POM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä Luento 1 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Mitä on kielitietoinen opetus? eija.aalto@jyu.fi 1
OPS 2014 - kielitietoisuuspointteja Hyödynnetään omaa ja ympäristön kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista, ja kielen keskeisestä merkityksestä oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Miten näkyy/ voisi näkyä alakoulun eri oppiainei den opetuksen käytänteissä? Selitä sanoitta! Ota itsellesi pari. Toinen parista kääntyy selin valkokankaaseen ja toinen yrittää selittää dialla olevat virkkeet ILMAN sanoja. Vaihtakaa rooleja. Miettikää lopuksi, millaisia virkkeitä oli helppo selittää tai ymmärtää ja millaisia ei. Miksi? Järvenoja 2013 2
Olen iloinen. Minulla on hammas kipeä. Saimme eilen uuden kissan. Kissan nimi on Paavo. Paavo on hyvin itsenäinen. Olen tosi väsynyt. Minulla on kuumetta. Sinä pelaat jalkapalloa. Me olemme tasavertaisia. Suomi on pieni valtio. Suomi on tasavalta. eija.aalto@jyu.fi Biologiaa: Pitileitiö ja kolsysteemi Koltin jokaisessa lenkissä on jokin pititele. Luonnossa erilaiset koltit limittyvät ja lomittuvat toinen toisiinsa. Järvessä esimerkiksi keppo käyttää monenlaisia eläimiä tilukseen, ja soki puolestaan voi joutua monen eri hekon tapiksi. Järven kaikki koltit ovat kurdessa keskenään, ja niistä muodostuu monimutkainen kokonaisuus, pitileitiö. Eija Aalto eaalto@edu.jyu.fi Ravintoketjun jokaisessa lenkissä on jokin eliölaji. Luonnossa erilaiset ravintoketjut limittyvät ja lomittuvat toinen toisiinsa. Järvessä esimerkiksi saukko käyttää monenlaisia eläimiä ravinnokseen, ja särki puolestaan voi joutua monen eri pedon saaliiksi. Järven kaikki eliölajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja niistä muodostuu monimutkainen kokonaisuus, eliöyhteisö. Leinonen, ym. 2004. Koulun biologia. Sisävedet. Otava, s. 90 91. 3
Näkökulmia kielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden kielelliset resurssit? Miten voit hyödyntää ja tukea oppilaiden monikielisyyttä? Oppilaiden monikielisyys Oppiaineen kieli ja kielelliset käytänteet Millaista on oppiaineeni kieli? Millaisia sen kielelliset käytänteet? Miten kaikki oppilaat sosiaalistetaan oppiaineen kieleen ja kielellisiin käytänteisiin? Miten tuet (monikielisten )oppilaiden oppimista, kun suomen kielen taidoissa tai lukemisen/kirjoittamisen taidoissa on puutteita? Kielen ja sisältöjen oppimisen tuki eija.aalto@jyu.fi Eija Aalto POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeenisen ryhmän opettaminen 4 t luentoa, 6 tuntia itsenäistä työskentelyä Luento 1 Millaisella kielitaidolla luokassa? Miten päästä kiinni kielitaitoon? Monikielisten oppilaiden koulupolku ja opetusjärjestelyt noin 2 viikon väli Luento 2 Mihin koulun oppiaineet sosiaalistavat? SOPPI-tehtävän purku Millaisia opetuksen tukitoimia? Itsenäisesti verkossa: SOPPI-tehtävä SOPPI suomeksi oppimassa: http://suomeksioppimassa.jyu.fi/ à monikielisen oppilaan nahkoihin ja kiinni oppimisen ohjauksen haasteisiin 4
