S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANNAN JA KANSALAN ALUEILLA KAAVASELOSTUS EHDOTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.10.2013
KAAVASELOSTUS EHDOTUS 14.10.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 2.1 Tunnistetiedot... 1 2.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 3 TIIVISTELMÄ... 2 3.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 3.2 Asemakaava... 2 4 LÄHTÖKOHDAT... 3 4.1 Alueen kuvaus... 3 4.2 Maisemakuva... 4 4.3 Rakennettavuus, luonnonympäristö ja muinaisjäännökset... 6 4.4 Rakennettu ympäristö... 6 4.5 Liikenne... 8 4.6 Maanomistus... 8 4.7 Suunnittelutilanne... 8 4.7.1 Maakuntakaava... 8 4.7.2 Yleiskaava... 11 4.7.3 Asemakaava... 12 4.7.4 Rakennusjärjestys... 12 4.7.5 Pohjakartta... 12 5 Kaavaprosessi... 13 5.1 Vireilletulo... 13 5.2 Osallistuminen... 13 5.3 Ohjausryhmä... 13 5.4 Kaavakonsultti... 13 5.5 Maisemaselvitys... 13 5.6 Asemakaavan tavoitteet... 14 6 Asemakaavan kuvaus... 14 6.1 Yhdyskuntarakenne... 15 6.1.1 Rakenne maankäyttö ja mitoitus... 15 6.2 Maisema... 15 6.3 Alueet... 15 6.3.1 Asuntoalueet (AO, AP)... 15 6.3.2 Asuin- ja liikerakennusten alueet (AL)... 15
KAAVASELOSTUS EHDOTUS 14.10.2013 6.3.3 Kirkkojen ja muiden srk-rakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (YK/s) 15 6.3.4 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)... 16 6.3.5 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET)... 16 6.3.6 Venesatama (LV)... 16 6.3.7 Virkistys- ja viheralueet (VP, VV)... 16 6.3.8 Katualueet... 16 6.3.9 Muut alueet ja varaukset... 16 6.3.10 Suojeltava rakennus (sr-1, sr-2)... 16 6.3.11 Tulvavaaran huomioiminen... 17 7 Yleiskaavan toteutuminen... 17 8 Kaavan vaikutukset... 17 8.1 Oikeusvaikutukset... 17 8.2 Muut vaikutukset... 18 8.2.1 Yleistä... 18 8.2.2 Ympäristö ja kyläkuva... 18 8.2.3 Yleinen virkistyskäyttö... 18 8.2.4 Maisema, suojeluarvot ja luonnonympäristö... 18 8.2.5 Liikenne... 19 8.2.6 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön ja palveluihin... 19 8.2.7 Taloudelliset vaikutukset... 19 8.3 Hyväksyminen... 19 8.4 Toteutus ja seuranta... 19 8.4.1 Tarkemmat suunnitelmat... 19 8.4.2 Toteuttamistoimenpiteet... 19 8.4.3 Toteutuksen seuranta... 19 Liitteet... 19
Kaavaehdotuksen selostus 1 (20) 1 Johdanto Ristijärven kirkonkylän asemakaavan muutoksen kaavoitustyö alkoi keväällä 2010. Pappilanrannalla kaavasuunnittelussa tutkitaan uusien pientalotonttien sijoittamisen mahdollisuudet alueelle. Kansalan alueelle on tarkoitus osoittaa uusia asuin- ja liiketontteja sekä niihin liittyviä katu- ja kevyen liikenteen alueita. Suunnittelualueella voimassa oleva asema-kaava on laadittu 1980-luvulla eikä vastaa maankäytön kehittämistarpeita. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Alueen määrittely: RISTIJÄRVEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANNAN JA KANSALAN ALUEILLA Asemakaavamuutosalueella ei ole voimassa sitovaa tonttijakoa. Kaavan laatija: Konsultti / / arkkitehti Jaakko Isoherranen Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila Ristijärven rakennustarkastaja Harri Helenius Ristijärven rakennusmestari Pentti Kemppainen Aluearkkitehti Pirjo Siipola 1.9.2013 alkaen Ulla-Maija Oikarinen Vireilletulo: Vireilletulosta on ilmoitettu 21.11.2012. 2.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ristijärven kirkonkylällä. 2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ristijärven Kirkonkylän asemakaavan muutos Pappilanrannan ja Kansalan alueilla. Ristijärven kirkonkylän asemakaavan muutoksen kaavoitustyö alkoi syksyllä 2012. Pappilanrannalla kaavasuunnittelussa tutkitaan uusien pientalotonttien sijoittamisen mahdollisuudet alueelle. Kansalan alueelle on tarkoitus osoittaa uusia asuin- ja liiketontteja sekä niihin liittyviä katu- ja kevyen liikenteen alueita. Suunnittelualueella voimassa oleva asema-kaava on laadittu 1980-luvulla eikä vastaa maankäytön kehittämistarpeita.
