LOHJAN KAUPUNKI/TILAPALVELUT PERTTILÄN KOULU RISKIRAKENNE ARVIO JA TUTKIMUSSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Päivämäärä Projektinumero P30085
1 (22) Yhteenveto Tutkimuksen kohteena on osittain kellarillinen kaksikerroksinen koulurakennus, joka on rakennettu vuonna 1992. Joitakin muutostöitä on tehty rakennuksen valmistumisen jälkeen. Rakennus on elementtirakenteinen ja pinnoiltaan hyväkuntoinen. Välipohjarakenteena on pääosin ontelolaatta, mutta myös paikallavalurakenteita esiintyy. Rakennuksen rakennustavasta johtuen siinä on jonkin verran nykyään riskialttiiksi arvioitavia rakenteita ja mahdollisesti joitakin ylläpidon puutteesta johtuvia ongelmia. Kuntotutkimuksessa pitää huomiota kiinnittää seuraaviin seikkoihin: Kellarikerroksessa: Maanvaraisen lattian kosteuspitoisuus, tiivis pinnoite Lattiassa olevien luukkujen ja läpimenojen tiiveys Maanvastaisten seinien mahdollinen kosteudennousu 2. kerroksen tiloissa: Ulkoseinässä olevien ikkunoiden tiiveys Ulkoseinien halkeamat Lattian ja ulkoseinän rajan tiiveys Paikallavalulattian kohdalla betonin kosteus Anturan päältä rakennettujen tiiliseinien kosteus Seinäläpimenojen tiiveys Liikuntasauman tiiveys Rikkoutuneet lattiapäällysteet Alaslaskettujen kattojen päällä oleva mineraalivilla Ilmayhteydet luokkien ja pyöreän korkean tilan kanssa alakattotilassa Musiikkiluokan seinän tiiveys vesikaton eristekerrokseen Keittiötiloissa pakastimien ja kylmiöiden vastaiset seinät Teknisten töiden luokan läpimenojen tiiveys Yläpohjassa: Vesivuodot ontelolaattasaumojen kautta Vesikatto on väärin suunniteltu ja rakennettu Räystään pellitykset Julkisivuissa:
2 (22) Ikkunoiden metallirunkoon mahdollisesti tiivistyvä kosteus Seinäelementtisaumauksen vajavuus maanrajassa Seinäelementtisaumauksen vajavuus terassilla Aluskatteelta on mahdollisesti seinän sisään valunut vettä Elementtisaumauksien halkeamat Elementtiseinän tuuletuksen vähäisyys Patolevy rikki paikoitellen Tuloilman ottoaukon edessä rakennelman puhtaus Seinäliitokset pyöreään ikkunaan
3 (22) Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 1 YLEISTIEDOT... 4 1.1 Tutkimuskohde... 4 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 4 1.3 Tutkimuksen tekijät... 4 1.4 Tutkimuksen ajankohta... 4 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT... 5 2.1 Lähtötiedot... 5 2.2 Tutkimuksen tarkoitus... 5 2.3 Tiedossa olevat sisäilma ongelmat... 5 2.4 Tutkimuksen rajaus... 5 2.5 Tutkimusmenetelmät... 6 3 Riskirakenteet ja tutkimusehdotukset... 7 3.1 Paikannuskuvat... 7 3.2 Alapohjarakenteet... 8 3.2.1 Havainnot... 8 3.2.2 Tutkimusehdotukset... 9 3.3 Kellaritilat ja maanvastaiset seinät... 9 3.3.1 Havainnot... 9 3.3.2 Tutkimusehdotukset... 9 3.4 Ulkoseinät ja ikkunarakenteet... 9 3.4.1 Havainnot... 9 3.4.2 Tutkimusehdotukset... 16 3.5 Väliseinät, välipohjat ja pintarakenteet... 17 3.5.1 Havainnot... 17 3.5.2 Tutkimusehdotukset... 20 3.6 Yläpohjat, vesikatto ja alakatot... 20 3.6.1 Havainnot... 20 3.6.2 Tutkimusehdotukset... 21 3.7 Ilmanvaihto... 21 3.7.1 Havainnot... 21 3.7.2 Tutkimusehdotukset... 21 3.8 Piha-alueet... 21 4 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET... 22
4 (22) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Perttilän koulu Hakulintie 30 08500 LOHJA Tutkimuksen kohteena on osittain kellarillinen kaksikerroksinen koulurakennus, joka on rakennettu vuonna 1992. Joitakin muutostöitä on tehty rakennuksen valmistumisen jälkeen. 1.2 Tutkimuksen tilaaja Sini Honkonen Tekninen toimi/tilapalvelut Lohjan kaupunki Karstuntie 4 08100 LOHJA +358 50 303 8165 sini.honkonen@lohja.fi 1.3 Tutkimuksen tekijät Harri Nyman Juhani Pirinen 1.4 Tutkimuksen ajankohta :n Harri Nyman ja Veijo Kiimamaa tekivät rakennukseen tutustumiskäynnin 6.6.2016. Riskiarviointi aloitettiin tämän jälkeen tilaajan toimitettua rakennuksen suunnitelmia arvioijille.