Keitä he ovat? Kabir - Suomalaista koulua kaksi kuukautta käynyt kongolainen poika, joka ei ole käynyt koulua omassa kotimaassaan ja ei osaa suomen kieltä. Huda - Viisi vuotta Suomessa asunut islaminuskoinen tyttö Sudanista, heikko koulutausta mutta osaa suomen kieltä jo aika hyvin. Hän ei kuitenkaan tunnu menestyvän koulussa hyvin. Rooman - Toisen sukupolven maahanmuuttajapoika, jonka vanhemmat ovat syntyneet Afganistanissa, mutta hän itse on syntynyt Suomessa. Hallitsee suomen arkikielen, mutta on usein opetustilanteessa levoton. Hanae - Vuoden Suomessa asunut kiinalainen tyttö, joka osaa suomen arkikieltä. Hän on käynyt koulua Kiinassa 7-vuotiaasta asti. Hän on hyvin motivoitunut ja oppii nopeasti. Järvenoja 2013 Moninaisia oppijoita vaihteleva maassaoloaika täällä syntynyt (toisen polven maahanmuuttaja) hiljattain muuttanut (ensimmäisen polven maahanmuuttaja) maahantulon syy vanhempien työ pakolainen paluumuuttaja turvapaikanhakija adoptiolapsi... äidinkieli kulttuuritausta elämäntilanne ja perhetausta kouluhistoria suomen kielen taitoprofiili muiden kielten taito Mitä tarkoittaa koulun kannalta? Mitä lisäarvoa? Mitä haastetta? 5
Monikielisen oppilaan koulupolku Perusopetukseen valmistava opetus tavallisesti yksi lukuvuosi kaikkia koulun aineita ja koulukulttuuria vähittäinen integroituminen yleisopetukseen ja oman ikäluokan ryhmiin Perusopetus - tukitoimia tukiopetus eri aineissa suomeksi tai omalla äidinkielellä oman uskonnon opetus (min. 3 opp. + anomus) oman äidinkielen opetus suomi toisena kielenä -opetus Muita opetusjärjestelyjä tuettu opetus = nivelopetus (luku- ja kirj.taidott. yläkouluikäiset) lisäopetus à jatko-opintovalmiudet (nivelvaiheet) lukioon / ammatilliseen valmentava koulutus lukio (S2-yo-koe) yksilöllisiä mukautuksia opinto-ohjelmiin kieliavustajat tulkkipalvelut (yl. kansalaisuuden saantiin asti) Äidinkieltä ja/tai S2:ta tilastoa vuodelta 2012 Kunnilla paljon päätäntävaltaa siinä, miten ne järjestävät maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen opetuksen S2-opetusta 1 t/vko 16 % S2-opetusta 2 4 t/vko 42 % ei lainkaan eriytettyä S2- opetusta 6 % koko tuntimäärä eriytettyä S2- opetusta 36 % 6
Suomi toisena kielenä (S2) S2 (R2) on äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä, ei itsenäinen oppiaine 2014 opsissa linjattu aiempaa saumattomammin yhteen suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän kanssa Tehtävä: tukea nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen - - auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa Oppimäärä ei määräydy pelkästään äidinkielen tai monikielisen taustan perusteella, vaan ensisijaisesti seuraavat kriteerit: Oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyössä Oppilaan suomen kielen taito ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opiskeluun. Oppimäärä vs. opetusjärjestelyt Huom! Oppilas voi opiskella S2-oppimäärän mukaan, mutta opiskella silti suomen kielen ja kirjallisuuden ryhmässä à oppilaan tarpeet ja kielenoppimisen vaihe opetusjärjestelyiden lähtökohtana Tärkeää, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. eija.aalto@jyu.fi 7