Kaavaehdotuksen selostus 2 (20) 3 TIIVISTELMÄ 3.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on tullut vireille Ristijärven kunnanhallituksen päätöksellä 12.11.2012 252. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu 21.11.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Ristijärven kunnanviraston ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla kaavaprosessin ajan. Ohjausryhmän aloituskokous pidettiin 5.10.2012. Viranomaisneuvottelu pidettiin 7.11.2012. Yleisötilaisuus pidettiin kunnanvirastolla 14.11.2012. Tilaisuudessa esiteltiin OAS sekä lähtöselvitykset ja kirjattiin osallisten toiveita kaavasuunnitteluun liittyen. Maankäyttötoimikunta käsitteli asemakaavaluonnosta 18.12.2012. Kaavaluonnos oli nähtävillä 17.1.2013 16.2.2013. Asemakaavaluonnoksesta saatiin 8 mielipidettä. Kunnanhallitus käsitteli vastineita 8.4.2013. Asemakaavaehdotus on esitelty kunnanhallitukselle 8.4.2013. Kunnanhallitus päätti 8.4.2013 101 asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville. Ehdotus oli nähtävillä 19.4.2013 20.5.2013 välisen ajan. Asemakaavaehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa ja 2 muistutusta. Viranomaisneuvottelu pidettiin 7.10.2013. Ristijärven kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan..2013. Ristijärven kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan..2013. Asemakaava tuli voimaan..2013. 3.2 Asemakaava Pappilanrannalla taajamarakennetta on tiivistetty muuttamalla yleisessä käytössä olevia tontteja asuinkäyttöön ja lisäämällä yksi uusi omakotitontti asuintonttien yhteyteen. Toteutumattomia puistoalueita on liitetty viereisiin asuintontteihin. Kansalan alueella käytöstä poistunut pelto osoitetaan asuin- ja liiketonttien alueeksi. Yhteensä asemakaavamuutosalueelle osoitetaan 13 kpl uusia asuin- ja liiketontteja. Tonttikoot ovat noin 750 1350 neliötä.
Kaavaehdotuksen selostus 3 (20) 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 Alueen kuvaus Pappilanrannassa asemakaavan muutos koskee Kirkonkylän kortteleita 28, 65-70 sekä niiden läheisyydessä sijaitsevia VP-, LV-, ja ET-alueita. Kansalan alueella asemakaavan muutos koskee M-aluetta. Alue sijaitsee Ristijärven kirkonkylän keskustassa. Ristijärven kirkonkylä sijaitsee noin 43 km:n etäisyydellä Kajaanista koilliseen. Suunnittelualue on merkitty punaisella yhtenäisellä viivalla ja vaikutusalue sinisellä katkoviivalla.
Kaavaehdotuksen selostus 4 (20) 4.2 Maisemakuva Iijärven-Ristijärven alue kuuluu Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan. Ristijärven taajamakeskus on sijoittunut Koljatinvaaran ja Lummeharjun pohjoispuolisille alarinteille, järvelle työntyvään niemeen. Taajama on rakentunut maisemalliseen solmukohtaan, vaaraselänteiden ja järvilaakson yhtymäkohtaan. Suunnittelualueen maisemakuvaa rajaavat pohjoissuunnassa voimakkaasti Ristijärven tasainen rantaviiva ja lounaissuunnassa kirkko tapuleineen. Vesistöllä onkin suuri merkitys maisemakuvassa. Vaihtelevat maastonmuodot antavat perustan asutuksen sijoittumiselle. Suurmaisemalle ovat leimallisia vaarat ja laajalle levittäytyvät salomaat järvimaisemassa. Pappilanranta ja Pohjolan alueella Pappilan miljöö puukujanteineen ja hakamaineen muodostaa ympäristöineen hienon kokonaisuuden. Pappilan maisema-alueeseen liittyy oleellisesti suunnittelualueen ulkopuolella olevat kirkko ja seurakuntatalo ympäristöineen. Alueen ulkopuolella oleva kirkkokumpu tapuleineen on kirkonkylän merkitsevin solmukohta. Näköyhteys kirkolle ja seurakuntatalolle Pappilasta on puoliavoin tai suljettu. Ranta ei juuri näy umpeenkasvun seurauksena. Laiduntamatta jäänyt loiva niitty jatkuu lähes rantaan, lehtokaistaleeseen, virkistysreittiin ja uimarantaan saakka. Vaikuttavat