ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET. Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka

Samankaltaiset tiedostot
Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein?

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssitilastot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

gramnegatiiviset sauvat

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Sisältö. Taustaa Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Moniresistentit bakteerit

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

PD-hoidon komplikaatiot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

Avohoidon antibiootit

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Antibioottien käyttö sairaalassa

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Resistenttien bakteerien

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Mikrobiresistenssitilastot 2017

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

VITEK2 -käyttökokemuksia

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti

Avoterveydenhuollon antibiootit

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

Transkriptio:

ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka

ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET Influenssa A/H1N1v 2009, sikainfluenssa Antibioottien oikea käyttö resistenssin kehittyminen oikea annostus kuinka pitkä kuuri profylaktinen mikrobilääkehoito ongelmamikrobit Ongelmallisia mikrobeja / resistenssiongelmia ESBL Gonokokki

Influenssapandemia pan demos = kaikki ihmiset Aivan uudentyyppinen influenssa A- virus, jota kohtaan väestössä ei ole immuniteettia Virus leviää helposti ihmisestä toiseen ja yhteisöstä toiseen Kuolemat Sairaalahoitoon joutuvat Kuolemat Sairaalahoitoon joutuvat Kliininen infektio Kliininen infektio Oireettomat Kausi-influenssa Oireettomat infektiot Pandemia

Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H1N1 H2N2 H1N1 H3N8 H3N2 H1N1v 1895 1905 1915 1925 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2010 2015 1889 Venäläinen influenssa H2N2 1900 Vanha Hong Kong-influenssa H3N8 1918 Espanjan tauti H1N1 1957 Aasialainen influenssa H2N2 1968 Hong Konginfluenssa H3N2 2009 Uusi influenssa H1N1v Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit H7 1980 H9 * H5 1999 1997 2003 1996 2002 1955 1965 1975 1985 1995 2005 Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space ba

Pneumonia ja hengityksen vajaatoiminta H1N1v-tapauksissa Meksikossa Perez-Padilla et al. NEJM 2009 18 virologisesti verifioitua H1N1v-pneumoniaa noin kuukauden aikana keväällä 2009 National Institute of Respiratory Diseases-yksikössä Mexico City:ssä 98 sairaalapotilaalla 29 % alle 15-vuotiaita, 61 % eli suurin ryhmä 16-49 - vuotiaita, ja vain 11 % yli 50-vuotiaita 89 %:lla elämänsä ensimmäinen sairaalahoito 67 % tarvitsi respiraattorihoitoa 39 % kuoli Kukaan ei ollut saanut oseltamiviiria 4 vrk sisällä oireiden alusta

H1N1-infektio ja raskaus (Jamiesson et al. Lancet 2009 ) Amerikkalainen vertaileva tutkimus IV-V/09 34 raskaana olevaa H1N1-potilasta, joita verrattiin muuhun väestöön 11/34 (32 %) raskaana olevista joutui sairaalaan, mikä oli nelinkertainen määrä väestön muihin H1N1:iin verrattuna Kuudella sairaalaan joutuneista raskaana olevista pneumonia ja heistä yksi kuoli Tämän sarjan lisäksi USA:ssa IV-VI/09 aikana raportoitiin 45 H1N1-kuolemaa, joista 6 ( 13 % ) oli raskaana eli selvä yliedustus Varhaista oseltamiviirin aloitusta suositellaan raskaana oleville H1N1-potilaille

Väestön tartuntojen vähentämisen tavoite Viivytetään epidemiaa ja madalletaan sen huippua Terveyspalvelujen huippukuormitusta lievennetään ja vähennetään uhkaa Mahdollisesti vähennetään tapausten kokonaismäärää Ostetaan aikaa Ei torjuta Tapauksia päivittäin Torjutaan Päiviä ensimmäisestä tapauksesta Based on an original graph developed by the US CDC, Atlanta, through ECDC Animated slide: Press space bar

H1N1v-virusinfektion yleisimmät oireet 642 amerikkalaista tapausta (NEJM 7.5.09) Ylähengitystieinfektion oireet (~100%) Yskä 94% Kuume 92% Kurkkukipu 66% Suolisto-oireet (38%) Oksentelu 25% Ripuli 25% Sairaalahoito 9% Pneumonia 3 % Tehohoito 2% Kuolleisuus 0,3%

