Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein?
|
|
- Maija Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Annatko antibiootin oikein? Resistenssin kehittyminen Annostelu Hoidon kesto Profylaktinen hoito MIKROBILÄÄKKEIDEN OIKEA KÄYTTÖ Hyvinkää Ongelmabakteerit Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka Keinoja vähentää antibioottiresistenssiä tarpeeton käyttö minimoitava etenkin eläinten kasvun edistäjinä hyvä sairaalahygienia riittävästi henkilökuntaa sairaaloihin hyvät eristystilat rokotukset mahdollisesti joillekin bakteereille pneumokokki päiväkotiryhmien pienentäminen mikrobilääkkeiden oikea annostus ja käyttö uudet mikrobilääkkeet Mikrobilääkeresistenssin synty 1. Olemassa olevan resistentin kannan yleistyminen (MRSA, ESBL, VRE jne) sairaalahygienia merkittävin leviämisen estossa paikallisesti päiväkodit avohoidossa resistenssin hautomoja antibioottipaine lisää mitä enemmän antibiootteja käytetään sitä enemmän yhteisössä resistenssiä liian matala lääkevaikutus antaa kasvuedun herkkyydeltään alentuneelle bakteerikannalle 2. Resistenssin syntyminen mikrobilääkityksen aikana (esim. uusi mutaatio) liian matala lääkeainepitoisuus väärä annostelu lääke ei pääse infektiopaikalle paise, nestekertymä pitkä antibioottihoito 3. Plasmidivälitteinen resistenssi sattumanvaraisempi, bakteerikontaktiin perustuva lääkehoidolla vähemmän merkitystä? Livermore D, Lancet Infect Dis 2005;5:450 Liian pieni mikrobilääkevaikutus voi johtaa resistenssin kehittymiseen hoidon aikana Mikrobilääke 143 äkillisesti hengitystie-infektioon sairastunutta 73 % hengityskoneeseen Jos lääkevaikutus jäi pieneksi (AUC/MIC < 100) alussa herkkä bakteerikanta muuttui resistentiksi 25 % kannoista muuttui resistentiksi herkimmin Pseudomonas aeruginosa (42 %) siprofloksasiini monoterapiassa kaikki 10 kantaa usein myös gram-negatiiviset sauvat ( 27 %) AUC/MIC > 100 Infektion aiheuttanut bakteeri Normaali bakteeri floora iho suoli limakalvot AUC/MIC < 100 Thomas JF ym, AAC 1998;42:521 Vaikutus kestää jopa 1 vuoden 1
2 MIKROBILÄÄKKEEN OIKEA ANNOSTELU Resistenssin todennäköisyys vähenee Potilaan paranemisen todennäköisyys kasvaa Mikrobilääkkeen haitat vähenevät Oikea annostelu huomioitava ja erilainen Hoidossa jatkuvasti oikea annos Toimenpideprofylaksissa lääkepitoisuus toimenpidehetkellä maksimissaan 1. LÄÄKEPITOISUUDESTA RIIPPUVA TEHO (Bakteerin tappo) Aminoglykosidit, fluorokinolonit, metronidatsoli Pitoisuuden noustessa teho kasvaa maksimiteho yleensä 4-5 (-10) x MIC Suuri kerta-annos Harva annostelu Annoksen lasku: sama annos - annosväli pidentyy annosvälit tuntia Nopea infuusio nestevolyymi ja toksisuus - yleensä min infuusio valvottava, ei saa pitkittää Craig CID 1998;26:1, Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2: AJASTA RIIPPUVA BAKTEERIEN TAPPO Teho katoaa jos pitoisuus laskee liian alas Penisilliinit, kefalosporiinit, karbapeneemit, vankomysiini Lääke tehoaa vain, jos vaikutuspaikalla pitoisuus > MIC Korkeampi pitoisuus (= suurempi annos) ei lisää tehoa bakteriostaattinen vaikutus T > MIC % tehokkain bakteeritappo T > MIC % Tiuha annostelu tai hidas - jatkuva infuusio tehokkaimmat Infuusion anto hitaasti kaikille beeta-laktaameille Annosmuutoksissa annoksen pienennys, annosväli ennallaan Craig CID 1998;26:1, Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2:289 