maisemapuut ja kivet nousevat rehevöityneen kasvillisuuden seasta ja rytmittävät järvimaisemaa. Pappilanranta ja Pohjola alueen etelä- ja itäpuolen suunnittelualueen osana olevat rantapellot, niin ikään kiinnittyvät maisemallisesti rantaviivaan, kasvillisuudelta niitä tuskin huomaa, ovat maisemassa näkymättömiä. Maisemakuva on pienipiirteinen. Kahden suuren maisemaelementin kohtaamisia, eli maiseman solmukohtia on tasaisen rantaviivan vuoksi suunnittelualueelta hankala löytää. Kansalan alueella suunnittelualue jää tien puolelta huomaamatta komean kuusiaidan taakse. Hylättyä peltoa rajaa metsäinen reunavyöhyke. Suunnittelualueella ei ole luetteloituja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia, maisemanähtävyyksiä tai valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Kansalan alueen viljelemätön pelto.(s-k Konttori)
Kaavaehdotuksen selostus 5 (20) Näkymä Ristijärvelle. (Pirjo Siipola) Ristijärven pappilan ympäristöä. (Jaakko Isoherranen)
Kaavaehdotuksen selostus 6 (20) 4.3 Rakennettavuus, luonnonympäristö ja muinaisjäännökset 4.4 Rakennettu ympäristö Selvitysten perusteella suunnittelualueiden karkea hieta (Pappilanrannan keskiosa) on rakentamiseen hyvin soveltuvia maa-aineksia. Alueella esiintyvä hiesu (Pappilanrannan itä- ja länsialueet sekä pääosa Kansalan alueesta) on taas rakennuspohjana heikohko, sillä se routii usein voimakkaasti ja vesipitoisuuden kasvaessa sen kantavuus heikkenee. Kaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys on laadittu vuonna 2012. Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Pappilanrannan itäosalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka nimeltään Pohjola, Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tunnus 697010003. Pappilanrannan alue on rakentunut kahden edellisen vuosisadan aikana. Kansalan alueella ei ole rakennuksia. Kirkonkylä on rakennettu löyhästi, noudattaen 1970- luvulla yleistynyttä omakotirakentamista asuntoteineen. Uusien rakennusmateriaalien yleistyminen sekä vaihtelevat rakennustyylit aiheuttivat visuaalisesti rikkonaista ympäristöä. Ristijärven pappila Pappilanrannassa sijaitsee maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi inventoitu Pappila, vuonna 1806 rakennettu kiinteistö pihapiireineen, sekä 1800-luvulla rakennettu riihi. Ristijärven pappilan riihi on pappilan pihapiiristä erillään oleva hirsinen ulkorakennus. Ks. liite 4. Rakennuskannan inventointi Kirkonkylän asemakaavan muutosta varten. Pohjolan pihapiirissä on paikallisesti arvokkaat vanha päärakennus ja talliluhti. Ks. liite 4. Rakennuskannan inventointi Kirkonkylän asemakaavan muutosta varten. Rakennettua kulttuuriympäristöä on selostettu tämän selostuksen liitteenä 3 olevassa luonto- ja maisemaselvityksessä. Kirkonkylän rantavyöhykkeelle on rakennettu kolme luvallista rantasaunaa. Saunojen luvanmyöntämisvuosi ja rakentamisvuodet on esitetty alla: Tontti Rak.lupa Rak.vuosi 67/7(tila 8:30) 1988 1988 64/7(tila 8:48) 1988 1992 64/2(tila 8:37) 1967 1969 (ei sij. kaava-alueella)
Kaavaehdotuksen selostus 7 (20) Ristijärven pappila. Ristijärven kirkko ja tapuli Valtakunnallisesti arvokas Ristijärven kirkko sijaitsee kaava-alueen lounaispuolella. Tasavartinen ristikirkko on vuosilta 1806-1807. Suunnittelijana on Gustaf af Sillén. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1840 ja sen on suunnitellut I. Gustavsson. Kirkko on Kainuun vanhin ympärivuotisesti toimiva kirkko. Mittakaavaltaan seurakuntansa kokoinen tasavartinen ristikirkko sijaitsee jyhkeiden kuusien ja liuskekiviaidan muodostamassa kirkkotarhassa. Kirkon pihassa on vuonna 1918 kaatuneiden vapaussotureiden muistomerkki sekä vuosina 1939-1944 kaatuneiden sankariristi ja sankarihaudat. Ristijärven kirkko.
