VUODEN 2017 TALOUSARVIO

PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMA

VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Talousarvion sitovuus... 5 Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle... 6 YHTEENVETO... 7... 14 Keskusvaalilautakunta... 14 Tarkastuslautakunta... 15 Kaupunginhallitus... 16 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 22 Koulutuslautakunta... 38 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta... 50 Tekninen lautakunta... 65 Ympäristölautakunta... 75 TULOSLASKELMAOSA... 83 INVESTOINTIOSA... 85 32 Kaupunginhallitus... 85 34 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 86 35 Koulutuslautakunta... 87 36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta... 89 38 Tekninen lautakunta... 90 40 Ympäristölautakunta... 96 RAHOITUSOSA... 97 SISÄLLYSLUETTELO 2

VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kaupunginjohtajan katsaus Lähtökohdat vuoden 2017 talousarvion laadinnalle eivät olleet kaksiset; kaupungilla oli takana kaksi erittäin huonoa tilinpäätöstä vuosilta 2014 ja 2015. Lisäksi kesällä ja vielä alkusyksystä - silloin kun talousarvion laadintaohjeita kirjoitettiin ja käsiteltiin kaupunginhallituksessa - myös vuoden 2016 osalta tiedot olivat huolestuttavia. Puolen vuoden toteuman perusteella laadittu ennuste koko vuodesta 2016 antoi ymmärtää, että kaupungille syntyisi alijäämää 1,0 1,5 milj. euroa vielä vuonna 2016. Näytti siis siltä, että kaupungin talous kyllä paranisi merkittävästi vuodesta 2015, mutta ei riittävästi ja olisi edelleen vahvasti alijäämäinen. Toisaalta tämä tieto vaikutti kaupunginhallituksen antamien talousarvion 2017 laadintaohjeiden sisältöön tiukentavasti, eli kaupunginhallitus asetti tavoitteeksi henkilöstömenojen säästön -3 % ja toimintamenojen säästön -1 %. Toisaalta se ratkaisi sen, että kaupunginjohtaja päätti pitää henkilökunnalle kaupungin taloudellista tilannetta koskevat tiedotustilaisuudet, joissa kaupungin talouden koko kuva avattiin perusteellisesti. Nämä kaupunginjohtajan henkilökuntainfot pidettiin 31.8. ja 1.9.2016 ja tilaisuuksia oli yhteensä neljä. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna on todettava, että oli ilahduttavaa havaita talousarviota käsittelevässä valtuustoseminaarissa 11.10.2016, että hallintokunnat olivat pystyneet sangen kohtuullisesti noudattamaan kaupunginhallituksen antamia talousarvion laadintaohjeita. Niinpä lautakuntien esityksiin perustuva yhteenveto talousarviosta ilman, että sitä oli vielä yhtään käsitelty, osoitti alijäämää vain noin 0,7 milj. euroa. Toinen myönteinen seikka oli, että 8 kuukauden toteuman perusteella laadittu ennuste vuodelle 2016 osoitti, että kaupungin talous oli kehittymässä aiempaa positiivisemmin. Nämä antoivat lähtökohtaisesti hyvän pohjan talousarvion jatkokäsittelylle. Välittömästi valtuustoseminaarin jälkeen alkaneessa talousarvion jatkokäsittelyssä (kaupunginjohtajakierros) talousarviota pystyttiin tasapainottamaan yhteensä hieman yli 0,6 milj. euroa ja näin talousarvio saatiin lähelle tasapainoa. Myös pääosin teknisen lautakunnan esittämä investointiohjelma oli huolellisesti harkittu, eikä siihen suuria muutoksia tarvinnut tehdä. Niinpä kaupunginhallitus sai talousarviokokoukseensa 2.11.2016 käytännössä tasapainossa olleen talousarvioesityksen, mihin saavutukseen hallituksessa oltiin tyytyväisiä. Tällä talousarviokierroksella on ollut normaalia enemmän isoja muuttuvia tekijöitä johtuen valtiovallan päätöksistä. Ensimmäisenä tietenkin tulee mieleen aikaisemmin tänä vuonna saavutettu kilpailukykysopimus (kiky-sopimus), jolla on hyvin merkittäviä vaikutuksia kaikkien kuntien talouteen ensi vuonna. Kikystä aiheutuvat muutokset henkilökunnan lomarahoihin on kaikkien helppo laskea, mutta muut kikyn vaikutukset ovatkin jo sitten paljon vaikeammin nähtävissä. Arvio kuitenkin on, että sen vaikutukset Paimion kaupungin talouteen ensi vuonna ovat kunnallisverotuloihin ja valtionosuuksiin tehty- YLEISPERUSTELUT 3

