Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1"

Transkriptio

1 Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1

2 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys moniresistentti mikrobi, sisältää mm MRSA,VRE, KPC jne. ESBL-mikrobi=extended spectrum betalacatamase=mikrobikanta, joka tuottaa laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava: hajottaa penisilliinejä, kefalosporiineja, monobaktaameja. KPC= Klebsiella pneumoniae carbapenemase =karbapeneemeja hajoittavat Klebsiella pneumoniae-bakteerien estyymit: ESBL ominaisuuksien lisäksi hajottavat myös meropeneemiä, imipeneemi/silastiinia, ertapeneemiä ja doripeneemiä MIRE =Meropeneemi, imipeneemi/silastiini resistentti, karbapenemaasia muodostava gramnegatiivinen enterobakteerisauva, HUS:n potilasjärjestelmässä oleva lyhenne, joka ohjaa noudattamaan sairaanhoitopiirin asiaan koskevaa sairaalahygieenistä ohjeistusta TRPA=Tobramysiinille resistentti Pseudomonas aeruginosa=usein moniresistentti pseudomonas, jonka lyhenne tulee yhden aminoglykosidin (tobramysiini) resistenssiominaisuuden perusteella, lyhenne käytössä ainakin joissakin Suomen sairaanhoitopiireissä. Oikeampi termi olisi M(D)RPA MDR=MR=multidrug resistant=moniresistentti mikrobi; lyhenteeseen usein yhdistetään vielä kyseisenmikrobin alkukirjaimet (ks. esim MDRPA) M(D)RPA=Multidrug resistant Pseudomonas aeruginosa= moniresistentti Pseudomonas aeruginosa. Määritelmä vaihtelee eri tutkimuksissa, mutta EARSS mm käyttää kriteerinä sitä, että kannan tulee olla vähintään kolmelle viidestä (keftasidiimi, piperasilliinitatsobaktaami, meropeneemi tai imipeneemi, aminoglykosidi, kinoloni) mikrobilääkeryhmän lääkkeelle vastustuskykyinen. M(D)RAB=Multidrug resistant Acinetobacter baumannii=moniresistentti acinetobacter baumannii =M(D)RAci=MDRAki HRMO=highly resistant gram-negative nonfermenters= moniresistentti gram negatiivinen nonfermentoiva bakteeri, joihin kuuluvat mm. pseudomonas-lajit, Stenotrophomonas maltophilia ja akinetobakteeri-lajit. 2

3 Medline julkaisujen määrä vuosittain 2000 luvulla MRSA ESBL MDR Pseudomonas MDR Aci

4 Medline julkaisujen vuosittainen määrä 2000-luvulla: KPC

5 Staphylococcus aureus ja MRSA Staphylococcus aureus on yleinen iho ja pehmytosainfektioiden aiheuttaja haavainfektiot syvät paiseet vierasesineinfektiot, endokardiitit jne. toiseksi yleisin bakteremioiden aiheuttaja Suomessa, yli 1000 tapausta/vuosi tekee helposti syviä paiseita vaatii aina 2-6 viikon iv antibioottihoidon suurin osa avohoitoinfekioita MRSA infektiot kuten herkälläkin Staph. aureuksella hoito vaikeampaa: penisilliinit, kefalosporiinit tai karbapeneemit eivät pure usein sairaalainfektioita, mutta avohoitoinfektioiden määrä lisääntymässä maailmalla esiintyy hankalia avohoitokantoja, joihin liittyy korkea kuolleisuus esim. keuhkokuumeeseen muuten terveiden lasten ja nuorten parissa (ns. PVL positiiviset MRSA-kannat) 5

6 MRSA löydökset HUS ja muu Suomi * HUS Muu Suomi *Lähde:THL

7 Syvien MRSA infektioiden esiintyminen Euroopassa (Lähde EARSS 2008) 7

8 Staphylococcus aureus vs MRSA-Bakteremia 2008 Suomessa oli 1259 Stafylococcus aureus bakteremiaa (lähde THL tartuntataudit Suomessa) Staphylococcus aureus bakteremian kuolleisuus on noin 20 % 250 kuollutta /vuosi (arvio) MRSA bakteremiaan liittyy 1.93x kuolleisuus verrattuna herkkään aureukseen 23,4 % vs 36,4 %( Cosgrove et al 2003 CID) Clagary MRSA kuolleisuus 39 %, MSSA 24 % (Laupland K ym CID 2008;198:336) Jos MRSA endeeminen, kuten Englannissa n. 50 % MRSA kantoja Arvio MRSA:n yleistyminen johtaisi noin 100 lisäpotilaan menehtymiseen pelkästään bakteremioihin Suomessa vuodessa +muut MRSA infektiot Onneksi MRSA bakteremioita Suomessa on ollut vuosittain alle /1259 St Aureus bakteremiaa (3 %) 16 Pirkanmaa, 10 HUS 8

