Korttelin 0202 tontin 3 laajennus

Korttelin 0202 tontin 3 laajennus Asemakaavan muutoksen kaavaselostus ehdotus Kuva 1 - Ilmakuva vuodelta 2014 suuntaa-antavilla kiinteistörajoilla ja suunnittelualuerajauksella, ilmakuvan ja rajojen lähde: Maanmittauslaitos/Paikkatietoikkuna. Kortteli 0202 (osa) Huittisten 2. kaupunginosa, Hein-Erkkilä Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut 4.10.2016

1 (15) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelissa 0202 (osa) olevan yksityisen rakennuspaikan kaavamuutos. Alue rajautuu Emauksenkujaan, 2. Hein-Erkkilä. Emauksenkuja 3. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4.10.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asian hyväksyminen kuuluu teknisen lautakunnan toimivaltaan. Asemakaavan muutos koskee ja sillä muodostuu: 2. kaupunginosan, Hein-Erkkilän, kortteli 0202 (osa). Kaavamuutoksen yhteydessä laaditaan uusi tonttijako, joka laajentaa nykyisen tontin 3. Uuden tontin numero on 4. Kaavan laatijat: Huittisten kaupunki / Tekninen palvelukeskus / Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut Osoite: Risto Rytin katu 36, 32700 Huittinen http://www.huittinen.fi/palvelut/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus Kaavoitusinsinööri Arttu Salonen p. 044 5604 195, arttu.salonen@huittinen.fi Vireilletulosta ilmoittaminen: Kuulutus Lauttakylä-lehdessä on ollut 10.8.2016. Kirjeet tiedossa oleville osallisille on lähetetty 9.8.2016. Vireillä olevan asemakaavan muutoksen laatimisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.8.2016 14.9.2016. Tekninen lautakunta hyväksyi: xxx 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Emauksenkujan eteläpuolella korttelissa 0202 tontilla 3 ja siihen rajoittuvilla tiloilla 102-405-15-51 ja 102-405-15-69, osoite Emauksenkuja 3. Suunnittelualueen pinta-ala on 1 639 m².

2 (15) Kuva 2 Muokattu ote Huittisten maasto- ja opaskartasta likimääräisellä suunnittelualuerajauksella. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Alueesta käytetään nimitystä Korttelin 0202 tontin 3 laajennus. Hakijan tavoitteena on yhdenmukaistaa omistamiensa kiinteistöjen kaavamääräykset korttelissa 0202 siten, että hoidettu pihapiiri voidaan tonttijaolla muodostaa yhdeksi tontiksi vallitsevan tilanteen mukaisesti (kuva 3). Tavoitteena AP-1-kaavamääräys (Asuinpientalojen korttelialue, jonka tonttien kerrosalasta enintään puolet saa rakentaa työtiloiksi) koko alueelle. Kaavamuutosalue sijaitsee toimivan aluerakenteen ja yhteysverkoston sisällä ja on jo olemassa olevan infrastruktuurin piirissä. Kaavamuutoksen toteuttaminen on keskustan osayleiskaavan mukaista toimintaa.

3 (15) AP à AP-1:ksi Kuva 3 Ote ajantasa-asemakaavasta (1.8.2016) suunnittelualuerajauksella ja kaavamuutoksen tavoitteella, 1:1000. 1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4. Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaavaan muutos... 5

4 (15) 2.3. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1. Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2. Luonnonympäristö... 6 3.1.3. Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4. Maanomistus... 8 3.2. Suunnittelutilanne... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1. Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve... 11 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1. Osalliset... 12 4.3.2. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 12 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 12 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1. Kaavamuutoksen rakenne... 13 5.1.1. Mitoitus... 13 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3. Aluevaraukset... 13 5.3.1. Korttelialueet... 13 5.4. Kaavan vaikutukset... 14 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.4.2. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja hulevesiin.... 15 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1. Ohjeita ja suosituksia suunnitteluun ja rakentamiseen... 15 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 15 6.3 Toteutuksen seuranta... 15 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Ote Huittisten keskustaa ja sen lievealueita koskevasta osayleiskaavasta 2030 Liite 3 Kiinteistörekisteriin merkityt tilat Liite 4 Maanomistuskartta