Kaavaehdotuksen selostus 8 (20) Vanha kansakoulu ja maamieskoulu Vanha kansakoulu ja maamieskoulu sijaitsevat kirkonkylässä lähellä kirkkoa. Molemmat rakennukset ovat ulkoisesti säilyttäneet hyvin rakentamisaikaisen asunsa. Vanha vuonna 1896 valmistunut koulu on Ristijärven vanhin koulurakennus ja se on rakennettu arkkitehti Josef Stenbäckin laatimien mallipiirustusten mukaan. Maamieskoulu on vuodelta 1930. Se on rakennettu kouluhallituksen tyyppipiirustuksin. Kaksi eriaikaista koulurakennusta muodostavat kyläkuvan kannalta historiallisesti mielenkiintoisen pihapiirin. 4.5 Liikenne 4.6 Maanomistus 4.7 Suunnittelutilanne 4.7.1 Maakuntakaava Vanha kansakoulu. Kaava-alueilla ei ole pääliikenneväyliä. Pappilanrannalla on tonttikatuja. Kansalan alueella ei ole tonttikatuja. Kansalan alueeseen kuuluu valtion hallinnassa oleva Saukontie. Suunnittelualueet ovat pääosin yksityisten ja seurakunnan omistuksessa. Kunta omistaa jonkin verran maata Pappilanrannan itäosalla. Maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.4.2009. Kainuun maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualueelle on merkitty myös valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde Ristijärven kirkko (turkoosi neliö) ja kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista kohdetta Ristijärven pappila ja Vanha kansakoulu ja maamieskoulu (keltainen neliö). Meneillään oleva 1. Vaihemaakuntakaavan laatiminen ei kosketa suunnittelualuetta.
Kaavaehdotuksen selostus 9 (20) Ristijärven kirkonkylän alue on maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalue mk, jolle on annettu seuraavat suunnittelumääräykset: Kehittämismerkinnällä mk esitetään keskeisten liikenneväylien ja maaseutuasutuksen alueita, joiden kehittämisessä on tarvetta kuntien väliseen yhteistyöhön. Suunnittelumääräys: Emäjoen ja 5 tien aluetta kehitetään maaseudun kulttuuriympäristöön, maisemaan ja hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana monipuolisen elinkeinotoiminnan, asumisen, vapaa-ajan, liikenteen ja matkailun vyöhykkeenä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kulttuuriympäristön ja maiseman hoitoon sekä liikenteen ja matkailun palvelujen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Kirkonkylä on taajamatoimintojen aluetta A, jolle on annettu seuraavat suunnittelumääräykset: Taajamatoimintojen alueen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajama-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toiminta-mahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät.
Kaavaehdotuksen selostus 10 (20) Valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde: Ristijärven kirkko Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde: Ristijärven pappila ja Vanha kansakoulu ja maamieskoulu Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä Museoviraston esityksen (Dnro 29/004/2003) mukaisia valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja alueita, jotka eivät sisälly vuodelta 1993 olevan julkaisun Rakennettu kulttuuriympäristö -kohteiden luetteloon. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto.
Kaavaehdotuksen selostus 11 (20) 4.7.2 Yleiskaava Ristijärven kirkonkylän yleiskaavan on hyväksynyt kunnanvaltuusto 26.11.2001. Yleiskaavassa Pohjola alueelle on osoitettu asuinkorttelialueita (A), virkistysalueita (V) rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue (SK), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) sekä sosiaalitointa ja terveyshuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS). Kansala alue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ulkoilureitti on osoitettu kulkemaan venesataman kautta Kaavakartassa on maininta alimmasta rakentamiskorkeudesta: Rakentamisessa on huomioitava, että kosteudelle alttiiden rakennusosien turvalliseksi katsottava rakentamistaso on N60 +137,00. Ote Kirkonkylän yleiskaavasta
Kaavaehdotuksen selostus 12 (20) 4.7.3 Asemakaava Kirkonkylän kaavayhdistelmässä suunnittelualue Pappilanrannassa on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi (AO, AP), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (YK/s), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), puistoalueeksi (VP), venesatamaksi (LV), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Kansalan alue on kaavayhdistelmässä merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ote kirkonkylän kaavayhdistelmästä 4.7.4 Rakennusjärjestys 4.7.5 Pohjakartta Ristijärven kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 13.2.2013. Pohjakartta on digitaalinen ja koordinaatistossa etrs-gk28. Kartoitus perustuu ilmakuvaukseen v. 2008 ja kaava-alueen kiinteistörajat vastaavat tilannetta syksy 2012. Pohjakartta hyväksytty 12.6.2013 MML 916/050101/2013.
