LUONNOS PTLTK 4.5.2015 Perusturvapalvelujen osavuosikatsaus 1-3/ 2015 Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v. 2015 Tavoitteet Mittarit Toteuma Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen hyvinvointijohtamisen vahvistaminen. Hyvinvointikertomus Palvelutakuut toteutuvat Asiakkaita/työntekijä, käsittelyajat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päätöksenteossa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja varhaisen tuen toimintamallien edelleen kehittäminen. Lastensuojelutyön vahvistaminen Työllisyyden edistäminen Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista pysyy alhaisena Työpajatoiminnan sisältöä laajennetaan Varhaisen tuen perhetyön toimintamallit rakentuneet: Perhetyön on suunnitelmallista Ryhmätoimintamallit käytössä Lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenhoitopalvelut toimivat Yhdistysten toiminta jäsentynyt Lapset puheeksi menetelmä on käytössä ja siihen seuranta Yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuvaa; organisoituminen, asiakasvirrat Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Työpajatoiminnan sisältö Osallistutaan Lasten Kaste-hankkeeseen; perhetyön kehittäminen. Lapsiparkkitoiminta jatkuu. Perhetyön toimintamalleja on työstetty. Tiivistetty yhteistyötä järjestöjen kanssa. Lapset puheeksi -menetelmän koulutukset jatkuvat. Menetelmän käyttöönotto on käynnistynyt. Keskushallintoon on siirretty yhden työntekijän resurssi koordinoimaan palkkatukea, vahvistamaan yhteistyötä yrituysten kanssa ja valmistelemaan työllistämisen suunnitelmallista ohjelmaa. Työpaja toimii tehokkaasti. Yli 75 vuotiaista asuu kotona 90,5 % Yli 75 vuotiaista on säännöllistä kotihoidon piirissä 14 % Yli 75 vuotiaista on omaishoidon tuen piirissä 4 % Yli 75 vuotiaista 9,5 %:lla on mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen (ympärivuorokautinen hoiva) Yli 75-vuotiaita asuu kotona 88,3%, viime vuoden vastaavana aikana luku oli 88%. Yli 75-vuotiaita on säännöllisen kotihoidon piirissä 15,2%, viime vuoden vastaavana aikana luku oli 17,4%. Yli 75-vuotiaita on omaishoidon tuen piirissä 3,5%, viime vuoden vastaavana aikana luku oli 5,1%. Yli 75-vuotiaista tehostetussa palveluasumisessa on 6,7% ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 5,0% eli yhteensä 11,7%. Viime vuonna vastaava luku oli 12%. Laajojen terveystarkastusten toteutuminen Toteutumisaste Kaikille tarjotaan mahdollisuus 1
TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI Tulosalue/tulosyksikkö: perusturvapalvelut yhteenveto Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Perusturvapalvelujen toimintamenojen toteuma oli maaliskuun lopussa 24,7 %, toimintatulot 24,0 % ja toimintakate 24,8 %. Toimintakate oli edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa nähden 2,4 % suurempi. Verratessa edelliseen vuoteen on huomioita, että lomapalkkajaksotus on alettu kirjaamaan kuukausittain menoksi kuluvan vuoden alusta alkaen. Jaksotuksen vaikutus on noin 200 000 euroa. Perusturvapalveluissa on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Palvelutakuut toteutuvat. Sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015, joissa on vaiku tuk sia pal ve lu tar pei den arviointiin ja lapsiperheiden palveluiden saantiin. Lain muu tok ses ta ja palvelutarpeiden kasvusta on havaittavissa kus tan nus ten kas vua lastensuojelussa ja perustoimeentulotuessa. Lainsäädäntömuutokset työl lis tä mi ses sä lisäävät kuntien vastuuta työmarkkinatuen kun ta osuuk sis sa, joilla on merkittävä kustannusvaikutus. Sosiaalityöntekijöissä on tapahtunut vaihtuvuutta viime vuoden lopun ja tämän vuoden alussa. Näillä on ollut vaikutuksia asiakastyöhön. Tehostetun palveluasumisen palveluseteleitä on myönnetty yhteensä viisi kappaletta. Määrärahaa talousarvioon on varattuna kahdelle palvelusetelille. Lisäksi ostopalveluna on edelleen yksi tehostetun palveluasumisen paikka. Ikäihmisten neuvolan nimi muutettiin seniorineuvolaksi. Helmikuussa aloitettiin 65vuotiaiden terveystarkastukset. Kotihoidon osalta on selvitetty toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Eri toimijat ovat esitelleet omia järjestelmiään. Lisäksi on tehty tutustumiskäynti Kainuun kotihoitoon ja tutustuttu heidän käyttämään toiminnanohjausjärjestelmään. RAI-arviointien hyödyntämistä hoitosuunnitelmissa on selvitetty. Vanhainkodin käyttöaste on 97,7 %. Vuodeosaston käyttöaste on ollut 107,6 %. Virka-ajan ulkopuoliset päivystyskäynnit ovat pysyneet yhtä matalalla tasolla kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Lääkärein vastaanoton ja suun terveydenhuollon käyntimäärät ovat lisääntyneet. Terveyskeskuksen valinnanvapauden mukaisesti 23 liminkalaista on valinnut toisen kunnan terveyskeskuksen ja Limingan on valinnut 52 ulkopaikkakuntalaista. Sairauslomat ovat kasvattaneet jonoja mielenterveyspalveluihin. Poikkeamat tulorahoituksessa Sosiaalipalveluissa tulorahoitus ei tule toteutumaan, koska palveluasumisen asiakasmaksut jäävät arvioitua vähäisimmiksi. Kotihoidon ja vanhainkodin asiakaspalvelulaskutuksen tulot eivät vielä näy maaliskuun toteumassa. Asiakaspalvelulaskutuksen toteumissa on mukana kahden kuukauden tilitykset. Vuodeosaston hoitopäivät, lääkärien vastaanoton ja suun terveydenhuollon käynnit ovat lisääntyneet. Näin ollen myös tulot ovat selvästi ylittäneet arvioidun. Toimeentulotuen menoissa on 150 000 euron ylitysuhka. Osa ylityksestä voidaan kattaa valtionosuudella. Kelan sakkomaksuista kertynee 170 000 euron kustannusvaikutus. Myös lastensuojelun avohuollossa on ollut kustannusnousua. Kotihoidossa on tällä hetkellä yksi työllistetty ja yksi oppisopimusopiskelija, molemmista saadaan palkkatukea. Vanhuspalveluissa sijaisten palkkaamisessa on toimittu ja toimitaan edelleen kriittisesti. Kaikkiin työlomiin ei ole tarvittaessa saatu sijaista, vaan vakituinen henkilökunta on joutunut tekemään tupla- ja lisävuoroja. Tästä johtuen erilliskorvauksissa on ylitystä, toteuma 35,5 %. Erikoissairaanhoidon menot ovat hieman nousseet. 2
Tarvittavat toimenpiteet Suunnitelmallisen työllisyysohjelman mukaista toimintaa ja hyvinvointia tukevaa toimintaa pyritään edelleen vahvistamaan. Lapset puheeksi menetelmän käyttöönoton koulutukset jatkuvat. Päihdetyön ja suunnitelmallisen sosiaalityön keinoin jatketaan asiakkuusprosessien hallintaa. Päihdepalveluissa tehdään moniammatillista yhteistyötä. Avohuollon ohjaus kotiin annettavana palveluna on käynnistynyt. Sosiaalipalveluissa kehitetään palvelujärjestelmää ja prosesseja uuden sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti. Kotihoitoa kehitetään edelleen, selvitetään kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttömahdollisuus. Kotihoidossa hoitajat ovat aloittaneet työkierron, jonka tavoitteena on, että työntekijä tutustuu koko toimintakenttään. Näin voidaan tarvittessa työpanosta jakaa tiimien kesken RAI-arviointeja tehdään vanhuspalveluissa sekä kotihoidossa että vanhainkodilla säännöllisesti. Uudet asiakkaat arvioidaan ja kaikkien toimintakykyarvioinnit uusitaan puolivuosittain sekä tarvittaessa useammin voinnin muuttuessa. Vanhainkodilla on otettu lisäksi käyttöön Rai-ohjelmaan sisältyvä hoitosuunnitelma. Kiireettömälle vastaanotolle pääsyaikaa pyritään lyhentämään 2 3 viikkoon. Laboratoriotutkimusten määrää yritetään vähentää. Mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan. Vuodeosaston käyttöaste pyritään pitämään korkeana ja osastolla hoidetaan edelleen paljon ulkopaikkakuntalaisia. Hyvällä toiminnalla ja palveluilla houkutellaan lisää potilaita valitsemaan Limingan terveyskeskuksen hoitopaikakseen. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI Tulosalue/tulosyksikkö: sosiaalipalvelutut Vastuuhenkilö: sosiaalijohtaja Sosiaalityössä on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelun, vammaispalvelun ja sosiaalityöhön liittyvät palvelutakuut toteutuvat. Sosiaalipalveluissa näkyy yhteiskunnalliset muutokset sekä palvelutarpeet lastensuojelussa tulevat lisäämään kustannuksia vuoden 2015 aikana. Perustoimeentulotuki ja lastensuojelun avohuollon kustannukset arvioituna tulevat ylittymään vuoden 2015 aikana. Asumispalveluiden kohdalla tuottojen osuus tulee jäämään arvioituja pienemmäksi johtuen vuoden 2014 asiakasmaksuihin liittyvän ohjeistuksen seurauksena. Talousarviovaiheessa sitä ei ole täysiin voitu arvioida. Muutoksen myötä haluttiin varmistaa asiakkaan toimeentuloturvaa, jotta heidän ei tarvitsisi hakea toimeentulotukea. Sosiaalipalveluissa sosiaalityöntekijöissä on tapahtunut vaihtuvuutta viime vuoden ja tämän vuoden alussa, josta on ollut vaikutuksia asiakastyöhön. Palkkatuen avulla palkatun työntekijäresurssin kautta tarkoituksena on saavuttaa tilanne tasapainoon. Perusturvassa niin sosiaalipalveluissa pääpaino on hyvinvointia tukevissa ja varhaisen tuen palveluissa, mikä tarkoittaa toimintamallien ja yhteistyön kehittämistä. Lastensuojelutyössä on panostettu varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseen ja ryhmätoiminnallisten muotojen kehittämiseen Lasten Kaste- hankkeen avulla. Lapset Puheeksi - koulutus on osa tätä lapsiperheiden toiminnan kehittämistä. Nämä toimintojen edelleen vahvistaminen jatkuu. Avohuollon ohjaustoiminta aikuisasiakkaille on aloitettu vuoden alusta työpajan toimintana. Työllistämiseen siirrettiin keskushallintoon yhden työntekijän resurssi koordinoimaan palkkatukea, vahvistamaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä sekä valmistelemaan työllistämisen suunnitelmallista ohjelmaa. Työpajan toiminta on ollut tehokasta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui alkuvuodesta. Suunnitelma käsiteltiin perusturvalautakunnassa maaliskuussa, ja se on edennyt lausuntokierrokselle ja etenee jatkokäsittelyyn hallituksen kautta valtuustoon. Kelan sakkomaksut ovat lähes kaksinkertaistuneet yhteiskunnallisen päätöksenteon seurauksena, koska vuoden alusta kunnille tuli velvoitteita työmarkkinatuen saajien kohdalla. Perusturvan ja sivistyspalveluiden kanssa järjestettiin järjestöille ja yhdistyksille kumppanuusilta helmikuussa 2015 hankkeiden Liikkuva Liminka ja Lasten Kasteen organisoimana. Vuoden 2015 alusta lukien palkattiin viisi lähihoitajaa henkilökohtaisen avun tarpeeseen, joka aikaisemmin on toteutettu ostopalveluna. 3
Toimintakeskuksessa havaittiin sisäilmassa haitallisia bakteereita, jotka tulivat rakenteista. On päädytty remontoimaan tilat. Tällöin remontin ajaksi korvaavat tilat ovat Liminganraitti 10. Vuoden 2015 alusta lukien kuntien velvoitteet työllisyyden hoidossa lisääntyivät sekä palkkatuella työllistämiseen tuli muutoksia myös vuoden alussa. Näillä on merkittäviä kustannuksia lisäävä vaikutus. Näihin haasteisiin haetaan ratkaisua suunnitelmallisella työllisyysohjelmalla eli sosiaalisen työllistämisen suunnitelman työstäminen yhteistyössä kunnan yleishallinnon kanssa on aloitettu. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015, josta lapsiperheiden kotipalvelun osuus tuli voimaan vuoden alussa. Muutokset koskevat lapsiperheille suunnattujen palvelutarpeiden arviointia ja niihin tarvittavien palvelujen muuttumista varhaisen vaiheeseen. Osa lastensuojelun tukitoimista voidaan antaa sosiaalihuoltolain perusteella mm. tukihenkilön ja perheen myöntäminen, lapsiperheiden kotipalvelun saaminen, varhaisen tuen / hyvinvointia tukevan perhetyön vahvistaminen. Vahvana asiana on yhteistyövelvoite eri toimijoiden kanssa sekä palvelutarpeen arviointi sosiaalisen tuen arvioimiseksi. Poikkeamat tulorahoituksessa Arvioidut tulot eivät tule toteutumaan, koska asiakasmaksut palveluasumisessa jäävät arvioitua vähemmäksi. Toimeentulotuen kokonaistoteuma 20.4.2015 oli 165 813 euroa. Toimeentulotuessa on ennakoitavissa budjetin ylitysuhka; 20.4.2015 toimintakate on 41,40 %. Arvioituna perustoimeentulotuki tulee ylittymään 150 000, josta osa tästä ylityksestä katetaan valtionosuudella. Kelan sakkomaksuista kertyy kustannusvaikutuksina karkeasti arvioituna 170 000 :n ylitys muuttunen kuntavelvoitteen vuoksi. Lastensuojelun avohuollon kustannukset näyttävät nousseen ja arvioin mukaan Tarvittavat toimenpiteet Suunnitelmallisen työllisyysohjelman mukainen toiminta sekä hyvinvointia tukevan toiminnan edelleen vahvistamista jatketaan. Lapset puheeksi koulutukset jatkuvat. Päihdetyön ja suunnitelmallisen sosiaaliyön keinoin jatketaan asiakkuusprosessien hallinta. Edellä mainituilla toiminnoilla on arvioitu kustannuksia hillitsevä vaikutus. Päihdeasiakkaiden kohdalla tehostetaan yhteistyötä terveydenhuollon ja mielenterveysyksikön kanssa. Avohuollon ohjaus kotiin annettavana palveluna on käynnistynyt työpajan työntekijöiden tekemänä. Uuden sosiaalihuoltolain velvoitteissa suhteessa lastensuojeluun tulee muutoksia. Näiden muutosten läpivieminen jäntevästi mahdollistaa perheille varhaisen tuen palveluja ilman lastensuojeluasiakkuutta. Aikuissosiaalityön prosessien hallintaa tarkennetaan ja edelleen kehitetään uusien sekä pitkäaikaisasiakkuuksien kohdalla suunnitelmallisen asiakastyön ja yhteistyön kautta. Vahvistetaan työllistämiseen liittyviä asiakasprosesseja Kelan sakkolistojen kustannusten hillitsemiseksi. Pohjois- Suomen Lasten Kaste- hankkeessa perhekeskustoiminta on edennyt. Perhetyön kehittäminen varhaisen tuen toimintana vahvistetaan ja samalla ryhmätoiminnallisia muotoja kehitetään tukemaan samanaikaisesti useampaa palvelutarvitsijaa esim. lapsiparkki. Enemmän tukea tarvitsevien lasten kohdalla on suunniteltu ryhmätoiminnallista toimintaa Hyper- ryhmänä. Lapset puheeksi koulutuksien kautta haetaan asiakastyöhön vaikuttavuutta ja sitä kautta kustannustehokkuutta. Sosiaalitoimen talouden seuranta ja reagointi mahdollisiin muutoksiin on jatkuvaa talouden tasapainottamissuunnitelmaa toteuttaen. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI Tulosalue/tulosyksikkö: vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: hoito- ja hoivatyönjohtaja Tehostetun palveluasumisen palveluseteleitä on myönnetty yhteensä viisi kappaletta. Määrärahaa talousarvioon on varattuna kahdelle palvelusetelille. Lisäksi ostopalveluna on edelleen yksi tehostetun palveluasumisen paikka. Ikäihmisten neuvolan nimi muutettiin seniorineuvolaksi. Helmikuussa aloitettiin 65vuotiaiden terveystarkastukset. Kotihoidon osalta on selvitetty toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Eri toimijat ovat esitelleet omia järjestelmiään. Lisäksi on tehty tutustumiskäynti Kainuun kotihoitoon ja tutustuttu heidän käyttämään toiminnanohjausjärjestelmään. RAI-arviointien hyödyntämistä hoitosuunnitelmissa on selvitetty. Vanhainkodin käyttöaste on 97,7 %. 4
Poikkeamat tulorahoituksessa Kotihoidon ja vanhainkodin asiakaspalvelulaskutuksen tulot eivät vielä näy maaliskuun toteumassa. Asiakaspalvelulaskutuksen toteumissa on mukana kahden kuukauden tilitykset. Kotihoidossa on tällä hetkellä yksi työllistetty ja yksi oppisopimusopiskelija, molemmista saadaan palkkatukea. Vanhuspalveluissa sijaisten palkkaamisessa on toimittu ja toimitaan edelleen kriittisesti. Kaikkiin työlomiin ei ole tarvittaessa saatu sijaista, vaan vakituinen henkilökunta on joutunut tekemään tupla- ja lisävuoroja. Tästä johtuen erilliskorvauksissa on ylitystä, toteuma 35,5 %. Tarvittavat toimenpiteet Kotihoitoa kehitetään edelleen, selvitetään kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttömahdollisuus. Kotihoidossa hoitajat ovat aloittaneet työkierron, jonka tavoitteena on, että työntekijä tutustuu koko toimintakenttään. Näin voidaan tarvittessa työpanosta jakaa tiimien kesken RAI-arviointeja tehdään vanhuspalveluissa sekä kotihoidossa että vanhainkodilla säännöllisesti. Uudet asiakkaat arvioidaan ja kaikkien toimintakykyarvioinnit uusitaan puolivuosittain sekä tarvittaessa useammin voinnin muuttuessa. Vanhainkodilla on otettu lisäksi käyttöön Rai-ohjelmaan sisältyvä hoitosuunnitelma. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI Tulosalue/tulosyksikkö: terveyspalvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Kokonaisuutena terveyspalvelut ovat pysyneet talousarviossa. Vuodeosastolla kuormitus on ollut 107.6 %. Tuotot ovat nousseet selvästi viime vuodesta. Sekä hoitojaksoja että hoitopäiviä oli enemmän, keskimääräinen hoitoaika oli 7.33 vrk eli täsmälleen sama edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Yhteistyösopimukset Tyrnävän ja Lumijoen kanssa uusittiin 1.1.2015 alkaen. Osaston potilaista yli puolet on ollut ulkopaikkakuntalaisia, laskutettavia potilaita. Käynnit lääkärin vastaanotolla nousivat selvästi ja tuotot sen mukaisesti. Virka-ajan ulkopuoliset päivystyskäynnit ovat ensimmäisen 3kk aikana pysyneet yhtä matalalla kuin edellisenä vuonna. Lääkinnällisen kuntoutuksen menot ovat olleet alku vuonna aiempaa maltillisemmat. Myös suun terveydenhuollossa käynnit ovat lisääntyneet huomattavasti, jonka myötä tulot ovat ylittäneet arvioidun. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden määrät ovat nousseet lisääntyneiden hoitojaksojen ja lisääntyneiden käyntien vuoksi. Laboratorio siirtyi Nordlab- liikelaitokselle 1.1.2016. Toiminta on jatkunut ensimmäisen 3kk aikana ennallaan, mutta Nordlabin laskuttamat kustannukset kohdentuvat tutkimuksia pyytäneisiin yksiköihin. Laboratorion tilikohtaan on budjetoitu 115 000 euroa. Yksiköihin kohdistuneita kuluja Nordlab on 3kk ajalta laskuttanut noin 32 000 euroa. Terveyskeskuksen valinnanvapaudesta johtuvia kustannuksia on voitu seurata vuoden 2015 alusta. Tällä hetkellä Limingan terveyskeskuksen on valinnut 52 ulkopaikkakuntalaista ja toisen kunnan on valinnut 23 liminkalaista. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen menoja on noin 5000 euroa ja tuloja noin 14 000 euroa. Erikoissairaanhoitoon on mennyt 3 kuukauden aikana noin 2,13 milj euroa. Edellisen vuoden 3kk toteumaan verrattuna nousua on ollut 225 000 euroa. Nousu kohdistuu useisiin yksikköihin, mutta suurin yksittäinen kustannusten nousu on ollut aikuispsykiatriassa, jossa menot ovat jo 3 kuukauden aikana olleet yli 110 000 euroa suuremmat kuin vuonna 2014. Laboratorio on siirtynyt Nordlabille 1.1.2015. Sairauslomat ovat kasvattaneet jonoja mielenterveyspalveluihin. Poikkeamat tulorahoituksessa 5
Sekä vuodeosastolla, lääkärin vastaanotoilla että suunterveydenhuollossa hoitopäivät ja käynnit ovat lisääntyneet. Sitä kautta myös tulot ovat selvästi ylittäneet arvioidut tulot alkuvuoden aikana. Erityisesti vuodeosastolla tulot ovat kasvaneet selvästi ulkopaikkakuntalaisten hoitopäivien lisääntymisen myötä Erikoissairaanhoidon menot ovat hieman nousseet. Tarvittavat toimenpiteet Kiireettömälle vastaanotolle pääsyaikaa pyritään edelleen lyhentämään 2-3 viikkoon. Laboratoriotutkimusten määrät yritetään saada laskuun. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan. Vuodeosastolla hoidetaan edelleen paljon ulkopaikkakuntalaisia ja osasto on tehokkaassa käytössä. Hyvällä toiminnalla houkutellaan lisää potilaita valitsemaan Limingan terveyskeskus hoitopaikakseen. 6