jen vähennysten jälkeen kokonaisuutena taloutta kiristävät. Toinen iso valtiovallan päätös, joka merkittävästi vaikuttaa kuntien ensi vuoden talousarvioihin, on perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kansaneläkelaitokselle 1.1.2017 alkaen. Tässä ratkaisussa on pyritty kuntien kannalta kustannusneutraaliuteen, mutta sen vasta aika näyttää. Em. muutokset ovat vasta alkua, sillä edessä häämöttävät jo sote- ja maakuntauudistuksen myötä vuoteen 2019 kohdistuvat todella isot muutokset. Tässä vaiheessa sen vaikutuksia ei tarkkaan pystytä arvioimaan, mutta on tietysti helppo jättää sosiaali- ja terveyspalvelujen menot kokonaan pois suunnitelmavuodelta 2019 sekä alentaa kunnallisvero-%:a 12,30 %-yksiköllä ja sen tuottoa vastaavasti. Muut vaikutukset eivät sitten yhtä selviä vielä olekkaan. Paimion kaupunki on kuluneen vuoden aikana ja jo vähän aikaisemminkin taloutta tervehdyttäessään tehnyt samalla merkittäviä ratkaisuja valmistauduttaessa vuoteen 2019 ja sen myötä tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen. Merkittävin yksittäinen tällainen ratkaisu on maaliskuussa 2016 tehty päätös liiketoimintakaupalla siirtää Arkea Oy:lle kaupungin ruoka- ja siivouspalvelut 1.5.2016 alkaen. Tämän talousarvioprosessin rinnalla on käsitelty omana asianaan Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon kuntien yhteisen laskentapalvelukeskuksen perustamista 1.1.2017 alkaen. Sekin on osa järkevää valmistautumista tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen. Seuraavien kahden vuoden aikana kaupungin on edelleen syytä pohtia, millä muilla tavoin se voi tulevaan historiallisen suureen uudistukseen varautua. Voi hyvin olla, että tulevissa ratkaisuissa painopiste organisaatiomuutosten tekemisen sijaan muuttuu siihen suuntaan, että miten turvataan tällä hetkellä itse järjestettyjen ja tuotettujen palveluiden saaminen jatkossakin kaupungin alueelta, vaikka järjestämisvastuu ja oikeus palvelun tuottamiseen siirtyvätkin kaupungilta pois. Kaupungin talouden sukeltaessa hyvin voimakkaasti vuosien 2014 ja 2015 aikana on se edellyttänyt hyvin monenlaisia päätöksiä ja ratkaisuja, joita ovat yhdessä tehneet päättäjät ja kaupungin palkattu organisaatio. Vuoden 2017 talousarvio osoittaa, että kaupungin talous on tasapainottumassa. Se merkitsee sitä, että kaupungissa on osattu tehdä oikeanlaisia ratkaisuja. Tämä on hyvä huomata ja tunnistaa erityisesti sen vuoksi, että meillä on Paimion kaupungin taloudessa edelleen vaikeita ongelmia. Tärkein näistä on, että meidän on löydettävä ratkaisu kaupungin velkaantumiseen; saatava se ensin pysähtymään ja mietittävä sen jälkeen, että miten suurta velkataakkaa voidaan alentaa. Tämä tulee olemaan erittäin vaativa tehtävä varsinkin, kun vuodesta 2019 alkaen kaupungin talous ja toiminta supistuvat noin puoleen nykyisestä. Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja YLEISPERUSTELUT 4

Kuntalain 110 :ssä säädetään talousarviosta ja suunnitelmasta seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa bruttotai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee sosiaali- ja terveyslautakunnan alaista työllisyydenhoidon tehtäväaluetta ja kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa. Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. YLEISPERUSTELUT 5

Hallintosäännön 31 säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti: "Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille." Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus. Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 :n 3.1.4. kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginjohtajalla on oikeus: 1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään 0,5 milj. euroa. 2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan lainamäärän verran. 3. muuttaa olemassa olevaa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa pitkäaikaiseksi velkakirjalainaksi. Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle Vuoden 2016 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät talousarviomuutokset. Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot syntyvät kaupungin eri yksiköiden välisestä toiminnasta. Sarakkeessa TA17/TP15 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2017 talousarvion ja 2015 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden. YLEISPERUSTELUT 6

YHTEENVETO 1, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2015 TA 2016 2017 ltk ehd 2017 kj ehd 2017 kh ehd TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 2018 TS 2019 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot 17,0 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! -50,0 % 32,0 32,0 Toimintakulut 16,9 0,1 27,8 27,8 27,8 21252,3 % 32,3 % 30,0 30,0 Toimintakate 0,2-0,1-27,8-27,8-27,8 0,0 % 0,0 % 2,0 2,0 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 19,8 18,5 18,2 18,2 18,2-1,5 % -4,0 % 18,2 18,2 Toimintakate -19,8-18,5-18,2-18,2-18,2-1,5 % -4,0 % -18,2-18,2 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot 1 148,4 2 363,8 2 016,5 2 016,5 2 016,5-14,7 % 37,8 % 2 016,5 2 037,8 Toimintakulut 3 181,5 3 077,5 3 156,6 3 105,8 3 105,8 0,9 % -1,2 % 3 105,8 2 898,5 Toimintakate -2 033,1-713,8-1 140,1-1 089,3-1 089,3 52,6 % -23,2 % -1 089,3-860,8 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot 232,9 230,0 218,5 218,5 218,5-5,0 % -3,1 % 219,6 0,0 Toimintakulut 280,8 292,3 277,6 277,6 277,6-5,0 % -0,6 % 277,6 0,0 Toimintakate -48,0-62,3-59,1-59,1-59,1-5,1 % 11,6 % -58,0 0,0 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 1 381,3 2 593,8 2 235,0 2 235,0 2 235,0-13,8 % 30,9 % 2 236,1 2 037,8 Toimintakulut 3 462,3 3 369,9 3 434,2 3 383,4 3 383,4 0,4 % -1,1 % 3 383,4 2 898,5 Toimintakate -2 081,1-776,1-1 199,2-1 148,4-1 148,4 48,0 % -22,4 % -1 147,3-860,8 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot 44,6 44,0 56,4 56,4 56,4 28,1 % 13,2 % 57,5 0,0 Toimintakulut 376,0 368,7 402,0 402,0 402,0 9,0 % 3,5 % 402,0 0,0 Toimintakate -331,4-324,7-345,6-345,6-345,6 6,5 % 2,1 % -344,5 0,0 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot 792,2 747,0 92,1 92,1 92,1-87,7 % -44,2 % 93,9 0,0 Toimintakulut 7 272,2 6 635,6 5 389,9 5 389,9 5 389,9-18,8 % -12,9 % 5 389,9 0,0 Toimintakate -6 480,0-5 888,6-5 297,8-5 297,8-5 297,8-10,0 % -9,1 % -5 295,9 0,0 25 TYÖLLISYYDENHOITO Toimintatuotot 233,3 212,2 223,6 223,6 223,6 5,4 % -2,1 % 228,0 232,4 Toimintakulut 588,0 614,7 696,7 696,7 696,7 13,3 % 9,2 % 696,7 696,7 Toimintakate -354,7-402,6-473,1-473,1-473,1 17,5 % 16,7 % -468,7-464,3 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot 980,6 1 072,0 1 629,4 1 629,4 1 629,4 52,0 % 33,1 % 1 662,0 0,0 Toimintakulut 6 203,1 6 462,5 7 509,1 7 499,1 7 509,1 16,2 % 10,5 % 7 509,1 0,0 Toimintakate -5 222,5-5 390,5-5 879,7-5 869,7-5 879,7 9,1 % 6,3 % -5 847,1 0,0 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 19 123,7 18 684,2 18 891,9 18 800,6 18 800,6 0,6 % -0,8 % 18 800,6 0,0 Toimintakate -19 123,7-18 684,2-18 891,9-18 800,6-18 800,6 0,6 % -0,8 % -18 800,6 0,0 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 050,7 2 075,1 2 001,4 2 001,5 2 001,5-3,6 % -1,2 % 2 041,4 232,4 Toimintakulut 33 563,0 32 765,7 32 889,5 32 788,2 32 798,2 0,1 % -1,1 % 32 798,2 696,7 Toimintakate -31 512,3-30 690,5-30 888,1-30 786,7-30 796,7 0,3 % -1,1 % -30 756,8-464,3 * Vuoden 2016 talousarvio sisältää valtuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 7