5 (22) 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT 2.1 Lähtötiedot Korjauksista ja eri tutkimuksista on käytettävissä raportteja viime vuosilta. Kaikista eri rakennus- ja korjausvaiheista ei tätä arviota tehtäessä ole tietoja. Riskiarvioinnin ja tutkimussuunnitelman laatimisen tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja: Pohjakuvat 3 kpl Rakennekuvat 22 kpl LVI-kuvat 7 kpl Sekä seuraavat tutkimusraportit: KVV-kuntotutkimus Kupariputkien tutkimusraportti Sisäilmatutkimus 9.6.2014 Mineraalivillatutkimus 30.5.2016 VOC-mittaus 6.11.2014 VOC-mittaus 12.5.2016 Vesikaton ja yläpohjan tutkimus 17.2.2016 Mustion Teräksen arviota vesikatosta 2.2 Tutkimuksen tarkoitus Riskiarvion tarkoituksena oli selvittää rakennuksen riskirakenteet tai muut sisäilmaongelmia aiheuttavat tekijät korjaustarpeita ja ylläpitoa varten. 2.3 Tiedossa olevat sisäilma ongelmat Rehtorilta saadun tiedon mukaan, tutkittavissa tiloissa oleskelevilla henkilöillä on esiintynyt sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. 2.4 Tutkimuksen rajaus Riskiarvio perustuu tilaajan toimittamien rakenne- ja LVI piirustusten analysointiin, tutkimusraportteihin sekä paikan päällä tehtyyn aistivaraiseen havainnointiin. Riskiarviota ja tutkimussuunnitelmaa on tarkennettava kuntotutkimusten aikana.
6 (22) Havainnointi keskittyy riskikohtien rakenteiden ja käytettyjen rakennusmateriaalien selvittämiseen sekä ilmanvuotoreittien havainnointiin. Tutkimusalueena ovat rakennuksen sisätilat ja niitä ympäröivät rakenteet. Aikaisemmissa tutkimuksissa vesikatto on todettu väärin suunnitelluksi ja rakennetuksi ja se on aiheuttanut vesikaton ruodelautojen vaurioitumisen sekä vesivuotovahinkoja. Riskiarvion perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma. 2.5 Tutkimusmenetelmät Riskiarviointi rakennepiirustuksista Arvioinnit aikaisemmista tutkimusraporteista Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä
7 (22) 3 Riskirakenteet ja tutkimusehdotukset 3.1 Paikannuskuvat Kuva 1. Kellarikerroksen pohjakuva ja havainnot. Kuva 2. 1. Kerroksen pohjakuva ja havainnot.
8 (22) Kuva 3. 2. Kerroksen pohjakuva ja havainnot. 3.2 Alapohjarakenteet 3.2.1 Havainnot Alapohjan lattiarakenteet on pinnoitettu tiiviillä päällysteellä. Liikuntasalin lattiassa on teipillä tiivistetty liitos. Kuva 4. Liikuntasalin liitos, jota on tiivistetty teipillä.