Keinoja vähentää antibioottiresistenssiä tarpeeton käyttö minimoitava etenkin eläinten kasvun lisäämiskäyttö hyvä sairaalahygienia riittävästi henkilökuntaa sairaaloihin hyvät eristystilat rokotukset mahdollisesti joillekin bakteereille pneumokokki päiväkotiryhmien pienentäminen mikrobilääkkeiden oikea annostus ja käyttö uudet mikrobilääkkeet

Mikrobilääkeresistenssin synty 1. Olemassa olevan resistentin kannan yleistyminen (MRSA, ESBL, VRE jne) sairaalahygienia merkittävin leviämisen estossa paikallisesti päiväkodit avohoidossa resistenssin hautomoja antibioottipaine lisää mitä enemmän antibiootteja käytetään sitä enemmän yhteisössä resistenssiä liian matala lääkevaikutus antaa kasvuedun herkkyydeltään alentuneelle bakteerikannalle 2. Resistenssin syntyminen mikrobilääkityksen aikana (esim. uusi mutaatio) liian matala lääkeainepitoisuus väärä annostelu lääke ei pääse infektiopaikalle paise, nestekertymä pitkä antibioottihoito 3. Plasmidivälitteinen resistenssi sattumanvaraisempi, bakteerikontaktiin perustuva lääkehoidolla vähemmän merkitystä? Livermore D, Lancet Infect Dis 2005;5:450

Infektion aiheuttavassa bakteeripopulaatiossa usein lääkeherkkyydeltään erilaisia kantoja Lääkepitoisuus, joka estää vain herkän bakteerin kasvun Villi bakteeripopulaatio kuolee nopeasti Herkkyydeltään alentunut bakteeripopulaatio kykenee lisääntymään Resistentin bakteerin määrä voi kasvaa räjähdyksenomaisesti Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2:289

Liian pieni mikrobilääkevaikutus voi johtaa resistenssin kehittymiseen hoidon aikana 143 äkillisesti hengitystie-infektioon sairastunutta 73 % hengityskoneeseen Jos lääkevaikutus jäi pieneksi (AUC/MIC < 100) alussa herkkä bakteerikanta muuttui resistentiksi 25 % kannoista muuttui resistentiksi herkimmin Pseudomonas aeruginosa (42 %) siprofloksasiini monoterapiassa kaikki 10 kantaa usein myös gram-negatiiviset sauvat ( 27 %) AUC/MIC > 100 AUC/MIC < 100

Mikrobilääke Infektion aiheuttanut bakteeri Normaali bakteeri floora iho suoli limakalvot Vaikutus kestää jopa 1 vuoden

Vaikuttavatko mikrobilääkkeet bakteeriin samalla tavalla? Mikrobiologinen jako 1. Bakterisidinen 2. Bakteriostaattinen yleensä merkityksetön jako ei antagonismia käytännössä neutropeenisillä ja bakteremiassa mielummin bakterisidinen Farmakokineettinen- Farmakodynaaminen (PK- PD) jako 1. Lääkepitoisuudesta riippuva teho (huippu) 2. Ajasta riippuva teho (Aika > MIC) 3. Sekamuoto (Lääkepitoisuudesta riippumaton, AUC/MIC kuvastaa tehoa)

Tärkeimmät bakteerilääkeryhmät Beta-laktaamit penisilliinit piperasilliini (+tatsobaktaami) ampisilliini kefalosporiinit kefaleksiini kefuroksiimi keftriaksoni + muut karbapeneemit (meropeneemi, imipeneemi, ertapeneemi) atstreonaami Fluorokinolonit siprofloksasiini, levofloksasiini, moksifloksasiini Glykopeptidit vankomysiini, teikoplaniini Aminoglykosidit tobramysiini, netilmysiini, amikasiini Klindamysiini Metronidatsoli Makrolidit ja ketolidi erytromysiini, roksitromysiini, atsitromysiini, klaritromysiini, telitromysiini Tetrasykliinit Sulfonamidit

1. LÄÄKEPITOISUUDESTA RIIPPUVA TEHO (Bakteerin tappo) Aminoglykosidit, fluorokinolonit, metronidatsoli Pitoisuuden noustessa teho kasvaa maksimiteho yleensä 4-5 x MIC Suuri kerta-annos Harva annostelu Annoksen lasku: sama annos - annosväli pidentyy Nopea infuusio nestevolyymi ja toksisuus - yleensä 20-30 min infuusio valvottava, ei saa pitkittää Craig CID 1998;26:1, Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2:289