Kaavaehdotuksen selostus 13 (20) 5 Kaavaprosessi 5.1 Vireilletulo 5.2 Osallistuminen 5.3 Ohjausryhmä Asemakaavan muutos on tullut vireille 21.11.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on esitetty alueen suunnitteluprosessi, sen laatimistapa ja aikataulu sekä osallistumismahdollisuudet. Yleisötilaisuus pidettiin kunnanvirastolla 14.11. 2012. Osallisilla on kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheissa mahdollisuus jättää mielipiteensä ja muistutuksensa nähtävillä olevasta aineistosta. OAS on liitteenä. Kaavatyötä ohjaa Ristijärven kunnan edustajista koostuva ohjausryhmä. Siihen kuuluvat seuraavat henkilöt: Henkilö Raija Potila Harri Helenius Pentti Kemppainen Pirjo Siipola Kaarlo Komulainen Tehtävä Ristijärven kunnanjohtaja Ristijärven rakennustarkastaja Ristijärven rakennusmestari Aluearkkitehti Toimitusjohtaja 5.4 Kaavakonsultti Kaava laaditaan konsulttityönä :ssä, josta projektiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Henkilö Nimike Tehtävä Jaakko Isoherranen arkkitehti projektipäällikkö, kaavasuunnittelu Jukka-Pekka Ruonaniemi Insinööri AMK liikenteelliset tarkastelut Pekka Pesälä insinööri vesihuoltotarkastelu 5.5 Maisemaselvitys Maisemaselvitys on laadittu Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikössä maisemasuunnittelun metodit opintojakson harjoitustyönä. Selvityksen laativat maisemasuunnittelun koulutusohjelman opiskelijat Henna Väisänen, Aila Taskila, Maria Stenius ja Riitta Kalliokoski. Työtä ohjasi Ristijärven kunnan aluearkkitehti Pirjo Siipola ja opintojakson ohjaaja Saara-Kaisa Konttori.
Kaavaehdotuksen selostus 14 (20) 5.6 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualueella voimassa oleva asema-kaava on laadittu 1980-luvulla eikä vastaa maankäytön kehittämistarpeita. Pappilanrannalla kaavasuunnittelussa tutkitaan uusien pientalotonttien sijoittamisen mahdollisuudet alueelle. Pappilan arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Näköyhteys Pappilasta kirkolle säilytetään. Kansalan alueelle on tarkoitus osoittaa uusia asuin- ja liiketontteja sekä niihin liittyviä katu- ja virkistysalueita. Kansalan alueelle osoitetaan arkkitehtuuriltaan paikallista ja mittakaavaltaan taajamaan sopivaa rakentamista. Rakennukset sijoittuvat perinteisen Pohjoissuomalaisen keskuspihan ympärille. 6 Asemakaavan kuvaus Asemakaavaluonnos on laadittu perusselvitysten ja yleisötilaisuudessa esiin tulleen palautteen perusteella. Asemakaavaluonnos on ollut MRL:n mukaisesti nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 17.1.2013 16.2.2013. Ehdotus oli nähtävillä 19.4.2013 20.5.2013 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta esitettiin seuraavat mielipiteet: Tonttien 67/3 ja 66/8 välinen raja tulee osoittaa maanomistusrajan mukaisesti. Kevyen liikenteen väylä tulee siirtää em. rajan pohjoispuolelle rajaan kiinni. Ohjeellinen päärakennuksen rakennusalue tontilla 67/3 tulee osoittaa rakennusalueen pohjoisnurkkaan. Tontilla 64/6 ja 64/7 halutaan, että savusaunan itäpuolelle osoitetaan tonttialuetta puiston tilalle, rantaan jätetään puistoa. Tontilla 67/1 halutaan että rantasauna osoitetaan tien viereen n. 20 m päähän rannasta ja että rakennusaluetta laajennetaan rantaan päin. Tontilla 67/4 halutaan että rakennusaluetta laajennetaan itään päin tilarajaan asti. Vastustetaan kevyen liikenteen väylän rakentamista Kansalantieltä Urheilutielle. Tontilla 67/6 halutaan poistaa LP-alue kaavasta. Halutaan savusauna rantavyöhykkeelle vähintään 20 m olevista rakennuksista. Kaavaehdotuksesta esitettiin seuraavat muistutukset: Vastustetaan kevyen liikenteen väylän rakentamista Kansalantieltä Urheilutielle. Tontilla 64/1 halutaan osoitettavan rantasauna rantavyöhykkeelle.
Kaavaehdotuksen selostus 15 (20) 6.1 Yhdyskuntarakenne 6.1.1 Rakenne, maankäyttö ja mitoitus 6.2 Maisema 6.3 Alueet 6.3.1 Asuntoalueet (AO, AP) Pappilanrannassa taajamarakennetta on tiivistetty osoittamalla uusia omakotitontteja asuintonttien yhteyteen. Kansalan alueella on tontteja 11 kpl. Tonttikoot ovat 750 1350 m2. Rakennusten mittasuhteet vanhempaa rakennusperinnettä mukailevia eli runkosyvyys noin 8 metriä, kerroksia 1 3/4, korkea sokkeli, korkeat huoneet jne. Arkkitehtuuri on laadukasta hirsirakentamista tai modernia maaseuturakentamista. Maisemaselvityksessä ilmenneet rakentamiseen soveltumattomat alueet on huomioitu uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa. Maisemaselvityksessä esitetyt näkymät on säilytetty kaavasuunnittelussa. Pappilan ympäristön avoimuus on säilytetty jättämällä alue rakentamattomaksi. Näköyhteys Pappilan ja kirkon välillä on säilytetty. Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset arvokkaat puut on merkitty kaavaan säilyttämismerkinnällä. Kansalan kuusiaitaa ei ole esitetty kaavassa säilytettäväksi, koska aidan ei katsota olevan niin elinvoimaisessa kunnossa, mitä vaaditaan aidalta, joka sijoittuu tärkeän sisääntuloväylän varteen. Pappilanrannassa kaavassa on osoitettu nykykaavaan verrattuna tontteja 2 kpl enemmän. Kansalan alueella on asuintontteja (AP) 9 kpl. 6.3.2 Asuin- ja liikerakennusten alueet (AL) Kansalan AL-tonteilla (2 kpl) voidaan rakentaa kokonaan asuinkäyttöön tai enintään puolet kerrosalasta liike- ja toimistokäyttöön. AL-tonttien kerroskorkeus on II ja tehokkuus e=0,35. 6.3.3 Kirkkojen ja muiden srk-rakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (YK/s) Alueelle on kaavassa osoitettu rakennusoikeutta 1000 kem, kerroskorkeus 1 ½. Pappilarakennus ja maakellari on osoitettu suojelumerkinnällä (sr-1). Alueen länsiosassa oleva, osittain katualueella sijaitseva, riihi on osoitettu suojelumerkinnällä (sr-2) ja siirrettäväksi keskemmälle tonttia lähelle metsikön reunaa. Siirrettävän riihen yhteyteen on osoitettu rantasauna metsikön reunaan. Rantasaunalle on osoitettu rakennusoikeutta 25 kem. Alueen täydennysrakentaminen tulee sijoittaa samaan pihapiiriin pappilan päärakennuksen kanssa. Lisärakentamisesta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Suojeluperusteet:
Kaavaehdotuksen selostus 16 (20) Pappilan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Pihapiiri muodostaa kartanomaisen kokonaisuuden. Pappilarakennus ja kivikellari ovat vanhimmat rakennukset pihapiirissä. Pappilarakennuksen kunto on hyvä ja riihen kunto on kohtalainen. Pappilan pihapiiri ja entiset pellot muodostavat maisemallisen kokonaisuuden. Pappilan pihapiiri on kartanomaisesti istutettu puukujanteineen ja pensasistutuksineen. 6.3.4 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) Alue on kaavassa osoitettu nykykaavan mukaisena. Alueella toimii palvelukoti. 