Pitkä beeta-laktaamiantibiootin infuusio parantaa ennustetta vaikeissa infektioissa Piperasilliini-tatsobaktaami Pseudomonas aeruginosa infektioissa (3.375 g x 3) Lodise et al. CID 2007;44:357 APACHE > 17 n= pv kuolleisuus Sairaalahoito (pv) 30 min infuusio 32 % p= p= tunnin infuusio 12 % 21 jos APACHE < 17, ei eroa kuolleisuudessa Meropeneemi hengityskonehoitoon liittyvässä keuhkokuumeessa Lorente et al. Ann Pharmacother 2006;40:219 1g x 3 / 30 min 1 g x 3 jatkuva inf. parantuneet 60 % 90 % p < OR 6.44 ( ) HUS Apteekin uudet mikrobilääkeohjeet Lääkeaine + Lääkevalmisteen nimi Tavallisin annos Liuotus Infuusion suositeltu kesto. Jos mahdollisuus erityistilanteissa toisenlaiseen infuusioon/injektioon liuoksen säilyvyys ja huomioita myös erityislupavalmisteita HUS Apteekin uudet mikrobilääkeohjeet Penisilliinit, kefalosporiinit, karbapeneemit hidas tai jatkuva infuusio vähintään kymmenien minuuttien kestoinen mielellään tuntien kestoinen pitkä infuusio tärkein hoidon alkupäivinä ensimmäinen annos nopeammin hoito tehokkaasti käyntiin osastolla infuusio hitaasti, saa kestää tunteja valvontaosastoilla jatkuva infuusio ellei liuoksen säilyvyys estä muuttaa hoitokäytäntöjä ja rutiineja sovittelu pesujen, tutkimusten yms. kanssa liuotus suurempaan volyymiin, jos ei nesterajoitusta 250 ( 500) ml Vankomysiini vähintään 60 min infuusio lyhyessä infuusioreaktiot voi olla pidempikin Aminoglykosidit (tobramysiini, netilmysiini) noin 30 min infuusio, ei saa pitkittää 2
3 Mikrobilääkeprofylaksia kirurgiassa Puhtausluokka 1 ja 2 (puhtaat) leikkaukset, joissa vierasesine Puhtausluokka 3 (kontaminoitunut) tai luokka 4 (likainen) aina Infektion taustalla useimmiten potilaan omat mikrobit Tehokas, jos annetaan juuri ennen toimenpidettä viillon yhteydessä kudoksissa korkea antibioottipitoisuus ajoitus (60)-30 min ennen viiltoa suonen sisäisessä annossa kefuroksiimi annetaan reippaana infuusiona vankomysiini 1 tunnin infuusio, infuusio loppuu ennen leikkausta profylaksi suun kautta 1-2 tuntia ennen toimenpidettä Jos leikkaus pitkittyy, uusia annos viimeistään 4 tunnin kohdalla 2847 potilasta, PL1 ja 2 leikkaukset aikaisin, pre, -peri ja postoperatiivisesti annettu mikrobilääke: infektioriski 3.8%, 0.6%, 1.4% ja 3.3% Suurempi annos Pidempi annosväli? 25 S t r e p t o c o c c u s p n e u m o n i a e % R P e n (R) P e n (I + R) E r y F i R e - F i n n i s h S t u d y G r o u p f o r A n t i m i c r o b i a l R e s i s t a n c e S t r e p t o c o c c u s p n e u m o n i a e % R T c y C l i S x T F i R e - F i n n i s h S t u d y G r o u p f o r A n t i m i c r o b i a l R e s i s t a n c e Suomi / Invasiiviset pneumokokit + makrolidiresistenssi Laiskuudella allikkkoon? Beta-laktaamien kahdesti päivässä annostelulla resistenssin kasvu pneumokokki etulinjassa Harva annostelu voi johtaa hoidon epäonnistumiseen Hoidon alkuvaiheessa annostelu tiuhaan 3-4 kertaa päivässä Bakteerimäärän pienentyessä annoksen unohdus vähemmän riskialtis Reseptiin 3 tai 4 kertaa päivässä? Rantala et al. Suomen Lääkärilehti 21-22/2004 3