Pseudomonas aeruginosa bakteremia 38 potilasta, retrospektiivinen analyysi Mitatut aminoglykosidipitoisuudet, muut populaatiofarmakokineettinen analyysi Huippu/MIC suhde ennusti paranemisen p=0.017 logistinen regressioanalyysi Huippu/MIC tavoite >8 Korkea aminoglykosidi ja siprofloksasiini annos Zelenitsky SA ym JAC 2003;52;668

2. AJASTA RIIPPUVA BAKTEERIEN TAPPO Teho katoaa jos pitoisuus laskee liian alas Penisilliinit, kefalosporiinit, karbapeneemit, vankomysiini Lääke tehoaa vain, jos vaikutuspaikalla pitoisuus > MIC Korkeampi pitoisuus ei lisää tehoa bakteriostaattinen vaikutus T > MIC 30-40 % tehokkain bakteeritappo T > MIC 60-70 % Tiuha annostelu tai hidas - jatkuva infuusio tehokkaimmat Infuusion anto hitaasti kaikille beeta-laktaameille Annosmuutoksissa annoksen pienennys, annosväli ennallaan Craig CID 1998;26:1, Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2:289

Pitkä beeta-laktaamiantibiootin infuusio parantaa ennustetta vaikeissa infektioissa Piperasilliini-tatsobaktaami Pseudomonas aeruginosa infektioissa (3.375 g x 3) Lodise et al. CID 2007;44:357 n= 194 14 pv kuolleisuus Sairaalahoito (pv) 30 min infuusio 32 % p=0.04 38 p=0.02 4 tunnin infuusio 12 % 21 Meropeneemi hengityskonehoitoon liittyvässä keuhkokuumeessa Lorente et al. Ann Pharmacother 2006;40:219 1g x 3 / 30 min 1 g x 3 jatkuva inf. parantuneet 60 % 90 % p < 0.001 OR 6.44 (1.97-21.05)

F i n r e s 2 0 0 7 S t r e p t o c o c c u s p n e u m o n i a e 25 20 15 % R 10 5 0 P e n (R) P e n (I + R) E r y T c y C l i S x T F i R e - F i n n i s h S t u d y G r o u p f o r A n t i m i c r o b i a l R e s i s t a n c e 1988-90 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Antti Hakanen, Jari Jalava

Suomi / Invasiiviset pneumokokit + makrolidiresistenssi Rantala et al. Suomen Lääkärilehti 21-22/2004

Onko beeta-laktaamien kahdesti päivässä annostelu resistenssiriski? Beetalaktaamien teho riippuu ajasta, jonka lääkepitoisuus ylittää MIC:n tehon edellytys T>MIC > 40 % annosvälistä maksimivaikutus jos T > MIC 60 % T > MIC alle 40 % resistenttien pneumokokkien kasvu voimakasta in vitro (Odenholt et al 2003;47:518) eläinmalleissa (Knudsen JD ym, AAC 2003;47:2499) Resistenssin kehittymisen estämiseksi koko bakteeripopulaatio tuhottava Pneumokokin läpilyöntibakteremiat liittyivät liian harvaan betalaktaamin annosteluun (Van Kerkhoven et al JAC 2003;51:691-) Kahdesti päivässä annosteltu penisilliini tai kefalosporiini ei tehoa herkkyydeltään alentuneeseen pneumokokkikantaan

Laiskuudella allikkkoon? Beta-laktaamien kahdesti päivässä annostelulla resistenssin kasvu pneumokokki etulinjassa Harva annostelu voi johtaa hoidon epäonnistumiseen Hoidon alkuvaiheessa annostelu tiuhaan 3-4 kertaa päivässä Bakteerimäärän pienentyessä annoksen unohdus vähemmän riskialtis Reseptiin 3 tai 4 kertaa päivässä?

Kuinka pitkä antibioottikuurin tulisi olla?

