KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 Kaupunginvaltuusto 19.12.2016

Talousarvio 2017, Taloussuunnitelma 2018 2019 Julkaisija: Karkkilan kaupunki Valokuvaaja: Mainostoimisto SST Kansi ja taitto: Karkkilan kaupunki 1

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 4 2 KARKKILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2014 2017... 5 3 YLEISOSA... 9 3.1 Yleinen talouskehitys... 9 3.2 Kuntatalouden kehitys... 9 3.3 Taloudellinen kehitys Karkkilassa... 9 3.4 Työllisyys... 11 3.5 Väestö... 11 4 TALOUSARVIOESITYS... 13 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta... 13 4.2 Talousarvion laadinnan laskentaperusteet... 15 4.2.1 Tuloperusteet... 15 4.2.2 Menoperusteet... 17 5 KÄYTTÖTALOUSOSA... 18 5.1 Keskusvaalilautakunta... 18 5.2 Tarkastuslautakunta... 18 5.3 Kaupunginhallitus... 19 5.3.1 Hallinnon palvelualue... 21 5.3.2 Päätöksenteko ja johtaminen... 21 5.4 Kasvatus- ja opetuslautakunta... 23 5.4.1 Varhaiskasvatuksen palvelualue... 25 5.4.2 Opetuksen palvelualue... 26 2

5.5 Vapaa-aikalautakunta... 26 5.5.1 Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue... 28 5.6 Tekninen lautakunta... 31 5.6.1 Yhdyskuntatekniikan palvelualue... 33 5.6.2 Vesihuollon palvelualue... 33 5.6.3 Kiinteistöt ja toimitilat palvelualue... 34 5.7 Ympäristölautakunta... 35 5.7.1 Maankäytön ja ympäristön palvelualue... 36 6 KÄYTTÖTALOUDEN YHTEENVETO... 39 7 HENKILÖSTÖ... 41 8 TULOSLASKELMAOSA... 50 9 RAHOITUSOSA... 53 10 VESIHUOLTOLAITOS... 55 11 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET... 60 12 INVESTOINTIOSA... 61 3

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Talousarviota vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2018-2019 on tehty kunnissa poikkeuksellisessa tilanteessa. Suuren sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen sekä maakuntauudistuksen on tarkoitus astua voimaan taloussuunnittelukauden viimeisenä vuotena 2019. Uudistuksen taloudellisia kokonaisvaikutuksia kuntiin ei kuitenkaan pystytä vielä arvioimaan, joten käsillä oleva talousarvio ja taloussuunnitelma on tehty uudistusta huomioimatta. Talousarvio vuodeksi 2017 ei sisällä suuria muutoksia. Taloudellista liikkumavaraa ei juuri ole, joten myöskään mahdollisuuksia merkittäviin lisäpanostuksin tai uusiin avauksiin ei ole. Toisaalta tarvetta suuriin sopeuttamistoimiinkaan ei tulevalle vuodelle ole. Lautakuntien esityksiä on toki hieman jouduttu karsimaan ja muuttamaan. Arkeaan elävään karkkilalaiseen kaupungin talousarvio 2017 vaikuttaa ehkä merkittävimmin siten, että kunnallisveroprosentti säilyy ennallaan aiemmin ennakoiduista nostopaineista huolimatta. Kaikkiaan tuloveroa, kiinteistöveroa sekä yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 1,5 % vuoden 2016 talousarviota vähemmän. Heikkenevä tulokertymä onkin samansuuntaisena jatkuessaan Karkkilan suurimpia taloudellisia haasteita velkaantumisen ohella. Riittämätöntä tulokehitystä on kyetty paikkaamaan toimintakuluja sopeuttamalla. Talousarvion 2017 toimintakulut ovatkin 1,63 % vuoden 2016 talousarviota pienemmät. Merkittäviä tekijöitä tähän pääsemisen taustalla ovat henkilöstökulujen lasku erityisesti sivukulujen osalta sekä palvelujen ostojen väheneminen. Palvelujen ostojen vähenemiseen vaikuttavat sekä Karviaisen että HUS:n pienentyneet kustannukset. Kaiken tämän jälkeen talousarvio on lievästi positiivinen ja vuosikatteeltaan talousarviota 2016 hieman vahvempi. Vuonna 2017 saatetaan loppuun terveysaseman peruskorjaus ja laajentaminen. Tämän jälkeen kaupungin raskaat investoinnit ovat tehty joksikin aikaa ja investoinnit voidaan sopeuttaa tasolle, joka ei edellytä lisävelkaa. Samalla investointien painopistettä voidaan siirtää enemmän korjausvelan kattamiseen, perusparantamiseen ja ylläpitämiseen. Raskaiden investointien poistot ja lainanhoitokulut kuitenkin rasittavat kaupungin taloutta jatkossakin. Karkkilan talousarvion 2017 valmistelun lähtötilanne oli vaikea paitsi talouden realiteettien, myös keskeisten viranhaltijoiden vaihtumisen takia. Uudistuneella joukolla valmistelu eteni kuitenkin odotuksia paremmin. Työn tukena oli pidempään talossa olleiden kokemus ja vahva tietämys, jota ilman tulos ei olisi syntynyt näin vaivattomasti. Haluankin esittää kiitokseni hyvästä työstä kaikille talousarvion valmisteluun osallistuneille. Osaamisellanne vaikea prosessi vietiin varmasti läpi vaikeassa tilanteessa ja Karkkilan kaupunkiorganisaatio todisti olevansa hyvässä iskussa. Karkkilassa 1.11.2016 Marko Järvenpää Kaupunginjohtaja 4

2 KARKKILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2014 2017 Valtuusto hyväksyi kaupungin strategian syksyllä 2010 ja päivitti sitä loppuvuodesta 2011. Keväällä 2013 käynnistettiin jälleen kaupunkistrategian päivitystyö sekä toimenpideohjelman laatiminen talouden tasapainottamiseksi. Kaupunginvaltuusto päivitti 7.10.2013 strategian 96 ja hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman 95. Strategia ohjaa valittujen strategisten päämäärien mukaan kaupungin toimintaa ja taloutta kohti asetettuja tavoitteita. Talousarvion valtuustotason taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat kaupungin strategiaan. VISIO Karkkila - Murroksesta menestykseen ARVOT Asukas- ja asiakaslähtöisyys Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus Ammattitaito ja aloitteellisuus STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Kaupungin talous tasapainossa Tasapainoinen talous mahdollistaa kuntapalvelujen tuottamisen kuntalaisille. Kaupunki tasapainottaa taloutensa asukkaiden peruspalveluja vähentämättä lähipalvelut turvaten. Karkkila haluaa olla laajeneva lähipalvelualue, jossa palvelut tuotetaan kaupunkia laajemmalle alueelle. Karkkilalaisten omatoimisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys tukevat tavoitteiden saavuttamista. Kaupungin kilpailukykyä kehitetään systemaattisesti ja olemassa olevia Karkkilan vahvuuksia korostetaan. Toimintaympäristön olosuhteet tunnistetaan ja toiminnassa keskitytään kaupunkilaisten palvelutarpeen kannalta oleelliseen. Menestystekijät asukasmäärän kasvu ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa yhdensuuntainen johtaminen optimaalinen omistajapolitiikka painopiste ennaltaehkäisevissä palveluissa ja hankkeissa resurssien tehokas käyttö ja palvelutuotannon priorisointi Tavoitteet vuoteen 2017 asukasmäärän hallittu kasvu ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja työkykyinen henkilökunta asukas- ja asiakaslähtöinen palvelu-, johtamis- ja toimintakulttuuri toimitilastrategiaa toteutetaan asukkaiden palvelutarpeet huomioiden korjaushankkeita toteutetaan suunnitelmallisesti 5

menojen kasvu pysähtyy ennaltaehkäisevän toiminnan ja palveluiden priorisoinnin ansiosta talous täyttää kuntalain 65 :n vaatimukset Mittarit asukasmäärän kasvu (hlö) asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyt ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys ja saatavuus omaisuuden tuottavuus talouden ja hyvinvoinnin kriteerein tulorahoitus kattaa kokonaismenot talous on tasapainotettu ja kumulatiivinen alijäämä katettu 2. Monipuolisen asumisen ekologinen puutarhakaupunki Karkkilan puutarhakaupungissa yhdistyvät sekä kaupunkimaiset että maaseutumaiset piirteet. Asuminen, työ, virkistys, vapaa-aika ja liikenne liittyvät toisiinsa muodostaen ihmisläheisen toiminnallisen kokonaisuuden. Kaupunkikeskustaa ympäröivät luontoarvoiltaan rikkaat alueet ja asuntokanta on monipuolista. Karkkilan kaupunkisuunnittelu tähtää esteettömyyteen ja ekologisuuteen. Olemassa olevat palvelut, tehokas maankäyttö ja ennakoiva kaavoitus sekä kunnallistekniikka ohjaavat suunnitelmallista toimitila- ja asuntorakentamista keskusta-alueella. Turvallinen ja virikkeellinen elinympäristö sekä tiivis kaupunkirakenne ovat Karkkilan vetovoimatekijöitä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas museoalue, monipuolinen kulttuuritarjonta ja vilkas torielämä houkuttelevat kesäasukkaita ja muita vierailijoita kauempaakin Karkkilaan. Menestystekijät kaupungin vetovoimatekijöiden vahvistaminen ja hyödyntäminen realistinen kaavoitus ja maapolitiikka ympäristöarvot huomioidaan toiminnassa myönteisen kaupunkikuvan luominen ja ylläpito Tavoitteet vuoteen 2017 Karkkilassa on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja tarkoituksenmukainen ja tehokas maa- ja kaavapolitiikka riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asumiseen ja yritystoimintaan kaupunkikeskustan suunnittelu ja kehittäminen asukas-, asiakas- ja yrityslähtöisesti energiankulutuksen ja jätteiden määrän vähentäminen sekä kierrätyksen edistäminen yhtenäisen kevyenliikenteen ja ulkoilureitistön suunnitteleminen ja toteuttaminen Asemanrannan alueen maankäytön ratkaiseminen Mittarit asuntotonttien myynti tai vuokraus (kpl) energiansäästöohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen (-%) jätteiden määrän seuranta ja hallinta energia- ja ympäristökriteerien huomiointi hankinnoissa Kaupunkipuistomaisen suunnitelman toteutus Asemanrannan alueen asemakaavoitus 6

3. Aktiivisesti osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat Kaupunki vastaa kaupunkilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulu- ja varhaiskasvatuspalveluista. Palveluita tuotetaan mahdollisimman hyvässä hallinnonalojen välisessä yhteistyössä. Ihmisen hyvinvoinnin perusta on koettu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Harrastamisen ja itsensä ilmaisun mahdollisuudet tukevat hyvinvointia. Luonto ja kaupunkiympäristö tarjoavat mahdollisuudet fyysisen kunnon säännölliseen ylläpitämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Hyvinvoinnin ylläpitäminen ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja sairastumista. Kaupunkilaisten järjestämät tapahtumat lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja elävöittävät kaupunkikuvaa. Osallisuutta ja yhteistoimintamalleja kehittämällä turvataan kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan jatkuminen ja sitoutuminen kotikaupunkiin. Menestystekijät sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelutuotannon toimiva yhteistyö vireä kansalaistoiminta ja aloitteellisuutta tukevat toimintatavat aktiivinen yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken asukkaiden voimavaroja arvostetaan ja hyödynnetään nuorten osaamisen ja työllisyyden edistäminen Tavoitteet vuoteen 2017 sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelutuotannon toimintaa ohjataan yhteisellä hyvinvointisuunnitelmalla (hyvinvointikertomus) luodaan uudet vapaaehtoistyön toimintatavat päätöksenteon avoimuutta lisätään, tiedottamista parannetaan ja asiointia helpotetaan nuorisotakuun toteutuminen Mittarit hyvinvointisuunnitelma käytössä asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset peruskoulun ja lukion jälkeen koulutuksessa jatkavien osuus nuorten työllisyysaste 4. Kilpailukykyisen elinkeinoympäristön Karkkila Karkkila on teollisuuskaupunki, jonka työpaikkaomavaraisuus on korkea. Kehittyviä elinkeinoympäristöjä ovat kaupunkikeskusta sekä valtatie 2:n kupeessa sijaitsevat Pitkälän ja Keskinummen teollisuusalueet. Palvelualojen työpaikkojen lisäämisellä vahvistetaan kaupungin kilpailukykyä ja monipuolistetaan kaupunkilaisten palvelutarjontaa. Uusien toimialojen kasvulle mahdollisuuksia luovat asumisen edullisuus sekä sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Kaavoitus, yritystonttien saatavuus, toimiva infrastruktuuri sekä päätöksenteon johdonmukaisuus vahvistavat Karkkilan vetovoimaisuutta. 7

Menestystekijät päätöksenteon yritysmyönteisyys kaupunki on aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani monipuoliset ja joustavat sijoittumisvaihtoehdot yrityksille osaavan työvoiman saatavuus myönteinen kuntakuva toimivat liikenneyhteydet varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen oikea mitoitus Tavoitteet vuoteen 2017 olemassa olevien yritysten kehittymisen ja kasvun mahdollistaminen Karkkilan vahvistaminen lähipalvelualueena ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen matkailutoimialan merkityksen kasvattaminen etätyömahdollisuuksien parantaminen joukkoliikennepalvelujen saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Mittarit yritysilmaston kehittyminen palvelualojen työpaikkojen ja uusien toimialojen kasvu yritysneuvonnan määrä (asiakastapahtuma) ja asiakastyytyväisyyskyselyt uusien yritysten perustaminen (netto/kpl) työllisen työvoiman määrä (hlö) yritystonttien myynti tai vuokraus (kpl) joukkoliikenneyhteydet 8

3 YLEISOSA 3.1 Yleinen talouskehitys Suomen talouden ennustetaan kasvavan vain vähän vuonna 2016. Kasvun arvioidaan olevan eri rahoituslaitosten mukaan 1,0 1,2. Rahoituslaitosten syyskuussa 2016 antamat ennusteet vuoden 2017 bruttokansantuotteen kehityksestä vaihtelevat 0,8 1.4 prosentin välillä. Tulevien kahden taloussuunnitelmavuoden osalta taloudellinen kasvu tulee eri ennusteiden mukaan olemaan maltillinen kasvun jäädessä kumpanakin vuonna yhteen prosenttiin. Suomen taloustilanne tulee pysymään lähivuosien ajan heikkona. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Taloudellista aktiviteettia kannattelevat etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin. Talouden heikko kasvu heijastuu valtion säästötoimenpiteiden, työllisyydenhoidon ja verotulojen kautta suoraan kuntatalouteen. 3.2 Kuntatalouden kehitys Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi tiukkana mutta ennusteisiin nähden odotettua parempana. Kuntien 2015 tulos kehittyi odotettua paremmin huolimatta siitä, että talouskasvu oli hidasta, työttömyys lisääntyi ja valtionosuuksia leikattiin huomattavasti. Kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehittyvät vuosina 2016-2020 hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos vahvistuu vuosina 2016 2017 mutta heikkenee vuosikymmenen loppua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet, vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet. Kilpailukykysopimuksen vaikutusten nähdään kuitenkin heikentävän kuntataloutta lyhyellä aikavälillä. Tulevina vuosina kuntien talouteen vaikuttaa suuresti kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasematavoite -0,5 % bruttokansantuotteesta vuonna 2019. Sen saavuttaminen edellyttää tiukkaa menokuria ja säästöohjelmien jatkumista kunnissa. Myös väestön ikääntyminen, heikko työmarkkinatilanne ja turvapaikanhakijoiden kotouttaminen lisäävät kuntien kustannuspaineita lähivuosina. Vuoden 2017 kuntatalouden toimintaympäristö on haastava. Kuntatalouteen kohdistuu merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena toimintatulot, verotulot sekä valtionosuudet supistuvat selvästi. Tilikauden tuloksen arvioidaan vahvistuvan hieman. Huomattavaa on kuntien velkakehitys, jonka ennustetaan kasvavan tulevina vuosina vuoden 2015 17,40 mrd. eurosta 19,58 mrd. euroon vuoteen 2019 mennessä. Lisäksi kuntatalouden tarkasteluun tuo uutta se, että uudessa kuntalaissa korostetaan konserninäkökulmaa. Vuodesta 2017 lähtien kuntalain taloussäännökset ulotetaan koko kuntakonserniin. (Kuntatalousohjelma 2017-2020 syksy). 3.3 Taloudellinen kehitys Karkkilassa Karkkilan kaupungin taloudellista tilannetta on varjostanut 1990-luvun laman jättämät pitkäkestoiset jäljet. 2000 luku on ollut Karkkilassa kasvun ja kehittämisen aikaa, mutta vuosiin on mahtunut myös merkittäviä taloudellisia haasteita. Vuosina 2008 2012 Karkkilan kaupungin talouteen vaikutti merkittävästi 2008 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma. 9