4 Kuinka pitkä antibioottikuurin tulisi olla? Kuinka pitkä antibioottikuurin tulisi olla? Vain harvoissa infektioissa hoidon pituus tutkittu tuberkuloosi kuukausia hengitystie-infektiot 7-10 päivää yleisenä oletuksena Mitä pidempi kuuri, sitä suurempi antibiootin selektiopaine pitkä hoito = resistenssin riski suurempi Lyhyempiä kuureja lievän keuhkokuumeen hoidossa tutkittu fluorokinolonit 5 päivää telitromysiini 5 päivää amoksisilliini 3 pv = 8 pv Moussaoui el R ym, BMJ 2007 Don t keep taking the tablets? Lambert HP, Lancet 1999;354:943 Antibioottihoidon pituus sairaalainfektioissa? Hengityskonehoitoon liittyvä keuhkokuume (VAP) 401 potilasta, 51 Ranskalaista teho-osastoa Antibioottihoito 8 päivää 15 päivää Ero (95 % CI) Mortaliteetti 19 % 17 % 1.6 ( ) Uusi infektio 29 % 26 % 2.9 ( ) gram neg sauva 41 % 25 % 15.2 ( ) MRSA 33 % 43 % -9.5 (-30 11) Päivät ilman Ab ( ) ICU hoitoaika (pv) ( ) Uusi MDR 42 % 62 % p = 0.04 Vaikeasti hoidettava bakteeri pidempi hoito Muilla lyhyt hoito sairaalahygienisesti edullisempi ja potilaan jatkohoidon mahdollisuudet paremmat Chastre J, JAMA 2003;290:2588 Antibioottikuurin pituus sovellettava infektion ja potilaan mukaan Lyhyt antibioottikuuri Perusterve potilas Lievä infektio Suuri spontaani paranemistaipumus Ei riskiä bakteerin kantajuudesta angiina? Pitkä antibioottikuuri vaikea infektio hankalasti saavutettava infektiokohde paise, runsas eritteen tuotto esim. hengitysteissä resistentti bakteeri heikentyneet puolustusmekanismit perustaudin vuoksi infektion uusiutuminen kohtalokas Antibioottikuurin lopetus kun pillereitä alkaa unohtua? Profylaktinen mikrobilääkehoito Lääkkeen valinta todennäköisimmät aiheuttajamikrobit mitkä mikrobit aiheuttaneet infektioita ja niiden herkkyys millä hoidetaan läpitulleet infektiot profylaktinen lääke hukataan Onko lääkkeetön vaihtoehto? virtsatie-infektioissa metenamiinihippuraatti karpalomehu paikallinen estrogeenihoito Matalat lääkepitoisuudet johtavat helpommin resistenssiin täysi lääkeannos (annos ja annostelutiheys) 4
5 OIREETON BAKTERIURIA Yleisyys: nuoret naiset 1-2 % > 70-v naiset % yli 60-v miehet 2-20 % laitoshoito naiset % miehet % % spontaanisti poistuvia pyurialla ei merkitystä tulkinnassa useampi bakteerikanta - kontaminaatio todennäköinen etsiminen ei indisoitua bakteriurian ennustearvo laitospotilailla vain % kunnon alenemisen syynä ei lisää kuoleman tai munuaiskomplikaatioiden riskiä hoidetaan vain raskaudessa (joskus diabeetikoilla) Virtsakatetrit Bakteriuriaa ei hoideta Päivittäin bakteriuria 3-10%:lle kestokatetrilla Bakteriuria 1-3 % / kertakatetrointi Ei mikrobilääkkeitä profylaksiaan poikkeus lyhytaikainen katetrointi metenamiinihippuraatti sallittu Aina bakteeriviljely, jos hoidetaan mikrobilääkkeillä Bakteeri ei yleensä eradikoitavissa Ei turhia viljelyjä Kuumeisilla epäiltävä infektiofokuksena laitoshoidossa yleisin sepsiksen syy Ongelmamikrobit Jos et osaa lausua bakteerin nimeä konsultoi! Gram-positiiviset MRSA, metisilliini-resistentti Staphylococcus aureus Enterokokit (E. fecalis, E. faecium) Gram-negatiiviset Pseudomonas aeruginosa ESBL-kannat (E. Coli, Klebsiella pneumoniae) (Stenotrophomonas) Kehittävät hoidon aikana usein resistenssin turha/väärä lääkitys vie hoitomahdollisuudet jatkossa usein katettava kahdella lääkkeellä Staphylococcus epidermidis tai muu koagulaasinegatiivinen stafylokokki pinta-näyteissä tai virtsassa ei juuri koskaan merkityksellinen vierasesine-infektiot Paluu 70-luvulle? Gramnegatiivisten bakteerien lääkeresistenssi jälleen ongelma Kliininen ongelma ennen laajakirjoisten kefalosporiinien ja fluorokinolonien tuloa Gram negatiivisilla