Kuinka pitkä antibioottikuurin tulisi olla? Vain harvoissa infektioissa hoidon pituus tutkittu tuberkuloosi kuukausia hengitystie-infektiot 7-10 päivää yleisenä oletuksena Mitä pidempi kuuri, sitä suurempi antibiootin selektiopaine pitkä hoito = resistenssin riski suurempi Lyhyempiä kuureja lievän keuhkokuumeen hoidossa tutkittu fluorokinolonit 5 päivää telitromysiini 5 päivää amoksisilliini 3 pv = 8 pv Moussaoui el R ym, BMJ 2007 Don t keep taking the tablets? Lambert HP, Lancet 1999;354:943

Antibioottikuurin pituus sovellettava infektion ja potilaan mukaan Lyhyt antibioottikuuri Perusterve potilas Lievä infektio Suuri spontaani paranemistaipumus Ei riskiä bakteerin kantajuudesta angiina? Pitkä antibioottikuuri vaikea infektio hankalasti saavutettava infektiokohde paise, runsas eritteen tuotto esim. hengitysteissä resistentti bakteeri heikentyneet puolustusmekanismit perustaudin vuoksi infektion uusiutuminen kohtalokas

Antibioottikuurin lopetus kun pillereitä alkaa unohtua?

Profylaktinen mikrobilääkehoito Lääkkeen valinta todennäköisimmät aiheuttajamikrobit mitkä mikrobit aiheuttaneet infektioita ja niiden herkkyys millä hoidetaan läpitulleet infektiot profylaktinen lääke hukataan Onko lääkkeetön vaihtoehto? virtsatie-infektioissa metenamiinihippuraatti karpalomehu paikallinen estrogeenihoito Matalat lääkepitoisuudet johtavat helpommin resistenssiin täysi lääkeannos (annos ja annostelutiheys)

Ongelmamikrobit Jos et osaa lausua bakteerin nimeä konsultoi! Gram-positiiviset MRSA, metisilliini-resistentti Staphylococcus aureus Enterokokit (E. fecalis, E. faecium) Gram-negatiiviset Pseudomonas aeruginosa ESBL-kannat (E. Coli, Klebsiella pneumoniae) (Stenotrophomonas) Kehittävät hoidon aikana usein resistenssin turha/väärä lääkitys vie hoitomahdollisuudet jatkossa usein katettava kahdella lääkkeellä Staphylococcus epidermidis tai muu koagulaasinegatiivinen stafylokokki pinta-näyteissä tai virtsassa ei juuri koskaan merkityksellinen vierasesine-infektiot

Mikrobilääkityksen käytön periaatteita Aina täysi lääkeannos Ammu lujaa ja lyhyesti matalat profylaktiset lääkehoidot mahdollistavat resistenssin kehittymisen / selekoitumisen riittävä annostelutiheys vältä huonosti imeytyviä tai heikkotehoisia mikrobilääkkeitä Alussa riittävä lääkeannos tärkein bakteerimäärä suurin Kuurien kesto lyhenemässä esim. fluorokinoloni / telitromysiini pneumoniaan 7 pv kun lääkeannokset unohtuvat, kuurin lopetus? Pidempi kuuri jos vaikea infektio hankalasti saavutettava infektiokohde paise, runsas eritteen tuotto esim. hengitysteissä resistentti bakteeri heikentyneet puolustusmekanismit perustaudin vuoksi infektion uusiutuminen kohtalokas

Lisätietoa Finska Läkaresällskapets Handlingar 1/2006: Infektionssjukdomar http://www.kulturfonden.fi/fls/fls_handling.html Suomen Sairaalahygienialehti 2006;24:171-177 www.terveysportti.fi

Extended Spectrum Beta-lactamases ESBL Tärkein gram negatiivisten bakteerien resistenssimekanismi beetalaktaamiantibiootteja kohtaan ESBL hydrolysoi kaikki beeta-laktaamit paitsi karbapeneemit Hoidon epäonnistuminen kefalosporiineilla 3 merkittävintä ryhmää: TEM, SHV, CTX-M Kannat yleensä moniresistenttejä Sulfa-trimetopriimi tetrasykliinit aminoglykosidit fluorokinolonit E. coli and Klebsiella lajit tavallisimmat Pitout & Laupland, Lancet Infect Dis 2008;8:159

ESBL:n kahdet kasvot CTX-M E. coli VTI, (bakteremia, gastroenteriitti) Korkea ko-resistenssi Yleensä ei klonaalinen, epidemioita kuvattu Riskitekijät: toistuvat VTI, aiemmat antibioottihoidot, sairaalahoito, pitkäaikaishoito, diabetes SHV, TEM Klebsiella spp Sairaala-alkuisia Hengitystie-, vatsan-, verenkierron infektiot Korkea ko-resistenssi Yleensä klonaalinen Riskitekijät: Pitkä sairaalahoito, tehohoito, intubaatio, virtsa- tai valtimokatetri, aiempi Ab Pitout & Laupland, Lancet Infect Dis 2008;8:159

ESBL among E. coli in Europe EARS 2007

ESBL among Klebsiella spp. in Europe EARS 2007

ESBL in Helsinki area population 1.3 million Urine Wound Blood Other 600 500 400 388 432 390 470 496 300 298 329 200 100 0 125 55 3 4 14 1 2 8 6 10 86 35 42 38 36 35 1916 25 28 26 38 24 32 20 19 25 94 68 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 10.8.09 16 17

ESBL in Helsinki area in different types of hospitals 700 600 612 630 500 400 300 357 467 347 515 330 482 282 356 239 414 200 100 0 2 2 6 138 96 73 25 22 33 179 48 58 87 82 94 171 151 111 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 10.8.2009 Univ. Hosp. Helsinki City Hosp. Surrounding hosp.

Number of new cases 300 250 200 150 100 50 0 E. coli ESBL in Huslab material 2004 2008, Number of new cases by age categories 0-20 21-40 41-60 61-80 81- Age group 100 2004 2005 2006 2007 2008 Martti Vaara, March 3, 2009

E. coli lääkeherkkyydet koko Suomesssa

30 years old female No known history of urinary tract infections Seeks medical care for lower back pain UTI suspected, some findings in the urinary sediment treated with pivmecillinam 200 mg 3 times daily for 7 days Relief of symptoms almost at once after start of medication E. coli with ESBL production in urinary culture Resistant to cefuroxime, mecillinam, ciprofloxacin, tobramycin, trimethoprim, sulpha-trimetoprim Sensitive to imipenem, nitrofurantoin Ultrasound shows 100 ml urinary residual but no other abnormalities Further treatment and investigations asked from an ID physician repeated urinary cultures gynecological examination to reveal reason for urinary residual reservation of nitrofurantoin for possible further lower UTI s UTI s always diagnosed with bacterial culture cranberry juice recommended if repeated infections + residual consider metenamine hippurate Complicated UTI s treated with a carbapenem in the future

Treatment options for uncomplicated UTIs caused by ESBL strains Amoxycillin-clavulanate, trimetoprim-sulpha or fluoroquinolones can be used if the strain is sensitive 1) Fosfomycin tromethamole affects peptidoglycan synthesis on the cell wall resistance development rapidly in vitro, seldom in clinical setting MIC < 64 mg/l sensitive concentration-dependent activity high urinary concentrations peak 1 000-4 000 mg/l remain > 100 mg/l for 30-40 hours given as one 3 g dose 0.3 % of ESBL E. coli strains and 7.2 % of ESBL K. pneumoniae strains were resistant in Spain Garau J, CMI 2008;14 Suppl 1:198

Treatment options for uncomplicated UTIs caused by ESBL strains 2) Nitrofurantoin 95 % of outpatient E. coli strains sensitive (Schito GC et al, Int J Antimicrob Agents 2009, e-pub) Concentrations in urine high 50-250 mg/l MIC < 32 mg/l sensitive Concentrations in serum undetectable should not be used for pyelonephritis Chromosomal and plasmide mediated resistance described No effect on Proteus, Providencia, Morganella, Serratia, Acinetobacter, Pseudomonas spp. Mostly resistance among Enterobacter spp. and Klebsiella spp. risk for allergic pneumonitis Garau J, CMI 2008;14 Suppl 1:198

Treatment options for uncomplicated UTIs caused by ESBL strains 3) Pivmecillinam? High urinary concentrations in vitro activity against some ESBL producers MIC s increase with higher inoculum Inoculum effect counteracted by clavulanate No clinical data Thomas K, JAC 2005;57:367

Tippurin ensilinjan hoito on keftriaksoni 500 mg 1 g x 1 im/iv

Keskustelu