9 (22) 3.2.2 Tutkimusehdotukset Kosteuskartoitus maanvaraisiin lattioihin, koska maaperän kosteus on saattanut tiivistyä tiivistä lattiapinnoitetta vasten. Kosteus pinnoitteessa, liimassa ja lattiatasoitteessa aiheuttaa kemiallisia reaktioita ja siitä saattaa vapautua haitallisia yhdisteitä sisäilmaan. Liikuntasalin lattian liitoksen tiiveys tutkitaan. Maaperästä ei saa olla ilmayhteyttä sisäilmaan. Onko lattialaatan alle muodostunut ilmatilaa täytön tiivistyessä, tiiveys tutkitaan. 3.3 Kellaritilat ja maanvastaiset seinät 3.3.1 Havainnot Kellarikerroksen maanvastaiset lattia- ja seinärakenteiden alapäät ovat alttiita maasta nousevalle kosteudelle. Maanvastaisen seinän patolevy on rikki rinteen kohdalla. Maanvastaisen seinän elementtisauman tiivistys on vajaa rinteen kohdalla. 3.3.2 Tutkimusehdotukset Kellarikerroksen maanvaraisen laatan ja pilari- sekä seinärakenteiden kosteuskartoitus VOC/BULK tutkimukset tiloista, jossa tiivis lattiapinnoite 6-10 kpl 168 tilan (maanvastainen seinä) seinien kosteuskartoitus, tarvittaessa eristeestä näytteet 2 kpl 3.4 Ulkoseinät ja ikkunarakenteet 3.4.1 Havainnot Ulkoseinässä hyvin vähäinen eristetilan tuuletus Patolevy rikkonainen, sade- ja pintavedet pääsevät rakenteeseen Elementtien saumaus on vajavainen maanrajassa Elementtisaumojen vajavaisuus Sokkelielementin ja julkisivuelementin liitoksen tiiveys Ikkunapellitysten tiiveys Ikkunoiden vieressä olevan levypintaisen rakenteen selvittäminen
10 (22) Kuva 5. Julkisivun eristetilan tuuletusputkia on harvassa. Vain yksi tuuletusputki kuvan alueella.
11 (22) Kuva 6. Patolevy on nurkasta auki, josta vedet pääsevät kastelemaan seinän.
12 (22) Kuva 7. Elementtien saumaus vajaa maanrajassa. Vesi pääsee seinän sisään.
13 (22) Kuva 8. Elementtien saumaus vajaa. Vesi pääsee rakenteeseen.
14 (22) Kuva 9. Elementtien vaakasauma maanrajassa.
15 (22) Kuva 10. Ikkuna pellitysten tiiveys tutkittava.
16 (22) Kuva 11. Ikkunoiden välissä olevan levyrakenteen tutkiminen. 3.4.2 Tutkimusehdotukset Ulkoseinän eristekerroksen kunnon selvitys 2-4 kpl rakenneavauksia, tarvittaessa materiaalinäyte 2-4 kpl. Seinäelementin eristetilasta on vain vähän tuuletusputkia. Eristetilaan päässyt kosteus ei pääse poistumaan, jolloin on riski mikrobikasvun syntymiseen. Elementtien epätiiviiden liitosten kautta mikrobit pääsevät sisäilmaan Patolevyn taakse pääsevät sekä sade- että pintavedet kastelemaan maanpaineseinää, jonka takana opetustiloja. Sade- ja pintavedet pääsevät vahingoittamaan rakenteen eristetilaa, jolloin on riski mikrobikasvun syntymiseen. Elementtien epätiiviiden liitosten kautta mikrobit pääsevät sisäilmaan. Tutkitaan eristetilan kosteus ja mahdolliset mikrobit, Vajaiden elementtisaumojen johdosta rakenteeseen pääsee vettä. Vesi kastelee rakenteen eristetilan ja sisäkuoren, jolloin on riski mikrobikasvun syntymiseen. Tutkitaan eristetilan ja sisäkuoren kosteus ja mahdolliset eristetilan mikrobit, Elementtien epätiiviiden liitosten kautta mikrobit pääsevät sisäilmaan Sokkeli ja seinäelementin sauma on maanrajan tasossa. Tutkittava sauman tiiveys, ettei vesi pääse rakenteisiin. Kosteus vaurioittaa lattianrajassa pinnoitteita, jolloin niistä vapautua haitallisia yhdisteitä sisäilmaan. Tutkitaan rakenteiden kosteus ja pinnoitteiden mahdolliset mikrobit ja pinnoitemateriaalien kemiallisen hajoamisen aiheuttamat päästöt.