resistenssimekanismit monimuotoisempia kuin gram positiivisilla bakteereilla Beetalaktamaasien tuotanto Effluksipumput Bakteerien soluseinämän läpäisevyyden muutokset Mikrobilääkkeen sitoutumiskohdan muutokset Muut lääkkeitä inaktivoivat entsyymit (esim. aminoglykosidit) Laajakirjoinen beetalaktamaasi Extended Spectrum Beta-lactamases ESBL Bakteerin kyky muodostaa beeta-laktaamiantibiootteja hajottavaa entsyymiä tärkein gram-negatiivisten bakteerien resistenssimekanismeista ESBL hajottaa kaikki beeta-laktaamit karbapeneemejä lukuunottamatta hoidon epäonnistuminen usein kefalosporiinilla tai piperasilliinitatsobaktaamilla (Tazocin ) E. coli ja Klebsiella kannat yleisimpiä 3 pääryhmää: TEM, SHV, CTX-M Yleensä moniresistenttejä fluorokinoloneille sulfa-trimetopriimille tetrasykliineille aminoglykosideille ESBL kantojen osuudet sairaalapotilailla 13 Euroopan maata, SMART antibioottiherkkyys seuranta 12 % E. coli 18 % K. pneumoniae 5,5 % Proteus mirabilis 4,5 % K. oxytoca Hawser S ym, Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011;30: Aasian-Tyynenmeren maata, SMART antibioottiherkkyys seuranta E. coli Kiina 59 %, Intia 61 %, Thaimaa 53 % K. pneumoniae Kiina 34 %, Intia 47 %, Thaimaa 23 % Hsueh PR ym, Int J Antimicrob Agents 2010;36(5):408 Kanada 4,9 % E. coli eristyksistä Zhanel GG ym, Antimicrob Agents Chemother 2010;54:4684 Pitout & Laupland, Lancet Infect Dis 2008;8:159 5
6 ESBL E. coli kannat leviämässä nopeasti terveiden suolen mikrobiflooraan Avohoidon virtsanäytteissä USA 0.07 % vuonna > 1,66 % vuonna 2008 Hollanti 0.1 % vuonna > 1 % vuonna 2009 Ulostenäytteessä 12 % terveillä ja 14 % avohoitopotilaista Saudi-Arabiassa Ranska 16 %:lla ripulin takia sairaalaan joutuneilla 38 %:lla kuumetaudin vuoksi sairaalaan joutuneilla lapsilla Hong Kongissa 21 % sisaruksista, 50 % vanhemmista, jos lapsella ESBL 51 % terveillä Kiinassa (Fuzhou) 61 %:ssa Australialaisia jätevedenpuhdistamoja v Qi C ym, Diagn Microbiol Infect Dis 2010;67:87, Heijer den CD ym, J Antimicrob Chemother 2010;65:2128, Kader & Kamath East Mediterr Health J 2009;15:1365, Vidal-Navarro L ym, J Antimicrob Chemother 2010;65:2455, Lo WU ym, J Infect 2010;60:286, Li B ym, Scand J Infect Dis 2011;43:170 Reinthaler FF ym, Water Res 2010;44:1981 Mistä ESBL-kannat tulevat? Matkailu merkittävä riskitekijä Ruotsalaisia matkailijoita, joilta ulostenäyte ripulin vuoksi, 24 % ESBL-tuottava E. coli, Klebsiella pneumoniae, Proteus mirabilis Euroopasta 3 %:lla Thaimaasta 22 %:lla Egyptistä 50 %:lla Intiasta 11/14 potilaalla 90 % löydöksistä avohoitoon liitettyä CTX-M tyyppiä Tham J ym, Scand J Infect Dis 2010;42: vapaaehtoista ruotsalaista matkailijaa, ulostenäytteet ennen ja jälkeen matkan 24 sai matkalla ESBL:n (CTX-M) Intia 88 % (n=7) Ripuli matkalla merkittävä riskitekijä 5/21 potilaalla todettavissa vielä 6 kk matkan jälkeen Tängdén T ym, Antimicrob Agents Chemother 2010;54:3564 ESBL Ruokaketjussa Kananlihassa jopa 25 %:ssa ESBL-kantoja etenkin Aasia ja Etelä-Amerikka Kanatiloilla Euroopassakin jopa 55 %:lla ESBL Randall LP ym, J Antimicrob Chemother 2010;Nov 23 epub, Dhanji H ym, J Antimicrob Chemother 2010;65:2534 Cortés P ym, Appl Environ Microbiol 2010;76:2799 Li J ym, Foodborne Pathoge Dis 2010;7:1387 Uudet ESBL tapaukset HUS piirissä vuosittain Lähde: SAI Hollannissa 19 % ihmisten ESBL-kannoista identtisiä