Kaupunki teki vuosina 2004-2012 keskimäärin joka toinen vuosi alijäämäisen tuloksen. Ilman Valtionvarainministeriöltä saatua harkinnanvaraista valtionosuutta alijäämäisiä vuosia olisivat olleet kaikki muut, paitsi vuosi 2006. Kaupungin lainakanta kasvoi vuosina 2004 2012 noin viidenneksellä 32,7 miljoonasta eurosta 39,6 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi 7.10.2013 erillisen talouden tasapainotusohjelman vuosille 2013 2016. Tasapainotusohjelmaan sisällytettiin listaus talouden sopeuttamistoimenpiteistä. Vuosina 2013, 2014 ja 2015 kaupunki teki ylijäämäiset tulokset, jotka saivat kumulatiivisen alijäämän käännettyä 500 000 euron ylijäämäksi. Samanaikaisesti kaupungin lainakanta nousi 50,3 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 tulosennuste on muodostumassa noin 340 000 euroa ylijäämäiseksi, mikä tarkoittaa, että kumulatiivista ylijäämää vuodelta 2016 kertyisi noin 840 000 euroa. Alla olevasta taulukossa on nähtävillä Karkkilan kaupungin tuloskehitys viimeisten vuosien aikana. KARKKILAN KAUPUNGIN TULOKSET VUOSINA 2010-2019 TILIKAUDEN KERTYNYT YLI- TULOS, 1 000 /ALIJÄÄMÄ, 1 000 2010-1 769-1 449 2011 653-797 2012-822 -1 619 2013 558-1 098 2014 698-400 2015 909 500 2016 340 840 2017 53 893 2018 109 1 002 2019 338 1 340 Vuoden 2017 talousarvioesitys on ylijäämäinen 53 188 euroa. Toimintatuotot ovat viimeisinä vuosina laskeneet ja samalla toimintakulut ovat olleet kasvussa. Vuonna 2015 toimintatuotot laskivat 2,1 % ja toimintakulut kasvoivat 1,1 %. Toimintakate heikkeni eli kasvoi 710 000. Vuoden 2016 toimintatuottojen odotetaan laskevan entisestään 3,4 % ja toimintamenojen kasvavan 1,5 %. Näin ollen toimintakate heikkenisi 2,3 % eli 1 048 928. Vuonna 2017 talousarviossa toimintatuotot ovat edelleen vähenemässä noin 5,1 % talousarvioennusteeseen nähden. Toimintamenojen kasvu on kääntymässä laskuksi vuonna 2017. Toimintamenot tulevat laskemaan talousarvioennusteeseen nähden 1,6 %, jolloin toimintakate pienenee toimintatuottojen vähenemisestä huolimatta 1,1 % eli 502 777. Kuntaliiton ennusteen mukaan talousarviovuoden 2017 verotulot tulevat laskemaan johtuen osittain kilpailukykysopimuksen aikaan saamista muutoksista verotuloihin. Karkkilan verotulojen arvellaan kokonaisuudessaan laskevan talousarvioennusteesta 1,2 % eli 379 000. Valtionosuudet vähenevät vuoden 2016 talousarvioennusteeseen nähden 0,24 % eli 42 000. Lasku johtuu osittain toimeentuloturvan maksatuksen siirtymisestä Kelaan vuonna 2017. Vuoden 2017 talousarvion esityksen perusteella kaupungin lainakanta 31.12.2017 on 59,4 miljoonaa euroa. Lainakannan kasvu johtuu kyseisen vuoden ja aikaisempien vuosien mittavista investointihankkeista. Lainakanta tulee kuitenkin vuonna 2017 kasvamaan vuoden 2016 määrästä noin 240 000 euroa. Lainakannan odotetaan kääntyvän laskuun vuoden 2018 jälkeen. Vuoteen 2019 mennessä lainamäärän arvioidaan olevan 57,4 miljoonaa euroa. 10

Tulokseen lainakannan huomattava määrä vaikuttaa korkomenojen kasvuna. Korkokulujen arvioidaan kasvavan vuoden 2016 talousarvioennusteeseen nähden 25 % eli 140 000 euroa. Investointimäärän kasvu vaikuttaa poistomenoihin ja sitä kautta heikentää tulosta. Poistot kasvavat talousarvioennusteeseen 2016 nähden 9,1 % eli noin 227 000 euroa. Talouden ja toimintojen sopeuttaminen Talousarvion toteuttaminen edellyttää tiukkaa taloudenpitoa. Karkkilan kaupungin tulojen nähdään supistuvan tulevina vuosina ja samalla menot kasvavat. Taloudellisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta tavoite on saada aikaan tulevina vuosina ylijäämäisiä tuloksia ja taseeseen kertymään lisää ylijäämä. Vuonna 2013 laadittu talouden tasapainotusohjelma päättyy vuoden 2016 lopulla. Talouden tulevien haasteiden takia on syytä pohtia olisiko vuoden 2017 aikana perustettava uusi työryhmä talouden tasapainon ylläpitämiseksi. 3.4 Työllisyys Karkkilan kaupungin työttömyysaste oli 31.12.2015 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan 13,0 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2015 joulukuussa 3 749 henkilöä ja työttömiä 560 henkilöä. Syyskuun 2016 tilaston mukaan kaupungin työttömyysaste on laskenut vuodenvaihteesta 11,2 prosenttiin ja alle koko Uudenmaan työttömyysasteen, joka syyskuussa 2016 oli 12,5 prosenttia. Syyskuussa Karkkilassa oli työllisiä 3747 ja työttömiä 471 henkilöä. Suomen työttömyysprosentti oli vastaavasti samana ajankohtana 11,1 %. Työttömyysasteen kehitys 2013 2016. Lähde: ELY-keskus 3.5 Väestö Karkkilan kaupungin väestömäärä oli 31.12.2015 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 8 969. Laskua edelliseen vuoteen oli 8 asukasta. Karkkilan väestön muutos 2000-2015 on ollut keskimäärin 0,17 % vuodessa. Vuoden 2016 syyskuun lopussa Karkkilassa oli yhteensä 8 967 asukasta. Ennusteen mukaan Karkkilan kaupungin väestö tulisi pienenemään vuoteen 2020 mennessä noin 142 hengellä. 11

10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 75-100-vuotiaat 65-74-vuotiaat 25-64-vuotiaat 15-24-vuotiaat 7-14-vuotiaat 0-6-vuotiaat 3000 2000 1000 0 Väestön kehitys ikäryhmittäin 2004 20. Lähde: Tilastokeskus Asukasluvun kehitys 2013 2016. Lähde: Väestörekisterikeskus 12

4 TALOUSARVIOESITYS Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on ennen vuoden loppua hyväksyttävä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten. Talousarviovuosi on ensimmäinen vähintään kolmivuotisesta taloussuunnitelmasta, joka on hyväksyttävä samanaikaisesti. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntalain 65.2 :n mukaisesti. Kuntalain 65.3 :ssä säädetään, että talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on aikaisempien vuosien alijäämä tilinpäätöksistä ja kuluvan vuoden talousarviosta katettava suunnitelmaaikana. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen perusteena ovat lautakuntien tekemät talousarvioehdotukset ja kaupunginhallituksen 20.6.2016 antamat talousarviokehykset. Lisäksi talousarvioehdotuksen laadintaan on vaikuttanut vuonna 2013 hyväksytty vuosien 2014 2016 tasapainotusohjelma. 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa noudatetaan soveltuvin osin Kuntaliiton antamaa suositusta kunnan- ja kuntayhtymän suositusta talousarviosta ja -suunnitelmasta. Talousarvio on tärkein yksittäinen kaupungin talouden ja toiminnan ohjauksen väline. Kaupungin talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta on noudatettava taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarvion yleisperustelut ovat luonteeltaan informatiivisia. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 ovat esitetty käyttötalousosassa ja ne ovat valtuustoon nähden sitovia. Sitovat tavoitteet Talousarvion sitovuus Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa perustelut, tavoitteet, tunnusluvut, määrärahat ja tuloarviot esitetään toimielimittäin. Talousarviossa esiintyvät tunnusluvut ja perustelut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamista on raportoitava toimielimille. Toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista myös hyväksymillään käyttösuunnitelmilla. Käyttötalous on kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimintakatteiden osalta sitova. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Tämä tarkoittaa sitä, että määrärahojen korottamista tai tuloarvion alentamista koskeva talousarviomuutos, joka muuttaa toimintakatetta on käsiteltävä valtuustossa riippumatta siitä, johtuuko poikkeama arvioitujen bruttomenojen ylittymisestä vai bruttotulojen alittumisesta. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, verotuotot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot, muut rahoitustulot, korkomenot, muut rahoitusmenot, satunnaiset kulut ja -tuotot. 13

Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja taloussuunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointimäärärahat ovat sitovia talousarviossa esitettyjen investointihankkeiden mukaisesti. Kaupunginvaltuuston hankeryhmälle tai hankkeelle hyväksymät menot ja tulot ovat sitovia ja niitä voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Hankkeen euromääräisellä rajalla tarkoitetaan hankkeen kokonaiskustannuksia, ei ao. talousarviovuoden määrärahaa. Valtuuston sitovin perusteluihin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston päätöstä muuhun tarkoitukseen, eikä määrärahaa saa ylittää ilman valtuuston päätöstä. Pysyvien vastaavien omaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on 10 000. Tätä pienemmät yksittäiset hankinnat tulee hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kaupungin maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelmassa valtuusto hyväksyy antolainojen vähennyksen, antolainojen lisäyksen sekä pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen vähennyksen ja lisäyksen. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen osalta sitovia eriä ovat tuloslaskelmassa osoitettu tilikauden tulos sekä investointien osalta valtuuston päättämät investointihankkeet. Talousarviolainan ja tilapäislainanottoa koskevat rajoitukset vuonna 2017 Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa vuonna 2017 kotimaisia pitkäaikaisia lainoja talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn pitkäaikaisten lainojen lisäyksen euromäärään asti. Pitkäaikaisten lainojen lainaaika on vähintään yksi vuosi. Päätös voi koskea myös lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai lainaehtojen muuttamista sekä koronvaihtosopimuksia. Talousjohtajalla on oikeus ottaa kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi tilapäislainoja enintään talousarvion rahoituslaskelmaosiossa mainitun hyväksyttyyn lyhytaikaisten lainojen euromäärään asti. Lisäksi hänellä on oikeus hyödyntää jo olemassa olevia tilapäisluottoja. Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Valtuusto päättää lainan antamista ja sijoitustoimintaa koskevista perusteista. Talousarvion yhteydessä valtuusto päättää antolainojen muutokset. Käyttösuunnitelmien hyväksyminen lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kaupunginhallitus tai lautakunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Osavuosikatsaukset ja talouden seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus- ja lautakuntatasolla. Toimielimet valvovat alaistaan toimintaa käyttösuunnitelmatason raportoinnilla ja lisäksi ne esittävät sanallisen selvityksen mahdollisten poikkeamien syistä sekä toimenpiteistä, joita poikkeamien hallitsemiseksi tarvitaan. Talousraportit laaditaan seuraavina kuukausina: helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, kesäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu. 14

Investointien toteutumisesta ja toteutumisen vuosiennusteesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja lautakunnille kuukausittain talousraportoinnin yhteydessä. Merkittävistä poikkeamista ja poikkeamien aiheuttamista toimenpiteistä esitetään selvitys samassa yhteydessä. Valtuusto käsittelee maaliskuun (31.3.), kesäkuun (30.6.) ja syyskuun (30.9.) taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteumien mukaisen laajemman osavuosikatsauksen, joka korvaa kyseisten kuukausien perinteisen talousraportoinnin. 4.2 Talousarvion laadinnan laskentaperusteet 4.2.1 Tuloperusteet Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiinteistöverosta. Verotulojen odotetaan vuonna 2017 olevan vuoden 2016 talousarvioennusteeseen nähden noin 1,2 prosenttia pienemmät. Verotulojen kokonaismääräksi on arvioitu vuodelle 2017 yhteensä 31 585 000 euroa. Kaupungin tulovero Kunnallisvero on kunnalle maksettava tulovero. Kunnat vahvistavat kunnallisveroprosenttinsa vuosittain. Vuoden 2016 kunnallisverotuoton arvioidaan toteutuvan talousarvioennusteen mukaisesti ollen 28,6 miljoonaa euroa eli noin 200 000 euroa alkuperäistä talousarviota pienempänä. Vuoden 2017 talousarviossa kunnallisveroprosentti pidetään samana kuin vuonna 2016 eli 20,75 %. Kuntaliiton ennusteet huomioiden verotuloja kertyy vuonna 2017 arvion mukaan 330 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2016 eli yhteensä 28,2 miljoonaa euroa. Verotulojen alhaisempaan kertymiseen vaikuttaa kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset, kuten veropalkkavelan vaikutus verotuloja pienentävänä tekijänä ja yleinen taloudellinen kehitys. Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka saajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Vuonna 2017 kuntien yhteisöverokanta on 20 prosenttia ja yhteisöveron jako-osuus laskee 30,94 prosentista arviolta 30,34 prosenttiin. Kilpailukykysopimuksen nähdään vahvistavan yhteisöverojen kertymistä. Yhteisöverojen kertymistä heikentävänä nähdään mm. yritysten tappiontasausmahdollisuuden laajentaminen, joka luvataan kompensoida valtionosuusjärjestelmässä. Vuoden 2016 yhteisöverotuoton arvioidaan olevan talousarvioennusteen perusteella 1,13 miljoonaa euroa. Kuntaliiton ennusteet huomioiden yhteisöverotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2017 lähestulkoon yhtä paljon eli 1,15 miljoonaa euroa. Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Eduskunta (HE 26/2015) on korottanut kiinteistöveroprosenttiasteikkoa siten, että suluissa olevat yleistä ja vakituista asuntoa koskevat korotukset tulevat ensi kerran voimaan 2017. Vuodelle 2016 Karkkilan kaupungin kiinteistöveroprosentteja muutettiin vakituisen asumisen ja muiden asuinrakennuksen osalta. Vuonna 2017 kiinteistöveroprosentteihin ei tule muutoksia, paitsi uutena kiinteis- 15