9 800 ESBL HUS- alueella vuosittain

10 ESBL (Extended Spectrum BetaLactamase) E.coli, Klebsiella ja Proteus bakteerien kantoja Kirjallisuudessa kuvattu yli 300 ESBL varianttia Tuottavat beetalaktaameja hajoittavia entsyymejä tekevät tehottomiksi antibiooteiksi penisilliinit (mm. piperasilliini/tatsobaktaami) kefalosporiinit (kefuroksiimi, keftatsidiimi, keftriaksoni, jne) monobaktaamit (atstreonaami) Usein myös muille kuin beeta-laktaameille resistenttejä, lähes aina siprofloksasiinille resistenttejä 10

11 E.coli: Invasiivisten kantojen herkkyys 3 polven kefalosporiineille Euroopassa 2008 (Lähde EARSS 2008) 11

12 ESBL (Extended Spectrum BetaLactamase) Erityisesti ollut viime aikoihin asti HUS alueen ongelma nopeasti yleistymässä myös muualla Suomessa Virtsalöydösten osuus suuri: noin %, muut märkäviljelyt, haavat, uloste, 30 bakteremiaa 2009 HUS.ssa E.coli hallitsee kantoja noin 90 %, Klebsiella n. 10 % Etelä-Suomen kannat muodostavat pääosin CTX-M tyyppistä entsyymiä Karbapemeemit tehoavat yleensä kalliita iv käyttö ertapeneemiä iv. joudutaan käyttämään tavallisissa virtsatieinfektioissa Tigesykliini yleensä tehoaa Seuraava resistenssiaskel jo meneillään: KPC karbapeneemi resistentti Klebsiella pneumoniae 2007 invasiivista KP kannoista Suomessa 0 %, Kreikassa 45.9 % 12

13 ESBL:n merkitys potilaan ennusteeseen ja kustannuksiin ESBL bakteremia kuolleisuus (28 vrk) on HUS alueella ollut 2000 luvulla 17 % E.coli sairaalabakteremia kuolleisuus HYKS:sssä on ollut 12.4 % Meta-analyysissä kuolleisuus ESBL bakteremioissa on ollut noin 2 kertainen verrattuna non-esbl bakteremioissa 1 39 % vs 20 % viive tehokkaan hoidon aloittamiseen on ollut 5.6 ( ) kertainen ESBL bakteremioissa Syvä ESBL infektio pidentää sairaalahoidon kestoa noin 10 vuorokaudella herkkään kantaan verrattuna lisäkustannus noin $ USA:ssa 2 Tehohoidossa saadun ESBL bakteremian tehokas hoito myöhästyy useammin ESBL (OR 9.17: ), varhaisen kuoleman riski kasvaa (OR 3.93 : ), pitkäaikaiskuolleisuudessa ei ollut eroja (pieni aineisto 16 ESBL pt) 3 1 Schwaber MJ, Carmeli Y JAC 2007;60;913-20) 2 Lee SY ym Infect Control Hosp Epidemiol 2006;27: ) 3 Cordery RJ ym JHI 2008;68:

14 ESBL-Extended spectrum betalactamase ESBL-kantajat eristetään teho-osastolla koko hoitojakson ajan. ESBL-hälytys! ESBL-kantajat, jotka tahraavat eritteillään (haavat, trakeaeritteet) eristetään myös vuodeosastolla Yksityiskohtaisemmat ohjeet sairaanhoitopiireissä esim. HUS Sairaalahygieniakansio 5.9 ESBL- KANTAJIEN ERISTYS 14