kaupan kananlihasta löydetyn kanssa 94 % kananlihanäytteistä ESBL 39 % samaa genotyyppiä kuin ihmisillä 3 kuukauden aikana Hollannissa 2-16 kananlihaperäistä ESBL-bakteremiaa Leverstein-van Hall MA ym, Clin Microbiol Infect 2011;17:873 Päivitetty Helmikuu 2015 E.K, I.M-H, T.V 42 Nopeasti leviävä metallo-betalaktamaasi NDM-1 Kuvattu Ruotsiin palanneelta intialaiselta 2007 Bakteeria todettu laajalti länsimaista yksittäisillä potilailla NDM-1 geeni ja bakteeri todettu 2010 New Delhissä 2 / 50 yleisestä vesihanasta 70 / 171 lätäkön vedessä 11 eri bakteerilajia, geeni plasmidissa siirtyy hanakasti bakteerista toiseen New Delhin ilmastossa Walsh T ym, Lancet Infect Dis 2011;11:355 Kumarasamy KK ym, Lancet Inf Dis 2010:10;597 6
7 deathby1000papercuts.com Miksi Intia ongelmien keskipisteessä? Resistenssigeenit siirtyvissä paketeissa Pienet lääkeainepitoisuudet (ng/l) tavanomaisia ympäristössä Intian Hyderabad lääketeollisuuden keskus 70-luvulta alkaen (120 km 2 alue) Lääketeollisuuden jätevedenkäsittelylaitoksen ympäristössä kertaisia lääkepitoisuuksia käsittelylaitos yläjuoksu alajuoksu järvi joki joki siprofloksasiini (mg/l) , ,5 ofloksasiini (mg/l) 0,55 ~0 ~0 0,01 setiritsiini (mg/l) 2 0,05 1,2 ~0 0,5 metoprololi (mg/l) 0, ,07 ~0 ~0 ympäristön kaivoissa lääkepitoisuudet jopa > 1 ug/l Fick J, Environ Toxicol Chem 2009;28:2522 Vesinäytteistä tutkittu 9 eri lääkeainetta, joita sisältäviä eri valmisteita Ruotsissa 242 kpl 31 % alkuperä Intiassa Larsson DGJ, Fick J, Regulat Toxicol Pharmacol 2009;53:161 Intialaisen jäteveden käsittelylaitoksen ympäristössä useita resistenssigeenejä liikkuvissa transposoneissa, integroneissa, plasmideissa Kristiansson E ym, Plos One 2011;6(2);e17038 Hong Kongin jätevedessä 33 eri mikrobilääkeresistenssigeeniä siirtyvissä plasmideissa Zhang T ym, Plos One 2011;6(10):e26041 Karbapenemaasia muodostava enterobakteeri CPE yleisimmin E. coli, Klebsiella, Salmonella Seulonta viljelyllä ulosteesta ja haavoista, katetrivirtsasta, trakeaputkesta MDRsVI Pohjoismaiden ulkopuolelta sairaalahoidossa olleilta Kosketuseristys Mikrobilääkeresistenssi ikiaikaista Ennen meitä tullut ja jälkeemme jäävä Geeninäytteet luoteis-kanadan vuotta vanhasta ikijäästä Ikä varmistus 14 C määritys vanhan flooran ja faunan geeneillä (esim. mammutti) modernin flooran ja faunan geenien puuttuminen Mikrobilääkeresistenssigeenejä tetrasykliinille TetM vankomysiinille VanX aminoglykosidille AAC(3) penisillinaasille makrolideille Erm Vankomysiiniresistenssin geeni VanA nykyisen kanssa samanlainen D Costa VM ym, Nature 2011;477:457 7
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET. Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka
ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET Influenssa A/H1N1v 2009, sikainfluenssa Antibioottien
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
Lisätiedot06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotMoniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP
Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi.
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotBad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1
Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotINTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ
INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotSisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotMikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT
Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotAjankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
LisätiedotKierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta
Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta Labquality Days 9.2.2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimuksia MRSA MRSAVi (4358) MRSACt (4982) geenivarmistus MRSANhO
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotSuositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta
Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja torjunta tk-sairaaloissa
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja torjunta tk-sairaaloissa SSHY ry:n Kevätseminaari 14.3.2018 Marjaana Pitkäpaasi Sis el, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri HYKS Tulehduskeskus Infektiosairauksien
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotKirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotProteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.
Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi tabletti sisältää: Enrofloksasiini... 50,0 mg Apuaineet: Täydellinen
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotCLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotKarbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi
LisätiedotLääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka
Lääkeresistentti tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi maailmalla Lääkeresistentti tuberkuloosi Lääkeresistenssin merkitys Yhden peruslääkkeen resistenssi INH-resistentti
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotBakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
LisätiedotVaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?
Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliini 250 mg (vastaa 287,50 mg:aa amoksisilliinitrihydraattia)
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 150 mg/ml injektioneste, suspensio VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti (172,1 mg) vastaten
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml valmistetta sisältää: Vaikuttavat aineet: Marbofloksasiini... 3,0 mg Klotrimatsoli...
LisätiedotAvohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotFiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)
Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit...1 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi...1 1.1. E. coli...3 1.2. Klebsiella...3 1.3. Proteus
LisätiedotKROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni
LisätiedotSiirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Vaaleanpunainen pyöreä tabletti, jonka toisella puolella on jakouurre ja toisella merkintä 500.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAMOVET 400 mg/100 mg tabletti koiralle VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: 1 tabletti sisältää amoksisilliinitrihydraattia 459 mg, joka
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa
TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin
LisätiedotAntibioottien käyttö sairaalassa
Antibioottien käyttö sairaalassa Risto Renkonen Haartman instituutti Beetalaktaamit Peruspenisilliinit Bentsyylipenisilliini (G-penisilliini; vain parentet) Prokaiinipenisilliini (vain parenteraaliseesti)
Lisätiedot