Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 18.03.2013 Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika 18.03.2013 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset:valtuustonsihteeri@espoo.fi tai (09) 816 22441 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 1 Espoon äänestysaluejaon muuttaminen 4 4 Toimivallan siirto Verohallinnolle kunnallis- ja 8 kiinteistöveroista vapauttamisesta 5 2 Muutos Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä 10 Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen 6 Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000 14 (Pöydälle 25.2.2013) 7 3 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä 39 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä 8 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen 40 saatavuuden ja laadun parantamiseksi 9 Valtuustoaloite vapaan matkustusoikeuden myöntämisestä 43 rollaattorilla kulkeville 10 Valtuustoaloite Espoon tilastrategian laatimisesta ja tilakustannusten seurannan uudistamisesta 46 Espoo 7.3.2013 Timo Soini puheenjohtaja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 2 / 47 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 7.3.2013 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 3 / 47 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / Vihr.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 4 / 47 706/00.00.00/2013 Keskusvaalilautakunta 3 26.2.2013 Kaupunginhallitus 81 4.3.2013 3 Espoon äänestysaluejaon muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Pirkanniemi Risto, puh. (09) 816 22390 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin äänestysalueisiin 15.10.2013 lukien liitteestä ilmenevät äänestysalueiden rajojen muutokset. Äänestysalueiden lukumäärä nousee 70:ään, kun muodostetaan kaksi uutta äänestysaluetta 12 Saunalahti ja 79 Tillinmäki. 2 oikeuttaa keskusvaalilautakunnan tekemään tarvittaessa teknisiä tarkistuksia äänestysaluejakoon. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Äänestysalue A0 - Äänestysalue ehdotus muutokset 55 57 - Äänestysalue ehdotus uudet 12 79 - Äänestysalue ehdotus muutokset 70 71 72 74 77 78 - Äänestysalue äänioikeutetut 2013 - Äänestysalue ehdotus muutokset 36 37 38 39 40 Ehdotetaan, että Espoon äänestysalueiden lukumäärä nostetaan 70:ään ja rajoja muutetaan 15.10.2013 lukien pienentämällä liian suuriksi kasvaneita äänestysalueita. Muutettua äänestysaluejakoa noudatettaisiin ensimmäisen kerran kesän 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalilain mukaan äänestysalueista päättää valtuusto. Valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmään merkitty minkään kiinteistön kohdalle (Espoossa äänestysalue 99). Päätös äänestysalueista tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta, jos päätös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan maistraatille sen määräämällä tavalla
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 5 / 47 viimeistään saman vuoden huhtikuussa. Myöhemmin tehty tai maistraatille ilmoitettu päätös tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta seuraavana vuonna. Espoossa on 68 äänestysaluetta. Suurimmalla äänestysalueella on noin 4 600 äänioikeutettua asukasta (74 Piispansilta) ja pienimmällä noin 1 400 äänioikeutettua asukasta (78 Matinmetsä). Äänestysalueen koon määrittelemisestä Äänestysalueiden optimaalista kokoa tavoiteltaessa tulee ottaa erityisesti huomioon, että vaalipäivän äänestyspaikka on riittävän lähellä äänestysalueen äänestäjiä (saavutettavuus) ja että vaalipäivänä ei äänestyspaikalle muodostuisi suurempia ruuhkia (äänestyksen sujuvuus). Äänestysalueen tulisi olla kuitenkin kooltaan riittävä, jotta se toimisi tarkoituksenmukaisesti. Ehdotus äänestysaluejaoksi Valmistelussa on lähtötietoina käytetty äänioikeutettujen asukkaiden lukumääriä äänestysalueittain vuoden 2012 kunnallisvaaleissa sekä vaalipäivänä äänestäneiden lukumääriä. Lisäksi on otettu huomioon väestöennusteet pienalueittain. Ehdotetaan, että tehdään seuraavat muutokset: 1 Äänestysalueesta 11 Kurttila erotetaan osa, josta muodostetaan uusi äänestysalue 12 Saunalahti. Äänestysalue 11 on kasvanut liian suureksi. 2 Äänestysalue 80 Nöykkiö-Tillinmäki jaetaan kahteen osaan, jolloin uusien alueiden nimet ovat 80 Nöykkiö ja 79 Tillinmäki. Äänestysalue 80 on kasvanut liian suureksi. 3 Osa äänestysalueesta 77 Kuitinniitty siirretään alueeseen 71 Kuitinkallio. Äänestysalue 77 on liian suuri. 4 Osa äänestysalueesta 74 Piispansilta siirretään alueeseen 78 Matinmetsä, jossa on huomattavasti vähemmän asukkaita. Äänestysalue 74 on kasvanut liian suureksi. 5 Osa äänestysalueesta 70 Olarinmäki-Henttaa siirretään alueisiin 71 Kuitinkallio ja 72 Olarinpuisto-Päivänkehrä. Muutoksella varaudutaan Suurpellon alueen kasvamiseen. Muutoksen johdosta alueen 70 uusi nimi on Suurpelto-Henttaa ja alueen 71 uusi nimi on Kuitinkallio-Olarinmäki. 6 Osa Äänestysalueesta 55 Jousenkaari-Hakalehto siirretään alueeseen 57 Koivu-Mankkaa, jolloin alueiden asukkaiden lukumäärät tasoittuvat.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 6 / 47 Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta 26.2.2013 3 7 Osa äänestysalueesta 40 Jupperi siirretään alueeseen 39 Rastaspuisto. Alue 40 on kasvanut liian suureksi ottaen huomioon alueen vaalipäivän äänestysaktiivisuuden vilkkauden. 8 Osa äänestysalueesta 37 Lansa-Sepänkylä siirretään alueeseen 36 Kilonpuisto, jolloin alueiden asukkaiden lukumäärät tasoittuvat. 9 Osa äänestysalueesta 39 Rastaspuisto siirretään alueeseen 38 Karakallio, jolloin alueiden asukkaiden lukumäärät tasoittuvat. Keskusvaalilautakunnan sihteeri Katja Rytilahti Keskusvaalilautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin äänestysalueisiin 15.10.2013 lukien liitteestä 1 ilmenevät äänestysalueiden rajojen muutokset. Äänestysalueiden lukumäärä nousee 70:ään, kun muodostetaan kaksi uutta äänestysaluetta 12 Saunalahti ja 79 Tillinmäki. 2 oikeuttaa keskusvaalilautakunnan tekemään tarvittaessa teknisiä tarkistuksia äänestysaluejakoon. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 4.3.2013 81 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin äänestysalueisiin 15.10.2013 lukien liitteestä ilmenevät äänestysalueiden rajojen muutokset. Äänestysalueiden lukumäärä nousee 70:ään, kun muodostetaan kaksi uutta äänestysaluetta 12 Saunalahti ja 79 Tillinmäki. 2 oikeuttaa keskusvaalilautakunnan tekemään tarvittaessa teknisiä tarkistuksia äänestysaluejakoon.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 7 / 47 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 8 / 47 1233/02.03.01/2013 Kaupunginhallitus 96 4.3.2013 4 Toimivallan siirto Verohallinnolle kunnallis- ja kiinteistöveroista vapauttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kuismin Timo, puh. (09) 816 22393 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto ei pidätä Espoon kaupungille toimivaltaa kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa. Oheismateriaali - Kuntaliiton yleiskirje 15.2.2013 Selostus Veronkantolakia on muutettu 1.1.2013 voimaan tulleella lailla siten, että toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa siirtyy kunnilta verohallinnolle 1.6.2013 alkaen. Kunta voi kuitenkin halutessaan pidättää ratkaisuvallan itsellään ilmoittamalla asiasta verohallinnolle 31.3.2013 mennessä. Ratkaisuvalta koskee sekä kunnallis- että kiinteistöverosta vapauttamishakemuksia, jotka tulevat vireille aikavälillä 1.6.2013 31.12.2015. Seuraava mahdollisuus kunnan ratkaisuvallan pidättämiseen on vuonna 2015 koskien ajanjaksoa 1.1.2016 31.12.2018. Kunta voi myös halutessaan pidättää ratkaisuvallan vain toisessa asiaryhmässä, joko kunnallis- tai kiinteistöverojen osalta. Kunnallis- ja kiinteistöveroista vapauttamisesta päättäminen on johtosäännöllä delegoitu lakiasiainjohtajalle. Taustaa Aiemmin voimassa olleen veroasiamiesjärjestelmän aikana Espoon veroasiamiehet, jotka olivat verohallinnon virkamiehiä, valmistelivat alusta loppuun kaupunginlakimiehen päätettäväksi kaikki veronhuojennusasiat. Sittemmin tämä käytäntö muuttui siten, että veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö antoi huojennusasioista pelkästään lausunnon, jonka pohjalta valmisteltiin huojennuspäätös. Syksyllä 2009 verohallinto ilmoitti, että lausuntojen antaminen kunnille lopetetaan vuoden 2010 alusta lukien. Tästä lähtien huojennusasiat on valmisteltu kokonaan kaupungin omana työnä. Verottajalta on kuitenkin jouduttu jokaista hakemusta varten aina erikseen pyytämään yksilöityjä tietoja päätöksenteon tueksi.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 9 / 47 Veroasioiden salassapitosäännösten vuoksi kunnilla ei myöskään ole ollut käytettävissään tietoa siitä, mitä huojennushakemuksista on mahdollisen valtionveron osalta päätetty. Käsiteltävien veronhuojennushakemusten määrä on Espoossa vaihdellut ollen viime vuosina keskimäärin noin 20 hakemusta/ vuosi. Vuonna 2011 oli yhteensä 22 hakemusta ja vuonna 2012 14 hakemusta. Hakemuksista vajaa kolmannes on koskenut kiinteistöveroja ja loput kunnallisveroja. Hakemukset ovat vaihdelleet suuruudeltaan muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon. Huojennushakemusten käsittelyn keskittäminen verohallinnolle parantaisi osaamista, poistaisi päällekkäisiä toimintoja ja olisi etenkin ratkaisukäytännön yhtenäisyyden vuoksi perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Espoolla ei myöskään ole käytännössä mitään tarvetta pidättää ratkaisuvaltaa tältä osin itsellään. Uutta käytäntöä voitaisiin seurata kahden ja puolen vuoden ajan ja pidättää sen jälkeen vuonna 2015 päätösvalta kaupungille, mikäli siihen silloin nähtäisiin tarvetta. Asia on Vantaalla käsiteltävänä kaupunginhallituksen ja valtuuston kokouksissa maanantaina 4.3.2013. Kaupunginjohtajan esitys on, ettei Vantaa pidättäisi veronhuojennusasioissa ratkaisuvaltaa itsellään. Helsingissä asia on vielä virkamiesvalmistelussa ja heidänkin alustava kantansa on se, ettei myöskään Helsinki pidättäisi näiltä osin ratkaisuvaltaa itsellään. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 4.3.2013 96 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ei pidätä Espoon kaupungille toimivaltaa kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 10 / 47 923/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 88 4.3.2013 5 Muutos Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen Valmistelijat / lisätiedot: Hemminki Kaisa, puh. (09) 816 23063 Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.a.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa koskevan sopimuksen muutoksen liitteen mukaisena. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Espoon Kauniaisten ja Kirkkonummen yhteistoimintasopimusehdotus voimaan 1.5.2013 - Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimus (voimaan 1.1.2008) - Virkaeläinlääkärien vastaanoton potilaiden ja sairauskäyntien kotikuntajakaumatiedot v. 2008-2012 Espoon valtuusto on 8.10.2007 5 hyväksynyt Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutosten johdosta sopimusta tulee muuttaa. Sopimuksen muutoksella siirretään Kirkkonummen kunnan kemikaalivalvonta Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaiselta Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen Espoon seudun ympäristöterveyden järjestettäväksi 1.1.2013 alkaen. Sopimusta muutetaan eläinlääkintähuollon palvelutason ja eläinlääkärivastaanoton osalta siten, että sopimus vastaa nykyistä toimintaa. Sopimuksessa selkeytetään eläinlääkintähuollon kuntakohtaisten maksuosuuksien määräytymistä maksuperiaate säilyttäen.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 11 / 47 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) mukaan kemikaalivalvonta tulee hoitaa samassa toimielimessä kuin muutkin ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Kirkkonummen kemikaalilain mukaiset valvontakohteet on sisällytetty Espoon seudun ympäristöterveyden valvontasuunnitelman ja siten säännöllisen valvonnan piiriin vuoden 2013 alusta lähtien. Seutuyksikön eläinlääkintäpalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain mukaisesti siten, että kaikille kotieläimille on kiireellisen eläinlääkäriavun saanti turvattu ympärivuorokautisesti ja hyötyeläimille järjestetään myös peruseläinlääkäripalvelut. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on 14.4.2011 47 käsitellyt yhteistoimintasopimuksen muuttamista kaupungineläinlääkärien vastaanottotilojen osalta. Sopimusmuutoksia ei toteutettu Kirkkonummen kunnan vastustuksen johdosta. Kirkkonummen eläinlääkärivastaanottotilan vuokrasopimuksen päättyessä siirrettiin eläinlääkärien vastaanottotoiminta asianmukaisesti varustettuun yhteisvastaanottotilaan lokakuussa 2011. Eläinlääkäripalvelujen resursoinnissa on eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaisesti otettu huomioon alueella toimivat yksityiset palvelujen tuottajat, joita on useita sekä Espoossa että Kirkkonummella. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on 15.12.2011 hyväksynyt valvontayksikön suunnitelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja kunnan järjestämistä eläinlääkäripalveluista vuosille 2012-2014. Aluehallintovirasto on myös arvioinut suunnitelman ja todennut, että suunnitelma on valtakunnallisen valvontaohjelman mukainen. Eläinlääkintähuoltolain muutos on vaikuttanut eläinlääkintähuollon tehtäväkenttään ja toiminnan todelliset kustannukset eivät perustu aiemmassa määrin virka-aikana tapahtuvaan potilastyöhön. Eläinlääkärien työajasta 30 % on varattu eläinten hyvinvoinnin valvontaan (eläinsuojelu) ja eläintautilain mukaisten tehtävien hoitoon. Eläinlääkintähuollon tehtäviin on seutuyksikössä sisällytetty myös kunnalle kuuluva löytöeläinten talteen oton ja säilytyksen järjestäminen. Virka-ajan ulkopuolisesta eläinlääkäripäivystyksestä on sopimus Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa. Päivystyssopimukset maksavat yhtensä 150 000 euroa / v, josta Yliopistollinen eläinsairaalan laskelman mukaan Kirkkonummen kunnan alueen osuus on kustannuksista 33,3 % eli 50 000 euroa /v (erillinen sopimus, joka on liitetty osaksi Espoon sopimusta.) Päivystyssopimukset yliopistollinen eläinsairaala on hinnoitellut hyöty- ja harraste-eläinten määrän ja palvelutarpeen perusteella. Ulkoisten palvelujen ostojen kustannukset (eläinlääkäripäivystys, löytöeläinten talteenotto- ja säilytys, löytöeläinten kuljetus) ovat seutuyksikön eläinlääkintähuollon osalta yhteensä noin 212 000 euroa/ v. Kustannusten jaon tulee olla oikeudenmukainen, selkeä ja mahdollisimman yksinkertainen. Vuosittaista yksityiskohtaista jakaumaa eri kuntien maksuosuuksien määrittämiseksi, jossa huomioitaisiin kaupungineläinlääkärien vastaanoton potilaiden, eläinlääkärien tekemien sairauskäyntien, eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaisten
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 12 / 47 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.2.2013 15 valvontatehtävien, päivystyssopimusten, eri kunnista irrallaan tavattujen löytöeläinten ja niiden säilytyksen aiheuttamat kustannukset, ei ole aiheellista tehdä. Edellä mainittuja muuttujia seurataan vuosittain ja kustannusten jakoperusteita (ostopalvelusopimukset, potilaiden kotikuntajakauma, valvontatehtävät) tarkistetaan 3 vuoden välein. Tässä sopimuksen päivityksessä noudatetaan aiemman sopimuksen periaatetta ja huomioidaan seutuyksikön toimintavuosien 2008-2012 virkaeläinlääkärin vastaanoton potilaiden kotikuntajakaumien vuosittainen keskitaso sekä päivystyksen ostopalvelusopimusten kustannukset. Yhteistoimintasopimusta laadittaessa eläinlääkintähuollon kustannusten sovittiin jakautuvan virkaeläinlääkärien hoitamien potilaiden kotikuntien perusteella siten, että jokainen kunta maksaa vähintään 5 % eläinlääkintähuollon kustannuksista. Virkaeläinlääkärien vastaanotolla käyneiden potilaiden kotikuntien prosentuaaliset osuudet ovat vaihdelleet vuosina 2008-2012 siten, että espoolaisten potilaiden osuudet ovat olleet 64,17-70,7 %, kirkkonummelaisten 28,19-35,32 % ja kauniaislaisten 0,5-1,52 %. Uudessa sopimuksessa eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että Espoon maksuosuus on 65 %, Kauniaisten 5 % ja Kirkkonummen 30 %. Potilaiden ja valvontatehtävien kuntajakaumaa seurataan vuosittain ja maksuosuuksien jakauma tarkistetaan kolmen vuoden välein. Yhteistoimintasopimuksen muutos on menossa Kauniaisten kaupunginvaltuuston ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston käsittelyyn 4.3.2013. Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa koskevan sopimuksen muutoksen liitteen mukaisena. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 4.3.2013 88 Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 13 / 47 ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa koskevan sopimuksen muutoksen liitteen mukaisena. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Kauniaisten kaupunki - Kirkkonummen kunta
Valtuusto 18.03.2013 Sivu 14 / 47 176/10.02.02/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17 1.2.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 23 14.2.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 33 29.2.2012 Kaupunginhallitus 116 16.4.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 4 23.1.2013 Kaupunginhallitus 75 11.2.2013 Valtuusto 41 25.2.2013 6 Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000 (Pöydälle 25.2.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Katajamäki Mirkka, puh. (09) 816 24323 Hämäläinen Tanja, puh. (09) 816 24321 Palola Aulis, puh. (09) 816 24222 Vehmas Martti, puh. (09) 816 24336 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604. Oheismateriaali Selostus - Blominmäen osayleiskaava, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Blominmäen osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Kaavakartta A3, merkinnät ja määräykset - Blominmäen osayleiskaava, kaavaselostuksen liitteet - Blominmäen osayleiskaava kaavaselostus - Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Natura-arviointi - Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Naturaarvioinnista - Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyjen muutokset HSY 14.2.2013 Huom! Valtuutettuja pyydetään varaamaan mukaan kokoukseen aiemmin 25.2.2013 esityslistan mukana jaetut edellä mainitut oheismateriaalit. Osayleiskaavalla mahdollistetaan seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon sijoittaminen Espoon Blominmäkeen niin, että säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot. Kaavan tavoitteena on turvata Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto. Kaavassa osoitetaan tilavaraus Espoo-Salo -oikoradalle sekä varaudutaan Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi. Lisäksi
Valtuusto 18.03.2013 Sivu 15 / 47 kaavassa tarkennetaan Kehä III:n eteläpuolella asuntoalueiden ja virkistysalueen rajausta asemakaavoitusta varten. Blominmäen osayleiskaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n varrella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alue on pääasiassa rakentamatonta, topografialtaan vaihtelevaa metsäistä aluetta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Vireilletulo Espoon valtuusto päätti 12.10.2009 jätevedenpuhdistamon siirtämisestä pois Suomenojalta ja uuden puhdistamon rakentamisesta kalliopuhdistamona Blominmäkeen sekä kehotti kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään jätevedenpuhdistamon edellyttämän kaavoituksen. Lisäksi valtuusto päätti, että Blominmäen kaavoituksen yhteydessä turvataan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen toimiva ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto. Blominmäen osayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin 18.2.2010 kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Blominmäen osayleiskaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 18.2.2010 ja tarkistettu 1.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.4.2010.
Valtuusto 18.03.2013 Sivu 16 / 47 Alueen kuvaus Blominmäki sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n varrella n. 2 km Espoon keskuksesta länteen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alue on pääasiassa rakentamatonta metsäaluetta, joka on osa laajempaa etelä-pohjoissuuntaista viheryhteyttä Keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Alue rajautuu lännessä Blominmäen asuinalueeseen ja Myntinsolmun tiealueeseen, lounaassa Näkinkylän asuinalueeseen ja etelässä Näkinmetsän alueeseen. Pohjoisessa alue rajautuu Gumbölenjoen laaksoon, koillisessa Rintamäen asuinalueeseen ja idässä Muuralan sekä Mikkelän asuin- ja teollisuusalueisiin. Suunnittelualueella ei ole asuinalueita. Alueen kaakkoiskulmassa on teollisuus- ja varastotontti, jossa toimii yhdyskuntateknisen huollon varikko. Kaava-alueen omistaa pääasiassa Espoon kaupunki. Kaava-alue sijaitsee Gumbölen- ja Espoonjokilaaksojen välisellä vedenjakajaselänteellä. Pohjoisessa kaava-aluetta rajaa loivarinteinen laakso, jossa virtaa Espoon arvokkaimmaksi yksittäiseksi virtavesikohteeksi luokiteltu Gumbölenjoki. Kaava-alueen maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja maastonmuotojen rikkonaisuus näkyy niin maaperässä kuin kasvillisuuden mosaiikkimaisena vaihteluna. Maisemaa hallitsee n. 50 metrin korkeudelle merenpinnasta nouseva täyttömäki, johon on läjitetty ylijäämämaita. Kaava-alueella ei sijaitse arvokkaita maisema-alueita tai muita kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaava-alueen luonnonympäristö on luontotyypeiltään ja luonnontilaisuudeltaan vaihtelevaa. Kaava-alueella esiintyy luonnonsuojelulain ja metsälain suojelemia luontokohteita. Teirinsuon eteläosassa sijaitsee luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi, suojeltu Teirinsuon tervaleppäkorpi. Teirinsuo lähiympäristöineen luokitellaan maakunnallisesti arvokkaaksi suokokonaisuudeksi. Suo on todettu myös geologisesti arvokkaaksi eloperäiseksi muodostumaksi. Luonnonsuojelulain 49 :n suojeleman liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja esiintyy eri puolilla kaava-aluetta, erityisesti täyttömäen länsi- ja pohjoispuolella, Vitmossenin ja Teirinsuon välisellä kannaksella sekä Kehä III:n varressa ja Näkinmetsässä. Kaava-alueen poikki itä-länsisuuntaisesti kulkee Kehä III, jonka liikennemäärä vuonna 2010 oli 25 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Blominmäen asuntoalueelta on Blomintien tasoliittymäyhteys Kehä III:lle. Lisäksi Blominmäen täyttömäeltä on oma tasoliittymäyhteys Kehä III:lle. Blominmäen osayleiskaava-alueella ei ole julkisia palveluita. Kaava-alueen läheiset palvelut koostuvat lähinnä itäpuolella Mikkelässä ja Rintamäellä sijaitsevista päivähoitopalveluista sekä Mikkelän alakoulusta ja länsipuolella liikuntapalveluista. Ulkoilureitti kulkee Teirinsuon ja Vitmossenin välistä kannasta ja Näkinmetsän läpi Rintamäen ja
Valtuusto 18.03.2013 Sivu 17 / 47 Bassenmäen asuntoalueiden välillä. Se alittaa Kehä III:n kevyen liikenteen alikulkuna Mikkelänkallion länsipuolella. Suunnittelun lähtökohdat Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Blominmäen osayleiskaavan tavoitteet 9.8.2010: - Osoitetaan valtuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen. - Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto. - Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen - Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten. Osayleiskaavan MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 7.4.2010. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa 8.11.2006 ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava (lainvoima 15.8.2007) ja 14.12.2012 ympäristöministeriön vahvistama 3. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu virkistys- ja taajamatoimintojen alueeksi. Alueen kautta kulkee yhdysradan ohjeellinen linjaus ja moottoriväylä- merkintä (Kehä III). Suomenojan nykyinen puhdistamo on osoitettu kohdemerkinnällä ET (yhdyskuntateknisen huollon alue). Ympäristöministeriö on vahvistanut kesäkuussa 2010 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan (lainvoima 8.10.2012). Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Uudenmaan liitto on käynnistänyt vuonna 2009 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen eli maakuntakaavan uudistamisen. 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 14.5. 15.6.2012 sekä 20.11. 21.12.2012. Maakuntahallitus päätti 23.8.2010 käynnistää Espoon uuden jätevedenpuhdistamon sijaintia koskevan vaihemaakuntakaavan (Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan) laadinnan.
Valtuusto 18.03.2013 Sivu 18 / 47 Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 14.12.2012 ja määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Samalla voimassa olevista maakuntakaavoista kumotaan Suomenojan puhdistamoa ja puhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevia merkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (27.6.1996), sekä Espoon eteläosien yleiskaava (29.1.2010). Kaava-alue on pääosin yleiskaavoissa virkistysaluetta. Lisäksi Kehä III on tieliikenteen aluetta sekä Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu merkittävästi parannettavan kaksiajorataisen päätien tai pääkadun merkinnällä. Espoon eteläosien yleiskaavassa Espoo-Salon oikoratayhteys on osoitettu joukkoliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Pohjoisosien yleiskaavassa on lisäksi osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alue sekä pääulkoilureitti. korkeimman hallinto-oikeuden päätös kumosi Espoon eteläosien yleiskaavan kolmen kohdealueen osalta, joista Näkinmetsä sijaitsee osittain suunnittelualueella. Asemakaava Alueen kaakkoiskulmassa Mikkelässä (Mikkelä IIB, Mikkelänkallio) on lähivirkistysalueeksi sekä teollisuus- ja varastokäyttöön asemakaavoitettua aluetta. Alueen koilliskulmassa Rintamäessä (Hirvisuo-Rintamäki) on lähivirkistysalueeksi osoitettua aluetta. Alueen eteläosalle on laadittu Näkinmetsän asemakaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2006. Valtuusto on hyväksynyt 23.2.2009 Bassenkylän asemakaavan (lainvoima 3.2.2010), joka on Näkinmetsän kaava-alueesta erotettu osakaava. Blominmäen osayleiskaava-alueella on vireillä kaksi asemakaavaa Näkinmetsän asemakaavan lisäksi. Mikkelänkallion (Mikkelä IIB, Mikkelänkallio, asemakaavan muutos) asemakaava sijoittuu osayleiskaava-alueen kaakkoisosaan. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan HSY Veden varikon laajennustarve sekä Blominmäen jätevedenkalliopuhdistamon louhintatunnelin rakentaminen Kehä III:n ali Blominmäkeen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 30.5. 30.6.2011. Blominmäen asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 10.10. 8.11.2011. Blominmäen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Espoon jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen alueelle samalla turvaten alueen luonto- ja virkistysarvojen säilyttäminen. Lisäksi tavoitteena on varautua Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi ja osoittaa puhdistamolle johtava rinnakkaiskatuyhteys sekä varmistaa Blominmäen asuinalueen turvallinen liittyminen katuverkkoon.
Valtuusto 18.03.2013 Sivu 19 / 47 Muut suunnitelmat ja selvitykset Blominmäen jätevedenpuhdistamo- puhdistamon ja kalliotunnelien yleissuunnitelma valmistui lokakuussa 2011. Hankkeen aikaisempia selvityksiä ovat Espoon jätevedenpuhdistuksen kehittämissuunnitelma (2006), Espoon kalliopuhdistamon hankesuunnitelma (2007), Espoon jätevedenpuhdistamon prosessivertailu (2008) ja Espoon uuden jätevedenpuhdistamon YVA-raportti (2008). Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 21.9.2009 Espoo-Lohja-radan eli Länsiradan varren maankäytön kehityskuvaselvitystä koskevan asian. Päätöksen mukaisesti Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Espoo-Lohja-Salo-radan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuivat 2010. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus laati vuonna 2011 raideliikennevision vuoteen 2050. Raideliikennevisiossa on esitetty raitiotie, joka kulkee Lommilasta Mikkelänkallion kautta osayleiskaava-alueen läpi Kauklahden juna-asemalle ja edelleen Kivenlahden metroasemalle. Kehä III:n parantamisesta välillä Mankki-Muurala valmistui aluevaraussuunnitelma vuoden 2011 alussa. Tulevaisuudessa Kehä III on tarkoitus parantaa kaksiajorataiseksi nelikaistaiseksi pääväyläksi. Kaava-alueella on tehty useita luontoselvityksiä mm. Näkinmetsän asemakaavoitusta, jäteveden kalliopuhdistamon ympäristövaikutusten arviointia, Espoo-Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointia ja Kehä III:lle välille Mankki-Muurala laadittua aluevaraussuunnitelmaa varten. Näiden lisäksi kaava-alueella ja sen lähiympäristöstä on aiemmin selvitetty eri yhteyksissä kasvillisuutta, luontotyyppejä, liito-oravia, lepakoita, pesimälinnustoa sekä uhanalaisia ja muuta huomionarvoista lajistoa. Lisäksi aluetta koskevat useat laajemman tasoiset selvitykset muun muassa geologisista arvoista. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville 25.11.2010. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti selvitettävän riittääkö kaavaluonnoksen mukainen viherkäytävä varmistamaan Pohjois- Espoon ja Keskuspuiston välille toimivan ekologisen viheryhteyden ja miten turvataan Näkinmetsän alueelle toimiva asuinalue. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 13.12.2010-31.1.2011. Osayleiskaavaluonnoksesta pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 18.1.2011. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Lausunnoissa todettiin mm. että 3. vaihemaakuntakaavan on oltava voimassa ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Lausunnonantajat ottivat kantaa
Valtuusto 18.03.2013 Sivu 20 / 47 kaavaluonnoksessa esitettyihin asuntoalueisiin, kaavaratkaisun vaikutuksista ekologiseen yhteyteen ja jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten Espoonjokeen ja Espoonlahden Naturaalueeseen selvittämiseen. Lausunnonantajat kannattivat myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelman suosittelemaa liikennevaihtoehtoa 1 (kaavaluonnos perustui vaihtoehtoon 2). Lausunnoissa esille tulleet kaavaselostuksen täydentämistarpeet koskivat erityisesti kaavan vaikutusten arvioinnin kuvausten täydentämistä esim. liikennemelun, maisemakuvallisten vaikutusten sekä jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten kuvausten osalta. Lausunnoissa nostettiin esille myös hulevesienhallinnan suunnittelun tarve sekä tarve lumen vastaanoton sijoittamiselle kaava-alueelle. Mielipiteissä esille nousi erityisesti kaava-alueen liikenneratkaisut. Kaavan vaikutuksista, erityisesti rakentamisenaikaiset vaikutukset sekä vaikutukset mm. pohjavesiin ja Vitmossenin suon vesitalouteen huolestuttivat. Mielipiteissä tuli esille huoli jätevedenpuhdistamon mahdollisista hajuhaitoista ja alueen luontoarvojen säilymisestä. Yhdessä mielipiteessä otettiin kantaa Kehä III:n eteläpuolisiin asuntoalueisiin, niiden poistamiseksi rajaten alue kokonaan pois kaavasta tai poistamalla asuntoaluevaraus. Kaava-aluetta tarkistettiin kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen rajautumaan voimassaolevaan Bassenkylän asemakaava-alueeseen. Tämä mahdollistaa asuntoalueiden kytkemisen kaupunkirakenteellisesti alueen nykyiseen asuntoalueeseen ja tulevaan Bassenkylän rakenteeseen sekä Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa esitetyn vaihtoehdon 1 mukaiseen rinnakkaistiehen. Muuralansolmun lounaisneljänneksessä oleva LT-aluevaraus suoralle rampille rajattiin pois osayleiskaavaalueesta, koska LT-alueella ei ole merkitystä kaava-alueen liikennejärjestelyille. Voimaan jää Pohjoisosien yleiskaava osa I:n tieliikenteen alue-merkintä (LM). Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen liikenneyhteysratkaisuksi vaihdettiin Kehä III:n aluevaraussuunnitelman vaihtoehto 1, jossa Mynttilän ja Mikkelänkallion välinen rinnakkaisyhteys sijoittuu Kehä III:n pohjoispuolelle Mynttilästä Blominmäen kalliopuhdistamolle, josta se siirtyy Kehä III:n yli sen eteläpuolelle (kaavaluonnos perustui vaihtoehtoon 2). Osayleiskaavakartan merkintöjä ja kaavamääräyksiä tarkistettiin kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja täydentyneen selvitystiedon pohjalta. Kaavan selvityksiä täydennettiin ehdotusvaiheessa mm. jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten, liito-oravatiedon ja ekologisten yhteyksien sekä palveluiden ja asumisen osalta: - Arvio Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen vesistövaikutuksista (FCG, 4.6.2012). - Blominmäen selvitysalueen liito-oravaselvitys (Enviro,5.7.2011), - Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys Blominmäen osayleiskaavaa varten (A-Insinöörit Suunnittelu Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011).