töveroprosenttina vuodelle 2017 määrättiin erillinen yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti. Karkkilan kaupungin kiinteistöveroprosentit 2016 ja 2017 käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Kiinteistöverotulojen arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 2,25 miljoonaa euroa. KIINTEISTÖVEROPROSENTIT OVAT : 2016 2017 Vaihteluvälit Yleinen 1,10 % 1,10 % 0,93-1,80 (0,80-1,55)% Vakituinen asunto 0,65 % 0,65 % 0,41-0,90 (0,37-0,80)% Muu asuinrakennus 1,25 % 1,25 % 0,93-1,80 % Yleishyödylliset yhteisöt - 0,00 % 0,00-1,55 (0,86-1,80)% Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 3,00 % 2,00-6,00 (1,00-4,00) % Karkkilan kiinteistöveroprosentit 2016 ja 2017 Valtionosuudet Osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistettiin vuodelle 2015. Kustannusten laskennallinen määrä perustuu uudessa järjestelmässä kunnan ikärakenteen ja sairastavuuden lisäksi kunnan muihin ominaispiirteisiin, kuten muun muassa työttömyysasteeseen, vieraskielisyyteen ja asukastiheyteen. Laskennallisia kustannuksia verrataan järjestelmässä kunnan omarahoitusosuuteen, kunnalle maksettaviin valtionosuuden lisäosiin sekä verotulojen tasaukseen, joka tehdään valtionosuuksien yhteydessä. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtiovarainministeriö sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät lopullisen päätöksen vuoden 2017 maksettavista valtionosuuksista joulukuussa 2016. Talousarviossa on käytetty ennustamisen apuna Kuntaliiton 16.9.2016 julkaisemia materiaaleja. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti laskee 25,61 prosentista 25,23 prosenttiin. Vuonna 2017 valtionosuuden määrä laskee noin 0,24 prosenttia talousarviovuoden 2016 ennusteeseen nähden. Vuonna 2017 Karkkilan valtionosuuden määräksi on arvioitu 17 408 000 euroa (TAE 2016 17 450 milj. ). Kaupungin valtionosuuksien määrään vaikuttaa negatiivisesti eniten perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirto Kelalle vuoden 2017 alusta. Valtionosuudet (1 000 ) TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Peruspalvelujen valtionosuus 17 624 18 453 18 125 18 125 18 125 Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus -1 109-1 167-717 -717-717 Yhteensä 16 514 17 286 17 408 17 408 17 408 Valtionosuudet Karkkilan kaupungissa vuosina 2015-2019. Lähde: Kuntaliitto, Valtiovarainministeriön Kuntatalousohjelma vuosille 2016 2019 Toimintatuotot Vuoden 2016 ulkoiset toimintatuotot laskevat vuoden 2016 talousarvioon nähden 4,3 prosenttia eli 292 152 euroa ja ennusteeseen nähden 344 567 euroa. Toimintatuottojen lasku johtuu muun muassa perustoimeentulotuen valtionosuuden vähenemisestä ja päivähoidosta saatavien tulojen alenemisesta. Muiden toimintatuottojen osalta kasvua tapahtuu talousarvioon 2016 verrattuna kaupungin ostaman Nyhkäläntie 43 kiinteistön vuokratulojen osalta. Toimintatuottojen kokonaismäärä vuonna 2017 on yhteensä 6 444 325 euroa. 16

4.2.2 Menoperusteet Toimintakulut Toimintakulujen odotetaan vuoden 2016 talousarvioon nähden laskevan 1,63 prosenttia eli noin 864 774 euroa ja ennusteeseen nähden 1,6 prosenttia eli 847 344 euroa. Toimintakulujen väheneminen suhteessa vuoteen 2016 johtuu lähinnä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintakulujen pienenemisestä sekä lomarahojen ja sivukulujen alenemisesta. Toisaalta palkkamenoja kasvattavat henkilöstölisäykset. Toimintakulujen kokonaismäärä vuonna 2017 on yhteensä -52 078 137 euroa. Henkilöstökulut Henkilöstökulut vähenevät vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 73 702 euroa ja ennusteeseen verrattuna 212 529 euroa. Henkilöstökulujen jääminen alle vuoden 2016 tason johtuu Karkkilan kaupungin henkilöstösivukulujen pienentymisestä muun muassa KuEl eläkemenoperusteisen maksun sekä VaEl palkkaperustaisen maksun osalta. Palkkojen ja palkkioiden osalta nousua aiheuttaa vuoden 2016 kunta-alan sopimusratkaisun mukainen korotus, jonka vaikutus oli noin 0,59 prosenttia. Vuodelle 2017 ei ole varattu palkankorotuksia mutta vuoden 2016 aikana on tehty muita palkkatarkistuksia, jotka näkyvät 2017 talousarviossakin. Kilpailukykysopimuksen työajanlyhennys ja sen vaikutus säästötoimenpiteenä on vielä sopimatta. Sen vaikutus tullaan kirjaamaan vuoden 2017 aikana. Euromääräisiä henkilöstökustannusmuutoksia aiheuttavat myös henkilöiden siirrot eri kustannuspaikoille. Nämä eivät kuitenkaan aiheuta menolisäystä kaupungin kokonaismenoihin. Talousarvio sisältää seuraavat henkilöstölisäykset vuodelle 2017: Kuraattori Työväenopiston ja kulttuuritoimen yhteinen sihteeri Palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä avustukset Palvelujen ostot pienenevät noin 2,4 prosentilla (-828 592 ) vuoden 2016 talousarvioon ja talousarvioennusteeseen nähden. Suurin syy palvelujen ostojen vähenemiseen on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteenlasketun osuuden pieneneminen viime vuodesta. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinta kasvaa vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 8,1 prosentilla (noin 299 255 ). Suurin selittävä tekijä on sisäilman kierron lisääminen jatkuvaksi. Avustukset vähenevät vuoden 2016 talousarvioon nähden 4,0 prosentilla (54 800 ). Avustusten pieneneminen johtuu pääasiassa joukkoliikenteen avustusmäärän vähenemisestä ja työllisyyden hoidon sakkomaksujen vähenemisestä. Investoinnit Vuoden 2017 nettoinvestointimenot ovat noin 5,271 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset investointihankkeet ovat terveysaseman saneeraus, yhteiskoulun sisäilmakorjaukset ja Harjun kentän kehittäminen. Poistot Poistojen arvioidaan kasvavan vuonna 2017 noin 2,9 prosenttia talousarvioon 2016 nähden. Vuoden 2016 talousarvioennusteeseen nähden poistot kasvavat 9,1 %. Ennusteeseen nähden suurempi muutos johtuu talousarviovuodelle 2016 varattujen investointihankkeiden viivästymisestä ja niiden siirtymisestä vuoden 2017 menoksi. Poistojen kasvu johtuu vuosien 2015-2017 suurista investoinneista. Poistoja kasvattaa myös aiempia vuosia nopeammin poistoja poistava 1.1.2013 käyttöönotettu poistosuunnitelma. Poistojen kokonaismääräksi on arvioitu vuodelle 2017 yhteensä 2 727 500 euroa. 17

5 KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 14 490 0 0 15 000 30 000 Toimintakulut -18 725-1 200-21 300-18 000-36 000 Sisäiset kulut -842 0 0-2 000-2 000 Toimintakate -5 077-1 200-21 300-5 000-8 000 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset -5 077-1 200-21 300-5 000-8 000 Keskusvaalilautakunnan tulee toimittaa ne tehtävät, mitkä sille vaalilain mukaan kuuluvat. Keväällä 2017 järjestetään kuntavaalit, tammikuussa 2018 presidentinvaalit ja 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistuksen myötä taloussuunnittelukaudelle voi tulla järjestettäväksi vielä yhdet erilliset vaalit. Näiden vaalien käytännöllisistä valmistelutöistä sekä ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän järjestelyistä vastaa keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunnan määrärahaehdotukset hyväksyy kaupunginhallitus. Käytännön toimintaa hoidetaan kaupunginhallituksen alaisessa päätöksenteossa ja johtamisessa. 5.2 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -19 333-20 800-20 800-20 923-21 038 Sisäiset kulut -415-300 -300-304 -308 Toimintakate -19 748-21 100-21 100-21 227-21 346 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset -19 748-21 100-21 100-21 227-21 346 Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet (Kuntalaki 71 mom. 2). Valtuuston valitseman tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hyvän tilintarkastustavan mukaisesti tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalain 73 :ssä. Tarkastuslautakunnan määrärahaehdotukset hyväksyy kaupunginhallitus. Käytännön toimintaa hoidetaan kaupunginhallituksen alaisessa päätöksenteossa ja johtamisessa. 18

5.3 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 775 180 707 000 257 800 267 066 268 218 Sisäiset tuotot 1 548 296 1 274 217 103 420 104 775 106 147 Toimintakulut -33 725 789-34 224 096-33 250 206-33 446 432-33 630 343 Sisäiset kulut -197 183-184 379-180 962-183 273-185 675 Toimintakate -31 599 497-32 427 258-33 069 948-33 257 864-33 441 653 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -150-3 000-9 800 Muut laskennalliset tuotot/kulut 1 439 510 Tehtävän kokonaiskustannukset -31 599 647-32 430 258-31 640 238-33 257 864-33 441 653 Kaupunginhallitus sisältää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja hallinnon toiminnan sekä niille varatut määrärahat. Kaupunginhallituksen alaisuuteen on myös budjetoitu Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja erikoissairaanhoidon määrärahat. Talous Vuonna 2017 kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa suurin toiminnallinen muutos on perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Toimenpide vähentää kaupunginhallituksen alaisia tuloja 500 000. Sairaanhoitopiirin toimintakulujen odotetaan pienenevän 250 000 :lla joskin lopullinen arvio sairaanhoitopiirin osalta on vielä saamatta. Menojen kasvuun hallinnon palvelualueella vaikuttaa eniten työllisyyden menojen keskittäminen hallinnon alaisuuteen vuonna 2017. Työllistämiseen palkkamenoja on varattu 164 000 enemmän kuin talousarviossa 2016. Vastaavasti tuloja odotetaan kertyvän 31 000 enemmän. Lisäksi menojen kasvuun hallinnon palvelualueella vaikuttavat asianhallinnan ohjelmiston päivitys ja Kapa-lain muutostöiden vuoksi palkattavan harjoittelijan palkkamenot. Palkkamenoihin tullaan hakemaan avustusta valtiolta. Oma kustannusosuus on 25 %. Toimintaympäristö Vuoden 2017 aikana käynnistetään hanke, jolla varaudutaan kuntalain, SOTE ja maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin kuntaroolin muutoksiin, sähköisten palveluiden kehittämiseen, työhyvinvointiohjelman luomiseen, investointiohjelman pelisääntöjen uudistamiseen, kustannustason seurannan tarkistamiseen ja työllisyyden hoidon suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi varaudutaan Karkkilan elinkeino- ja yrityselämän kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vuonna 2017 jatketaan myös vuonna 2016 aikana käynnistettyä kestävää työllisyyden hoito -hanketta, yleistä talousraportoinnin kehittämistä sekä Karkkilan kaupungin markkinointiviestintähanketta. Vuonna 2017 toimintaympäristön osalta seurataan aktiivisesti eduskunnan linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistuksesta, kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsinnan toimenpiteistä sekä Suomen kilpailukyvyn parantamisesta sekä niiden vaikutuksista Karkkilan kaupunkiin. 19

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Aktiivisesti osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat Asukas- ja asiakaslähtöinen palvelu-, johtamis- ja toimintakulttuuri Varautuminen kuntalain, SOTE ja maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin kuntaroolin muutoksiin Kaupungin strategiaprosessin käynnistäminen, kuntalain uudistusten ja muutosten täytäntöönpano sekä hallintosäännön uudistaminen vastaamaan kuntalakia kaupunginjohtaja, toimialajohtajat Kaupungin talous tasapainossa Asukas- ja asiakaslähtöinen palvelu-, johtamis- ja toimintakulttuuri Sähköisten palveluiden kehittäminen KaPa-lain vaatimien uudistusten täytäntöönpano, sopimushallinta talousjohtaja, toimialajohtajat Kaupungin talous tasapainossa Ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö Työhyvinvointiohjelman luominen Henkilöstölle toteutettavan henkilöstökyselyn perusteella laaditaan kaupungin työhyvinvointiohjelma, johon määritellään tavoitteet, menetelmät ja mittarit henkilöstövision toteutumiseksi toimialajohtajat Päämäärä Kaupungin talous tasapainossa Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Lainamäärän kääntäminen laskuun viimeistään vuonna 2017 Kumulatiivisen ylijäämän kerryttäminen Talousarviovuoden tavoite Investointiohjelman pelisääntöjen tarkistaminen, kustannustason seuranta Arviointikriteeri/mittari Valmis investointiohjelma, jossa on määritelty investointitaso, kustannustason kasvun tason määrittäminen ja sen toteutumisen seuranta Vastuuhenkilö kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja toimialajohtajat Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kilpailukykyisen elinkeinoympäristön Karkkila Työllisyystilanteen parantaminen Työllisyyden hoidon suunnittelu, kehittäminen ja toteutus Sakkomaksujen minimointi kaupunginjohtaja, talousjohtaja Kilpailukykyisen elinkeinoympäristön Karkkila Karkkilan elinkeino- ja yrityselämän kilpailukyvyn vahvistaminen Yritystoiminnan vetovoimaisuuden ja positiivisen kuntamaineen lisääminen Elinvoima- ja vetovoimatutkimustulokset kaupunginjohtaja 20

5.3.1 Hallinnon palvelualue Hallinnon palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 167 783 227 000 257 800 267 066 268 218 Sisäiset tuotot 1 548 296 1 274 217 103 420 104 775 106 147 Toimintakulut -1 980 502-2 552 137-2 729 431-2 745 539-2 760 636 Sisäiset kulut -134 237-140 583-144 259-146 101-148 016 Toimintakate -398 660-1 191 503-2 512 470-2 519 799-2 534 286 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -150 Muut laskennalliset tuotot/kulut 1 439 510 Tehtävän kokonaiskustannukset -398 810-1 191 503-1 072 960-2 519 799-2 534 286 Hallinnon palvelualueen tehtävänä on tuottaa keskitetysti talous-, henkilöstö- ja hallintopalvelut ja antaa niihin liittyvää asiantuntijapalvelua kaupungin eri toimialoille. Työllisyydenhoito ja elinkeinopalvelut ovat osa hallinnon palvelualuetta. 5.3.2 Päätöksenteko ja johtaminen Päätöksenteko ja johtaminen TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 607 397 480 000 0 0 0 Toimintakulut -31 745 287-31 671 959-30 520 775-30 700 893-30 869 708 Sisäiset kulut -62 947-43 796-36 703-37 172-37 659 Toimintakate -31 200 837-31 235 755-30 557 478-30 738 065-30 907 366 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -3 000-9 800 Muut laskennalliset tuotot/kulut Tehtävän kokonaiskustannukset -31 200 837-31 238 755-30 567 278-30 738 065-30 907 366 Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii toimialoista erillinen Päätöksenteko ja johtaminen. Perustehtävänä on toimia kaupunginjohtajan johdolla kaupunkijohtamisen konserniohjaus-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä sekä kuntademokratian hoidossa. Tarkoituksena on tukea kaupungin strategista ja operatiivista johtamista, tukea demokraattista päätöksentekoa, luoda edellytyksiä toimialojen toiminnalle sekä seurata toimialojen toimintaa. Lisäksi kaupungin elinvoimaisuuden edistämisestä huolehtiminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen seuranta kuuluvat Päätöksenteko ja johtamiseen. 21

Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 460 055 480 000 0 0 0 Toimintakulut -18 926 858-18 774 895-17 921 617-18 027 381-18 126 508 Toimintakate -18 466 803-18 294 895-17 921 617-18 027 381-18 126 508 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset Muut laskennalliset tuotot/kulut Tehtävän kokonaiskustannukset -18 466 803-18 294 895-17 921 617-18 027 381-18 126 508 Perusturvakuntayhtymä Karviainen vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta Karkkilan kaupungille ja Vihdin kunnalle. Erikoissairaanhoidon palvelutoiminta on ollut Karviaisen vastuulla 1.1.2013 alkaen. Iso muutos Perusturvakuntayhtymä Karviaisen toiminnassa on perustoimeentulotuen maksatusten siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Vuosina 2016 2017 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen toimintaan vaikuttaa myös Karkkilan terveysaseman saneerauksen käynnistyminen ja Vihdin väistötilojen käyttöönotto. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -11 494 086-12 076 654-11 766 561-11 836 001-11 901 084 Toimintakate -11 494 086-12 076 654-11 766 561-11 836 001-11 901 084 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset Muut laskennalliset tuotot/kulut Tehtävän kokonaiskustannukset -11 494 086-12 076 654-11 766 561-11 836 001-11 901 084 22

5.4 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 992 667 1 055 750 1 014 800 1 051 275 1 055 809 Sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -10 031 436-10 107 640-9 897 586-9 955 996-10 010 741 Sisäiset kulut -4 275 578-4 649 825-4 379 089-4 435 016-4 493 134 Toimintakate -13 314 347-13 701 715-13 261 875-13 339 738-13 448 067 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -72 141-62 880-297 700 Muut laskennalliset tuotot/kulut -690 183 Tehtävän kokonaiskustannukset -13 386 488-13 764 595-14 249 758-13 339 738-13 448 067 Kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtävänä on huolehtia koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Talous Talousarvioesitykseen varattuja määrärahoja käytetään peruspalvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen. Palvelutuotannon ylläpitämiseen ja tarjolla oleviin toiminnan kehittämishankkeisiin haetaan valtionavustuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat vähentäneet hankeavustuksina jaettavia summia, mikä vaikuttaa lukuvuonna 2016-17 talouteen negatiivisesti tulojen pienenemisenä ja samalla toiminnan supistumisena. Toimintaympäristö Nyhkälän koulun valmistumisen myötä on alkanut uuden toimintakulttuurin kehittäminen. Viiden esikouluryhmän keskittäminen saman katon alle mahdollistaa joustavan esi- ja alkuopetuksen toiminnan kehittämisen lähitulevaisuudessa. Ota-luokan oppilaiden siirtyminen Tuorilasta Nyhkälään on vapauttanut tiloja Tuorilan koulun neljännelle opetusryhmälle. Yhteiskoulun sisäilmaongelmakorjaukset ovat tuoneet viihtyisyyttä ja valoisuutta oppimisympäristöihin. Tieto- ja viestintätekniikan investoinneilla on mahdollistettu esi- ja peruskoulujen ja lukion opetussuunnitelman 2016 mukaista opetusta. Laitteita hankitaan jatkossakin suunnitelmallisesti ja tasapuolisesti esi-, perus- ja lukio-opetukseen. Lukio-opiskelijoita tuetaan laitehankinnoissa. Henkilöstöä koulutetaan käyttämään työtehtävissään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa, ja se on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa yksilön oikeuksia ja yhteisöllisyyttä. Kuraattoripalvelut tulee järjestää ensisijaisesti koko opiskeluyhteisön kattavana ennaltaehkäisevänä yhteisöllisenä toimintana. Oppilashuoltolain 15 mukaisesti opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työ päivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Karkkilassa on yksi kuraattori, jonka vastuualueeseen kuuluu esiopetus, perusopetus ja lukio-opetus. Koulutuksellisella tasa-arvohankkeella palkatun sosiaaliohjaajan toiminnan loputtua kuraattorille jäi noin 1200 asiakasta. Kuraattori ei kykene toteuttamaan lakia hänelle kohdistuvan liian suuren asiakasmäärän takia. Tästä syystä toisen kuraattorin palkkaaminen on välttämätöntä. 23

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Aktiivisesti osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen. Eri sidosryhmien osallistaminen yhdessä sivistystoimen kanssa asukkaiden hyvinvointia lisäävien palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Uusien palvelujen toteutuminen, sivistyspalvelujen näkyvyys uudessa kaupunkistrategiassa sivistysjohtaja Kilpailukykyisen elinkeinoympäristön Karkkila Karkkilan vetovoimaisuuden lisääminen. Asukas- ja asiakaslähtöisen palvelukulttuurin kehittäminen. Rakenteiltaan terveiden peruskorjattujen koulujen nostaminen vahvasti esille markkinoinnissa. Toteutuneet avoimien ovien päivät, kouluihin tutustumiset ja vierailut sivistysjohtaja, koulujen rehtorit Kilpailukykyisen elinkeinoympäristön Karkkila Karkkilan vetovoimaisuuden lisääminen. Asukas- ja asiakaslähtöisen palvelukulttuurin kehittäminen. Lukioiden yhteistyön lisääminen. Yhteistyön tiivistäminen lukuverkoston lukioiden kesken. Hyväksi luettavien opintojen/kurssien suunnittelu. sivistysjohtaja, lukion rehtori Kilpailukykyisen elinkeinoympäristön Karkkila Resurssien tehokas käyttö ja palvelutuotannon priorisointi Resurssien kohdentamisessa priorisoidaan ennaltaehkäisevään toimintaan ja oikea-aikaisen tuen tarjontaan Korjaavan toiminnan menojen väheneminen sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen palvelualueen päällikkö Kaupungin talous tasapainossa Resurssien tehokas käyttö ja palvelutuotannon priorisointi Kustannuksiltaan ja laadultaan kilpailukykyisen varhaiskasvatuksen kehittäminen. Hoitoaikaperusteisen laskutuksen vakiinnuttaminen käytäntöön. Henkilöstömitoitus hoitotarpeeseen nähden optimoitu. sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen palvelualueen päällikkö 24

5.4.1 Varhaiskasvatuksen palvelualue Varhaiskasvatuksen palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 548 244 640 000 570 000 590 487 593 034 Toimintakulut -3 886 753-3 962 292-3 731 779-3 753 802-3 774 443 Sisäiset kulut -1 017 898-732 029-850 369-861 229-872 515 Toimintakate -4 356 407-4 054 321-4 012 148-4 024 544-4 053 924 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -12 631-9 700 Muut laskennalliset tuotot/kulut -268 983 Tehtävän kokonaiskustannukset -4 369 038-4 054 321-4 290 831-4 024 544-4 053 924 Varhaiskasvatuksen palvelualueeseen kuuluu kunnallinen ja yksityinen päiväkoti- ja perhepäivähoito sekä esiopetus. Varhaiskasvatuspalveluiden keskeisenä tehtävänä on subjektiivisen varhaiskasvatuslain velvoitteiden täyttäminen sekä perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.8.2016. Vuoden 2017 aikana Karkkilan kaupunki ei rajaa päivähoito-oikeutta lakisääteiseen minimiin, vaan tarjoaa oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille kuten tähänkin saakka, eikä rajaa laina mahdollistamalla tavalla ryhmäkokoja. Vuonna 2016 Nyhkälän koulun valmistuttua saatiin koulun tiloihin viisi esiopetustilaa, näihin tiloihin siirtyvät tänä vuonna Veturintiloissa, Seurakuntatalolla sekä päiväkodeissa olleet esikoululaiset. Uusi esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016. Työtä jatketaan kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisella varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Palvelusetelillä hankitaan varhaiskasvatuspalveluita Karkkilan kaupungin yksityisten päiväkotien lisäksi myös muista vanhempien valitsemista yksityisistä päiväkodeista. Yksityiseen perhepäivähoitoon palvelusetelin voi saada ilta- yö- ja viikonloppua hoitoon. Karkkilan kaupunki on mukana kuuden muun Länsi Uudenmaan kunnan kanssa Opetushallituksen rahoittamassa kehityshankkeessa. Hankkeen nimi on Vaikuttavan varhaiskasvatuksen askelmerkit - varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen oppivaksi ja osallistavaksi yhteisöksi. Keväällä 2016 tehdyn henkilöstön- ja asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta on aloitettu kuntien yhteistä hanketta täydentämään Karkkilan oma kehittämishanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa pedagogista johtajuutta, luoda toimivia rakenteita tiedonkulun ja laadukkaan toiminnan suunnitteluun sekä luoda Karkkilaan oma kasvatuskumppanuus malli. Muutokset lasten varhaiskasvatuksen käytössä ja henkilöstön mitoituksessa hoitoaikaperusteisen laskutuksen alettua ja hankkeiden myötä mahdollisesti esiin nousevat muutostarpeet auttavat tulevan palveluverkko selvityksen laatimisessa. Varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa LAPE -hankkeessa (=lapsiperheiden palveluiden tehostaminen), seudullisessa oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa (6 kuntaa) sekä oman kunnan pedagogisen johtamisen kehittämishankkeessa. Lisäksi Karkkilan varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loistossa. Hankkeista saatavan tiedon myötä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin myös tulevaisuuden palveluverkkoa. 25

5.4.2 Opetuksen palvelualue Opetuksen palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 444 423 415 750 444 800 460 787 462 775 Sisäiset toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -6 059 683-6 061 997-6 064 015-6 099 802-6 133 343 Sisäiset kulut -3 244 930-3 306 664-3 517 180-3 562 100-3 608 778 Toimintakate -8 860 190-8 952 911-9 136 395-9 201 114-9 279 346 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -59 509-19 700-278 000 Muut laskennalliset tuotot/kulut -417 695 Tehtävän kokonaiskustannukset -8 919 699-8 972 611-9 832 090-9 201 114-9 279 346 Opetuksen palvelualueeseen kuuluu kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio sekä koululaisten iltapäivätoiminta. Opetuksen palvelualue järjestää jokaiselle Karkkilassa asuvalle perusopetusikäiselle lakisääteiset perusopetuksen palvelut sekä lukioon valituille opiskelijoille lukio-opetuksen palvelut tarvittavine tukitoimineen. Opetusryhmäkoko on yksi opetuksen ja kasvatuksen laatutekijöistä. Opetusryhmien muodostamisessa ja opetuksen suunnittelussa on huomioitava oppilaiden erityistarpeet, jotta opetus voidaan järjestää ja opetussuunnitelman sekä perusopetusta koskevien säädösten asettamat tavoitteet saavutetaan. Palvelun keskeisin resurssi on pätevä, motivoitunut ja työkykyinen opetushenkilöstö. Luokanopettaja- ja erityisopettajarekrytoinneissa on ollut vaikeuksia saada riittävästi päteviä hakijoita. Oppilaalla on oikeus saada tarvittavat tukipalvelut viipymättä. Opetuksellisen tasa-arvon toteuttamiseen eikä ryhmäkokojen pienentämiseen saatu enää hankevaroja, mutta tarjolla olevia hankerahoituksia haetaan tukemaan toimintaa ja sen kehittämistä. Opetuksen palvelualue jatkaa tarpeenmukaisten yhteistyörakenteiden kehittämistä lukiokoulutuksen osalta. 5.5 Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunta TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 456 336 356 000 419 300 434 371 436 244 Sisäiset toimintatuotot 17 303 2 500 4 500 4 559 4 619 Toimintakulut -1 571 631-1 667 177-1 684 584-1 694 526-1 703 843 Sisäiset kulut -902 923-802 984-702 182-711 150-720 469 Toimintakate -2 000 914-2 111 661-1 962 966-1 966 746-1 983 449 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -524-16 600 Muut laskennalliset tuotot/kulut -219 214 Tehtävän kokonaiskustannukset -2 001 438-2 111 661-2 198 780-1 966 746-1 983 449 Toimintakate parantunut vuoteen 2016 verrattuna -7,04% Vapaa-aikalautakunnan alaisen kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualueen tehtävä on järjestää ja tukea kaupunkilaisten liikunta- ja nuorisopalveluita sekä opisto-, kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluita. Kaikilla pal- 26

velualueen palveluilla on erittäin merkittävä rooli kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Talous Talousarvioesitykseen varattuja määrärahoja käytetään vapaa-aikalautakunnan toimialaan kuuluvien peruspalvelujen tuottamiseen. Toimintakulut koostuvat pääasiassa henkilöstön palkoista sekä kohdeavustuksista ja tilavuokrista. Osa perustoiminnankin rahoituksesta saadaan erillisavustuksina kansallisilta rahoittajilta, kuten esimerkiksi ministeriöistä. Toimintaan saadut avustukset sekä valtionosuudet kattavat ison osan palvelualueen toiminnoista. Yhdistysten toimintaan kohdistetut avustusmäärärahat on vuonna 2017 keskitetty vapaa-aikalautakunnan hallinnon kustannuspaikkaan. Toimintaympäristö Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue tekee aktiivista yhteistyötä. Suurimmat kehittämistarpeet ovat perustoiminnan laadun ja riittävyyden turvaamisessa ja siinä, että palvelutoiminnassa kyetään huomioimaan nyky-yhteiskunnan vaatimukset. Myös henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen ovat keskiössä, koska henkilöstö toimii palvelujen tuottajina ja ovat kaupungin imagon rakentajia. Jotta palvelutuotannossa onnistutaan, tarvitaan osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö. Palvelualuetiimi on suunnitellut henkilöstöpaketin, jonka avulla voidaan turvata lakisääteisten palvelujen tarjonta ja edelleen kehittäminen ja jossa tehdään yksiköiden rajat ylittävää yhteistyötä resurssien käytössä (liikuntatoimi, Ruukinpaja, työväenopisto, museoja kulttuuritoimet). Ratkaisu tuottaa sekä tuottoja että henkilöstökuluja, mutta on talousarvioraamin mukainen pitkän aikavälin ratkaisu. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Aktiivisesti osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen. Nuorisovaltuuston toiminnan käynnistäminen. Nuorisovaltuusto ja -valtuuston ohjaaja on perehdytetty. sivistysjohtaja, palvelupäällikkö, vapaa-aikasihteeri Kaupungin talous tasapainossa Edistetään tilojen monipuolista ja tehokasta käyttöä vapaa-ajan toiminnoissa. Perustetaan työryhmä, jossa on mukana sekä päättäjiä, että tilojen palveluntuottajat sekä tiloja hallinnoivat tahot. Tilojen yhteiskäytölle on laadittu säännöt ja ohjeet. Sivistysjohtaja, yksiköiden esimiehet, johtoryhmä Kaupungin talous tasapainossa Vapaa-aikatoimen edustus vahvasti mukana uuden strategian laatimisessa ja erilaisissa strategiatyöryhmissä. Vapaa-aikatoimen painopisteet näkyvästi esillä uudessa kaupunkistrategiassa. Sivistysjohtaja, palvelupäällikkö Kaupungin talous tasapainossa / Aktiivisesti osallistuvat kaupunkilaiset 27

Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Nuorten kesätyöllistämistoiminta on vakiintunutta kaupungin toimintaa. Tuodaan nuorisolle esiin kaupunkia työnantajana. Arviointikriteeri/mittari Työllistetty noin 15 nuorta kahden viikon jaksoille kesällä 2017. Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisosihteeri, työllisyyskoordinaattori Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Aktiivisesti osallistuvat kaupunkilaiset Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden lisääminen. Eri sidosryhmien osallistaminen yhdessä sivistystoimen kanssa asukkaiden hyvinvointia lisäävien palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Toivotaan, että toimialat kartoittavat yhdessä osallistavia menetelmiä ja suunnittelevat, miten parhaiten asukkaat voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon. Uusien palvelujen toteutuminen. sivistysjohtaja 5.5.1 Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 437 116 356 000 419 300 434 371 436 244 Sisäiset toimintatuotot 17 303 2 500 4 500 4 559 4 619 Toimintakulut -1 539 486-1 623 632-1 632 684-1 642 319-1 651 350 Sisäiset kulut -894 651-647 738-693 422-702 278-711 481 Toimintakate -1 979 717-1 912 870-1 902 306-1 905 667-1 921 968 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -524-16 600 Muut laskennalliset tuotot/kulut -215 598 Tehtävän kokonaiskustannukset -1 980 241-1 912 870-2 134 504-1 905 667-1 921 968 Toimintakate vuoteen 2016 verrattuna -0,55 %. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualueeseen kuuluvat työväenopisto, kirjasto, museot, kulttuuritoimi, nuorisotoiminta, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä Ruukinpaja. Vuonna 2016 käynnistetty tiimityöskentelymalli on hyväksi todettu ja sitä jatketaan edelleen. Tavoitteena palvelualuetasolla vuonna 2017 on tiivis ja esimerkillinen yhteistyö toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Toiminnan kehittämisen lähtökohtana on koko palvelualueen tarkastelu kokonaisuutena. Yksiköiden rajoja ei pidetä kehittämisen esteenä. Työväenopisto Karkkilassa toimii vapaan sivistystyön periaatteiden mukainen työväenopisto, joka on kaikille avoin oppilaitos. Se vaikuttaa myönteisesti toimintaympäristöönsä elinikäisen oppimisen perusteiden mukaan. Opiston tehtävänä on sekä valmentaa että tukea ihmisiä ja yhteisöjä oppimaan ja siten selviytymään jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Työväenopiston palvelut ovat laadukkaita, edullisia sekä helposti saatavilla, ja ne pyritään toteuttamaan asukkaiden toiveiden mukaan. Palveluiden tulevaisuuden turvaamiseksi haetaan kestävää yhteistyötä. 28

Vuonna 2017 työväenopiston toiminnassa näkyy vahvasti Suomen 100-vuotinen juhlavuosi sekä Karkkilan kaupungin oma juhlateema, Meidän kaikkien Karkkila. Työväenopisto on paitsi mukana koordinoimassa kaupungin juhlavuoden ohjelmaa, se myös tuottaa teemoihin sopivia tapahtumia, luentoja ja kursseja. Myös monilla säännöllisillä kursseilla näkyy juhlavuosipainotus. Kirjastopalvelut Kirjasto on kunnallinen sivistyksellinen peruspalvelu, joka tukee kansalaisten elinikäistä oppimista, sananvapautta, demokratiaa ja hyvinvointia. Kirjasto tuottaa alueensa asukkaille laadukasta tieto- ja kokoelmapalvelua sekä tarjoaa alueen asukkaille tilat, laitteet ja palvelut sekä vapaan pääsyn tietoverkkoon, joita hyödyntäen kansalainen voi toimia täysipainoisesti tietoyhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan toimijana. Lisäksi kirjastolla on merkittävä rooli syrjäytymisen ehkäisemisessä matalan kynnyksen palvelupaikkana, jonka tarjoamat palvelut ovat maksuttomia ja joka on avoinna läpi vuoden. Kirjaston aineistotarjonta on monipuolista ja ajantasaista. Kirjasto tarjoaa fyysisen aineiston lisäksi sähköisiä aineistoja. Karkkilan kirjasto toimii osana kansallista kirjasto- ja tietopalveluverkkoa ja kiinteässä yhteistyössä mm. muiden Lukki-kirjastojen, Karkkilan kaupungin sisäisten toimijoiden ja Karkkilan kaupungin eri yhdistysten kanssa. Uusi kirjastolaki astuu voimaan 1.1.2017. Varmistetaan, että Karkkilan kaupunginkirjaston toiminta noudattaa uuden lain kirjainta. Omatoimikirjastokonseptia kehitetään niin, että aukioloaikoja voidaan laajentaa entisestään. Museopalvelut Karkkilan ruukkimuseo Senkka on ruukki- ja valimohistorian erikoismuseo. Högforsin ruukin alueella sijaitsevat näyttelykohteet, Suomen Valimomuseo, Karkkila - Högforsin työläismuseo ja Högforsin masuuni esittelevät ruukkilaisten työtä sulan metallin äärellä ja arkielämää kotoisissa askareissa. Karkkilan ruukkimuseo harjoittaa valimoalan tallennus-, tutkimus-, näyttely- ja julkaisutoimintaa. Museon toiminta-alueena on Karkkilan kaupunki, mutta museo tallentaa paikallishistorian lisäksi laajemmin suomalaisen valimoteollisuuden historiaa. Museon tehtävänä on säilyttää ja hoitaa hallussaan olevat kokoelmat yleisesti hyväksyttyjen museaalisten periaatteiden mukaisesti. Karkkilan ruukkimuseo kuuluu lakisääteistä valtionosuutta saavien museoiden joukkoon. Ruukkimuseo saa valtionosuutta neljän laskennallisen henkilötyövuoden perusteella. Museo suunnittelee ja toteuttaa näyttelyitä, tapahtumia ja julkaisuja yhteistyössä muiden museoiden ja tahojen kanssa. Museo osallistuu myös vapaaehtoistyön kehittämiseen paikallisten yhdistysten kanssa. Vuonna 2017 museo on mukana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden sekä Karkkilan juhlavuosien tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kulttuuripalvelut Karkkilan kaupunki tukee kannatusyhdistysten ylläpitämiä Karkkilan kuvataidekoulua, Karkkilan musiikkikoulua ja Luoteis-Uusimaan Tanssiopisto Vinhaa. Koulut antavat taiteen perusopetuksesta säädetyn lain edellyttämää, kunnan vahvistaman opetussuunnitelman mukaista taideopetusta lapsille ja nuorille. 29

Nuorisopalvelut ja nuorten työpajatoiminta Lakisääteisen nuorisotyön tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisotyö- ja politiikka kuuluu kunnan tehtäviin. Näihin tehtäviin kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen ja kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta. Nuorisopalvelut, järjestää eri kohderyhmille soveltuvaa toimintaa. Alakouluikäisille (3-6lk) järjestetään erilaisia kerhoja koulupäivien jälkeen, sekä nuorten avointen iltojen toimintaa järjestetään 13-17-vuotiaille nuorille. Lisäksi etsivänuorisotyö järjestää 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille omaa toimintaa. Uusi nuorten vaikuttajaryhmä/ nuorisovaltuusto aloittaa tammikuussa 2017. Vaikuttajaryhmän jäsenet on valittu vaaleilla edellisen vuoden marraskuussa ja ryhmä toimii yhden kalenterivuoden ajan. Nuorten vaikuttajaryhmän ohjaajana toimii nuoriso-ohjaaja. Huolehditaan, että vaikuttajaryhmä/ nuorisovaltuusto tietää oikeutensa ja velvollisuutensa ja, että nuoret saavat luottamustehtävän hoitamiseen ja heidän ohjaajansa vastaavasti toimielimen ohjaamiseen tarvittavan perehdytyksen. Nuorten vaikuttajaryhmän tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Lisäksi he voivat suunnitella ja järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia. Etsivällä nuorisotyöllä ja nuorten pajatoiminnalla pyritään vastaamaan nuorisotakuun ja koulutustakuun tuomiin velvoitteisiin. Etsivänuorisotyön ja kouluyhteistyön toimintamuotoja kehitetään yhteiskoulun, sekä lähialueiden oppilaitosten kanssa. Ruukinpajalla nuori on työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, määräaikaisessa työsuhteessa tai oppisopimuksella. Pajalla tehtävät työt ovat huonekalujen entisöinti, pintakäsittely, pienet muutot, mainospuolen tehtävät sekä museon kiinteistönhoidon tehtävät. Lisäksi Ruukinpaja työllistää nuoria kaupungin muissa yksiköissä, kuten ulkoilualueiden hoitotehtävissä, liikunta- ja nuorisopalveluissa, sekä päivähoidossa. Ruukinpajalla nuoren on mahdollisuus saada opinnollistamisen avulla tunnustus oppimastaan työstä. Opinnollistettavat alat on tunnistettu ja opinnollistaminen otetaan käyttöön. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tehtävä on järjestää liikuntapalveluja, tukea kansalaistoimintaa, tarjota liikuntapaikkoja, sekä järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Lisäksi tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Toteuttaminen tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä, sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Opiskelija työnä luodaan Karkkilan kaupungille liikuntastrategia 2017 2025, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata liikuntapalveluiden toimintaa. Tähän strategiaan kirjataan kehittämistarpeet, toimenpiteet ja tavoitteet liikunnan edistämiseksi. Strategia valmistuu keväällä 2017. Liikuntapalveluiden tavoitteena on toteuttaa matalan kynnyksen toimintaa. Painopisteenä on vähän liikuntaa harrastavien liikunnan lisääminen, sekä erityisliikunnan ja työpaikkaliikunnan kehittäminen. 30

5.6 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 4 685 337 4 501 727 4 629 425 4 795 820 4 816 503 Sisäiset tuotot 5 215 804 5 631 579 5 979 904 6 058 241 6 137 604 Toimintakulut -6 274 547-6 367 105-6 527 463-6 565 985-6 602 089 Sisäiset kulut -1 248 316-1 153 336-794 596-804 744-815 290 Toimintakate 2 378 278 2 612 865 3 287 270 3 483 332 3 536 728 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -1 938 225-2 584 120-2 391 700 Muut laskennalliset tuotot/kulut -413 659 Tehtävän kokonaiskustannukset 440 053 28 745 481 911 3 483 332 3 536 728 Tekninen lautakunta muodostuu yhdyskuntatekniikan, vesihuollon sekä kiinteistöt ja toimitilat palvelualueista. Yhdyskuntatekniikan palvelualueen tehtävänä on huolehtia kaupungille kuuluvasta liikenneverkoston ylläpidosta ja hoidosta. Lisäksi palvelualueen tehtävänä on huolehtia kauppatoritoiminnoista sekä ulkoliikuntapaikkojen ja yleisten alueiden hoidosta. Vesihuollon palvelualue vastaa kaupungin vesihuoltolaitoksen verkoston ja laitosten uudisrakentamisesta ja saneerauksesta sekä huolehtii käyttöveden toimituksesta asiakkaille, jäteveden puhdistuksesta ja huleveden keräilystä toiminta-alueellaan. Kiinteistöt ja toimitilat -palvelualueen tehtävänä on hallinnoida kaupungin maa-, kiinteistö- ja rakennusomaisuutta sekä huolehtia taajama-alueen kiinteistönmuodostamisesta ja paikkatietopalveluista sekä yksityistielain mukaisista tielautakunnan toimituksista. Palvelualueen tehtävänä on myös huolehtia kaupungin omistuksessa olevan rakennuskannan tehokkaasta ylläpidosta. Palvelualueen tehtävänä on myös järjestää kaupungin ja sovittujen sidosryhmien tarvitsemat puhdistus- ja ruokapalvelut. Talous Vuonna 2017 teknisen lautakunnan talouteen vaikuttaa negatiivisesti käyttöomaisuuden myyntivoittojen edelleen pienentyminen vuoden 2016 tavoitteesta. Talouden tilanteesta ja pysähtyneistä kiinteistömarkkinoista johtuen kiinteistöjen myynti ei ole toteutunut toimenpiteistä huolimatta odotusten mukaisena ja myyntivoittoja ei ole siten pystytty kirjaamaan tavoitteen mukaisesti. Tilanteen ennustetaan pysyvän samanlaisena ja erittäin haasteellisena vuonna 2017. Toimintaympäristö Toimialan suunnitelmallista toimintaa jatketaan ja kehitetään entisestään. Palvelualueittain toteutetaan ennakoivan pitkäjänteisen toiminnan suunnittelua asetettujen tavoitteiden mukaisesti niiden saavuttamiseksi. Pääpaino tulee olemaan toiminnallisten prosessien tehostamisessa ja palveluprosessien laadun parantamisessa. Tekninen toimiala muodostuu neljästä palvelualueesta. Palvelualueilla tulee olemaan yhteisiä tuotannon resursseja jotka luovat haasteita resurssien jakamiseksi ja kohdentamiseksi oikeaan aikaan ja paikkaan. Vesihuollon palvelualueelle on ositettu 1 htv resurssi, jonka pääpaino vastuualueen päällikkönä on kehittää 31

ja organisoida vesilaitoksen toimintaa sen tuottavuuden parantamiseksi ja sen taksojen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä. Toimialalla huolehditaan kaupungille kuuluvasta infrastruktuurista ja yleisistä alueista. näistä tärkeimpiä ovat kauppatoritoiminnoista ja ulkoliikuntapaikoista sekä keskustaajaman kaikista yleisistä alueista huolehtiminen. Toimialan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa koulutuksen avulla sekä huolehtia toimialan henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Tavoitteena on myös jatkaa määrätietoista raakamaan hankintaa. Maanhankinnalla tuetaan laadittavaa, maapoliittisiin linjauksiin perustuvaa kaavoitusohjelmaa. Laadukas tonttitarjonta varmistetaan niin asuinkuin yritystonttienkin osalta. Omaisuudenhallintaan liittyvää seuranta- ja ohjausjärjestelmää pyritään hyödyntämään tehokkaasti kaupungin strategian mukaisesti. Strategian mukaista optimaalista omistajapolitiikkaa tuetaan toteuttamalla toimitilastrategiaa ja kiinteistöjen myyntiohjelmaa määrittelemällä myytävien kohteiden hinnoittelu ja myyntikriteerit kohdekohtaisesti. Tärkeinä painopistealueina ovat myös Keskustan ja Asemanrannan alueen kaavoituksen edistäminen asemakaavoitustyöpajassa työstetyn käyttökonseptin perusteiden mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Strategian tavoitteena on optimaalinen omistajapolitiikka, jossa kaupungin omaisuutta jalostetaan käyttöasteen kautta tuottavammaksi ja palvelutoiminnan kannalta tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta luovutaan. Taseessa olevien kiinteistöjen käyttöaste > 90 %. Toimitilastrategian ja kiinteistöjen myyntiohjelman toteuttaminen, luovutusperiaatteiden määrittäminen, salkutuspäivitys, myyntitavoite ja aikataulu. Toimintavuoden omien kiinteistöjen käyttöastevuorokaudet [%]. Palveluiden tuottamiseen tarpeettomien kiinteistöjen realisoinnin toteutuma, niistä laaditun salkutuspäivityksen ja vuosikohtaisesti vahvistetun myyntiohjelman mukaisesti [yksikkötiedot ja myyntitulot ]. Tekninen johtaja, mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Kaupungin talous tasapainossa Resurssien tehokas käyttö Vesihuollon korjaushankkeita toteutetaan suunnitelmallisesti korjausvelan pienentämiseksi. Omaisuuden tuottavuus talouden kriteerein. Vuotovesi -% (toimitettu laskutettu puhdasvesi), energiakulutus [eur/ m2] Tekninen johtaja, vesihuoltopäällikkö Kiinteistöjen korjausvelan pienentäminen Omien palvelutuotannonrakennusten korjausvelan pienentäminen peruskorjaustoimenpiteillä yhteensä 15 %. Toimintavuoden korjausvelan 15 %:n pienentäminen peruskorjaustoimenpiteillä vuoden 2016 lopulla arvioidusta 4.000.000 :n laskennallisesta nykyarvosta. Toimintavuoden peruskorjausten toteutuma - % ja pienenemän määrä [ ] sekä laskennallisen jäännöskorjausvelan määrä vuoden lopussa [ ]. Tekninen johtaja, mittaus- ja kiinteistöpäällikkö, tekninen isännöitsijä 32

Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupungin infrastruktuurin omaisuuden hallinnan selkiyttäminen Koko infrastruktuurin omaisuuden kartoitus ja hallinta. Pitkän aikavälin investointiohjelman luonnos valmis Tekninen johtaja, yhdyskuntatekniikan päällikkö, vesihuoltopäällikkö 5.6.1 Yhdyskuntatekniikan palvelualue Yhdyskuntatekniikan palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 193 838 160 000 169 150 175 230 175 985 Sisäiset toimintatuotot 269 578 221 630 208 650 211 383 214 152 Toimintakulut -1 662 762-1 585 534-1 562 242-1 571 462-1 580 103 Sisäiset kulut -402 627-224 728-207 610-210 261-213 017 Toimintakate -1 601 973-1 428 632-1 392 052-1 395 110-1 402 981 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -534 009-532 600 Muut laskennalliset tuotot/kulut -148 482 Tehtävän kokonaiskustannukset -2 135 982-1 428 632-2 073 134-1 395 110-1 402 981 Palvelualueeseen kuuluvat liikenneväylät, konevarikko ja kaupungin yleiset alueet sekä kaupungin puistot ja metsätilat. Palvelualueen toiminnan keskipisteitä vuonna 2017 ovat liikenneverkoston ja liikenneturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen sekä puistojen ja talousmetsien hoito. Konevarikolla säilytetään raskasta kalustoa ja muuta kunnossapitokalustoa sekä pakettiautoja. Yleisten alueitten osalta toiminnan painopisteinä ovat kaupungin keskustaajaman keskeiset puistoalueet ja muut kaupungin taajaman yleiset alueet. Viheralueiden ylläpidossa pääpaino on olemassa olevien alueiden kausittain vaatimat kunnossapitotyöt. Vähäisistä resursseista johtuen keskeisimmät tehtävät ovat nurmikoiden leikkuut, puistopuiden ja pensaiden sekä kukkaistutusten hoito, rikka- ja vieraskasvien torjunta. 5.6.2 Vesihuollon palvelualue Vesihuollon palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 1 695 894 1 741 000 1 732 000 1 794 253 1 801 991 Sisäiset toimintatuotot 103 342 112 000 115 610 117 124 118 659 Toimintakulut -942 531-927 503-904 526-909 864-914 867 Sisäiset kulut -204 509-176 795-186 732-189 117-191 595 Toimintakate 652 196 748 702 756 352 812 397 814 188 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -505 588-534 000-476 800 Muut laskennalliset tuotot/kulut Tehtävän kokonaiskustannukset 146 609 214 702 279 552 812 397 814 188 Vesihuoltolain muutos on asettanut muutostarpeita laitoksen toimintatapoihin. Vesihuollon palvelualueen tavoitteena on järjestää vesihuoltolaitoksen toiminta uuden vesihuoltolain tavoitteiden mukaisesti erillisenä kirjanpidon taseyksikkönä. Hulevesiviemäröinnin järjestäminen pyritään eriyttämään laitoksen kirjanpidossa vuoden 2017 aikana. Vesihuoltolaitoksen tulojen tulee suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustan- 33

nukset. Pitkällä aikavälillä sen tulee kattaa tulorahoituksella myös investoinnit niiltä osin, kuin niitä ei rahoiteta omanpääomanehtoisella rahoituksella. Edellä mainitut rahoitusperiaatteet merkitsevät, ettei taseyksikön toimintaa voida suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä alijäämäiseksi. 5.6.3 Kiinteistöt ja toimitilat palvelualue Kiinteistöt ja toimitilat palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 2 412 931 2 250 727 2 418 275 2 505 195 2 515 999 Sisäiset toimintatuotot 4 842 885 5 297 949 5 655 644 5 729 733 5 804 792 Toimintakulut -3 503 215-3 677 402-3 861 795-3 884 585-3 905 945 Sisäiset kulut -612 876-459 720-378 715-383 552-388 578 Toimintakate 3 139 724 3 411 554 3 833 409 3 966 791 4 026 268 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -886 898-1 370 600 Muut laskennalliset tuotot/kulut -248 071 Tehtävän kokonaiskustannukset 2 252 826 3 411 554 2 214 738 3 966 791 4 026 268 Palvelualueeseen kuuluu tilapalvelu, ruoka- ja puhdistuspalvelu sekä mittaus- ja kiinteistöpalvelu. Tilapalvelu Toiminnan tavoitteena on säilyttää kaupungin omistuksessa oleva rakennuskanta turvallisena käyttää ja asua sekä ylläpitää rakennuskantaa siten, että korjausvelan kasvu saadaan kääntymään laskusuuntaan joko korjaamalla tai realisoimalla kiinteistöjä. Kaupungin omistamien ja ylläpitämien toimitilojen sisäilmanlaatua pyritään parantamaan tehostamalla tilojen ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon tehostaminen näkyy 125.000 euron lisäkuluna toimitilojen lämmityskustannuksissa. Tilapalvelun huollon ja kunnossapidon vastuulla on kaupungin omistamat 39 rakennettua kiinteistöä sekä kaupungin omistuksessa olevat toimitilojen osakkeet, lukuun ottamatta kaupungintaloa ja kiinteistö Oy Sorvirinnettä. Rakennuksia ja rakennelmia on yhteensä 77 kpl (tarkistettu kiinteistöluettelo 2016). Tilapalvelun talousarvioon sisältyvät myös KOy Sorvirinteestä kaupungin omistamat asunnot 28 kpl sekä Fagerkullan museoalueen 13 rakennusta. Kaupunki omistaa lisäksi erillisiä liikehuoneistoja 2 kpl (pinta-ala 280 k-m2) että yksittäisen väestönsuojaosakkeen (pinta-ala 86 m2), joka toimii normaalioloissa kaupungin oman kaluston varastotilana. Toimintavuoden aikana edistetään kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeettomista tiloista luopumista yhteistyössä maankäytön suunnittelun ja tilojen käyttäjien kanssa. Vuokraasuntojen käyttöastetavoite kuluvalle vuodelle on vähintään 95 %. Ruoka- ja puhdistuspalvelu Ruokapalvelu tuottaa kustannustehokkaasti keskeiset ruokahuollon palvelut kouluille, päiväkodeille, perusturvakuntayhtymä Karviaiselle (Karkkilan terveysasema, palvelukeskus, Toivokoti ja kotihoidon ateriapalvelut), henkilöstön ruokailun Palvelukeskuksessa, kokoustarjoilut kaupungin tilaisuuksiin sekä muille sopimuspohjaisille sidosryhmille. Puhdistuspalvelun vastuulla on tuottaa päivittäinen palvelutilojen puhtaana pitäminen, joka tapahtuu sopimuspohjaisesti kilpailutettuna ostopalveluna. Päiväkodeissa siivous on hoidettu päiväkotikohtaisesti kaupungin omien työntekijöiden toimesta. 34

Mittaus- ja kiinteistöpalvelu Kaupungin asemakaavatonttien lohkomista tonttirekisteriin jatketaan edelleen vakiintuneen ja resursseihin nähden toiminnallisesti tarkoituksenmukaiseksi osoittautuneen lohkomistoimintamallin ja näistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Asiakaspalvelu pyritään säilyttämään edelleen asiakaslähtöisenä ja rakentamistoimintaa edistävänä toiminnallisesti tiiviissä yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Uudistetaan kaupungin vastuulla olevan osoiterekisterin ylläpitäminen ja hankintaan siihen soveltuva aineiston ylläpito-ohjelmisto. Numeerisen johtokartan ylläpitoa tehdään resurssien puitteissa yhdyskuntatekniikan ohjeistuksen ja tarpeiden mukaan. Maa-ainesten valvontaan liittyviä mittauksia suoritetaan ympäristötoimen työohjelman mukaisesti. Samoin työaikaa varataan kiinteistöjen vero- ja rakennusrekisterin (VERA hankkeen) maastomittauksiin. 5.7 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 94 213 116 000 123 000 127 421 127 971 Sisäiset tuotot 785 0 0 0 0 Toimintakulut -464 692-554 893-676 198-680 189-683 929 Sisäiset kulut -156 931-117 472-30 695-31 087-31 494 Toimintakate -526 626-556 365-583 893-583 855-587 453 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -11 700 Muut laskennalliset tuotot/kulut -116 454 Tehtävän kokonaiskustannukset -526 626-556 365-712 047-583 855-587 453 Ympäristölautakunta muodostuu maankäytön ja ympäristön palvelualueesta sekä ympäristölautakunnan hallinnosta. Toimialan tehtävänä on kaupunkirakenteen ja ympäristön kokonaisvaltainen taloudellinen ja laadullinen kehittäminen. Toimiala vastaa kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisen maa-, kaavoitus-, rakennetun ympäristön ja ympäristöpolitiikan sekä ympäristöterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta. Toimialan tavoitteita täsmennetään suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Ympäristölautakunnan päämääränä on omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että Karkkilassa on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Ympäristölautakunta huolehtii toimialan maksujen ajantasaisuudesta ja tarkistaa toimialan taksat vuosittain. Taksat muutetaan tarvittaessa kustannuksien kasvun mukaisesti. Talousarviossa varaudutaan toimielimen 10 kokoukseen. Talous Kaupunginhallitus on antanut 20.6.2016 vuoden 2017 talousarviolle kehykset, jonka seurauksena vuoden 2016 käyttötalousmenoista tulee supistaa 0,7 % vuodelle 2017. Toimialan tavoitteiden toteutumisen suurin riski on yleinen taloudellinen kehitys ja sen mahdolliset seurannaisvaikutukset. Tämä vaikuttaa laajasti toimintaan ja erityisesti rakentamiseen sekä sitä kautta mm. myyntituottoihin. 35

Maankäytön ja ympäristön palvelualueen toimintatuotot kasvavat 6 % ja palvelujen ostot 3,6 %. Palvelujen ostojen lisäys johtuu vuonna 2016 hyväksytyn Lohikalat Karjaanjoelle -projektin osallistumisen kustannuksista sekä lupapisteen pysyvän sähköisen arkistoinnin ICT- kustannuksista. Palvelujen ostojen lisäys katetaan toimintatuottoja kasvattamalla. Henkilöstökulut sen sijaan ylittävät asetetun raamin johtuen kaavoitusarkkitehdin palkkakustannuksista sekä asianhallintasihteerin siirrosta hallinnon toimialasta maankäytön ja ympäristötoimialaan. Palvelualueen henkilöstökulujen kasvu kompensoituu teknisien toimialan muilla henkilöstökulu säästöillä, jotka on saatu työtehtävien uudelleen resursoinneilla. Toimintaympäristö Taloussuunnitelmakaudella keskeisimpiä toimintaympäristön muutoksia ovat henkilöstömuutokset maankäytön ja ympäristön palvelualueella sekä uudistetun kuntalain organisaattorisia muutoksia. Vihdin kunta on irtisanonut sopimuksen koskien ympäristösuojelupalvelujen myyntiä Karkkilalle ja voimassa oleva sopimus päätyy 31.5.2017. Taustalla oleva uusi kuntalaki edellyttää uuden sopimuksen tekoa ja sopimusneuvottelut Vihdin kunnan kanssa ovat kesken. Toimialan suunnitelmallista toimintaa jatketaan ja kehitetään entisestään. Vastuualueittain jatketaan ennakoivan pitkäjänteisen toiminnan suunnittelua asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää henkilöstön ammattitaitoa koulutuksen avulla sekä huolehtia heidän hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Vuonna 2017 jatketaan rakennusjärjestyksen uudistumistyötä sekä tärkeänä painopistealueena on myös Asemanrannan alueen kaavoitusprosessin aloittaminen. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Päämäärä Suunnittelukauden 2017-2019 tavoite Talousarviovuoden tavoite Arviointikriteeri/mittari Vastuuhenkilö Kaupungin taloustasapainossa Uudistettu rakennusjärjestys ohjaa rakentamista, luvanvaraisuus muuttuu ja suunnittelutarveratkaisun tarpeet tulee tarkastaa 10 v välein Rakennusjärjestyksen luonnos on tehty uusien lakien ja suositusten mukaisesti. Rakennusjärjestyksen luonnos on laadittu Vastaava rakennustarkastaja Monipuolisen asumisen ekologinen puutarhakaupunki Asemanrannan maankäytön ratkaiseminen Asemanrannan alueen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laadinta Kaavatyöt on aloitettu, Oas ja luonnos on ollut nähtävillä Vastaava rakennustarkastaja / Kaavoitusarkkitehti 5.7.1 Maankäytön ja ympäristön palvelualue Maankäytön ja ympäristön palvelualue TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 93 795 116 000 123 000 127 421 127 971 Sisäiset tuotot 785 0 0 0 0 Toimintakulut -424 707-505 894-619 503-623 159-626 586 Sisäiset kulut -151 524-26 258-30 695-31 087-31 494 Toimintakate -481 650-416 152-527 198-526 825-530 110 36

Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalennukset -11 700 Muut laskennalliset tuotot/kulut -107 193 Tehtävän kokonaiskustannukset -481 650-416 152-646 091-526 825-530 110 Ympäristölautakunnan alaisen maankäytön ja ympäristön palvelualueen tehtävänä on huolehtia maankäytön suunnittelusta sekä ohjata ja valvoa rakentamista, käsitellä ympäristöä ja rakentamista koskevat lupaasiat sekä huolehtia ympäristön tilan seurannasta. Maankäytön ja ympäristön palvelualue käsittää seuraavat kustannuspaikat: 861 Ympäristönsuojelu 862 Ympäristöterveydenhuolto 863 Rakennusvalvonta 864 Kaavoitus Kaavoitus Jatketaan määrätietoista raakamaan hankintaa, jolla tuetaan laadittavaa, maapoliittisiin linjauksiin perustuvaa, kaavoitusohjelmaa. Laadukas tonttitarjonta varmistetaan niin asuin- kuin yritystonttienkin osalta. Maankäytön suunnittelu perustuu valtuuston hyväksymään maapoliittiseen ohjelmaan sekä päämäärään: Monipuolisen asumisen ekologinen puutarhakaupunki. Näiden pohjalta laaditaan kaavoitussuunnitelma ja katsaus. Kaavoitussuunnitelmaa toteutetaan valmistelemalla uusien ja täydennettävien alueiden asemakaavoitusta ja arvioimalla asemakaavojen ajanmukaisuutta. Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen valmisteluaika on keskimäärin 3 kuukautta siitä lähtien kun lupahakemuksen asiakirjat ovat asianmukaisia. Asiakaslähtöisiä sähköisiä palveluita kehitetään viemällä olemassa olevat rakennustapaohjeet ajantasa-asemakaavaan. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia alueiden rakentamisesta ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kuntoa. Ohjauksella ja valvonnalla edistetään sekä asuin- että työpaikka-alueiden säilymistä viihtyisinä, elinvoimaisina ja korkealaatuisina. Rakennusvalvonnan painopisteet tulevalla kaudella ovat sähköisen asioinnin kehittäminen ja pysyvän rakennustunnuksen käyttöönotto. Tavoitteena on kaikkien neuvontapyyntöjen ja lupahakemusten käsitteleminen lupapisteen kautta, opastamalla asiakkaita lupapisteen skannaustoiminnassa ja lupapisteen käytössä. Sähköinen arkistointi lupapisteessä on otettu vuonna 2016 käyttöön, joka tehostaa toimintatapoja digitalisaation avulla. Väestörekisterikeskus otti vuonna 2014 käyttöön pysyvän rakennustunnuksen. Rekisteritietojen korjaukset edellyttävät tunnuksen käyttöönottoa Karkkilassa, jotta rakennusten verotiedot voidaan korjata ja lähettää sähköisesti väestörekisterikeskukselle. Hankkeeseen haetaan investointimäärärahoja. Rakennetun ympäristön siisteyttä ja rakennusten kuntoa valvotaan edellisellä kaudella laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Muita kohteita valvotaan ennakkoon tiedotettavin maastokierroksin. Heikkokuntoisten kiinteistöjen omistajia / haltijoita kehotetaan kunnostamaan rakennukset ja siistimään epäsiistit pihaalueet. 37

Rakennustarkastajan päätösvaltaan kuuluvissa lupa-asioissa tehdään päätös kuuden viikon kuluessa lupahakemuksen jättämisestä edellytyksellä, että hakemusasiakirjat ovat asianmukaiset. Kaupungintalon sulkuaikana ei tehdä päätöksiä. Ympäristönsuojelu Karkkilan ympäristönsuojeluhankkeet ja monivuotiset projektit toteutetaan lähes kokonaisuudessaan alueellisena yhteistyönä kuntien, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Näitä ovat kasvihuonepäästöjen seuranta, ilmanlaadun seuranta, paikkatietoaineiston ylläpito ja päivitys, Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke ja jätevesineuvonta, vesistöselvitykset Uudenmaan järviportaaliin osallistumista ja Karkkilan järvien seurantaohjelmaa varten sekä osallistuminen Hiidenveden yhteistarkkailuseuraan (yhteistyössä kunnat ja tarkkailuvelvolliset laitokset). Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon toimintaa hoitaa alueellinen Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys. Palveluorganisaatio tuottaa Karkkilalle ympäristöterveyden- ja eläinlääkintähuollon palvelut. Ympäristöterveydenhuollon toimintaan kuuluu lakisääteisten tehtävien hoitaminen (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka-, tuoteturvallisuus-, eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta, eläinlääkintäpalvelut ja eläinlääkäripäivystys, ohjaus ja neuvonta em. asioihin liittyen, ilmoitusten ja hakemusten käsittely) sekä lausuntojen antaminen oman erityislainsäädännön näkökulmasta. 38

6 KÄYTTÖTALOUDEN YHTEENVETO KAUPUNKI YHTEENSÄ TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 7 018 222 6 736 477 6 444 325 6 690 953 6 734 744 Sisäiset tuotot 6 782 189 6 908 296 6 087 824 6 167 574 6 248 370 Toimintakulut -52 106 153-52 942 911-52 078 137-52 382 050-52 687 983 Sisäiset kulut -6 782 189-6 908 296-6 087 824-6 167 574-6 248 370 Toimintakate -45 087 931-46 206 434-45 633 812-45 691 097-45 953 239 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 14 490 0 0 15 000 30 000 Sisäiset tuotot Toimintakulut -18 725-1 200-21 300-18 000-36 000 Sisäiset kulut -842 0 0-2 000-2 000 Toimintakate -5 077-1 200-21 300-5 000-8 000 TARKASTUSLAUTAKUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Sisäiset tuotot Toimintakulut -19 333-20 800-20 800-20 923-21 038 Sisäiset kulut -415-300 -300-304 -308 Toimintakate -19 748-21 100-21 100-21 227-21 346 KAUPUNGINHALLITUS TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 315 124 227 000 257 800 267 066 268 218 Sisäiset tuotot 1 548 296 1 274 217 103 420 104 775 106 147 Toimintakulut -3 304 845-3 372 547-3 562 028-3 583 049-3 602 751 Sisäiset kulut -197 183-184 379-180 962-183 273-185 675 Toimintakate -1 638 608-2 055 709-3 381 770-3 394 482-3 414 061 KARVIAINEN TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 460 055 480 000 0 0 0 Sisäiset tuotot Toimintakulut -18 926 858-18 774 895-17 921 617-18 027 381-18 126 508 Sisäiset kulut Toimintakate -18 466 803-18 294 895-17 921 617-18 027 381-18 126 508 ERIKOISSAIRAANHOITO TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Sisäiset tuotot Toimintakulut -11 494 086-12 076 654-11 766 561-11 836 001-11 901 084 Sisäiset kulut Toimintakate -11 494 086-12 076 654-11 766 561-11 836 001-11 901 084 KASVATUS-JA OPETUSLAUTAKUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 992 667 1 055 750 1 014 800 1 051 275 1 055 809 Sisäiset tuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -10 031 436-10 107 640-9 897 586-9 955 996-10 010 741 Sisäiset kulut -4 275 578-4 649 825-4 379 089-4 435 016-4 493 134 Toimintakate -13 314 347-13 701 715-13 261 875-13 339 738-13 448 067 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 456 336 356 000 419 300 434 371 436 244 Sisäiset tuotot 17 303 2 500 4 500 4 559 4 619 Toimintakulut -1 571 631-1 667 177-1 684 584-1 694 526-1 703 843 Sisäiset kulut -902 923-802 984-702 182-711 150-720 469 Toimintakate -2 000 914-2 111 661-1 962 966-1 966 746-1 983 449 39

TEKNINEN LAUTAKUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 4 685 337 4 501 727 4 629 425 4 795 820 4 816 503 Sisäiset tuotot 5 215 804 5 631 579 5 979 904 6 058 241 6 137 604 Toimintakulut -6 274 547-6 367 105-6 527 463-6 565 985-6 602 089 Sisäiset kulut -1 248 316-1 153 336-794 596-804 744-815 290 Toimintakate 2 378 278 2 612 865 3 287 270 3 483 332 3 536 728 YMPÄRISTÖ- JA LUPALAUTAKUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot 94 213 116 000 123 000 127 421 127 971 Sisäiset tuotot 785 0 0 0 0 Toimintakulut -464 692-554 893-676 198-680 189-683 929 Sisäiset kulut -156 931-117 472-30 695-31 087-31 494 Toimintakate -526 626-556 365-583 893-583 855-587 453 40

7 HENKILÖSTÖ Karkkilan kaupungin henkilöstöpoliittiset linjaukset perustuvat kaupungin voimassa olevaan henkilöstöstrategiaan. Yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta vastaavat kaupungin henkilöstöpalvelut ja talousjohtaja hallinnon toimialajohtajana. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöstrategian vuosille 2016-2019 kokouksessaan 29.8.2016. Henkilöstöstrategia on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien, kaupungin johtoryhmän, henkilöstön ja esimiesten kanssa. Henkilöstöstrategia viestittää koko organisaatiolle periaatteita ja tapoja, joilla henkilöstöjohtamista toteutetaan. Henkilöstöstrategian lähtökohtana on kaupungin visio. Henkilöstöstrategiassa määritellään strategiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet johtamiselle, osaamisen kehittämiseen, uuden henkilöstön rekrytoinnille, palkkaukselle ja palkitsemiselle sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Karkkilan kaupungin henkilöstövision mukaan henkilöstömme on ammattitaitoista, hyvinvoivaa ja työkykyistä. Kaupungin henkilöstöstrategiassa kaiken keskiössä on työhyvinvointi, johon kaikki muut osa-alueet liittyvät. Vuonna 2016 Karkkilan kaupungissa on panostettu esimieskoulutukseen tarjoamalla esimiehille mahdollisuus suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinto. Tämän lisäksi on järjestetty sisäistä koulutusta mm. työkykyjohtamiseen, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin sekä työ- ja virkasuhdeasioihin liittyen. Vuonna 2017 toteutetaan esimiehille ryhmätyönohjausta oman työn ja johtamisvalmiuksien kehittämiseksi sekä työssä jaksamisen tueksi. Tämän lisäksi järjestetään koko henkilöstölle työyhteisötaitojen koulutusta ja kaupungin johtoryhmän valmennusta. Vuonna 2016 on neuvoteltu paikallinen sopimus etätyöstä Karkkilan kaupungissa. Sisäistä viestintää kehitetään uuden, vuorovaikutteisemman intran avulla. Uusi intra on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 alussa. Kaupunkiin on laadittu myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, joka mahdollistaa koulutuskorvauksen hakemisen Työttömyysvakuutusrahastolta tulevan vuoden alussa. Tammikuussa 2017 toteutetaan henkilöstökysely, jonka tulosten pohjalta laaditaan kaupunkiin uusi työhyvinvointiohjelma ja yksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Ensi vuoden tavoitteena on myös panostaa työnantajakuvan ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen sekä oppilaitosyhteistyöhön. Henkilöstösuunnitelma toimialoittain Aiemmassa henkilöstösuunnitelmassa on käytetty henkilöstötyövuosia. Vuoden 2016 ja 2017 osalta käytetään vakanssien määrää. Listaus huomioi vakinaiset työntekijät sekä avoimien tehtävien hoitajat. Listauksen ulkopuolelle jää muun muassa työllistämistoimenpiteenä palkatut työntekijät, työväenopiston tuntiopettajat, sivutoimiset tuntiopettajat, harjoittelijat ja oppisopimusopiskelijat. 41

HALLINNON TOIMIALA PÄÄTÖKSENTEKO JA JOHTAMINEN 2016 2017 Kaupunginjohtaja 1 1 Hallintopäällikkö 1 1 Johdon sihteeri 0 0 PÄÄTÖKSENTEKO JA JOHTAMINEN YHTEENSÄ 2 2 HALLINNON PALVELUALUE 2016 2017 Henkilöstöpalvelut Talous- ja henkilöstöjohtaja (talousjohtaja 1.6.16 alkaen) 1 1 Henkilöstösihteeri 1 1 Henkilöstöasiantuntija (henkilöstöpäällikkö 1.6.16 alkaen) 1 1 Toimistosihteeri 0 0 YHTEENSÄ 3 3 Talouspalvelut Taloussihteeri 5,1 5,1 YHTEENSÄ 5,1 5,1 Asianhallintapalvelut Asianhallintasihteeri 2,5 2 Tietopalvelusihteeri 0,5 0 Hallinnon sihteeri 0,5 0,5 YHTEENSÄ 3,5 2,5 Elinkeinopalvelut ja työllisyys Elinkeinosihteeri 1 1 Työllisyyskoordinaattori 0,5 1 YHTEENSÄ 1,5 2 Tiedonhankinta ja viestintä Tiedotussihteeri 1 1 YHTEENSÄ 1 1 HALLINNON PALVELUALUE YHTEENSÄ 14,1 13,6 HALLINNON TOIMIALA YHTEENSÄ 16,1 15,6 42

SIVISTYSTOIMIALA HALLINTO 2016 2017 Sivistysjohtaja 1 1 Varhaiskasvatusyksikön johtaja 2 2 Kiertävä erityislto 1 1 Kirjastonjohtaja/palvelualuepäällikkö 0,1 0,1 HALLINTO YHTEENSÄ 4,1 4,1 VARHAISKASVATUKSEN PALVELUALUE 2016 2017 Högforsin päiväkoti Lastentarhanopettaja 4 4 Lastenhoitaja 5 6 Vastaava ruoanjakaja 1 1 YHTEENSÄ 10 11 Toivikkeen päiväkoti Lastentarhanopettaja 11 11 Lastenhoitaja, lähihoitaja 16 16 Ruokapalvelutyöntekijä, vastaava ruoanjakaja 3 3 YHTEENSÄ 30 30 Haapalan päiväkoti Lastentarhanopettaja 2 2 Lastenhoitaja, lähihoitaja 3 3 Ruokapalvelutyöntekijä 1 1 YHTEENSÄ 6 6 Perhepäivähoito 9 8 YHTEENSÄ 55 55 VARHAISKASVATUKSEN PALVELUALUE YHTEENSÄ 55 55 KULTTUURIN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE 2016 2017 Kirjasto Kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, erityiskirjastovirkailija 4 4 Kirjastonjohtaja/palvelualuepäällikkö 0,9 0,9 YHTEENSÄ 4,9 4,9 Työväenopisto Rehtori 0,6 0,6 Toimistotyöntekijä, kulttuuri- ja opistosihteeri 0 0,4 Työväenopiston opettaja 1,5 1,5 Projektityöntekijä 0,5 0,5 YHTEENSÄ 2,6 3 43

Liikuntatoiminta Liikunta- ja nuorisosihteeri 0,5 0,5 Tuntiohjaaja 0,1 0,2 Liikunnanohjaaja 0,8 0,5 YHTEENSÄ 1,4 1,2 Nuorisotoiminta Liikunta- ja nuorisosihteeri 0,5 0,5 Nuoriso-ohjaaja 1 1 Etsivä nuorisotyöntekijä 2 2 Sosiaaliohjaaja 0 0,15 Tuntiohjaaja 0,2 0,2 YHTEENSÄ 3,7 3,85 Nuorten työpajatoiminta Työnsuunnittelija 1,6 1 Työnohjaaja 2 2,5 YHTEENSÄ 3,6 3,5 Kulttuuritoimi Toimistotyöntekijä, kulttuuri- ja opistosihteeri 0 0,6 YHTEENSÄ 0 0,6 Museo Museonjohtaja 1 1 Museo-opas 0,3 0,3 Museoamanuenssi 1 1 Museoapulainen 0,5 0,5 Työnohjaaja 0 0,5 Talonmies 0,5 0 YHTEENSÄ 3,3 3,3 KULTTUURIN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE YHTEENSÄ 19,5 20,35 OPETUKSEN PALVELUALUE 2016 2017 Koulujen yhteiset Koulusihteeri 2 2 Koulukuraattori 1 2 Mikrotukihenkilö 0,5 0,5 YHTEENSÄ 3,5 4,5 44

Ahmoon koulu Peruskoulun luokanopettaja 4 Koulunkäyntiavustaja 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 Rehtori 0 Sosiaaliohjaaja 0 YHTEENSÄ 6 Haukkamäen koulu Peruskoulun luokanopettaja 6 6 Englanninkielen lehtori 0,5 0,5 Sosiaaliohjaaja 0 0 Koulunkäyntiavustaja 3 3 Erityisopettaja 0,5 0,5 Rehtori 0,5 0,5 YHTEENSÄ 10,5 10,5 Tuorilan koulu Peruskoulun luokanopettaja 3 3 Koulunkäyntiavustaja 6 6 Kerho-ohjaaja 0 0 Erityisluokan tuntiopettaja 1,5 1,5 Englanninkielen lehtori 0,5 0,5 Rehtori 0,5 0,5 YHTEENSÄ 11,5 11,5 Yhteiskoulu Peruskoulun lehtori, lehtori, yläasteen ja lukion yhteisten aineiden opettaja 20 20 Koulunkäyntiavustaja 3 3 Sosiaaliohjaaja 1 1 Oppilaanohjauksen lehtori 1 1 Erityisluokan opettaja, erityisopettaja 3 3 Päätoiminen tuntiopettaja 2 2 Rehtori 1 1 YHTEENSÄ 31 31 Nyhkälän koulu Peruskoulun lehtori, perusk. luokanopettaja 13 18 Koulunkäyntiavustaja 8 9 Sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja 1 0 Päätoiminen tuntiopettaja 1 2 Erityisluokan opettaja, erityisopettaja 4 4 Rehtori 1 1 YHTEENSÄ 28 34 45