17 (22) Ikkunoiden tilkevillojen kunnon varmistus 2-4 kpl, tarvittaessa materiaalinäyte 2-4 kpl. Ikkunoiden pellityksissä on tiiveyspuutteita, jolloin vesi pääsee vaurioittamaan eristeitä ja ikkunoiden puuosia. Jos ikkuna-seinä liitos ei ole tiivis, niin kosteusvaurioituneesta rakenteesta muodostuneen haitalliset yhdisteen pääsevät pilaamaan sisäilmaa. Tutkitaan eristetilan kosteus ja mahdolliset mikrobit Kokemuksen perusteella levy-rankarakenteisiin pääse kosteus. Nämä rakenteet vuotavat usein sisälle päin ja jos rakenne on kosteudesta vaurioitunut ja mikrobikasvustoa on syntynyt, ajautuu mikrobeja sisäilmaan. Tutkitaan rakenteen kosteus ja mahdolliset mikrobit 3.5 Väliseinät, välipohjat ja pintarakenteet 3.5.1 Havainnot Läpivientien tiivistys puuttuu (LVI, sähkö) Ontelolaatat tuettu D-palkeilla Osa välipohjista on paikalla valettuja Tiiliväliseinät nousevat anturan päältä
18 (22) Kuva 12. Kapillaarinen kosteus saattaa nousta tiiliseinässä
19 (22) Kuva 13. Samalla seinälinjalla on DELTA-palkki, jonka juotosvalun kuivumisaika on pitkä. Onko se huomioitu päällystettäessä tiiviillä matolla. Kuva 14. Käytävän ja luokkien väliseen tiiliseinään mahdollinen kosteuden nousu.
20 (22) Kuva 15. Käytävän päässä olevaan seinään mahdollinen maankosteuden nousu. 3.5.2 Tutkimusehdotukset Tiiveysmittaukset läpimenoista. Lattiapäällysteiden kunnon varmistus rakenneavauksin (2-4 kpl) paikallavalulattioista, tarvittaessa näytteitä 2-4kpl Lattiapäällysteiden kunnon varmistus rakenneavauksin (2-4 kpl) D-palkin kohdalta, tarvittaessa näytteitä 2-4kpl Seinien kosteus on kartoitettava, mahdollisesti kosteutta nousee anturoista seinää ylös. 3.6 Yläpohjat, vesikatto ja alakatot 3.6.1 Havainnot Vesikatto väärin suunniteltu ja rakennettu, josta seuraa puurakenteiden mikrobivaurioituminen ja myöhemmin lahoaminen Lyhyen räystään pellitysten tiiveys Alakattojen päällä mineraalivilla avoimena
21 (22) 3.6.2 Tutkimusehdotukset Tutkitaan mikrobivaurioituneiden kattorakenteiden kunto Tutkitaan mahdolliset ilmanvuotoreitit sisäilmaan Vesikaton läpimenojen tiiveys Räystäspellityksien liitosten tiiveys vesivuotojen varalta Alakattojen päällä olevan mineraalivillan vaikutus sisäilmaan, laskeumanäytteet mineraalikuiduista. Aluskatteelta mahdollisesti seinän sisään valunut vesi, Kosteudenmittaus rakenteesta ja mahdolliset mikrobipitoisuustutkimukset. 3.7 Ilmanvaihto 3.7.1 Havainnot Ilmanvaihdon toiminnan tarkastus ja tulopuolen puhtauden arviointi Tuloilma-aukon edessä oleva rakennelman pinnassa mahdollista mikrobikasvustoa 3.7.2 Tutkimusehdotukset tuloilma-aukon edessä oleva rakennelman poistomahdollisuus 3.8 Piha-alueet Aistinvarainen tarkastelu
22 (22) 4 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Helsinki Rakennusterveys ja sisäilmasto Juhani Pirinen TkT 0447505328 juhani.pirinen@fcg.fi Harri Nyman RTA, Rkm 0407042269 harri.nyman@fcg.fi