Monikielinen oppilas luokassa: miten Nadja pärjää? Millainen on Nadjan puhumisen taito? Miten Nadja kirjoittaa: Mitä vahvuuksia? Mitä haasteita? Miten Nadja ymmärtää tekstiä ja puhetta? à Miten Nadja pärjää alakoulun eri oppiaineissa? Kielitaitoprofiilit: eri osa-alueilla edistytään eri tahtiin Kirjoittaminen tuottamistaidot Puhuminen Puheen ymmärtäminen Rakenteet ja sanasto ymmärtämistaidot Tekstin ymmärtäminen Oman äidinkielen taito? Muiden kielten taito? Koulutausta? Osaaminen eri oppiaineissa? Muut kokemukset ja resurssit, joita voi hyödyntää koulutyössä? 8
Pähkinänkuoressa: mitä tiedetään kouluikäisten kielenoppimisesta? Kieltä opitaan valmiina kokonaisuuksina, konstruktioina à Alkuun analysoimattomia fraaseja, myöhemmin produktiivisiksi malleiksi samankaltaisille ilmauksille Ei selkeää rakenteiden oppimisjärjestystä Alusta alkaen tuotoksessa sekä idiomaattisia, kompleksejakin konstruktioita että horjuntaa sanahahmoissa ja perusrakenteissa. Virheet eivät vähene lineaarisesti vaan jopa lisääntyvät à resurssien monipuolistuminen ja kokeileminen à kontekstit lisääntyvät, rakennetta osataan varioida à virheet kertovat kehittymisestä: positiivisia ja välttämättömiä Kielitaidon kehittyminen ei vain virheiden vähenemistä vaan eritoten tuotoksen monipuolistumista, kohdekielistymistä ja laajenemista Reiman & Mustonen 2010 Nuoren suomentaito reikäinen verkko?? Koulun hurjat kielitaitovaatimukset aikuisiin verrattuna? Horjuntaa helpoissa perusrakenteissa Isot yksilöerot ß erilaiset oppimisympäristöt ß yksilölliset tekijät Eija Aalto - Sanna Mustonen - Kaisa Tukia Äidinkielen taidon vaikutus oppimiseen Ikään liittyvä tuottamisen vähäisyys à kokonaiskuvan luomisen vaikeus Sujuva arkipuhe hämää 9
Mihin tukea tarvitaan? Lukemisen tuki: ymmärtämisen strategiat Kirjoittamisen tuki: tekstilajit ja rakenteiden käyttö Puhumisen ja kuuntelemisen tuki Sanaston oppimisen tuki eija.aalto@jyu.fi Käsiksi kirjoittamisen taitoon Aalto, Mustonen & Tukia 2010 10
Valmistavassa opetuksessa pyritään tälle tasolle A1 Taitotasoasteikko työkaluna A2 perustason kielenkäyttäjä skotoutumiskoulutuksen tavoitetaso s Kansalaisuuteen vaadittava taitotaso B1 B2 itsenäinen kielenkäyttäjä Lukion englannin A-oppimäärän tavoitetaso B2.1 C1 C2 Abstraktiotaso ja muodollisuusaste nousee à tietoaineiden opiskeluun tarvittava taitotaso edistynyt / taitava kielenkäyttäjä Perusopetuksen viranhaltijalta vaadittava koulun opetuskielen halliinta auttava kielitaito omassa välittömässä ympäristössä minä-taso toiminnallinen kielitaito arkielämän moninaisissa tilanteissa: koulu, suorittava työ, vapaa-aika ja formaalimmatkin tilanteet ammattilaisen kielitaito myös vaativissa yhteiskunnallisissa ja julkisissa tilanteissa Eurooppalainen viitekehys 2004 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko http://www.oph.fi/info/ops/ Kielenoppijan polku tekstimaailmaan Työn / ammatin kieli modaalisia ilmauksia Academic proficiency à 5 7 vuotta Arjen selviytymiskieli Conversational proficiency à 2 vuotta Cummins 1996 Opiskelun kieli oppiaineiden käsitteitä sisältösanoja ohjailevia sanoja asiatekstien abstrakti meta-kieltä Tiedon kieli sanasto johdoksia abstrakteja teonnimiä suhtautumista osoittavia Keskustelun kieli abstrakteja verbejä ja substantiiveja konkreettisia substantiiveja tilannefraaseja 11