Toimielin/Tulosalue TP 2015 TA 2016 2017 ltk ehd 2017 kj ehd 2017 kh ehd TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 2018 TS 2019 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot 30,1 19,7 19,3 19,3 19,3-2,0 % -18,0 % 19,7 20,1 Toimintakulut 226,1 241,5 236,2 236,2 236,2-2,2 % 2,2 % 236,2 236,2 Toimintakate -195,9-221,8-216,9-216,9-216,9-2,2 % 5,3 % -216,5-216,1 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 920,2 1 039,0 993,7 993,7 993,7-4,4 % 4,0 % 1 013,6 1 033,9 Toimintakulut 7 789,9 8 084,4 7 597,3 7 587,3 7 587,3-6,1 % -1,3 % 7 587,3 7 587,3 Toimintakate -6 869,7-7 045,4-6 603,6-6 593,6-6 593,6-6,4 % -2,0 % -6 573,7-6 553,4 34 PERUSOPETUS Toimintatuotot 939,4 644,5 572,3 602,3 602,3-6,6 % -17,9 % 614,3 626,6 Toimintak 10 282,1 10 284,8 9 855,0 9 855,0 9 855,0-4,2 % -2,1 % 9 855,0 9 855,0 Toimintakate -9 342,7-9 640,3-9 282,8-9 252,8-9 252,8-4,0 % -0,5 % -9 240,7-9 228,4 36 LUKIO Toimintatuotot 10,6 11,1 11,6 11,6 11,6 4,5 % 4,7 % 11,8 12,1 Toimintakulut 1 750,1 1 796,9 1 784,4 1 779,4 1 779,4-1,0 % 0,8 % 1 779,4 1 779,4 Toimintakate -1 739,5-1 785,8-1 772,8-1 767,8-1 767,8-1,0 % 0,8 % -1 767,6-1 767,3 38 RUOKAPALVELU Toimintatuotot 2 515,3 938,0 0,0 0,0 0,0-100,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 2 444,7 903,9 0,0 0,0 0,0-100,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakate 70,7 34,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0 0,0 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 4 415,7 2 652,3 1 596,9 1 626,9 1 626,9-38,7 % -31,6 % 1 659,4 1 692,6 Toimintakulut 22 492,8 21 311,4 19 472,9 19 457,9 19 457,9-8,7 % -6,7 % 19 457,9 19 457,9 Toimintakate -18 077,1-18 659,2-17 876,0-17 831,0-17 831,0-4,4 % -0,7 % -17 798,5-17 765,3 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 3X KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT Toimintatuotot 49,8 52,3 39,3 39,3 39,3-100,0 % -50,0 % 40,1 40,9 Toimintak 606,1 582,1 575,9 578,3 578,3-100,0 % -50,0 % 578,3 578,3 Toimintakate -556,3-529,8-539,0-539,0-539,0 0,0 % -50,0 % -538,2-537,4 3x PAIMION OPISTO Toimintatuotot 230,3 271,9 275,5 275,5 275,5-38,7 % -31,6 % 281,0 286,6 Toimintakulut 726,2 761,2 951,9 951,9 951,9-8,7 % -6,7 % 951,9 951,9 Toimintakate -496,0-489,3-676,5-676,5-676,5-4,4 % -0,7 % -671,0-665,4 3X NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toimintatuotot 291,6 315,0 306,3 306,3 306,3 0,0 % 0,0 % 312,0 317,8 Toimintakulut 1 028,1 1 260,8 1 173,7 1 173,7 1 173,7 0,0 % 0,0 % 1 173,7 1 173,7 Toimintakate -736,5-945,8-867,4-867,4-867,4 0,0 % 0,0 % -861,7-855,9 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot 571,7 639,1 621,0 621,0 621,0-2,8 % 4,3 % 633,0 645,2 Toimintakulut 2 360,4 2 604,0 2 701,5 2 703,9 2 703,9 3,8 % 7,3 % 2 703,9 2 703,9 Toimintakate -1 788,7-1 964,9-2 080,5-2 082,9-2 082,9 6,0 % 8,2 % -2 070,9-2 058,7 * Vuoden 2016 talousarvio sisältää valtuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 8