Lukio Yläasteen ja lukion yhteisten aineiden opettaja, lehtori 9 9 Rehtori 1 1 YHTEENSÄ 10 10 OPETUKSEN PALVELUALUE YHTEENSÄ 100,5 101,5 SIVISTYSTOIMIALA YHTEENSÄ 179,1 180,95 TEKNINEN TOIMIALA HALLINTO 2016 2017 Tekninen johtaja 1 1 YHTEENSÄ 1 1 KIINTEISTÖT JA TOIMITILAT PALVELUALUE 2016 2017 Mittaus- ja kiinteistöpalveluyksikkö Kartoittaja 0 0 Paikkatietoinsinööri 1 1 Toimitusinsinööri 1 1 Mittausteknikko 0 0 Mittamies 1 1 Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö 1 1 Asiakassihteeri 0 0 YHTEENSÄ 4 4 Tilapalveluyksikkö Kiinteistönhoitaja, kiinteistötyöntekijä, huoltotyöntekijä 3 3,5 Tekninen isännöitsijä 1 1 Kirvesmies 1 1 Kiinteistösihteeri 0,5 0,5 YHTEENSÄ 5,5 6 Ruoka- ja puhdistuspalvelyksikkö Ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö 1 1 Ruokapalvelutyöntekijä 10 10 Kokki 4 4 Ravitsemistyönjohtaja 1 1 Keittiöpäällikkö 1 1 YHTEENSÄ 17 17 KIINTEISTÖT JA TOIMITILAT PALVELUALUE YHTEENSÄ 26,5 27 46

YHDYSKUNTATEKNIIKAN PALVELUALUE 2016 2017 Liikenneväylien hallinto ja kunnossapito Yhdyskuntatekniikan päällikkö 1 1 YHTEENSÄ 1 1 Varikko Työnjohtaja 1 0 Kuorma-autonkuljettaja 1 1 Kunnossapitotyöntekijä 0 0 Traktorin kuljettaja 1 1 Työkoneen kuljettaja 1 1 YHTEENSÄ 4 3 Puistojen hoito Puistotyöntekijä 2 2 Puutarhuri 0 0 YHTEENSÄ 2 2 Liikunta-alueet Liikuntapaikkojen hoitaja 0,5 0,5 YHTEENSÄ 0,5 0,5 YHDYSKUNTATEKNIIKAN PALVELUALUE YHTEENSÄ 7,5 6,5 VESIHUOLLON PALVELUALUE 2016 2017 Vesihuoltopäällikkö 1 1 Asentaja 2 2 LVI -asentaja 1 0 Viemärilaitos Vastaava puhdistamonhoitaja 1 1 Puhdistamonhoitaja 0 0 YHTEENSÄ 5 4 VESIHUOLLON PALVELUALUE YHTEENSÄ 5 4 MAANKÄYTÖN JA YMPÄRISTÖN PALVELUALUE 2016 2017 Vastaava rakennustarkastaja 0,5 1 Kaavoitusarkkitehti 0,5 1 Rakennustarkastaja 1 1 LVI -tarkastaja 1 0,5 Lupasihteeri 1 1 Kiinteistösihteeri (myös tilapalveluissa) 0,5 0,5 Asianhallintasihteeri 0 1 47

MAANKÄYTÖN JA YMPÄRISTÖN PALVELUALUE 4,5 6 YHTEENSÄ TEKNISEN PALVELUALUE YHTEENSÄ 44,5 44,5 KOKO KAUPUNKI YHTEENSÄ 239,7 241,1 Koko kaupungin henkilöstömäärässä ei tapahdu suuria muutoksia verrattaessa vuotta 2016 ja 2017. Vuosina 2015 ja 2016 useampi toimi tai virka on ollut täyttämättä osan vuotta. Henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen Henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä kuvaava taulukko kuvaa niitä työntekijöitä, jotka täyttävät taloussuunnitteluvuosina 63 vuotta eli työntekijöitä, joilla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle kyseisenä vuonna. Henkilöiden tarkkaa eläköitymisajankohtaa on kuitenkin mahdotonta ennustaa eläkejärjestelmän joustavuudesta johtuen. Vanhuseläkkeelle on mahdollisuus jäädä 63 68-vuotiaana (muutamaan Karkkilan pitkäaikaiseen työntekijään sovelletaan vanhaa eläkesääntöä, jossa mahdollisuus jäädä eläkkeelle alle 63 vuotiaana). Vuonna 2017 eläkkeelle mahdollisesti jääviä henkilöitä on yhteensä Karkkilan kaupungin palveluksessa 15 kappaletta. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä Karkkilan kaupungilla on noin 64 vuotta. Kevan tekemän kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan Karkkilan kaupungilta jää vuoteen 2030 mennessä 54,4 prosenttia työntekijöistä eläkkeelle. ELÄKKEESEEN OIKEUTTAVAN IÄN SAAVUTTAVA HENKILÖSTÖ 2016-2018 2016 2017 2018 Hallinnon toimiala 3 4 4 Tekninen toimiala 2 3 4 Sivistystoimiala 7 8 14 Yhteensä 12 15 22 Karkkilan kaupungin koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 46 vuotta. Toimialoittain vakituisia työ- /virkasuhteita tarkasteltaessa sivistystoimialan keski-ikä oli 47 vuotta, hallinnon toimialan 52 vuotta ja teknisen toimialan keski-ikä 45 vuotta. Valtakunnallisesti tilastojen mukaan Karkkilan kaupungin henkilöstön keski-ikä toimialoittain tarkasteltuna noudattaa yleistä linjaa, mutta tilastotiedosta poiketen teknisellä toimialalla työskentelevillä ei ole korkein keski-ikä. Kaupungin henkilöstön suurin ikäryhmä vuonna 2015 olivat 50 59 -vuotiaat. Työhyvinvointi Karkkilan kaupungin työhyvinvointitoiminnan tavoitteena on työyhteisön kehittäminen, virkistäytyminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kaupungin talousarviossa on varattu määräraha työyhteisöjen itse suunnittelemaan ja toteuttamaan työhyvinvointia ylläpitävää toimintaan. Kaupunki myös tukee työntekijöiden kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia 100 euron sportti- ja kulttuuripassilla. Vuoden 2016 aikana tavoitteena on ollut vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja vähintään päivällä vuoteen 2015 verrattuna (kustannusvaikutus säästö noin 60 000 euroa). Tavoitetta varten on panostettu sairauspoissaolojen seurantaa, esimiesten työkykyjohtamiseen ja järjestetty erillinen työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen tähtäävä työhyvinvointihanke. 48

Keskimäärin jokainen kaupungin työntekijä oli viime vuonna sairaslomalla 9,06 työpäivää (11,5 kalenteripäivää), kun työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia ei huomioida laskennassa. Kun terveysperusteiset poissaolot suhteutetaan näitä pitäneiden henkilöiden lukumäärään (207 hlö), saadaan terveysperustaisten poissaolojen määräksi vuoden 2015 aikana 12,39 työpäivää. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2015 keskimäärin kunnissa 16,5 kalenteripäivää, joka on siis viisi kalenteripäivää enemmän kuin Karkkilassa keskimäärin. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset TP 14 TP 15 TA 16 TA 17 Toimielin palkat sivukulut palkat sivukulut palkat sivukulut palkat sivukulut Keskusvaalilautakunta 8 591 1 069 11 841 1 646 0 0 13 600 1 800 Tarkastuslautakunta 3 099 69 2 413 80 3 700 100 3 700 100 Kaupunginhallitus 1 231 267 440 601 798 971 276 351 841 800 279 473 994 900 282 503 Kasvatus- ja opetuslautakunta 6 280 590 1 681 389 6 326 194 1 677 078 6 394 000 1 590 940 6 386 000 1 531 756 Vapaa-aikalautakunta 869 645 252 848 870 914 248 994 917 700 295 519 956 300 251 759 Tekninen lautakunta 842650 547 711 1 384 055 702 940 1 389 300 678 176 1 405 800 578 174 Ympäristölautakunta 189 983 73 811 203 235 85 613 193 500 76 393 268 600 112 378 Peruskuntayhtymä Karviainen 0 548 435 0 499 856 0 482 595 366 717 Erikoissairaanhoito 0 415 219 0 405 284 0 398 954 286 561 Yhteensä 9 425 825 3 961 152 9 597 622 3 897 840 9 740 000 3 802 150 10 028 900 3 411 748 Vuonna 2017 talousarvioon budjetoidut henkilöstökulut ovat yhteensä 13 452 348 euroa. Tilinpäätösvuoteen 2015 verrattuna henkilöstökulut ovat laskeneet noin 0,3 prosenttia. Vuonna 2017 palkkoihin ei ole tulossa työ- ja virkaehtosopimuksien mukaisia sopimuskorotuksia. Vuonna 2017 työaikaa lisätään 24 tuntia vuodessa jokaista työntekijää kohden ja lomarahoista leikataan 30 prosenttia vuosina 2017-2019. Taulukkoa tulkittaessa tulee huomioida, että kaavoitus ja maankäytön suunnittelu on vuonna 2013 ollut ympäristölautakunnan, 2014 kaupunginhallituksen ja 1.1.2015 alkaen jälleen ympäristölautakunnan alainen. Ruokapalvelut on 1.1.2015 alkaen siirretty kaupunginhallitukselta teknisen lautakunnan alaiseksi. 49

8 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TAE 2016 TA 2017 Muutos-% TA2017/ TA2016 TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot 7 018 222 6 736 477 6 788 892 6 444 325-4,34 6 690 953 6 734 744 Myyntituotot 2 764 954 2 778 400 2 734 900 2 809 530 1,12 2 823 578 2 837 696 Maksutuotot 698 521 829 100 819 100 732 000-11,71 739 320 746 713 Tuet ja avustukset 1 309 125 1 070 500 1 212 492 696 800-34,91 900 000 900 000 Muut toimintatuotot 2 245 622 2 058 477 2 022 400 2 205 995 7,17 2 228 055 2 250 335 Sisäiset tuotot 6 782 189 6 908 296 6 908 296 6 087 824-11,88 6 167 574 6 248 370 Toimintakulut -52 106 153-52 942 911-52 925 481-52 078 137-1,63-52 382 050-52 687 983 Henkilöstökulut -13 495 462-13 514 350-13 664 877-13 440 648-0,55-13 557 996-13 676 432 Palkat ja palkkiot -9 597 622-9 717 200-9 866 300-10 028 900 3,21-10 129 189-10 230 481 Henkilöstösivukulut -3 897 840-3 797 150-3 798 577-3 411 748-10,15-3 428 807-3 445 951 Eläkekulut -3 416 908-3 297 950-3 299 064-2 894 048-12,25-2 908 518-2 923 061 Muut henkilöstösivukulut -480 932-499 200-499 513-517 700 3,71-520 289-522 890 Palvelujen ostot -34 750 553-35 310 873-35 323 049-34 482 281-2,35-34 654 692-34 827 966 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 911 785-2 041 065-1 906 600-2 205 855 8,07-2 216 884-2 227 969 Avustukset -1 304 479-1 379 300-1 370 445-1 324 500-3,97-1 324 500-1 324 500 Muut toimintakulut -643 873-697 323-660 510-624 853-10,39-627 977-631 117 Sisäiset kulut -6 782 189-6 908 296-6 908 296-6 087 824-11,88-6 167 574-6 248 370 Toimintakate -45 087 931-46 206 434-46 136 589-45 633 812-1,24-45 691 097-45 953 239 Verotulot 31 855 997 32 063 000 31 964 000 31 585 000-1,49 32 035 000 32 494 000 Kunnallisvero 28 524 081 28 750 000 28 520 000 28 190 000-1,95 28 590 000 28 990 000 Kiinteistövero 2 070 305 2 310 000 2 310 000 2 246 000-2,77 2 246 000 2 246 000 Yhteisövero 1 261 611 1 003 000 1 134 000 1 149 000 14,56 1 199 000 1 258 000 Valtionosuudet 16 514 248 17 286 181 17 450 000 17 408 000 0,70 17 408 000 17 408 000 Rahoitustuotot- ja kulut -330 610-457 000-437 000-578 500 26,59-664 500-613 500 Korkotuotot 2 237 3 000 3 000 3 000 0,00 2 000 3 000 Sisäiset korkotuotot 16 104 19 500 19 500 22 800 16,92 22 800 22 800 Muut rahoitustuotot 133 801 125 500 125 500 124 000-1,20 124 000 124 000 Muut sis. rahoitustuotot 94 892 94 900 94 900 97 400 2,63 97 400 97 400 Korkokulut -462 182-580 000-560 000-700 000 20,69-785 000-735 000 Sisäiset korkokulut -16 104-19 500-19 500-22 800 16,92-22 800-22 800 Muut rahoituskulut -4 467-5 500-5 500-5 500 0,00-5 500-5 500 Muut sis.rahoituskulut -94 892-94 900-94 900-97 400 2,63-97 400-97 400 Vuosikate 2 951 704 2 685 747 2 840 411 2 780 688 3,53 3 087 403 3 335 261 Poistot ja arvonalentumiset -2 011 040-2 650 000-2 500 000-2 727 500 2,92-2 947 692-2 966 845 Sumupoistot -2 011 040-2 650 000-2 500 000-2 727 500 2,92-2 947 692-2 966 845 Satunnaiset tuotot 8 265 0 0 0 0,00 0 0 Satunnaiset kulut -40 000 Tilikauden tulos 908 930 35 747 340 411 53 188 48,79 139 711 368 416 Vuosikate/Poistot % 147 101 114 102 105 112 Vuosikate, euroa/asukas 329 296 315 313 348 377 Asukasmäärä 8 969 9 064 9 010 8 891 8 863 8 842 Kertynyt ali-/ylijäämä 499 899 535 646 840 310 893 498 1 033 209 1 401 625 50

TULOSLASKELMAN PERUSTELUT Toimintakate Kaupungin tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuoden 2017 talousarvion mukainen toimintakate on -45 633 812 euroa. Vuosikate Kaupungin tuloslaskelman välituloksena esitettävä vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus on se, että vuosikatteen tulee olla vähintään poistojen suuruinen, jotta kunnan tulorahoitus olisi riittävä. Karkkilan kaupungin vuosikate on vuonna 2017 poistoja suurempi ja kaupunki pystyy keräämään vuosikatteella kumulatiivista ylijäämää. Vuoden 2017 talousarvion mukainen vuosikate on 2 780 688 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot Poistoina esitetään kaikki suunnitelman mukaiset poistot pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista. Poistojen määrä on vuoden 2017 talousarvioissa noin 2 727 500 euroa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. Vuoden 2017 tilikauden tulos on 53 188 euroa. 51

Tulojen jakauma (1 000 ) Kulujen jakauma (1 000 ) 52