6.3.5 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET) 6.3.6 Venesatama (LV) 6.3.7 Virkistys- ja viheralueet (VP, VV) 6.3.8 Katualueet 6.3.9 Muut alueet ja varaukset 6.3.10 Suojeltava rakennus (sr-1, sr-2) Alue on kaavassa osoitettu nykykaavan mukaisena. Venesataman alue on osoitettu samaan paikkaan mutta jonkin verran pienempänä nykykaavaan verrattuna. Virkistysalueiden määrä nykykaavaan verrattuna on vähentynyt Pappilanrannassa. Alueet on liitetty ympäröiviin asuintontteihin ja siirtyvät kaavamuutoksen myötä yksityiskäyttöön ympäröivien tonttien istutettaviksi alueiksi. Uimaranta (VV) on osoitettu kaavassa nykykaavan mukaisena. Uimarannan huoltorakennuksen kerrosala 125 kem on lisätty kaavaan. Pappilanrannassa katualueet on kaavassa pääosin osoitettu nykykaavan mukaisena. Urheilutien katualuetta on levennetty Pappilan tontille 2 m, jotta nykyinen ajorata sijoittuisi suoja-alueineen katualueelle. Kaavamuutoksen myötä Saukontielle tulee uusi liittymä. Kansalan alueella sisääntulo alueelle on Saukontien kautta. Kansalan alueella kevyen liikenteen yhteys taajamaan muodostuu kaavamuutosalueen pohjoispuolisen puistoalueen kautta. Kivikautinen asuinpaikka on osoitettu nykykaavan mukaisena. Maisemaselvityksessä suositelluista toimenpiteistä on sovittava Kainuun museon tai Museoviraston kanssa. Korttelin 64 rakennuspaikalle 7 sijoittuvat Pohjolan tilan päärakennus ja luhtitalli on osoitettu suojelumerkinnällä (sr). Suojeluperusteet:
Kaavaehdotuksen selostus 17 (20) 6.3.11 Tulvavaaran huomioiminen 7 Yleiskaavan toteutuminen 8 Kaavan vaikutukset 8.1 Oikeusvaikutukset Pohjolan tila on perustettu 1700-luvulla. Asuinpaikkana Pohjolan talo/tila on ollut pitkään. Tila on merkitty isojakokarttaan vuodelta 1843. Päärakennuksessa ovat säilyneet kuusiruutuiset ikkunat, hirsiseinäinen pirtti ja leivinuuni pirtissä sekä peiliovet. Päärakennusta on pidetty kunnossa, mm. vesikatto on uusittu kesällä 2012. Pohjolan luhti-tallin arvioitu rakennusajankohta on 1800-luvulla. Rakennus on pidetty kunnossa. Päärakennuksen ja luhti-aitan kunto on kohtalainen. Rakentamisessa on huomioitava, että kosteudelle alttiiden rakennusosien turvalliseksi katsottava rakentamistaso tulvavaaran suhteen on N60 +137,00. Yleiskaavassa on osoitettu Pappilanrantaan rannan tuntumaan ja asuinkorttelin keskiosalle puistoalueita. Nämä alueet on asemakaavamuutoksessa liitetty ympäröiviin asuintontteihin ja siirtyvät kaavamuutoksen myötä yksityiskäyttöön ympäröivien tonttien istutettaviksi alueiksi. Yleiskaavassa on osoitettu Pappilanrantaan rannansuuntaisesti latuverkoston mukainen virkistysreitti. Virkistysreittiä ei ole osoitettu asemakaavassa rantavyöhykkeelle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). (MRL 58.1 ) Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. (MRL 58.2 ) Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaavaaluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). (MRL 57.1 ) Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on mm., että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. (MRL 135 ) Koko asemakaava-aluetta koskee (ilman erillistä määräystä) MRL 128 :n toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ja puiden kaatamista varten tarvitaan maisematyölupa. Maisematyölupa on MRL 140 :n mukaisesti myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele taajama- tai maisemakuvaa. Toimenpiderajoitus estää mm. avohakkuut, louhimiset ja kaivamisen, ellei kaavassa ole toista osoitettu.
