sijaitsemaan Röyttän teollisuusalueella Tornion Voiman nykyisen voimalaitoksen yhteydessä. Lisäksi hankkeeseen kuuluu vesistötäyttöjä ja ruoppauksia satama-alueella. 4 Alueen yleiskuvaus 5 Suunnittelutilanne Hankkeesta on laadittu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Suunniteltu sijaintipaikka on teollisuus- ja satama-aluetta. Outokumpu Stainless Oy:n ja Outokumpu Chrome Oy:n tehdastoiminnot sijaitsevat satama-alueesta noin 1,5 km koilliseen. Lähin ympärivuotinen asutusalue on Puuluoto, jonne hankealueelta on matkaa yli 3,5 kilometriä. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset (jotka ovat tällä hetkellä osin lomakäytössä ja osin asumattomia) sijaitsevat Röyttän teollisuusalueella Sahanlahden tuntumassa noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Valtakunnan raja on noin 400 metrin päässä kaasulaiturin kärjestä. Noin 2 kilometrin päässä kaasulaiturin kärjestä on Ruotsin puolella kaksi saarta, joissa on lomarakennuksia. Hankealue sijaitsee tehdas- ja satama-alueella, jossa ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaava-alue on satama-aluetta, jonka Outokumpu Stainless Oy on vuokrannut 50 vuodeksi Tornion kaupungilta. Outokumpu on saanut kaupungilta kirjallisen luvan edelleen alivuokrata alue Manga LNG Oy:lle. 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Uusimmat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Alueiden käyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys,
OAS 30.6.2015 5 (9) toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät tähän hankkeeseen: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. Alueidenkäytössä on otettava huomioon tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. 5.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (Kuva 5.1), joka sai lainvoiman 16.7.2005. Siinä Röyttän eteläpuolelle on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv 2281). Kuva 5.1. Ote Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavasta, joka sai lainvoiman 16.7.2015. Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. Ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistamassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa (Kuva 5.2Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) hankealue ja sen ympäristö on osoitettu satama-alueeksi (LS). Hankealueen ympärillä on Seveso II -direktiivin mukainen vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan tuotantolaitoksen konsultointivyöhyke (sev). Kaavaan on merkitty myös rautatie ja vesiväylät.
OAS Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 6 (9) 30.6.2015 5.3 Yleiskaavat Kuva 5.2. Ote 19.2.2014 vahvistetusta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. Alueella on voimassa Tornion yleiskaava 2021 (Kuva 5.3). joka on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh 57). Yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS), jota koskevat lisäksi Seveso II -konsultointivyöhyke (seveso). Kaava-alueen läheisyyteen on osoitettu myös laivaväylä, sivurata, tuulivoimaloiden alue (tv) sekä teollisuusalue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (TT/kem). Kuva 5.3. Ote Tornion yleiskaava 2021:stä, joka on saanut lainvoiman 1.3.2010. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla.
OAS 30.6.2015 7 (9) 5.4 Asemakaavat Alueen kaakkoispuolella on vireillä Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 9.6.2014 ( 43). Kaavasta tehty valitus on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. LNG-terminaalin ja sen toimintojen alue on voimassa olevassa asemakaavassa (Kuva 5.4) osoitettu satama-alueeksi (LS), jossa on rakennusoikeutta 50 000 kerrosalaneliömetriä. Pieni osa kaava-aluetta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/kem-1), jonne saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Alueella on mahdollista myös jätteiden ja sivutuotteiden käsittely ja loppusijoitus sekä maanalaisten rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. Terminaalin säiliön kerrosala on alle 2 500 neliömetriä ja rakennusten alle 1 000 neliömetriä, joten asemakaavan rakennusoikeus ylittää reilusti terminaalin tarvitseman rakennusoikeuden. Kuva 5.4. Ote Tornion ajantasa-asemakaavasta. Suunniteltu asemakaavan muutosalue on merkitty kuvaan likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 5.5 Konsultointivyöhyke Kaava-alue kuuluu Seveso II -konsultointivyöhykkeeseen, jolla osoitetaan Seveso II -direktiivin mukaisen vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan tuotantolaitoksen konsultointivyöhyke. Konsultointivyöhykkeen laajuus on puolitoista kilometriä Röyttän tehdasalueen rajalta. 5.6 Lähialueen muut suunnitelmat Kaava-alueen itäpuolelle on rakenteilla viisi tuulivoimalaa (asemakaavan muutos Puuska II Röyttä).
OAS Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 8 (9) 30.6.2015 6 Laaditut selvitykset Hanketta koskevat selvitykset on tehty YVA-menettelyn yhteydessä. Lisäksi on tehty tätä kaavamuutosta varten Tornion Röyttän satama-alueen kaavamuutoksen turvallisuustarkastelu. 7 Vaikutusten arviointi Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset elinympäristöön, liikenteeseen, palveluihin, luontoon ja maisemaan. Sekä kaavan laatimisvaiheessa (kaavaluonnos) että ehdotusvaiheessa saatavat lausunnot ja osallisten kannanotot otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa. 8 Osallistuminen ja tiedottaminen 8.1 Osalliset Tornion kaupungin asukkaat Kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja vuokraajat Tornion kaupungin hallintokunnat Merenkulkulaitos, Länsi-Suomen väyläyksikkö Museovirasto TUKES (turvallisuus- ja kemikaalivirasto) Länsi-Suomen merivartiosto Lapin ELY-keskus Lapin liitto Tornion Energia Oy Tornion Vesi Oy Lapin pelastuslaitos 8.2 Nähtävilläolo ja mielipiteet 8.3 Valitus 9 Tavoiteaikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat), viranomaisilta, sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä, joihin kaavoitus voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Työvaihe Tavoiteaikataulu Kaavoituksen käynnistäminen kesäkuu 2015 Kaavaluonnosvaihe kesäkuu elokuu 2015 Kaavaehdotusvaihe syyskuu marraskuu 2015 Kaavan hyväksyminen tammikuu 2016
OAS 30.6.2015 9 (9) 10 Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa 10.1 Kaavoituksen käynnistäminen Hanke on tullut vireille Manga LNG Oy:n hakemuksesta. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksessa sanomalehdessä ja internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutoksen luonnos ovat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä. Jos osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, hän voi esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. 10.2 Kaavan laatimisvaihe (kaavaluonnos) Alueen asemakaavaluonnos laaditaan samaan aikaan tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa, koska kaavamuutosta edellyttävä hanke on tiedossa. Luonnos asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdessä ja internetissä. Kaavaluonnos on nähtävillä kaupunkisuunnittelun internetsivuilla ja kaupunkisuunnittelussa. Nähtävillä oloaikana osalliset voivat esittää kaupunkisuunnittelulle kaavaluonnosaineistoa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipiteitä. OAS:sta ja luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja ympäristön merkittäviltä toimijoilta. 10.3 Kaavaehdotusvaihe Palautteen pohjalta kaavaluonnos täydennetään asemakaavaehdotukseksi. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävänä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot ja niiden arvioimiseksi järjestetään tarpeen mukaan viranomaisneuvottelu. Lausuntojen, muistutusten ja neuvottelujen perusteella tehdään tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen. 10.4 Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus tehdä valitus hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 11 Palaute ja yhteystiedot Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunginarkkitehti Jarmo Lokiolle 040 704 8720, jarmo.lokio@tornio.fi. Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaupunginarkkitehdille ensi vaiheessa nähtävillä olon loppuun saakka ja myös myöhemmin eri suunnitteluvaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan suunnitteluprosessin kuluessa.