5 (15) Liite 5 Ote ajantasa-asemakaavasta 1:1000 Liite 6 Johtokartta Liite 7 Poistuva asemakaava Liite 8 Kaavoittajan vastine Liite 9 Asemakaavakartta 1:1000 Liite 10 Tonttijakokartta 1:1000 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Tonttijako nro 473, hyväksytty 30.9.2004. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kiinteistöjen 102-2-202-3, 102-405-15-51 ja 102-405-15-69 omistaja on hakenut 18.4.2016 päivätyllä hakemuksella asemakaavan muutosta alueelle, joka käsittää korttelissa 0202 olevan tontin 3 ja kiinteistöt 102-405-15-51 ja 102-405-15-69. Kaupunginhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä kaavamuutoksen vireille laittamisen 8.8.2016 164. Asemakaavan muutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kuulutettu 10.8.2016. OAS on ollut nähtävillä 16.8.-14.9.2016 välisenä aikana, jolloin siitä on ollut mahdollisuus jättää kommentteja. Kommentteja ei jätetty nähtävillä oloaikana. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen xxxx xx. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä xx. xxxx välisenä aikana. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Ympäristö- ja rakennuslautakunnalta ja Satakunnan pelastuslaitokselta. Tekninen lautakunta hyväksyi xxxx xx asemakaavan muutosehdotuksen. 2.2. Asemakaavaan muutos Asemakaavan muutosaluetta koskevalla osalla on voimassa 16.9.1982 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti 3 on Asuinpientalojen korttelialuetta, jonka tonttien kerrosalasta enintään puolet saa rakentaa työtiloiksi (AP-1). Loppuosa suunnittelualueesta on Asuinpientalojen korttelualuetta (AP). Kaavamuutosalueella rakennusoikeus on e=0,30 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. AP-korttelialueella on järjestettävä yksi autopaikka uudisrakennuksen 60 m2 kohti.

6 (15) Asemakaavan muutoksella yhdenmukaistetaan kaavamuutoksen koko alue olemaan kaavamääräykseltään samaa AP-1-aluetta. Tämä mahdollistaa uuden tonttijaon laatimisen siten, että sama omistaja voi muodostaa yhtenäisen pihapiirin mukaisen tonttijaon mukaisen tontin. Kaavamuutoksella ei haeta lisärakennusoikeutta tai korkeutta. 2.3. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei aiheuta kaupungille toimenpiteitä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Alue on hoidettua yksityistä pihapiiriä ja siellä sijaitsee selvityksen mukaan kerrosalaltaan 165 m²:n suuruinen vuonna 1947 valmistunut omakotitalo sekä v. 1950 valmistunut 166 k- m²:n teollisuusvarastorakennus. Rakennuskanta on remontoitu 2000-luvulla. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva ja luonnonolot Suunnittelualue on ihmisen muovaamaa pihaympäristöä. Suunnittelualue on hyvin tasaista maanpinnan korkeustason ollessa välillä noin +50,0 +51,4 m merenpinnan yläpuolella (N2000). Suunnittelualue ei ole luonnontilassa, rakennuspaikalla on hoidettua pihakasvillisuutta. Gtk:n yleispiirteisen maaperäkartan mukaan suunnittelualue on moreenia. Kuva 5 Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta MML kiinteistörajatiedolla, 8/2016 Vesistöt, vesitalous ja hulevedet Suunnittelualue ei ole pohjavesialueella. Loimijoki sijaitsee noin 700 metrin ja Pukinoja noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta länteen. Rakennuspaikka ei sijaitse kerran sadassa vuodessa tapahtuvalla tulvariskialueella (ymparisto.fi/tulvakartat).