Kaavaehdotuksen selostus 18 (20) 8.2 Muut vaikutukset 8.2.1 Yleistä 8.2.2 Ympäristö ja kyläkuva 8.2.3 Yleinen virkistyskäyttö Taajamarakenteen tiivistämisen myötä yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat positiivisia. Kaavalla on positiivinen vaikutus myös Kirkonkylän väestökehitykseen ja palveluihin. Pappilanrannassa kaavamuutoksella tulee olemaan vaikutusta ympäristöön ja kyläkuvaan, vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Hoitamattomien alueiden siirtyminen yksityisille maanomistajille todennäköisesti lisää niiden kunnossapitoa. Kansalan alueella vaikutukset ympäristöön ja kyläkuvaan ovat merkittäviä sillä kaavaratkaisun myötä peltoalue ja kuusiaita häviävät. Yleiseen virkistyskäyttöön varattujen alueiden määrä vähenee Pappilanrannassa ja tonttien väliin jäävillä alueilla. Vaikutukset yleiseen virkistyskäyttöön ovat marginaalisia sillä yleistä virkistyskäyttöä ei ko. alueilla ole ollut lainkaan, koska ranta-alueen viereiset maanomistajat ovat käytännössä rantojen pääasiallisia käyttäjiä. Tonttien keskellä olevien alueiden yleinen virkistyskäyttö ei ole toteutunut, koska alueita ei ole pystytty hoitamaan eikä pitämään yleisen virkistyskäytön vaatimustason mukaisessa kunnossa ja varusteissa. 8.2.4 Maisema, suojeluarvot ja luonnonympäristö Maisemaselvityksessä ilmenneet rakentamiseen soveltumattomat alueet on huomioitu uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa. Pappilamiljöön suojelustatusta on parannettu. Pappilan arvokkaisiin rakennuksiin on lisätty suojelumerkintä (sr-1, sr-2). Näköyhteys Pappilan ja kirkon välillä on säilytetty. Pappilan tontin kerrosalasta on rakennettu 680 kem. Kaavaehdotus sallii 320 kem lisärakentamisen, jota ohjataan suojeluarvoja korostavilla kaavamääräyksillä, joilla turvataan arvokkaan pappilamiljöön säilyminen. Osittain katualueella sijaitseva riihi on osoitettu lähelle pappilan pihapiiriä, mikä lisää riihen säilymismahdollisuuksia. Valtakunnallisesti arvokkaaseen Ristijärven kirkkoon kaavamuutoksella on hyvin vähän vaikutuksia. Tontti 28/1 sijaitsee lähimmillään 50 m päässä kirkosta. Tontin 28/1 osalta kaava on toteava. Näköyhteys kirkolta Pappilaan on turvattu. Liikenteellisiä ja muita toimintaan vaikuttavia vaikutuksia ei kaavamuutoksen myötä kohdistu kirkkoon. Asemakaava-alueilla ei ole luontoselvityksissä todettu uhanalaisia kasvilajeja. Alueilla ei myöskään ole todettu luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, vesistöjä, tai lähteitä. Korttelin 69 pohjoisosan metsikkö on todettu potentiaaliseksi liito-oravien esiintymisalueeksi. Alue on kaavassa osoitettu suojelumerkinnällä (luo).
Kaavaehdotuksen selostus 19 (20) 8.2.5 Liikenne Kaavan vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön eivät ole mittavia. Kansalan kohdalla Saukontielle lisätään uusi liittymä. Kansalan alueen täydennysrakentaminen lisää ajoneuvoliikennettä Saukontiellä ja kevyttä liikennettä Urheilutiellä ja Verkkotiellä. 8.2.6 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön ja palveluihin 8.2.7 Taloudelliset vaikutukset 8.3 Hyväksyminen 8.4 Toteutus ja seuranta 8.4.1 Tarkemmat suunnitelmat 8.4.2 Toteuttamistoimenpiteet 8.4.3 Toteutuksen seuranta Liitteet Kaavan myötä alueen väestöpohja kasvaa, jolloin paikallisten palvelujen toimintaedellytykset paranevat. Taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. kaavateiden, vesi- ja viemäriverkoston sekä sähkönjakeluverkoston rakentamisesta. Uutta verkostoa rakennetaan pääasiassa Kansalan alueelle. Rannan suuntainen ilmajohto Pappilanrannassa poistetaan kokonaan eikä ilmajohdon kohdalle tule maakaapelia sillä sähkösyöttö tonteille hoidetaan ympäröiviltä katualueilta. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Alueen toteuttaminen edellyttää katujen, pyöräteiden, vesihuollon ja ympäristön suunnittelua. Kansalan alueen jätevedet johdetaan jo rakennetun alueen verkostoon. Alueella on luontevaa käyttää mahdollisimman luonnonmukaisia ja vähän hoitoa vaativia istutuksia. Kansalan alueella kaavan toteuttaminen edellyttää kuntatekniikan toteuttamista. Toteutuksen seurannasta vastaa kunta esimerkiksi kaavoituskatsauksessaan. 1. Kaavakartta 1:2000 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Luonto- ja maisemaselvitys 4. Rakennuskannan inventointi Kirkonkylän asemakaavan muutosta varten.
Kaavaehdotuksen selostus 20 (20) 5. Seurantalomake 6. Havainnekuva Hyväksynyt: Tarkastanut: Laatinut: Kai Tolonen aluepäällikkö Kimmo Hartikainen Suunnittelupäällikkö, arkk. Jaakko Isoherranen arkkitehti SAFA