Toimielin/Tulosalue TP 2015 TA 2016 2017 ltk ehd 2017 kj ehd 2017 kh ehd TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 2018 TS 2019 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot 117,7 88,2 94,8 94,8 94,8 7,5 % -9,7 % 96,7 98,6 Toimintakulut 385,2 378,6 380,0 380,0 380,0 0,4 % -0,7 % 380,0 380,0 Toimintakate -267,5-290,343-285,2-285,2-285,2-1,8 % 3,3 % -283,3-281,4 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot 123,6 198,8 67,0 67,0 67,0-66,3 % -22,9 % 68,3 69,7 Toimintakulut 1 131,7 1 102,8 1 078,8 1 078,8 1 078,8-2,2 % -2,3 % 1 078,8 1 078,8 Toimintakate -1 008,1-903,916-1 011,8-1 011,8-1 011,8 11,9 % 0,2 % -1 010,5-1 009,1 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot 4 255,3 4 774,7 4 280,8 4 285,6 4 285,6-10,2 % 0,4 % 4 300,7 4 316,1 Toimintakulut 3 518,0 3 541,661 3 518,5 3 515,1 3 515,1-0,8 % 0,0 % 3 515,1 3 515,1 Toimintakate 737,4 1 233,050 762,3 770,5 770,5-37,5 % 2,3 % 785,6 801,0 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 4 496,7 5 061,8 4 442,6 4 447,4 4 447,4-12,1 % -0,5 % 4 465,8 4 484,5 Toimintakulut 5 034,9 5 023,0 4 977,3 4 973,9 4 973,9-1,0 % -0,6 % 4 973,9 4 973,9 Toimintakate -538,3 38,791-534,7-526,5-526,5-1457,2 % -1,1 % -508,2-489,5 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot 174,8 199,8 193,2 193,2 193,2-3,3 % 5,3 % 197,1 201,0 Toimintakulut 564,8 609,1 594,6 594,0 594,0-2,5 % 2,6 % 594,0 594,0 Toimintakate -389,9-409,3-401,4-400,8-400,8-2,1 % 1,4 % -396,9-393,0 27 ALUEPELASTUSLAITOS Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 746,8 765,8 762,7 762,7 762,7-0,4 % 1,1 % 770,3 778,0 Toimintakate -746,8-765,8-762,7-762,7-762,7-0,4 % 1,1 % -770,3-778,0 1 YHTEENSÄ Toimintatuotot 13 108,0 13 221,8 11 090,2 11 125,1 11 125,1-15,9 % -7,6 % 11 264,8 9 325,5 Toimintakulut 68 261,7 66 467,522 64 878,8 64 710,0 64 720,0-2,6 % -2,6 % 64 729,9 32 151,2 Toimintakate -55 153,8-53 245,7-53 788,6-53 584,9-53 594,9 0,7 % -1,4 % -53 465,1-22 825,7 * Vuoden 2016 talousarvio sisältää valtuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 9

2 TULOSLASKELMA, 1000 TP 2015 TA 2016 2017 ltk ehd 2017 kj ehd 2017 kh ehd TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot Myyntitulot 4 644,8 3 497,0 2 465,7 2 465,8 2 465,8-29,5 % -23,5 % 2 496,7 2 180,1 Maksutulot 2 168,9 2 491,6 2 904,3 2 904,3 2 904,3 16,6 % 17,0 % 2 940,8 1 533,5 Tuet ja avustukset 1 184,2 984,3 459,7 489,7 489,7-50,3 % -29,3 % 495,8 487,5 Muut toimintatulot 5 110,0 6 249,0 5 260,5 5 265,3 5 265,3-15,7 % 1,5 % 5 331,4 5 124,5 Yhteensä 13 108,0 13 221,8 11 090,2 11 125,054 11 125,1-15,9 % -7,6 % 11 264,8 9 325,5 Toimintamenot Henkilöstömenot -24 407,5-23 897,3-22 159,5-22 069,5-22 069,5-7,6 % -4,8 % -22 072,8-16 199,8 Palvelujen ostot -32 205,4-31 393,3-33 616,8-33 515,4-33 515,4 6,8 % 2,0 % -33 520,5-8 257,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 071,3-2 584,7-2 252,1-2 252,1-2 252,1-12,9 % -13,3 % -2 252,4-1 970,0 Avustukset muille -4 128,7-4 061,5-2 891,6-2 891,6-2 891,6-28,8 % -15,0 % -2 892,1-1 906,4 Muut toimintamenot -4 448,8-4 530,7-3 958,8-3 981,3-3 991,3-11,9 % -5,1 % -3 981,9-3 817,8 Yhteensä -68 261,7-66 467,5-64 878,8-64 710,0-64 720,0-2,6 % -2,6 % -64 719,8-32 151,1 Toimintakate -55 153,7-53 245,7-53 788,5-53 584,9-53 594,9 0,7 % -1,4 % -53 455,0-22 825,6 Verotulot 40 455,9 40 700,0 41 050,0 41 280,0 41 280,0 1,4 % 1,0 % 41 860,0 21 490,0 Valtionosuudet 12 948,0 14 228,0 13 429,5 13 407,1 13 407,1-5,8 % 1,8 % 12 976,0 3 124,0 Rahoitustulot ja menot Korkotulot 21,4 450,0 445,0 445,0 445,0-1,1 % 991,1 % 445,0 445,0 Muut rahoitustulot 431,8 525,0 505,0 505,0 505,0-3,8 % 8,5 % 505,0 505,0 Korkomenot -499,8-480,0-400,0-400,0-400,0-16,7 % -10,0 % -400,0-400,0 Muut rahoitusmenot -7,1-10,0-10,0-10,0-10,0 0,0 % 20,8 % -10,0-10,0 Vuosikate -1 803,4 2 167,3 1 231,0 1 642,2 1 632,2-24,7 % -95,3 % 1 921,0 2 328,4 Poistot käyttöomaisuudesta -1 807,8-1 900,0-2 000,0-1 800,0-1 800,0-5,3 % -0,2 % -1 800,0-1 800,0 Satunnaiset erät Satunnaiset Toimintamenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Satunnaiset Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Tilikauden tulos -3 611,2 267,3-769,0-157,8-167,8-162,8 % -47,7 % 121,0 528,4 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 84,1 84,0 84,0 84,0 84,0 0,0 % 0,0 % 84,0 84,0 Tilikauden yli-/alij -3 527,1 351,3-685,0-73,8-83,8-123,9 % -48,8 % 205,0 612,4 * Vuoden 2016 talousarvio sisältää valtuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 10