15 ESBL: mistä näitä kantoja oikein tulee ESBL bakteremialle riskitekijöitä ovat ainakin 1 hankittu sairaaloissa (laitoksissa) aiempi sairaalahoito virtsateiden katetrisaatio aiempi beetalaktaamihoito Sairaalan ulkopuolella havaittujen ESBL infektioiden riskitekijöitä 2 hiljattainen antibioottien käyttö pitkäaikaislaitoksen asukki sairaalahoito lähiaikoina >65 v ikä, mies ESBL kantoja on löytynyt myös ravinnosta ja eläintiloilta siipikarjan liha 27 %, lampaanliha 7 %, nauta 7 (Tunisia) 3 saksalainen gulassi Tanskasta 4 vähittäiskaupan kanasta Sevillassa (67 %), Pittsburgh 85 % 5 eläinten ulosteesta porsaat (2%),nauta (3 %),kyyhky 3 %: Hong Kong 6 siipikarja, sika, kanifarmeilta Kataloniasta 7 1 Ortega M ym. JAC 2009;63: Ben-Ami R ym CID 2009;49: Ben Slama K ym In J Food Microbiol 2010;137: , 4 Bogø Jensen L ym JAC Doi Y ym Clin Microbiol Infect 2010;16: Duan RS ym. Microbial Drug Resistance 2006;12: Blanc V ym Vet Microbiol 2006;118:

16 Resistenssin evoluutio: ESBL:stä CRE:hen CRE=Carbapenem resistant enterobacteriaceae (Klebsiella pneumoniae. E.coli jne)( MIRE) tärkein mekanismi on näiden enterobakteerikantojen kyky tuottaa karbapenemaaseja seriini betalaktamaasi KPC, metallo-betalaktamaasi VIM nämä geenit usein plasmideissa siirtyvät nopeasti bakteerista toiseen, joskus jopa bakteerikannasta toiseen moniresistenttejä kantoja (MDR, jopa XDR) KPC= Klebsiella pneumoniae carbapenemase karbapeneemeja hajoittavat Klebsiella pneumoniae-bakteerien entsyymit ESBL ominaisuuksien lisäksi hajottavat myös meropeneemiä, imipeneemi/silastiinia, ertapeneemiä ja doripeneemiä voivat olla rutiinitestauksessa herkkiä imipeneemille/meropeneemille Alunperin ensimmäiset kuvaukset kannoista USA itärannikolta, sen jälkeen Israel, Kreikka, Italia, UK, jne. jne Suomessa ensimmäiset kannat kuvattu viime kesänä yhteensä 4 potilasta Kreeta, Italia, Texas ja Keravan tk vuodeosasto Nopeasti yleistyvä resistenssikehitys: Kreikka 2001 < 1% karbapeneemiresistenttejä % vuodeosastoilla, 60 % teho-osastoilla 16

17 Mitä KPC-infektioista tiedetään Kreikkalaisessa yliopistosairaalassa leviäminen syyskuu 2007-toukokuu kolonisoitunutta tai infektioitunutta potilasta 34 teho-osasto, 16 muilla osastoilla lähes 60 % sai tartunnan teho-osastolla n. 3/4 kolonisaatioita teho-osastolla totaalikuolleisuus lähes 60 %, lisäkuolleisuus n 20 % Hoitovaihtoehdot vähissä tigesykliini, kolistiini, fosfomysiini 17

18 Klebsiella pneumoniae: karbapeneemeille resistentit invasiivisten infektioiden osuus Euroopassa 2008 (lähde EARSS raportti 2008) 18

19 Pseudomonas aeruginosa-bakteerin liittyvät ongelmat Pseudomonas on yleinen gram-negatiivinen bakteeri Tavallinen löydös jalkahaavoissa, katetrivirtsoissa, limakalvoilla Herkimmätkin kannat varsin resistenttejä keftatsidiimi, kefepiimi, imipeneemi, meropeneemi, piperasilliini-tatsobaktaami ja siprofloksasiini tehoavat herkkiin kantoihin Lisääntyy suolistossa esim. antibioottihoidon aikana Kehittää pitkien antibioottihoitojen aikana vastustuskykyisyyttä 19

20 Pseudomonas aeruginosa-bakteerin liittyvät ongelmat Pystyy elämään niukoissakin olosuhteissa, esim. vesijohdoissa, suihkunpäissä, kosteissa paikoissa Leviää herkästi potilaasta toiseen Terveille ei aiheuta koskaan ongelmia Infektiot hankala hoitaa: luutulehdukset haavainfektiot, selluliitit vierasesinetulehdukset keuhkokuume bakteremiat Bakteremiat iskevät heikkoon potilaaseen kuolleisuus korkea % SIRO aineistossa 28 vrk:n kuolleisuus / % (toiseksi korkein C.albicansin jälkeen) resistenssin yleistyminen lisää bakteremian kuolleisuutta 20