7 (15) Emauksenkujalla sijaitsee hulevesiviemäri tontin 3 kulmalla, joka kokoaa alueella muodostuvaa hulevettä. Suuri osa sadevedestä imeytyy tontille. Moreenivaltainen maaperä tukee vesien luonnollista imeytymistä. Kuva 6 Näkymä rakennuspaikalle Emauksenkujalta 11.8.2016 Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse suojelussa olevia rakennuksia tai tunneta muinaismuistojen kohteita tai alueita. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä olevaa asuinrakennuskantaa. Alueen rakennuskanta painottuu asuinpientalorakentamiseen ja kaavamuutosalueella sijaitsee myös teollisuusvarastorakennus. Palvelut Lähiympäristössä on keskustan kaupallisia ja julkisyhteisön palveluita. Alue on hyvällä sijainnilla palveluihin nähden. Asuminen Suunnittelualueella on yksi käytössä oleva asuinrakennus.

8 (15) Liikenne Kaavamuutosalueelle kuljetaan Emauksenkujan kautta, joka johtaa Hannulanpuistokadulle. Alue on kävelyetäisyydellä keskustan palveluihin nähden. Yhdyskuntatekninen huolto Kaupungin ja vesihuoltolaitoksen kunnallistekniset verkostot sijaitsevat Emauksenkujan varrella (jätevesi, hulevesi ja vesijohto). Emauksenkujan alueella sijaitsee myös Sallila Sähkönsiirto Oy:n 20 kv kaapeli. Tontin sisäiset verkostot eivät ole kaupungin tiedossa. Kuva 7 - Ote kaupungin johtokartasta 15.9.2016, N2000 1:1000. Oranssilla ja ruskealla jätevesi, vihreällä hulevesi (sadevesi) ja sinisellä vesijohto. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle kohdistuu normaalia kaupungin liikennemelua. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtateitä tai muita väyliä, joista olisi yleiskaavatasolla todettu aiheutuvan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa huomioon otettavaa liikennemelua. 3.1.4. Maanomistus Kaavamuutoksen alue on yksityisomistuksessa.

9 (15) 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisen ja vastaavien seudullisten keskusten ydinalueet, joihin sijoittuu keskustahakuisten palvelu, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alue on osoitettu myös kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen (kk) ja matkailun kehittämisvyöhykkeeseen (mv2). Keskustaa ja sen lievealueita koskeva oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2030 Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on tarkoitettu kaupunkimaisen rakentamisen alueeksi, jonka pääasiallisia toimintoja ovat kauppa ja kaupalliset palvelut, julkiset palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys ja yhdyskuntatekninen huolto. Kaupallisen palvelurakenteen kehittämisessä alueella tulee suosia keskustahakuista erikoiskauppaa (myymälän pinta-ala alle 300 k-m 2 ), keskustahakuisia kaupallisia palveluja sekä päivittäistavarakauppaa. Kaupallisessa ydinkeskustassa (Risto Rytin katu ja Lauttakylänkatu) tulee pyrkiä palvelujen keskittämiseen siten, että välimatkat palvelujen välillä ovat mahdollisimman lyhyitä ja että palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Risto Rytin katua tulee kehittää yhtenäisenä kauppakatuna. Alueelle ei saa sijoittaa paljon tilaa vievää erikoiskauppaa. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen sekä viihtyisyyttä luovien kaupunkielementtien säilyttämiseen ja lisäämiseen. Kuva 7 Ote osayleiskaavasta, joka on tullut voimaan kokonaisuudessaan 24.9.2014, 1:5000. Kaavamuutosalue rajattu keltaisella. Asemakaava Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoitettua aluetta. Asemakaavan muutosaluetta koskevalla osalla on voimassa 16.9.1982 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti 3 on Asuinpientalojen korttelialuetta, jonka tonttien kerrosalasta enintään puolet

10 (15) saa rakentaa työtiloiksi (AP-1). Loppuosa suunnittelualueesta on Asuinpientalojen korttelualuetta (AP). Kaavamuutosalueella rakennusoikeus on e=0,30 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. AP-korttelialueella on järjestettävä yksi autopaikka uudisrakennuksen 60 m2 kohti. Kuva 8 - Ote ajantasa-asemakaavasta 1.8.2016 kaavamuutosrajauksella, mittakaava 1:1000 Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoitettua aluetta. Huittisten kaupungilla ei ole suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä uusia asemakaavoitustarpeita. Keskustan kehityssuunnitelma Suunnittelualue ei ollut keskustan kehityssuunnitelman aluetta (Airix Ympäristö, 27.11.2013). Rakennusjärjestys Huittisten kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016.

11 (15) Tonttijako ja kiinteistörekisteri Suunnittelualue on kokonaan Huittisten kaupungin kiinteistörekisterialuetta. Korttelin 0202 tontilla nro 3 on 30.9.2004 hyväksytty sitova tonttijako. Tilojen 102-405-15-51 ja 102-405- 15-69 alueilla ei ole tonttijakoa laadittuna. Pohjakartta Pohjakartta on kaupungin paikkatietopalveluiden ylläpitämä. Kartta on tarkistettu kesällä 2016. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Kiinteistöjen 102-2-202-3, 102-405-15-51 ja 102-405-15-69 omistaja on tehnyt Huittisten kaupunginhallitukselle 18.4.2016 kirjatun esityksen Hein-Erkkilän eli 2. kaupunginosassa olevan korttelin 0202 alueella olevien tontin 3 ja tilojen 102-405-15-51 ja 102-405-15-69 asemakaavan muuttamiseksi siten, että kaavamääräykset yhdenmukaistetaan omistamiensa kiinteistöjen osalta korttelissa 0202. Se mahdollistaa sen, että hoidettu pihapiiri voidaan tonttijaolla muodostaa yhdeksi tontiksi vallitsevan pihapiirin tilanteen mukaisesti. Tavoitteena AP-1-kaavamääräys (Asuinpientalojen korttelialue, jonka tonttien kerrosalasta enintään puolet saa rakentaa työtiloiksi) koko alueelle. Rakennustehokkuutta (e=0,30) tai korkeutta (II) ei ole haettu nostettavaksi. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan maanomistajan 4.18.2016 päivätystä hakemuksesta. Kaupunginhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavamuutoksen vireille laittamisen 8.10.2016 164. Kaavoitusohjelman ulkopuolisen kaavamuutoksen käynnistämisestä päätti kaupunginhallitus. Kyseessä on pieni ja merkitykseltään sekä vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, jonka 21.6.2016 voimaan tulleen johtosäännön mukaan hyväksyy Tekninen lautakunta. Vireilletulon ja OAS:n nähtävillä olon jälkeen kaavamuutosta käsitellään Teknisessä lautakunnassa. Asemakaavan muutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kuulutettu 10.8.2016. OAS on ollut nähtävillä 16.8.-14.9.2016 jona aikana siitä on ollut mahdollisuus jättää kommentteja. Palautetta ei jätetty. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö

12 (15) 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja vuokralaiset - Muut ilmoituksensa mukaan Lausunnot pyydetään: - Ympäristö- ja rakennuslautakunta - Satakunnan pelastuslaitos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään sähköisesti tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Satakuntaliitolle. Lausuntoja voidaan pyytää muiltakin tahoilta, jos tarvetta ilmenee kaavoitusprosessin aikana. 4.3.2. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuulutus Lauttakylä-lehdessä on ollut 10.8.2016. Kirjeet tiedossa oleville osallisille lähetettiin 9.8.2016 ja Satakuntaliitolle sekä ELY-keskukselle sähköisesti tiedoksi 10.8.2016. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 16.8.-14.9.2016, jonka aikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Ehdotusvaihe Kaavamuutoksen vähäisestä merkittävyydestä ja vaikutuksista johtuen ei laadittu erillistä nähtäville laitettavaa kaavaluonnosta ennen kaavaehdotusta. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä xxx xx asemakaavan muutosehdotuksen. Lausunnot kaavaehdotuksesta pyydettiin Ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä Satakunnan pelastuslaitokselta. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä xxx. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia/jätettiin xx muistutusta. Tiivistelmä ehdotuksesta jätetyistä lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastine niihin, katso liite 8. 4.4. Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet: Hakijan tavoitteena on yhdenmukaistaa omistamiensa kiinteistöjen kaavamääräykset korttelissa 0202 siten, että hoidettu pihapiiri voidaan tonttijaolla muodostaa yhdeksi tontiksi vallitsevan tilanteen mukaisesti. Tavoitteena AP-1-kaavamääräys (Asuinpientalojen korttelialue, jonka tonttien kerrosalasta enintään puolet saa rakentaa työtiloiksi) koko alueelle.

13 (15) Kaupungin tavoitteet: Huittisten kaupungin tavoitteena on edistää keskustan osayleiskaavan toteutumista. Osayleiskaavassa keskusta-alue on tarkoitettu kaupunkimaisen rakentamisen alueeksi, jonka pääasiallisia toimintoja ovat mm. kauppa ja kaupalliset palvelut, julkiset palvelut, keskustaan soveltuva asuminen ja työpaikkatoiminnot. Kaavamuutos tukee osayleiskaavan tavoitteita. 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Koska kaava-alue on suppea ja asemakaavaa muutetaan voimassa olevaan kaavaan nähden vähän, ei suunnittelualueesta ole tarpeen esittää vaihtoehtoisia luonnoksia. Eri osatekijöitä koskevia ratkaisuja, kuten kaavamääräyksiä, voidaan luonnoksesta ja ehdotuksesta saadun palautteen perusteella harkita uudelleen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavamuutoksen rakenne Kaava mahdollistaa tonttijaolla muodostettavan yhtenäisen rakennuspaikan, joka on nykyisen hoidetun pihapiirin mukainen. Suunnittelualue tukeutuu maankäytöllisesti lähiympäristön asuinrakennuskantaan. 5.1.1. Mitoitus Alueen pinta-ala on 1639 m 2, joka on kokonaisuudessaan Asuinpientalojen korttelialuetta, jonka tonttien kerrosalasta enintään puolet saa rakentaa työtiloiksi (AP-1). Rakentamiselle osoitettua rakennusoikeutta kaava-alueella on yhteensä 492 kerrosneliömetriä tehokkuusluvulla e=0,3 ja suurin sallittu kerroslukumäärä on kaksi (II). Käytetty rakennusoikeus on selvityksen mukaan 331 k-m². Kaavamuutoksella tonttiin osoitettava maapinta-alan tuoma lisärakennusoikeus on 161 k- m². 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos ei tuo juuri vaikutusta ympäristöön, koska pääasiassa se vahvistaa olemassa olevaa tilannetta. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet

14 (15) Asuinpientalojen korttelialue, jonka tonttien pinta-alasta enintään puolet saa rakentaa työtiloiksi (AP-1) Alueelle saa sijoittaa yksi- tai kaksikerroksisia rakennuksia. Kaavamuutoksessa osoitettua korttelialuetta on yhteensä 1639 m² tehokkuusluvulla e=0,3, jolloin suurin sallittu kerrosala on 492 m². Rakennusalan rajaukset merkittiin Emauksenkujan vastaiselle rajalle, sekä itäpuolen naapureiden vastaisille rajoille, joilla on eri kaavamääräys (AP). AP-1 korttelialueella on järjestettävä yksi autopaikka uudisrakennuksen 60 m² kohti. Määräys noudattaa korttelin 0202 muiden AP-1 rakennuspaikkojen linjausta. Yhdenvertaiseksi tulkittavat kaavamääräykset mahdollistavat tonttijakojen muuttamisen AP-1 kaavavarausten alueilla ilman kaavamuutoksen tarvetta. Tarkat kaavamääräykset on osoitettu kaavakartalla. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asuminen Työtiloja voi nykyisestä kaavasta muuttuneen tilanteen johdosta rakentaa myös tontin laajennusalueelle, jolloin se on lähempänä tilan 102-405-15-19 aluetta. Tämä tilanne edellyttää kuitenkin olemassa olevan rakennuskannan muuttumista. Kaavamääräyksen mukaan enintään puolet rakennetusta alasta saa olla työtiloja. Nykyisen tilanteen mukaan asuinrakennus on käyttänyt puolet käytetystä rakennusoikeudesta ja teollisuusvarastorakennus puolet. Nykyisten rakennusten ollessa rakennusoikeutta on jäljellä 161 k-m², josta työtilojen toteutumiseen on enintään 81 k-m². Pitää huomioida myös se, että tontilla on jo teollisuusvarastorakennus ja tontti laajenee vain hieman. Kaavamuutoksella ei ole ympäröivään asumiseen merkittäviä vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueen käyttötarkoitus pysyy asuinpientalojen korttelialueena. Kaavamuutos mahdollistaa myös työtilojen rakentamisen laajennusalueelle, kuten tonteilla 1, 2 ja muuttuvalla tontilla 3 on ollut mahdollisuus. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen tai kaupunkikuvaan, koska rakennusoikeus tai korkeus ei muutu ja kaava noudattelee korttelin 0202 länsipuolen ratkaisuja ja olemassa olevaa tilannetta. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittaa työpaikkatoimintoja, kuten aiemminkin oli mahdollista tontin 3 alueella. Liikenne Liikennemääriin ei arvioida olevan vaikutusta, koska kaavamuutos vahvistaa olemassa olevaa ja käytettyä rakennuspaikan aluetta. Tekninen huolto Kaavamuutosalue sijaitsee teknisen huollon piirissä, eikä aiheuta kaupungille toteuttamistoimenpiteitä katujen tai kunnallistekniikan osalta. Rakennuspaikan omia teknisiä verkostoja ei selvitetty kaavaan.

15 (15) Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue on hoidettua pihapiiriä, eikä kaavamuutoksella tule merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen. Rakennusmassat voivat sijoittua hieman enemmän koilliskulmaan poiketen aiemmasta, josta voi kuulua ääntä. Toisaalta rakennusmassa voi myös suojata äänten leviämiseltä. Koilliskulmaan osoitettiin myös rakennusalan rajaus 5 metrin etäisyydelle rajasta, jolloin naapurialueisiin jää suojaetäisyyttä. 5.4.2. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja hulevesiin. Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaavamuutoksen pienestä alasta ja tehokkuudesta (e=0,3) johtuen hulevesien ohjaamista kaavamääräyksin ei nähty tarpeelliseksi. Rakennuspaikka imee nykyisessä tilanteessa aika hyvin sade- ja sulamisvesiä eikä tilanne kaavamuutoksen johdosta juuri muutu. Alueen moreeninen maaperä edistää imeytymistä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle kohdistuu normaalia kaupungin liikennemelua. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtateitä tai muita väyliä, joista olisi yleiskaavatasolla todettu aiheutuvan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa huomion otettavaa liikennemelua. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Ohjeita ja suosituksia suunnitteluun ja rakentamiseen Kaavamääräyksissä on esitetty kaavan toteutusta ohjaavia määräyksiä. Kaavan yhteydessä laadittiin uusi tonttijako. 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Alueen kunnallistekniikka ja katuyhteydet ovat valmiina. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei aiheuta kaupungille toteuttamistoimenpiteitä. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista. Huittisissa 4.10.2016. Arttu Salonen Kaavoitusinsinööri Kaavoittaja