3 INVESTOINTIOSA, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2015 TA 2016 2017 ltk ehd 2017 kj ehd 2017 kh ehd TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 32 KAUPUNGINHALLITUS 8120 KIINTEÄ OMAISUUS Menot 19,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Tulot 25,8 250,0 0,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno -6,8-230,0 20,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0 8140 IRTAIN OMAISUUS Menot 55,1 67,0 77,0 77,0 77,0 12,0 12,0 12,0 12,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 55,1 67,0 77,0 77,0 77,0 12,0 12,0 12,0 12,0 8170 ARVOPAPERIT Menot 0,2 75,0 75,0 75,0 75,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,2 75,0 75,0 75,0 75,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot 74,3 162,0 172,0 172,0 172,0 32,0 32,0 32,0 32,0 Tulot 25,8 250,0 0,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno 48,5-88,0 172,0 52,0 52,0-88,0-88,0-88,0-88,0 34 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 8220 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 200,0 220,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 200,0 220,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS, PÄIVÄHOITO Menot 9,7 25,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 9,7 25,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 8330 IRTAIN OMAISUUS PERUSOPETUS Menot 170,3 160,0 105,0 120,0 120,0 70,0 70,0 70,0 70,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 170,3 160,0 105,0 120,0 120,0 70,0 70,0 70,0 0,0 8330 IRTAIN OMAISUUS LUKIO Menot 0,0 20,0 20,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 20,0 20,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8335 IRTAIN OMAISUUS RUOKAPALVELUT Menot 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 180,0 255,0 140,0 155,0 155,0 85,0 85,0 85,0 85,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 180,0 255,0 140,0 155,0 155,0 85,0 85,0 85,0 85,0 * Vuoden 2016 talousarvio sisältää valtuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 11

Toimielin/Tulosalue TP 2015 TA 2016 2017 ltk ehd 2017 kj ehd 2017 kh ehd TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 2018 TS 2019 36 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot 30,5 0,0 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 11,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 19,5 0,0 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8410 TALONRAKENNUS 128 Vistan koulun peruskorjaus Menot 4 306,6 2 250,0 850,0 850,0 850,0 1 350,0 190,0 980,0 1 000,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 4 306,6 2 250,0 850,0 850,0 850,0 1 350,0 190,0 980,0 1 000,0 8410 TALONRAKENNUS Menot 717,9 290,0 547,0 547,0 547,0 14,0 360,0 60,0 95,0 Tulot 159,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 47,0 0,0 0,0 Nettomeno 558,7 290,0 547,0 547,0 547,0 14,0 313,0 60,0 95,0 8429 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot 720,8 693,0 886,0 996,0 996,0 974,0 1 451,0 831,0 1 287,0 Tulot 88,1 138,0 100,0 100,0 100,0 100,0 135,0 100,0 100,0 Nettomeno 632,6 555,0 786,0 896,0 896,0 874,0 1 316,0 731,0 1 187,0 8460 IRTAIN OMAISUUS Menot 21,9 25,0 0,0 0,0 0,0 10,0 40,0 25,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 21,9 25,0 0,0 0,0 0,0 10,0 40,0 25,0 0,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 5 767,1 3 258,0 2 283,0 2 393,0 2 393,0 2 348,0 2 041,0 1 896,0 2 382,0 Tulot 247,3 138,0 100,0 100,0 100,0 100,0 182,0 100,0 100,0 Nettomeno 5 519,8 3 120,0 2 183,0 2 293,0 2 293,0 2 248,0 1 859,0 1 796,0 2 282,0 40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 8496 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 29,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 29,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 6 051,9 3 904,8 2 840,0 2 740,0 2 740,0 2 465,0 2 158,0 2 013,0 2 499,0 Tulot 284,1 388,0 100,0 220,0 220,0 220,0 302,0 220,0 220,0 Nettomeno 5 767,8 3 516,8 2 740,0 2 520,0 2 520,0 2 245,0 1 856,0 1 793,0 2 279,0 * Vuoden 2016 talousarvio sisältää valtuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 12

4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 TP 2015 TA 2016* 2017 ltk ehd 2017 kj ehd 2017 kh ehd TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate -1 803,4 2 167,3 1 231,0 1 642,2 1 632,2 1 921,0 2 328,4 Tulorahoituksen korjauserät -172,5-120,0-120,0-120,0-120,0-120,0-120,0 Investointien rahavirta Investointimenot -6 051,9-3 904,8-2 840,0-2 740,0-2 740,0-2 465,0-2 158,0 Rah os investointimenoihin 258,3 138,0 100,0 100,0 100,0 100,0 182,0 Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot 198,3 250,0 420,0 420,0 420,0 250,0 250,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 571,2-1 469,5-1 209,0-697,8-707,8-314,0 482,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainojen lisäykset -12,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 6 400,0 3 300,0 2 800,0 2 800,0 2 100,0 1 000,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 057,7-2 800,0-2 400,0-2 400,0-2 400,0-2 100,0-1 800,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 11 500,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset, yht 8 430,0 3 600,0 900,0 400,0 400,0 0,0-800,0 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokse -258,5 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 Rahoituksen rahavirta 8 171,6 3 900,0 1 200,0 700,0 700,0 300,0-500,0 RAHAVAROJEN MUUTOS 600,3 2 430,5-9,0 2,2-7,8-14,0-17,6 * Vuoden 2016 talousarvio sisältää valtuuston 6.10.2016 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 13

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: 2017 kuntavaalit huhtikuussa 2018 presidentinvaalit tammi/helmikuussa 2019 eduskuntavaalit huhtikuussa europarlamenttivaalit touko-kesäkuussa Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunta Uuden, 1.5.2015 voimaantulleen, kuntalain myötä kuntavaalit siirtyvät lokakuulta huhtikuulle ja valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta. Näin ollen 2016 ei ole säännönmukaisia vaaleja ja nykyisten toimielinten toimikausi jatkuu 31.5.2017 asti. Sote- ja maakuntauudistuksessa on tarkoitus muodostaa itsehallinnolliset maakunnat, joihin valittaisiin vaaleilla maakuntavaltuustot. Maakuntavaaleista säädetään vaalilaissa. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitettaisiin vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä. Vaalipäivä olisi sunnuntai 28.1.2018. Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin maakuntavaalit toimitetaan huhtikuussa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. (Tätä uudistusta ei ole vielä huomioitu keskusvaalilautakunnan taloussuunnitelmassa) Paimio on ollut vuoden 2012 kuntavaaleista lähtien yksi äänestysalue ja äänestyspaikkana on kaupungintalo. Äänestyspaikalla äänestys tapahtuu valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää. Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. 14 TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 2018 TS 2019 (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 17,0 0,0 0,0 #JAKO/0! -50,0 % 32,0 32,0 ulkoiset tuotot 17,0 0,0 0,0 #JAKO/0! -50,0 % 32,0 32,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 16,9 0,1 27,8 21252,3 % 32,3 % 30,0 30,0 ulkoiset kulut 16,8 0,0 27,0 #JAKO/0! 30,1 % 30,0 30,0 sisäiset kulut 0,0 0,1 0,8 483,1 % 1407,7 % 0,0 0,0 Toimintakate 0,2-0,1-27,8 0,0 % 0,0 % 2,0 2,0

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa neljäksi vuodeksi. Sopimus sisältää kaksi optiovuotta. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä on kaupungilla 18 vuodessa. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. - Arviointikertomuksen laatiminen. - Sidonnaisuusrekisterin perustaminen Tarkastuslautakunta TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA-% TS 2018 TS 2019 (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 19,8 18,5 18,2-1,5 % -4,0 % 18,2 18,2 ulkoiset kulut 19,8 18,2 17,9-1,5 % -4,8 % 17,9 17,9 sisäiset kulut 0,0 0,3 0,3 0,0 % 425,7 % 0,3 0,3 Toimintakate -19,8-18,5-18,2-1,5 % -4,0 % -18,2-18,2 15

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jussinmäki Jari Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Kuntalain 39 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Lisäksi kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa henkilöstöpolitiikasta, kunnan toiminnan yhteensovittamisesta, kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu kaksi valtuustoa sitovaa tehtäväaluetta: konsernijohto ja hallintopalvelut sekä maaseutupalvelut. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintopalvelut ovat muodostuvat 1.1.2017 alkaen kahdesta osa-alueesta: virastopalveluista ja tietohallinnosta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan itäisten kuntien yhteisestä palvelukeskuksesta, jonka vastuukuntana toimii Kaarinan kaupunki. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen ja puhelinvaihteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Tietohallinto tuottaa palvelut Paimion kaupungille ja Paimion- Sauvon ktky:lle. Vuosi 2015 oli kaupungille taloudellisesti hyvin raskas alijäämän ollessa noin 3,5 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen arvioidaan olevan yli 2 milj. euroa parempi, mutta kuitenkin yli miljoona euroa alijäämäinen. Parannusta edelliseen vuoteen selittää toimintamenojen niukka kasvu sekä verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) ja rahoitustuottojen kasvu. Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Merkittävää osaa kuntalaista eli toimielimiä, johtamista, asukkaiden osallistumisoikeuksia, luottamushenkilöitä, hallintomenettelyä ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.6.2017 lukien. Uuden kuntalain myötä kunnallisvaalit siirtyvät lokakuulta huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Nykyisten toimielinten toimikaudet jatkuvat 31.5.2017 asti. VM:n ja STM:n 800-sivuinen lakiesityspaketti sote- ja maakuntauudistuksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Aikataulun mukaan lausunnot annetaan 2016 aikana. Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanolaki tulisivat voimaan 1.7.2017. Tällöin voi käynnistyä ns. väliaikaishallinto, joka valmistelee tulevaa toimintaa. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019. Toteutuessaan muutos on historiallisen suuri: euromääräisesti noin puolet kaupungin menoista ja noin 1/3 henkilöstä siirtyisi kunnalta maakuntaan, sillä on vaikutusta myös hallintopalvelujen tarpeeseen kunnassa. Osana maakuntauudistuksen muutoksiin varautumista on vuoden 2016 aikana selvitetty ja valmisteltu yhdessä naapurikuntien (Kaarina, Lieto ja Sauvo) kanssa 16

Resurssimuutokset yhteistä talous- ja palkkahallinnon laskentakeskusta, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2017 vastuukuntamallilla. Vastuukuntana toimii Kaarina. Vuoden 2017 alussa muutos on organisatorinen, toiminnalliset muutokset alkavat toteutua 2017 jälkimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen valmistellaan siirtyminen vastuukuntamallista osakeyhtiömalliin niin, että yhtiö aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2019. Sitovat päätökset yhteistyöstä ja yhteistoimintasopimukset valmistellaan marraskuun valtuustoon hyväksyttäväksi. Vuoden 2016 lopulla henkilöstöä on 20 htv, joista yksi on määräaikainen. Tietohallinnon strategian ja kaupungin palvelustrategian mukaisesti tietohallinnon resurssia saatiin lisättyä keväällä 2016 yhdellä ICT-tukihenkilöllä: yksikön vahvuus on nyt viisi henkilöä, joista yksi on tietohallintopäällikkö. Lisäresurssin tavoitteena on toimialojen järjestelmien ja laitteiden toimitusten, toimivuuden ja toimintavarmuuden parantaminen. Kun tietohallinnon yhteistyömahdollisuudet toimialojen toimintojen kehittämiseen paranevat, toimialojen toimintakyky ja tuottavuus paranevat. Itäisten kuntien yhteinen talous- ja palkkahallinnon palvelukeskus aloittaa/ aloittanee toimintansa 1.1.2017. Muutos koskee 4 palkkasihteeriä ja 3-4 henkilöä taloushallinnossa. Henkilöstö jatkaa ainakin alkuvuoden nykyisissä tehtävissään ja nykyisissä toimipisteissään. Tavoitteena on syksyn 2017 kuluessa siirtyä yhteisiin toimitiloihin ja aloittaa yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotto. Toisen palvelusihteerin siirtyessä 1.1.2017 alkaen osa-aikaeläkkeelle, joudutaan palvelupisteen ja puhelinvaihteen aukioloaikoja tarkastelemaan uudelleen. Olennaiset toiminnalliset riskit Tietojärjestelmien riskit: Kaupungin monet toiminnot perustuvat tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Mahdollisten tietojärjestelmien häiriöt ja toiminnan katkokset vaikuttavat eri tavalla kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaan ja vakavimmillaan aiheuttaa merkittävää haittaa toiminnalle. Tietojärjestelmien toimivuuden riskeihin on varauduttu mm. varmuuskopiointiprosessilla, kahdentamalla tärkeimmät tietotekniset komponentit sekä kaupungintalon varavirtajärjestelmällä, joka takaa tietokoneiden toimivuuden lyhyehköjen sähkökatkojen ajalla. Henkilöstöriskit: Hallintopalvelujen organisaatio on kevyt, mikä on esim. henkilökunnan poissaolojen kannalta riskitekijä. Osa työtehtävistä ja osaamisesta on keskittynyt vain yhden työntekijän tehtävään. Riskiä on pyritty vähentämään mm. henkilökunnan perehdyttämisellä toistensa työtehtäviin ja aloittamalla alueellinen yhteistyö naapurikuntien kanssa. Elinkeinoprojekti Toiminnan kuvaus ja tavoitteet Paimion kaupungin elinkeinotoimen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja omalta osaltaan vaikuttaa positiivisen yrittäjyysilmapiirin ja vetovoimaisen imagon säilymiseen ja lisäämiseen. Työllisyysasteen nostaminen ja veropohjan vahvistaminen ovat keskeiset tavoitteet hyvinvoinnin säilyttämiseksi. 17