21 Pseudomonas aeruginosa-bakteeriin liittyvät ongelmat Vastustuskykyisyyden takia ollaan huolissaan M(D)RPA =multiresistentti Pseudomonas aeruginosa käytännössä resistentti aina siprofloksasiinille muutaman viime vuoden aikana lisääntyvästi kantoja, jotka resistenttejä muillekin antibiooteille, esim. Beetalaktaameille( keftatsidiimi, meropeneemi, piperasilliini-tatsobaktaami) hoito-ongelma luutulehduksissa, vierasesineinfektioissa, hematologisilla potilailla Vierasesineistä, esim. virtsakatetreista ei yleensä Pseudomonasta saa häädettyä vain oireisen infektion hoito katetrien saneeraus Bakteremiaa hoidetaan kahdella tehokkaalla antibiootilla jos mahdollista 21

22 Miksi teho-osastoilla Pseudomonas on merkittävä Dynaaminen bakteeri, joka kehittää nopeasti resistenssiä tavallisimmin permeabiliteettimuutoksista johtuvaa MDR effluksi pumppumekanismeja beetalaktamaaseja ja metallo-beetalaktamaaseja lisääntyvässä määrin (vrt ESBL, KPC) Viihtyy kroonisissa haavoissa diabeetikot, iskeemiset haavat, krooniset vuotavat korvat vaurioituneissa keuhkoissa kystinen fibroosi, COPD biofilmit CV-katetrit, virtsakateterit, cystofix, vierasesineet vähään mutta kosteaan tyytyväinen mikrobi vesijohtovedet, kostuttajat jne. (huom kuolee kuivassa herkästi) Teho-osastolla imipeneemiresistentit kannat olivat potilailla 1 lähtöisin toisista potilaista 30 % kehittyi 20%.lla endogeenisestä herkästä Pseudomonaksesta Imipeneemireistenssi lisää teho-osaston potilaiden kuolleisuutta 2 sairaalakuolleisuus 49 % vs 33 kontrolleilla 1 Johnson JK ym CID 2009;200: Guilheme HC ym J Crit Care 2009;24:625e9-625e14 22

23 Pseudomonas aeruginosa: invasiivisten karbapeneemeille resistenttien kantojen osuus (Lähde EARSS 2008) 23

24 Norjalainen epidemia: Dent-O-Sept (Iversen et al CID 2007:44 ; ) Antiseptinen ei-steriili, kertakäyttöinen puikko suun puhdistukseen huomattava osa käytöstä liittyi hengityskonehoitoon Suurin koskaan havaittu Pseudomonas aeruginosa epidemia Norjassa talvella varmistettu tapausta, 24 sairaalaa 39 sepsistä kuolleisuus 52 % 71 potilasta kuoli Kaikilla vakava perustauti Genotyypiltään identtiset kannat tuotantolaistoksessa, puikoissa ja potilaissa Valmistajalla mm. puutteelliset desinfektiokäytännöt, ei mikrobiologista seurantaa ja CE merkintää käytetty väärin 24

25 Akinetobakteerit Aerobinen, gramnegatiivinen sauva Ihon, gi-kanavan ja ylähengitysteiden normaaliflooraa Luonnossa yleisesti esiintyviä; maaperä ja vesi Voi säilyä pitkään sekä kuivassa että kosteassa ympäristössä Ei ole tarkka lämpötilasta tai ph:sta Aiheuttaa sairaalainfektioepidemioita 25

26 Akinetobakteerit Tavallisin laji A. baumannii Laajakirjoista ab-hoitoa saavilla kolonisoi nivusia, kainaloita ja varvasvälejä Aiheuttaa infektioita haavainfektioista septikemioihin Vaikeat sairaustilat, invasiiviset toimenpiteet ja antibioottien käyttö edistävät akinetobakteerin lisäntymistä 26