Kaupunki panosti elinkeinotoiminnan kehittämiseen kolmivuotisella elinkeinoprojektilla (05.2013 04.2016) palkkaamalla yritysasiamiehen ja perustamalla elinkeinotoimikunnan. Lisäksi kaupunki osallistuu seudulliseen elinkeinoyhteistyöhön. Turun kaupungin hallinnoiman Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot ja henkilöstö siirtyivät 1.7.2016 lähtien Turku Science Park Oy:öön, joka tuottaa jatkossa kaikki Turun seudun 11 kunnalle suunnatut elinkeino- ja yrityspalvelut. Nopea ja sujuva toiminta sekä päätöksenteko mm. kaavoituksessa, tonttimyynnissä, rakennus- ja ympäristölupa-asioissa ovat kilpailuvaltti, kun yritykset miettivät investointeja ja sijoittautumista kuntaan. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP14 TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä 10 3+1 rt 15 7 7 7 Vuokrattujen oktonttien määrä 5 8 8 8 Elinkeinotoimin nan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä 5 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 3 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) >2 5.parhaan joukossa >2 5.parhaan joukossa >2 5.parhaan joukossa >2 5.parhaan joukossa Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) 10 12 >10 >5 >10 >10 Yrityskäynnit ja yritysneuvontatapaamiset 150 200 120 120 200 200 Uudet perustetut yritykset 51 20 (TEtoimisto ei myöntänyt starttirahaa 6-11.2015) 70 70 70 70 18

Tavoite Mittari Tunnusluku TP14 TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Kuntarekryn käyttö Rekrytointiprosessin tehostaminen käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen Tietohallintostrategian täytäntöönpano Aikataulutettujen tavoitteiden toteutuminen tavoitteet 1, 3 OK, 4 ei toteutunut tavoitteet 7, 5 ja 2 OK Uusi kehittämissuunnitelma kehittämissuunnitelman mukaiset tavoitteet mm: sähk. palv.määrän kasvattaminen, kok. arkkitehtuuritoiminnon lisääminen, intran- ja tukipalv. järjest. käyttöönotto, tietoturvasuunnitelman laatiminen kehittämissuunnitelman mukaiset tavoitteet mm: Sote valmisteluun liittyvät hankeet, dokumenttienhallintajärj-estelmän käyttöönotto, Konsernijohto ja hallintopalvelut TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA- % TS 2018 TS 2019 (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 1 148,4 2 363,8 2 016,5-14,7 % 37,8 % 2 016,5 2 037,8 ulkoiset tuotot 717,1 1 381,2 1 062,4-23,1 % 24,1 % 1 062,4 1 083,6 sisäiset tuotot 431,3 982,6 954,1-2,9 % 60,6 % 954,1 954,1 Toimintakulut 3 181,5 3 077,5 3 105,8 0,9 % -1,2 % 3 105,8 2 898,5 ulkoiset kulut 3 046,2 2 917,7 2 954,4 1,3 % -1,5 % 2 954,4 2 746,4 sisäiset kulut 135,3 159,8 151,3-5,3 % 5,9 % 151,3 152,1 Toimintakate -2 033,1-713,8-1 089,3 52,6 % -23,2 % -1 089,3-860,8 19

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilöt Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Maaseutuhallinto pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon kunnissa. Tavoitteena on turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, huolehtia riistavahinkojen arvioinneista, pitää eläinrekisteriasiat ajan tasalla sekä tehdä hukkakaurakatselmuksia. Maaseutupalvelut on kaupungin konsernijohdon ja toimialojen johtosäännössä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Maaseutupalvelujen henkilöstö: viisi maaseutuasiamiestä. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on velvoittanut kuntia muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä. Vuoden 2013 alusta ovat yhteistyöalueen muodostaneet Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan isäntäkuntana. Paimiossa työskentelee johtava maaseutuasiamies, Sauvossa ja Kemiönsaarella yksi maaseutuasiamies kummassakin ja Paraisilla kaksi maaseutuasiamiestä. Maaseutuhallinto on siirtymässä maakuntauudistuksen myötä maakunnan toiminnaksi 1.1.2019 alkaen. Toiminnalliset tavoitteet Resurssimuutokset Tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos. Hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille mahdollisimman nopeassa aikataulussa Maaseutupalveluiden henkilökunta toimii jatkossa viiden henkilön voimin. Työtehtävien vaihtoa tehdään toisen yhteistoiminta-alueen kanssa, mikä helpottaa eriyttämistä vaativien tehtävien suorittamista. 20

Tavoite Mittari Tunnusluku TP14 TP15 TOT16 TS17 TS18 TS19 Tukihakemukset jätetään sähköisinä Jätettyjen sähköisten hakemusten osuus, % Kaarina 63 83 91 91 95 - Kemiö 78 92 93 93 95 - Paimio 78 91 96 96 98 - Parainen 70 90 93 93 95 - Sauvo 68 91 91 91 95 - Maaseutupalveluiden kustannustenjako ja laskutus 2017 2017 jakaja* 2017 %osuus 2017 maksuosuus Kaarina 79 10,6 % 28 434 Kemiönsaari 176 23,6 % 63 346 Paimio 138 18,5 % 49 669 Parainen 223 29,9 % 80 262 Sauvo 129 17,3 % 46 429 745 100,0 % 268 139 *1.5.2016 tilojen lukumäärä Maaseutupalvelut TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA- % TS 2018 TS 2019 (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 232,9 230,0 218,5-5,0 % -3,1 % 219,6 0,0 ulkoiset tuotot 232,9 230,0 218,5-5,0 % -3,1 % 219,6 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 280,8 292,3 277,6-5,0 % -0,6 % 277,6 0,0 ulkoiset kulut 266,4 273,6 264,0-3,5 % -0,4 % 264,0 0,0 sisäiset kulut 14,4 18,7 13,6-27,4 % -2,9 % 13,6 0,0 Toimintakate -48,0-62,3-59,1-5,1 % 11,6 % -58,0 0,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA- % TS 2018 (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 1 381,3 2 593,8 2 235,0-13,8 % 30,9 % 2 236,1 ulkoiset tuotot 950,0 1 611,2 1 280,9-20,5 % 17,4 % 1 282,0 sisäiset tuotot 431,3 982,6 954,1-2,9 % 60,6 % 954,1 Toimintakulut 3 462,3 3 369,9 3 383,4 0,4 % -1,1 % 3 411,4 ulkoiset kulut 3 312,6 3 191,3 3 218,5 0,9 % -1,4 % 3 246,5 sisäiset kulut 149,7 178,5 164,9-7,6 % 5,1 % 164,9 Toimintakate -2 081,1-776,1-1 148,4 48,0 % -22,4 % -1 175,3 21

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Paimion asukasmäärä kasvaa ja väestön ikärakenne muuttuu; erityisesti yli 75- vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen kysynnän kasvua. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille v. 2019 alusta lähtien. Avustus Sotaveteraanit ja naisjaosto yhteensä 5 600. Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn neljännesvuosittain. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Olennaiset toiminnalliset riskit Toimintahäiriöt ym. ongelmat tietojärjestelmissä ja verkoissa voivat haitata huomattavasti normaalia toimintaa. 22

Hallinto TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA- % TS 2018 TS 2019 (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 44,6 44,0 56,4 28,1 % 13,2 % 57,5 0,0 ulkoiset tuotot 44,6 44,0 56,4 28,1 % 13,2 % 57,5 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 376,0 368,7 402,0 9,0 % 3,5 % 402,0 0,0 ulkoiset kulut 350,8 330,0 363,5 10,1 % 1,8 % 363,5 0,0 sisäiset kulut 25,2 38,7 38,5-0,5 % 26,4 % 38,5 0,0 Toimintakate -331,4-324,7-345,6 6,5 % 2,1 % -344,5 0,0 23

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Heidi Mäki-Tulokas Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu, lapsiperheiden palvelut, aikuissosiaalityö, vammaishuolto, päihdehuolto ja lastenvalvojan palvelut. Sosiaalityön tehtäväalueella työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, 4 perheohjaajaa ja lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä (lähihoitaja). Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän työaika jaetaan kaupungin ja kuntayhtymän kanssa niin että puolet työajasta sisältää kaupungin vanhuspalveluiden sosiaalityötä. Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä, mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat. Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palveluihin kuuluu lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja perheneuvolan palvelut. Tavoitteena on tukea lapsiperheiden hyvinvointia ja vahvistaa heidän omia toimintaedellytyksiä. Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö tarjoaa yksinasuville ja perheille sosiaalityön palveluita. Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä. Tavoitteena on taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistäminen. 24

Sosiaalityöntekijälle voi varata ajan, kun tarvitaan ammatillista tietoa, ohjausta ja neuvontaa: sosiaalipalveluista ja -etuuksista perhe-elämän ristiriitatilanteissa erilaisten kriisien kohdatessa elämän muutostilanteissa taloudellisen tilanteen selvittämisessä työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa päihdeongelman ratkaisemisessa asunnottomuudessa Ympäristöanalyysi Vammaispalvelut Paimiossa järjestetään vammaisille henkilöille erilaisia kotona ja kodin ulkopuolisessa elämässä selviytymistä helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan 1.1.2017 alkaen. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on edelleen kaupungin tehtävä. Olennaiset toiminnalliset riskit Keskeisimmät riskit liittyvät yhteiskunnallisiin ongelmiin ja syrjäytymisen uhkiin; työttömyyteen, pätkätöihin, erityisesti tällä hetkellä nuorisotyöttömyyteen, ja toimeentulo-ongelmiin, lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asiat eivät kuulu yksin sosiaalihuollolle, mutta sillä on oma roolinsa niiden ratkaisemisessa yhteistyössä muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Myös henkilöstön jaksaminen ja koulutetun työvoiman saaminen on olennainen riski. Tavoitteet Tavoite Aikuissosiaalityö Toimeentuloturva Mittari Tunnusluku TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Täydentävä toimeentulotuki (ruokakunta) Ehkäisevä toimeentulotuki (ruokakunta) 140 50 140 50 25

Tavoite Mittari Tunnusluku TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Lapsiperheiden tukipalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Asiakasperheet 40 50 Perheneuvolan käyttö Asiakasperheet Suoritteet 29 835 30 850 30 850 Lapsiperheiden kotipalvelu Perheiden määrä Käyntien määrä 12 376 20 552 20 552 20 552 Lastensuojelu Avohuollon tukitoimet Lasten määrä 118 85 60 50 Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Hoitopäivät: - perhehoito - laitoshoito 4168 3191 4015 2247 4745 971 4745 90 Sosiaalityö TA17/TA16 muutos-% TA17/TP15 KA- % TS 2018 TS 2019 (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot 792,2 747,0 92,1-87,7 % -44,2 % 93,9 0,0 ulkoiset tuotot 792,2 747,0 92,1-87,7 % -44,2 % 93,9 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % #JAKO/0! 0,0 0,0 Toimintakulut 7 272,2 6 635,6 5 389,9-18,8 % -12,9 % 5 389,9 0,0 ulkoiset kulut 7 233,0 6 566,6 5 327,2-18,9 % -13,2 % 5 327,2 0,0 sisäiset kulut 39,2 69,1 62,7-9,3 % 29,9 % 62,7 0,0 Toimintakate -6 480,0-5 888,6-5 297,8-10,0 % -9,1 % -5 295,9 0,0 26