27 Akinetobakteerit A. baumannii kehittää antibioottiresistenssin nopeasti Resistenssin taustalla beetalaktamaasit, myös plasmidivälitteistä karbapenemaasia Multiresistentit kannat resistenttejä kefalosporiineille, kinoloneille, aminoglykosideille ja karbapeneemeille Kyky kiinnittyä epiteelin pinnalle; eradikaatio vaikeaa Multiresistentti A.baumannii yleistyvä ongelma sairaaloissa maailmanlaajuisesti Aiheuttaa sairaalainfektioita erityisesti teho- ja palovammayksiköissä Muutamat tutkimukset osoittavat lisääntyvän sairastavuuden, pitkittyvän tehohoidon tarpeen ja kuolleisuuden 27

28 Akinetobakteeri-infektioiden lähteet Bakteeri eristetään säännöllisesti sekä potilaista että sairaalaympäristöstä Kolonisoituneet/infektoituneet potilaat; iho, haavat, hengitystiet, gi- kanava Voi kolonisoida sairaalaympäristön tai sairaanhoitovälineet kontaminoituneet ventilaattorit ja kostuttajat patjat, tyynyt, sängynlaidat, näppäimistöt eristetty aerosoleista ja sairaalailmasta; leviäminen ilman välityksellä Transmissio potilaasta toiseen henkilökunnan käsien kautta Palovammapotilailla tavallinen ja hankala löydös palovammapotilaat herkkiä infektioille suojaavan ihon ja limakalvon menetyksen takia palanut kudos hyvä alusta mikrobien lisääntymiselle heikentynyt soluvälitteinen ja humoraalinen immuniteetti Ongelma myös Töölön sairaalan palovammaosastolla vuoteen 2002 saakka 28

29 Multiresistentti Akinetobakteeri palovammayksikössä Roberts SA et al.,journal of Hospit Infect,Jul 2001 levisi potilaista toisiin saman yksikön sisällä + muihin yksiköihin 3kk:n aikana ympäristö- ja työtekijänäytteet (kädet) kannat varmistettiin samaksi genotyypiksi pulssikenttägeelielektroforeesilla 15 potilasta sai tartunnan potilashuoneet olivat kontaminoituneet, samoin ovenkahvat mahdollisti hoitohenkilökunnan käsien kontaminoitumisen vielä käsihuuhteen annostelun jälkeen 2 työntekijää kolonisoitui, toinen vahvasti (suora potilaskontakti) eivät käyttäneet kloorheksidiini/alkoholi käsihuuhdetta koulutus käsihygieniasta ja kertaus infektioiden leviämisestä katkaisi epidemian 29

30 MDROs USA:ssa sotilassairaalassa (Weintrob AC ym Infect Control Hosp epidemiol 2010;31: ) ESBL tai MDRAci R 3/5 ab ryhmää: penisilliinit, kefalosporiinit, karbapeneemit, aminoglykosidit, fluorokinolonit 60 pt Irakista tai Afganistanista evakuoituja traumapotilaita, 60 muuta potilasta ei yhtään MDR Pseudomonasta Tullessa kolonisaatio MDRO kolonisaatio 23 % evakuoiduilla ja 8 % muilla RR MDRAci 10 kertainen ( ) ESBL 1.2 kertainen ( ) Yhtä lukuunottamatta kolonisaatio jatkui evakuoiduilla potilailla koko sairaalahoidon tai 8 viikkoa 77 %:lla kolonisaationäytteissä eikä kyse kliinisestä infektiosta 30

31 MDRAci ja potilaan ennuste 100 Akinetobakteeri bakteremiaa 1 Turkissa yhdessä keskuksessa vuoden aikana 14 vrk:n kuolleisuus 63 % kuolleisuus liittyi diabetekseen RR 1.68 x ( ) karbapeneemiresistenssiin RR 1.63x ( ) septiseen shokkiin RR 1.65x ( ) MDRAci (42) vs Non-MDRAci HAI (146) 2 MDR=3/7 ab ryhmää resistentti kirurginen teho-osasto (palovamma, trauma, kirurginen) VAP (n. 75 %), bakteremia (n.18 %), UTI ei eroja kuolleisuudessa 9.5 vs 15.8% 28 vrk ventilaattoripäivissä eroja 9.5 vrk vs 6.8 vrk 1) Metan G ym EJIM 2009;20: ) Daniels TL ym Infect control Hosp Epidemiol 2008;29:

32 Moniresistentit gram negatiiviset bakteeri teho-osastolla Lisääntyvä ongelma ja todellinen uhka KPC erityisesti Huonontavat potilaiden ennustetta Bakteerit ovat erilaisia potilasryhmät poikkeavat taudinaiheuttamiskyky poikkeaa kolonisaation mielipaikat vaihtelevat ympäristön kolonisaatiopaikat eri bakteereilla erilaisia Lukuisia eri resistenssimekanismeja plasmidivälitteiset karbapenemaasit mekanismit erityisenä huolenaiheena Uusia tehokkaita antobiootteja ei ole gram-negatiivisia bakteereita vastaan tulossa nopeasti tigesykliini (ei Pseudomonas) kolistiini, iv. fosfomysiini? 32

33 Moniresistentit gram negatiiviset bakteeri teho-osastolla Mahdollinen kantajuus: potilassiirrot Pohjoismaiden ulkopuolelta eristys (MRSA, moniresistentit gram negatiiviset sauvat) seulonnat HUS lab: Moniresistentit gramnegatiiviset sauvat, viljely MDRsVi sisältää AcinMDR, -ESBLVi, -MIREVi ja PseuMDR, Näytteenottopaikat uloste/rectum sivelynäyte, kosteat haavat, katetrivirtsa ja keinoilmatiepotilailta trakea Hälytys sairauskertomusjärjestelmässä HUS MIRE hälytys, karbapenemaasigeeni MIRE-hälytysmerkinnän lisäksi tällaista bakteeria tulee epäillä: 1. Jos potilas on ollut 3 kk:n sisällä sairaalahoidossa pohjoismaiden ulkopuolella yli 3 vuorokautta. 2. Jos potilaalta on eristetty karbapeneemiherkkyydeltään alentunut gramnegatiivinen sauvabakteeri ja viljelyvastauksen perässä lukee sairaalahygieenisesti merkittävä löydös. Muutoksia voi tulla nimityksiin, kriteereihin, näytteenottopaikkoihin jne. 33

34 Bad bugs-no drugs Resistentit kannat leviävät nopeasti maailman laajuisesti potilassiirrot matkailu ruoka sota, traumat Uusia lääkkeitä ei ole nopeasti tulossa Heikentävät hoitojen tuloksia Epidemiat kannattaa pysäyttää alkuunsa esim. Tampereen kirurgisen osaston Akinetobakteeri epidemia Mikrobiologiset menetelmät kehittyvät fenotyyppi vai genotyyppi Torjuntatoimien tehokkuudesta vielä epäselvyyksiä Käsihygienia keskeistä, mutta ainakin osalla näistä bakteereista ympäristön kolonisaatiolla merkitystä niput, kimput, nyytit (bundle) kuntoon älkää aina säästäkö siivouksesta Infektioturvallinen teho-osasto yhteistyötä tehoitoväen ja infektiotorjujien kesken Tutkimusta ja kansainvälistä konsensusta tarvitaan 34

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti

Lisätiedot

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi.

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien

Resistenttien bakteerien Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset

Lisätiedot

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta

Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta 17.9.2013 Mari Kanerva dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Hoitoon liittyvä infektio

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat

Lisätiedot

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositustyöryhmä: Suositustyöryhmän puheenjohtaja: Martti Vaara HUSLAB Vastaava

Lisätiedot

Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein?

Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein? Annatko antibiootin oikein? Resistenssin kehittyminen Annostelu Hoidon kesto Profylaktinen hoito MIKROBILÄÄKKEIDEN OIKEA KÄYTTÖ Hyvinkää 23.04.2015 Ongelmabakteerit Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien

Lisätiedot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP 8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)

Lisätiedot

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit

Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit INTO 2018, Infektioiden torjuntapäivät Infektioidentorjuntayksikkö Raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistentit mikrobit (MDR-mikrobit) MRSA (metisilliinille

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Tartuntatautien torjunta lainsäädännössä ja puhtauspalvelujen rooli terveydenhuollossa.

Tartuntatautien torjunta lainsäädännössä ja puhtauspalvelujen rooli terveydenhuollossa. Tartuntatautien torjunta lainsäädännössä ja puhtauspalvelujen rooli terveydenhuollossa. V-J Anttila 9.5.2019 Infektiolääkäri Osastonylilääkäri HUS/Infekrioidentorjuntayksikkö 9.5.2019 1 Tartuntatautilaki

Lisätiedot

A Toimintayksikön yleistiedot

A Toimintayksikön yleistiedot Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot 2017

Mikrobiresistenssitilastot 2017 Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi

Lisätiedot

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Ajankohtaista laboratorionäytteistä Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot