Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 24.2.2004 31.12.2006

1 Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 24.2.2004 31.12.2006

2 Hankkeen toiminta Määrälliset tavoitteet Kuopion seudun työpolku-hankkeen tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät ratkaisun työttömyyteensä joko ammatillisen koulutuksen, työllistymisen tai muun mielekkään vaihtoehdon tai näiden yhdistelmän kautta. Hankkeeseen osallistuu vuosina 2004-2007 yhteensä 600 henkilöä, joista 60 % sijoittuu työelämään, koulutukseen tai löytää muutoin mielekkään ratkaisun työttömyyteensä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Kuopion, Siilinjärven kuntien työttömät yli 25- vuotiaat työnhakijat, joiden työttömyys on eri syistä pitkittynyt; joiden työhistoria koostuu pätkätöistä ja tukityöllistämispätkistä ja/ tai joiden ammatillinen koulutus on puutteellista ja toisaalta ammatillinen osaaminen vaatii päivittämistä; ja alle 25- vuotiaat nuoret työnhakijat, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai sen on keskeytynyt ja/ tai joiden välivuosi peruskoulutukset jälkeen on pitkittynyt. Kehittämistavoitteet Kuopion seudun työpolku II hankkeen kehittämistavoitteina on: 1. Sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi (erilaiset koulutusmahdollisuudet, työ ja hankkeessa toteutettava työllistäminen, työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu) 2. Kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa ohjata kuntien tai muiden palvelun tuottajien toimintaan 3. Mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen 4. Räätälöidä uudenlaisia koulutusratkaisuja 5. Tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työnantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi 6. Tehdä verkostoyhteistyötä työttömän henkilön työllistymisen ja työelämänvalmiuksien edistämiseksi. Jokaisen hankkeeseen osallistujan kanssa rakennetaan yhdessä eri toimenpiteisiin perustuva palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuus pohjautuu hankkeeseen osallis-

3 tuvien työllistymis-mahdollisuuksien ja työrajoitteiden kartoitukseen. Tarvittaessa osallistuja ohjataan eteenpäin kuntien ja muiden palvelun tuottajien toimintaan. Tavoitteena on mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämävalmiuksiin pohjautuen. Jotta hankkeen työllistymistavoitteet saavutettaisiin, kehittämistavoitteisiin liitettiin koulutusyhteistyö, työnantajayhteistyö ja verkostoyhteistyö. Koulutusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja opettajien kanssa räätälöityjä, työelämäläheisiä, erilaiset oppijat huomioivia koulutusmalleja. Työnantajayhteistyön ja yritysyhteistyön tavoitteena on löytää yhdessä yrittäjien kanssa onnistuneita ratkaisuja työllistää hankkeeseen osallistuvia nuoria ja aikuisia työttömiä. Hankkeen työntekijät ovat monella eritavalla yhteydessä yrittäjiin. Yrittäjiä tavataan, kun suunnitellaan koulutuksia, koulutusten aikaisilla työssäoppimisjaksoilla ja koulutuksen jälkeen mahdollisen työelämävalmennuksen tai tukityön merkeissä. Yrityskäyntejä tehdään osallistujan kanssa, jolloin keskustellaan työllistymisen mahdollisuuksista, tai vieraillaan yrityksessä ja kerrotaan hankkeen tukimahdollisuuksista yrittäjälle. Yritysyhteistyö on myös tiedonvälitystä ja markkinointia. Usein on tullut esille, ettei yrittäjillä ole tietoa tai kokemusta erilaisista työhallinnon tukimahdollisuuksista tai esimerkiksi, miten tukea työtöntä työllistymisen polulla. Yrityksen näkökulmasta työttömän työllistämisen esteenä on usein myös se, että yrityksestä puuttuu yksinkertaiset ja avustavat tehtävät, selkeät rutiinityöt. Sellaiset työt, joiden tekemiseen ei tarvita pitkää ammatillista koulutusta, mutta jotka voisivat antaa työttömälle mahdollisuuden saada työkokemusta ja siten tuntea osallisuutta. Yrittäjillä on myös liian suuria odotuksia työnhakijan osaamisen suhteen. Työtehtäviin perehtymiseen pitäisi varata riittävästi aikaa. Verkostoyhteistyön tavoitteena on kehittää työllistymisen palveluja ja tukea niiden tuottajia kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin työllistämispalveluista hyötyvät pitkään työttöminä olleet, se on hyvä aloitusjakso työkunnon palautumiseen. Kokonaistavoitteiden saavuttaminen Hankkeen on aloittanut 31.12.2006 mennessä yhteensä 780 henkilöä (tavoite 31.7.2007 mennessä yhteensä 600 henkilöä ). Hankkeen sisäänotto tapahtuu koulutusten kautta. Hankkeen aloittaneista 321 henkilöä on tullut Tunnetko mahdollisuutesi? (ent. kartoitusjakso) -jakson kautta, 159 henkilöä on tullut nuorten perusjakson kautta, 145 henkilöä Tartu mahdollisuuksiisi! -jakson (ent. ohjaava perusjakso) ja 124 henkilöä hankkeen muiden koulutusten (osaamiskartoitusjaksot ja ammatilliset osatutkinnot) kautta. Aloittaneista on naisia 389 ja miehiä 391; kuopiolaisia 696, siilinjärveläisiä 83 ja maahanmuuttajia 13.

4 Hankkeen on suorittanut 31.12.2006 mennessä 525 henkilöä, joista koulutukseen on sijoittunut 31,2 (164 hlöä) ja työhön avoimille työmarkkinoille 15,8 % (83 hlöä) Suurin osa koulutukseen sijoittuneista hankkeen suorittaneista on aloittanut omaehtoisen ammatillisen koulutuksen (97 hlöä) tai tutkintotavoitteisen työvoimapoliittisen koulutuksen (25 hlöä). Oppisopimuskoulutuksen on aloittanut 18 henkilöä ja ESR -rahoitteisen ammatillisen osatutkinnon 19 henkilöä. Avoimille työmarkkinoille sijoittuneista on 37 henkilöä sijoittunut toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Muualle kuin avoimille työmarkkinoille eli tukityöhön, työelämävalmennukseen tai TMT -harjoitteluun sijoittui 105 henkilöä. TAULUKKO 1. Hankkeen suorittaneiden sijoittuminen hankkeen suorittamisen jälkeen: kaikki yli 25- alle 25 - naiset miehet vuotiaat vuotiaat n % n % n % n % n % Koulutuksessa 164 31 74 22 90 43 94 39 74 26 Työssä avoimilla 83 15,8 56 17 27 13 30 13 53 18 työmarkkinoilla Työssä muualla 105 20 80 26 25 12 44 18 61 21 kuin avoimilla työmarkkinoilla Yrittäjänä 1 0,2 1 0,4 1 0,3 Muualla* 98 19 58 20 40 19 43 18 55 19 Työttömänä 74 14 46 15 28 13 27 11 47 16 Yhteensä 525 100 315 100 210 100 238 100 287 100 *) Muita elämäntilanteen huomioon ottaen mielekkäitä ratkaisuja työttömyyden sijaan ovat äitiysloma (10), sairausloma (22), eläke (3), varusmiespalvelu (3), sijoittuminen Työvoimanpalvelukeskuksen ohjaukseen (10) tai kuntouttavaan työtoimintaan (2). Kuolleita on neljä (4). Yli 25-vuotiaat osallistujat sijoittuvat joko koulutukseen tai työhön muualle kuin avoimille työmarkkinoille. Ikä ei ole merkitsevä tekijä työhön avoimille työmarkkinoille siirtymisessä. Yli 25-vuotiaista on pitkällä sairauslomalla 17 ja eläkkeellä kolme (3). Ikäryhmään kuuluvista 9 henkilöä on siirtynyt Työvoimanpalvelukeskuksen ohjaukseen. Nuorten polkusuunnitelmat tähtäävät koulutukseen ja 42,9 % alle 25-vuotiaista sijoittuukin koulutukseen hankkeen päättymisen jälkeen. Osa nuorista vaihtaa paik-

5 kakuntaa etsien uusia mahdollisuuksia kouluttautua tai työllistyä. Nuoruuteen kuuluu myös varusmiespalvelun (3) suorittaminen. 28 nuorta on jäänyt työttömäksi suoritettuaan hankkeen. * ) Kuopion seudulta muuttaneita on 32 henkilöä, joista kolme (3) on työssä avoimilla työmarkkinoilla, työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla on viisi (5) henkilöä, pitkäkestoisessa koulutuksessa yksi (1) henkilö, työvoimapoliittisessa koulutuksessa yksi (1) henkilö, sairauslomalla kaksi (2) henkilöä, 10 henkilön osalta työnhaku ei ole voimassa ja 11 henkilöä on työttömänä. Muuttaneista 15 henkilöä on alle 25-vuotiaita ja 17 aikuisia. Naisten ja miesten sijoittuminen hankkeen suorittamisen jälkeen poikkeavat hieman toisistaan. Naiset jatkavat koulutusta hankkeen suoritettuaan miehiä useammin. Miehet työllistyvät naisia useammin työhön muualle kuin avoimille työmarkkinoille. Tarkoituksenmukaisuus Saavutetaanko hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä haluttuja tavoitteita ja onko hankkeella vaikutusta kohderyhmiin suhteessa niiden tarpeisiin Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työllistymisen esteitä ovat ammatillisen koulutuksen puute tai sen vanhentuminen, työkokemuksen puute tai sen vähyys ja/tai elämänhallintaan, fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, oppimisen vaikeudet ja työnhakuun liittyvät ongelmat. Hanke on purkanut hankkeeseen osallistujien työllistymisen esteitä ja vastannut kohderyhmän tarpeisiin työllistävillä ja koulutuksellisilla toimenpiteillä sekä yksilöllisellä ohjauksella. Alkukartoitusten mukaan 75 % hankkeeseen osallistujista tarvitsee ammatillista koulutusta, joka tukee heidän työllistymistään. Hankkeeseen osallistujista 368 henkilöllä (52,8 %) ei ole ammatillista koulutusta ja vain kansakoulun suorittaneita on 36 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä on ammatinvaihtajia yhteensä 173 (22,2 %). Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä pidetään nuorten ongelmana. Kaikista hankkeen aloittaneista 257 henkilöä (nuorista 143 henkilöä) on keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen yhden tai useamman kerran ennen hankkeeseen tuloa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneissä on siis paljon myös yli 25-vuotiaiden ryhmässä. Osa nuorista ei ole aloittanut ammatillisessa koulutuksessa vaikka on saanut opiskelupaikan.

6 Hankkeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että työttömyys on eri syistä pitkittynyt ja/tai työhistoria koostuu pätkätöistä ja tukityöllistämisjaksoista ja/ tai ammatillinen koulutus on puutteellista ja/tai ammatillinen osaaminen vaatii päivittämistä. Osallistujien työttömyyden kestoaika on keskimäärin 1,2 vuotta (nuoret 0,5 vuotta ja aikuiset 1,6 vuotta) ja työkokemusaika on keskimäärin 5,8vuotta (nuoret 0,6 vuotta ja aikuiset 8,4 vuotta). Hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa jatko-ohjaus kuntien / muiden palvelun tuottajien toimintaan. 356 osallistujalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita (45,6 %). Yleisimmät terveysrajoitteet ovat allergia (162 henkilöä) ja selkä/niskavaivat (93 henkilöä). 86 osallistujaa ilmoittaa, että heillä on mielialaan liittyviä ongelmia/sairauksia. Tältä osin tilanne näyttää edelleen huononevan: 1.1.2005 jälkeen aloittaneista, erilaisia terveysrajoitteita on jo 50,6 %:lla hankkeeseen tulleista. Kuopion seudun työpolku II- hankkeen rahoituksella toteutui ajalla 24.2.2004 31.12.2006 yhteensä 1628 osallistumista koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä toimenpiteissä. Työllistämistuella syntyi yhteensä 275 työsuhdetta ja ilman työllistämistukea yhteensä 237 työsuhdetta. TAULUKKO 2. Raportointikaudella työllistämistuella ja ilman työllistämistukea syntyneet työsuhteet ja niistä kertyneet henkilötyövuodet. kunnat 162 (16) valtio 5 (3) yksityinen 95 (15) työllistämistuella*) ilman tukea *) 655 kk= 54,6 v (57,5kk=4,8v) 19,5kk=1, 6v (15,5kk=1,2v) 552,5 kk=46 v (100kk=8,3v) 28 (4) 128 kk= 10,7 v 3 (2) 3. sektori 35 (9) 1(0) 200 (22) 1276 kk=106,3 v Yhteensä 297 (43) 1227 kk=102,2 v (173 kk=14,4v) 233 (28) (1404 kk=117 v)

7 *) Siilinjärven osuus merkitty () Ilman tukea syntyneistä työsopimuksista kertyy 1404 henkilötyökuukautta eli 117 henkilötyövuotta, työllistämistuella yksityiselle sektorille kertyi 552,5 kk eli 46 v. ja työllistämistuella julkiselle sektorille kertyi 674,5 kk eli 56,2v. Ilman tukea työllistyneet työntekijät toimialoittain: toimiala työantajien määrä* hallinto 17 (1) kaupallinen työ 44 (11) kuljetus- ja liikenne 14 (1) maa- ja metsätalous 6 (1) muu esim. henkilöstön vuokraus 13 (3) palvelutyö 42 (7) sos. ja terveys 18 (5) tekninen työ 16 (4) teollinen työ 19 (7) Yhteensä 189 (40) Siilinjärveläisen osuus merkitty() *henkilöllä voi olla useita määräaikaisia työsopimuksia samalle työnantajalle. Muista työhallinnon toimenpiteistä toteutui 55 (3)* työkokeilusopimusta, työmarkkinatuki-harjoittelua 127 (3) TMT -sopimusta ja työelämävalmennus 221 (29) TEV - sopimusta. Hankkeen Tunnetko mahdollisuutesi? (ent. kartoitus-) ja Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksoille (ent. perusjakso) on osallistunut 659 henkilöä. Hankkeen ESR - rahoitteisiin koulutuksiin osallistumisia (osaamiskartoitusjaksot ja osatutkinnot) oli yhteensä 410, joista Siilinjärveläisiä 34. Muihin koulutuksiin osallistuttiin seuraavasti: kansallisiin työvoimakoulutuksiin 111 osallistumista; pitkäkestoisiin koulutuksiin 118 osallistumista ja oppisopimuskoulutuksiin 18. Niistä 7 oli kunnalle ja yksityisiin yrityksiin 11 oppisopimusta, Siilinjärveläisten osuus 2 sopimusta. Jokaisella hankkeeseen osallistujalla on henkilökohtainen yksilöohjaaja. Hankkeessa on neljä yksilöohjaajaa. Yksilöohjaus tarkoittaa, että hankkeen yksilöohjaaja ja osallistuja pohtivat ja ratkovat yhdessä työllistymiseen, kouluttautumiseen ja elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Yksilöohjauksen tavoitteena on yhteen sovittaa

8 eri toimenpiteistä palvelukokonaisuus, joka auttaa osallistujaa työllistymään tai kouluttautumaan ja joka poistaa työllistymisen esteitä. Yksilöohjaus sisältää palvelutarpeen ja työelämävalmiuksien arvioinnin; ohjauskeskusteluja asiakkaan kanssa; yhteistyötä työvoimaviranomaisten ja sosiaalitoimen kanssa; yritysvierailuja ja työnantajakäyntejä, (yksityinen ja julkinen); kouluttajayhteistyötä ja koulutuspaikkakäyntejä; verkostotyötä kolmannen sektorin työllistämispalveluja järjestävien tahojen kanssa sekä; yhteistyötä hoitavien, kuntouttavien ja sosiaalista tukea antavien tahojen kanssa (esim. A-klinikka, Huumepysäkki, Velkaneuvonta, Mielenterveyspalvelut, Työklinikka, yksityiset lääkäripalvelut yms.). Yksilöohjaus perustuu asiakkaan voimavarojen lisäämiseen eli sosiaalisten, terveydellisten, taloudellisten ja persoonallisten työllistymisen esteiden vaikutusten vähentämiseen ja kykyjen ja itseluottamuksen kartuttamiseen. Yksilöohjauksella tuetaan osallistujan voimavarojen käyttöönottoa ja halutaan siirtää voimavaroja ympäristöstä osallistujan käyttöön. Yksilöohjauksella lisätään asiakkaan valmiutta ottaa kontrolli omasta elämästään, olosuhteistaan, tulevaisuudestaan ja halua saavuttaa omia tavoitteitaan. Yksilöohjauksella tavoitellaan osallistujan itsemääräämistä, itsenäisyyttä, itseohjautuvuutta, itsenäiseksi oppimista ja osallistumista. Se on tapa kuulla osallistujien ääntä ja antaa heille resursseja ja mahdollisuuksia ilmaista tarpeitaan ja pyrkimyksiään. Se on myös osallistujan arvostusta ja tapa tuoda esiin osallistujan elämänkokemusta ja huomioida heidän näkemyksensä, ottaa heidät mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Yksilöohjauksella ajatetaan osallistujan etuja, ei vain lainopillisessa mielessä, vaan myös muuhun viranomaistoimintaan nähden sekä kehitetään osallistujan omia verkostoja, ylläpidetään luonnollisia verkostoja ja autetaan uusien verkostojen luomisessa. Yksilöohjauksen prosesseihin kuuluvat olennaisesti dialogi eli vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja tilanteen muutosten mahdollisuuksien huomioiminen, kontaktien luominen yhteisöihin ja uusien mahdollisuuksia luominen. Keskeisiin menetelmiin kuuluu mm. motivointi (esim. motivoivahaastattelu), voimavaraistaminen, piirtäminen, kriisiyttäminen. Yksilön voimavarojen kehittäminen ei yksin riitä vaan tarvitaan myös verkostotyötä. Tuottavuus Kuinka paljon palveluita saadaan aikaiseksi käytetyillä resursseilla?

9 Hankkeen Tunnetko mahdollisuutesi? -jaksot (ent. kartoitusjaksot) ja Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksot (ent. ohjaavat perusjaksot) toimivat hankkeen keskeisinä sisääntuloväylinä. Ne tuottavat henkilön jatkotyöllistymisen kannalta valmiuksia ja tietoa, jota voi hyödyntää työnhakusuunnitelmia tai muita jatkosuunnitelmia laadittaessa. Osallistujien työnhakusuunnitelmat päivitetään työvoimatoimistossa Tartu mahdollisuuksiisi! jaksojen päättyessä yhdessä osallistujan, työvoimaneuvojan, kouluttajan ja yksilöohjaajan kanssa. Tunnetko mahdollisuutesi? -jaksoja (ent. kartoitusjakso) järjestettiin 15 (vain kartoitusjaksolle osallistuneita on 69 henkilöä.) Aikuisten Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksoja (ent. perusjaksoja) järjestettiin 18 ja nuorten perusjaksoja 13. Lisäksi joulukuussa 2006 järjestettiin viikon mittainen nuorten ohjaava koulutus, johon osallistui yhteensä 5 nuorta. Kaikkiin koulutuksiin osallistumispäiviä yhteensä 23500 opiskelijatyöpäivää. Hankkeen koulutushankintojen periaatteena on toteuttaa koulutuksia, jotka lisäävät hankkeessa olevien asiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja joihin he kykyjensä ja kokemuksensa perusteella pystyvät osallistumaan. Toisena hankintaperiaatteena on, että hankkeessa on olemassa alan yrityskontakteja tai alalle on tulossa työvoimantarvetta lähiaikoina. Osaamiskartoitukset on kytketty tiiviisti ammatillisiin koulutuksiin. Osaamiskartoituksia on järjestetty myynnin, talotekniikan/ LVI, 2 kpl kuljetus-, sekä sosiaali- ja terveysaloilta. Osatutkintoja on järjestetty 2 kpl Perustaitoja vanhusten hoito- ja huolenpitotyöhön, 2 kpl Myynnin osa-ammattitutkintoja, Talotekniikan osatutkinto ja Kuljetusalalle valmentava koulutus. Uusina koulutustuotteita toteutettiin Taidot käyttöön! atk- ja toimistoaloilta poisohjaava koulutus sekä kohti ammatillisia opintoja -koulutus. Lähihoitajatutkinnon perusopintoihin valmentava koulutus sekä Missä mennään -koulutus syrjäytymisvaarassa oleville. Näihin koulutuksiin yhteensä käytettiin 27644 opiskelijatyöpäivää. ESR -rahoitteisia opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä 51144 Työllistämistuen käytön tarkoituksena on tukea hankkeeseen osallistuvan tavoitteellista työllistymispolkua. Hankkeessa on painotettu työllistymistä yksityissektorille. Yksilöohjausta tarjotaan kaikille hankkeeseen osallistuville. TAULUKKO 3. Työllistämisen tavoitteet ja työllistämistukipäätökset vuosina 2004 2006 Suunnitelma Toteuma (31.12.2006) Kuopion kaupunki 160 henkilöä 152 henkilöä Siilinjärven kunta 30 henkilöä 16 henkilöä Yksityissektori 190 henkilöä 101 henkilöä Yhteensä 380 henkilöä 269 henkilöä

10 Työhallinnon erityismenoihin liittyviin toimenpiteisiin on osallistunut työkokeiluihin 58 henkilöä, erikoislääkärikäynteihin 29 henkilöä, kuntoutustarveselvityksiin 13 henkilöä ja kuntoutustutkimuksiin 21 henkilöä. TAULUKKO 4. Hankkeen järjestämän koulutuksen ja toiminnan henkilötyöpäivien määrä v. 2004 31.12.2006. Suunnitelma 2004 31.7.2007 Toteuma 31.12.2006 Koulutus, opiskelijatyöpäivät 44 851 44 339 Tukityöllistäminen 43 640 18 007 * Erityismenot 3 548 11 287 Hankkeen toiminta 5 208 3 963 Yhteensä 97 247 77 596 * ilman tukea 30 186 henkilötyöpäivää Taloudellisuus Miten taloudellisesti käytössä olevat resurssit kyetään muuttamaan tuotoiksi ja tuloksiksi? Vuosina 2004 31.7.2007 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin hankkeella on käytössä yhteensä 4 512 039. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden hankintasopimukset tehtiin työvoimaosaston ja kouluttajien kesken erikseen niiltä osin kuin määrärahoja ei ole osoitettu Kuopion ja Siilinjärven työvoimatoimistojen käyttöön. TAULUKKO 5. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2004 31.12.2006 Suunnitelma 2004 31.7.2007 Toteuma Työvoimakoulutus 1 700 700 1 631 752 31.12.2006 Työllistämistuet 1 199 993 810 955 18.12.2006 Erityismenot 106 357 100 780 31.12.2006 Opintososiaaliset etuudet 1 504 989 1 791 437 19.1.2007 Yhteensä 4 512 039 4 334 924

11 Hankkeen toiminnan menot ja toteuma: Suunnitelma 2004 31.7.2007 Toteuma 31.12.2006 Hankkeen toiminta 1 100 598 809 049,58 Tehokkuus Kuinka hyvin tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita? Hankkeeseen on osallistunut raportointikaudella 780 henkilöä, joista 525 henkilöä on päättänyt hankkeen. Hankkeen päätyttyä työttömäksi on kirjautunut 14,1 % osallistuneista. Muualle kuin avoimille työmarkkinoille työhön sijoittuneiden ja muualle sijoittuneiden työllistymisen prosessi jatkuu hankkeen päätyttyä heidän tekemänsä suunnitelman mukaan. Tällä hetkellä määrällisestä työllisyyteen liittyvästä tavoitteesta ollaan hieman jäljessä. TAULUKKO 6. Hankkeen 2004 31.12.2006 työllisyyteen liittyvät välittömät tulostavoitteet * ) Suunnitelma 2004 31.7.2007 Toteuma 31.12.2006 Työhön avoimille työmarkkinoille 120 (21 %) 83 (16 %) +3 * Yrittäjiksi 2 (0,4 %) 1 (0,2 %) Koulutukseen 240 (39 %) 164 (31 %) +1 * Yhteensä 362 (60,4 %)/ 600 248 (47,2 %) / 525* * ) Hankkeen päättyessä muualla olevia henkilöitä, joita ei lasketa hankkeen välittömiin tulostavoitteisiin, oli 95 henkilöä. Heistä Kuopion seudulta muuttaneita on 32 henkilöä, joista kolme (3) on työssä avoimilla työmarkkinoilla, työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla on viisi (5) henkilöä, ammatillisen koulutuksen on aloittanut yksi (1), työvoimapoliittisessa koulutuksessa yksi (1) henkilö, sairauslomalla kaksi (2) henkilöä, kymmenen (10) henkilön osalta työnhaku ei ole voimassa ja 11 henkilöä on työttömänä. Muuttaneista alle 25-vuotiaita on 15 ja yli 25- vuotiaita on 17 henkilöä. Merkittävän ryhmän muodostavat myös eripituisilla sairauslomilla olevat henkilöt (23), joista osa saanee eläkepäätöksen kolmen (3) jo eläkepäätöksen saaneen lisäksi. Raportointikauden 24.2.2004 31.12.2006 tuloksia tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että ko. ajankohtana on syntynyt 233 työsuhdetta avoi-

12 mille markkinoille ilman tukea (TALUKKO 2, S.6). Ilman tukea syntyneistä työsopimuksista kertyy 1404 henkilötyökuukautta eli 117 henkilötyövuotta. Niitä ei kuitenkaan lasketa mukaan hankkeen välittömiin tuloksiin, koska ne ovat päättyneet ennen hankkeesta uloskirjaamista. Pysyvyys ja hyöty Missä määrin muutosten voidaan odottaa kestävän hankerahoituksen päätyttyä? Hankkeen kehittämistavoitteina olevien uudenlaisten koulutusratkaisujen räätälöinti on edennyt tehokkaasti. Yhdessä oppilaitosten ja työnantajien kanssa työstetty työelämäläheinen koulutusmalli motivoi hankkeen kohderyhmään jatkokoulutukseen. Koulutusmallissa koulutusjaksot alkavat kolmen viikon pituisella osaamiskartoitusjaksolla, jonka aikana kyseessä olevalle ammattialalle hakeutuvien opiskelijoiden alan osaaminen, kiinnostus ja oppimistyyli kartoitetaan. Osaamiskartoituksen jälkeen opiskelijat siirtyvät hankkeen jatkopoluille työelämävalmennukseen, jonka aikana luodaan pohjaa jatko-opinnoille esim. oppisopimukseen. Työelämäläheisessä koulutusmallissa alan ammatilliset opinnot (osia perustutkinnosta tai ammattitutkinnosta) jatkuvat työelämäjakson jälkeen. Nämä koulutukset toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Koulutusjakso koostuu ohjatusta työsisäoppimisjaksosta, jota alan opettaja ohjaa yhteistyössä työnantajan kanssa ja alan teoreettisista perusopinnoista, joiden opiskelu tapahtuu oppilaitoksessa. Painopiste koulutusmallissa on työssäoppimisessa. Tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat osan ammatillisista opinnoista hankkeen ESR -rahoituksella. Koulutuksen jälkeen opiskelijat jatkavat loppuun tutkinnon joko oppisopimuksella tai kiinteämuotoisella ammatillisella koulutuksella. Hankkeen rahoituksella toteutettujen osaamiskartoituskoulutusten ja osatutkintojen opettajien kanssa pidettiin yhteispalaverit. Heidän kanssaan on yhdessä selvitetty hankkeeseen osallistujien tarpeita ja hankkeen odotuksia koulutukselta. Lisäksi hankkeen henkilökunta on tehnyt yrityskäyntejä koulutuksiin liittyen ja meneillään olevien koulutusten työssäoppimisjaksoilla. Toisena kehittämistavoitteena on tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi. Yritys- ja työnantajakäynneillä työnantajia on informoitu hankkeen työllistämistuki- ja koulutusmahdollisuuksista ja samalla keskusteltu yrityksen rekrytointitarpeista. Yrityskäyntejä tehdään myös perusjaksojen työssäoppimisjaksoilla ja yksilöohjauksessa tarpeen mukaan.

13 Verkostoyhteistyömallin kehittämisen tavoitteena on työttömän työllistymisen ja työelämävalmiuksien edistäminen. Työllistymisenportaita on kehitetty asiakassegmentoinnin ja hankkeen toiminnan seurannan välineeksi. Sen avulla työllisyysverkosto voi kehittää omaa toimintaansa vastaamaan asiakkaiden kuntoutuksen tarpeita kullakin portaalla tehokkaasti ja vaikuttavasti. Hankkeen kehittämistavoitteina on yhteen sovittaa eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi, kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa ohjata kuntien tai muiden palvelun tuottajien toimintaan ja mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen. Yksilöohjauksen toimintamalli vastaa näihin kehittämistarpeisiin. Yksilöohjauksesta hyötyvät hankkeeseen osallistuja, työvoimatoimiston työvoimaneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat, yritykset tai kolmannen sektorin toimijat ja kouluttajat. Hankkeeseen osallistuja saa tukea, ohjausta ja rohkaisua oman elämänhallintaan, omien suunnitelmien tekoon, koulutukseen ja työhön siirtymiseen sekä viranomaisbyrokratiassa toimimiseen. Työvoimatoimistojen työvoimaneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat saavat syvempää tietoa osallistujien elämäntilanteista ja olosuhteista ja mahdollisuuksista. Näin päätöksenteko ja työttömien sijoittaminen työhön ja koulutukseen helpottuu ja se on tehokkaampaa ja saadaan oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin oikeaa aikaa. Yritykset tai kolmannen sektorin toimijat, jotka tarjoavat hankkeeseen osallistujalle työsuhteen, työharjoittelu tai kokeilupaikan, työssäoppimispaikan saavat osaavan ja motivoituneen työntekijän/työssäoppijan/työharjoittelijan/ työvalmennettavan. Kouluttajat, jotka kouluttavat hankkeeseen osallistujia, saavat tietoa ja taitoa erilaisen oppijan kohtaamiseen. Yhteiskunnallinen hyöty tulee verotuloina, sosiaalikulujen vähenemisenä, elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Vaikuttavuus Missä määrin hanke edistää ohjelmalle ja hankkeelle asetettuja tavoitteita? Kuopion seudun työpolku II-hanke on ESR -hanke, joka kuuluu Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista

14 koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian alalla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuden 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen keskeisenä tuettavana toimintana on työelämän ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämistä ja hyödyntämistä, yhteisöllisen yrittäjyyden edistämistä, alueelliset ja paikalliset kumppanuus- ja työllistämiskokeilujen sekä toimijaverkostojen aktivointia, kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntävien työllistymismallien kehittämistä, uusien aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmien kehittämistä (ml. ura- ja rekrytointipalvelut), työelämälähtöisen ja omaehtoisen koulutuksen edistämistä (ml. työssäoppimisen edistäminen), työllistyvyyden parantamista ja välittäjäorganisaatioiden toiminnan kehittämistä ja tukemista. Rahoitettavat hankkeet täydentävät ja kehittävät kansallisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, kehittävät uusia ennakoivia toimintamalleja, lisäävät henkilöstön osaamista sekä edistävät sukupuolten ja eri väestöryhmien välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Hankkeita voidaan painottaa työttömien tai työssä olevien tarpeisiin. Toimenpidekokonaisuudessa 2.3 etusija annetaan hankkeille, jotka organisoidaan seutukunnallisesti ja jotka tähtäävät pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edistämiseen esim. koulutuksen, tukityöllistämisen, kuntoutustoimenpiteiden ja yksilöllisen tuen keinoin. Seudulliset projektit toimivat kunta- ja työvoimatoimistokohtaisia työllisyydenhoidon käytäntöjä laajemman toimintatavan kehittäjänä ja aktivoijana. Näiden hankkeiden edellytetään kytkeytyvän seudullisiin työllisyysstrategioihin ja niiltä odotetaan merkittävää roolia seudullisten työllisyysstrategioiden rakentamisessa ja vahvistamisessa. Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää seudullisten hankkeiden suunnittelussa, käytännön toteutuksessa ja toiminnan kehittämisessä. Kuopion seudun työpolku hankkeen yritysyhteistyö tuottaa tietoa työelämän ja koulutustarpeiden ennakointia, kehittämistä ja hyödyntämistä varten. Seudullisena hankkeena se edistää alueellisia ja paikallisia kumppanuus- ja työllistämiskokeiluja sekä aktivoi työllisyystoimijaverkostoja. Työllisyysverkoston toiminta kehittää kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntäviä työllistymismalleja. Työelämäläheinen koulutusmalli ja yksilöohjauksen toimintamalli ovat uusia aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmiä, jotka samalla edistävät työelämälähtöistä ja omaehtoista kouluttautumista. Hankkeen toiminta täydentää työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimistojen palveluja. Tavoitteiden saavuttaminen

15 Hankkeen toiminta on ollut innovatiivista ja edistänyt hankkeeseen osallistujan työllisen prosessia kehittämällä uusia kouluttautumisen, työllistymisen, ohjauksen ja verkostotyön toimintamalleja. Hanke on toiminut tarkoituksenmukaisesti järjestäessään ammattikouluttamattomille aikuisille ja nuorille erilaista ohjauksellista, valmentavaa ja ammatillista koulutusta ja tukenut erilaisia työllistymisen mahdollisuuksia. Hanke on tuottanut palveluja kaikille hankkeeseen osallistuville heidän tarpeidensa mukaan. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien työllistymisen prosessi ei vielä hankeaikana (1,5 vuotta) ole koulutus tai työpaikka vaiheessa, mutta työvoimapoliittisilla tukitoimilla turvataan prosessin eteneminen. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja voi siirtää opetus- ja koulutustyöhön, sosiaalityöhön, kuntoutukseen ja työvoimaneuvontaan ja -ohjaukseen. Hanke edistää ohjelmalle ja hankkeelle asetettuja tavoitteita. Hankkeen taloudellisuutta on vielä vaikea arvioida. Hankkeen toiminta on edennyt suunnitellusti. Aikataulussa ollaan edellä osallistujamäärän suhteen ja mutta hieman jäljessä opiskelijatyöpäivien ja tukityöllistämispäivien suhteen. Hankkeen toimintaan varatut resurssit ovat riittävät. Hankkeen hyvät käytännöt, parannusehdotukset ja epäonnistumiset Hankkeen Tunnetko mahdollisuutesi? -jakso (ent. kartoitusjakso) toimii hyvin hankkeen aloittavien henkilöiden lähtötilanteen, toiveiden ja alustavien etenemissuunnitelmien kartoituksessa. Koska kaikki Tunnetko mahdollisuutesi? -jaksolle osallistuvat pääsevät mukaan hankkeeseen, se on menettänyt roolinsa hankkeenvalintaväylänä. Parhaiten se ehkä kuitenkin toimisi jo puolen vuoden työttömyysjakson jälkeen, jolloin se toimisi tehokkaasti palvelutarpeen arvioinnissa, aktivoisi työnhakuun, edistäisi tavoitteellisuutta ja ehkäisisi työttömyyden pitkittymistä. Hankkeen Tartu mahdollisuuksiisi! -jakso (ent. perusjakso) on osallistujien työllistymisprosessin varsinainen virittäjä ja avaaja. Se toimii osallistujan ammatinvalinnan ohjauksen apuna, työnhauntaitojen ja ATK -osaamisen edistäjänä, tavoitteellisen työllistymisen kehittäjänä ja vahvistajana, työllistymisverkoston virittäjänä ja myös vertaistukena. Teorian ja käytännön vuorottelu näinkin lyhyellä jaksolla auttaa osallistujia rakentamaan itselleen polkusuunnitelman, joka on realistinen ja kokoaan yhteen osallistujan voimavarat ja toiveet. Osallistujien ATK-osaaminen on ollut erittäin heterogeenista: muutamat osallistujista eivät ole koskaan avanneetkaan tietokonetta ja muutamilla on ollut jo tietokäsittelyn erikoisammattitutkinto. ATK-opetukseen lisätty lisäopetus on auttanut vasta-alkajia ATK-taitojen oppimisen polulla alkuun ja osaajille on voitu eriyttää heidän tarpeisiinsa nähden vaativampaa opetusta. Tartu mahdollisuuksiisi! -jakson työssäoppimisjakso on avannut monelle jo seuraavan jatkopolkumahdollisuuden työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa tai tukityössä.

16 Yksilöohjaus toimii hankkeeseen osallistujien työllistymisprosessin tukena ja sparraajana. Jokaisella hankkeeseen osallistuvalla on oma yksilöohjaaja, joka on mukana jo Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksolla virittämässä polkuajattelua ja työssäoppimisjaksolla innostamassa yhdessä kouluttajan kanssa työnantajia antamaan osallistujille jatkopolkumahdollisuuksia. Yksilöohjaaja sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi Tartu mahdollisuuksiisi! -jakson jälkeen ja mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen. Ohjauksellisen työotteen kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Henkilökohtaistamisen ideat ja palveluohjauksenmalli tuovat yksilöohjaukseen jäsennystä. Yksilöohjauksen mallia voidaan soveltaa opetus- ja koulutustyössä, sosiaalityössä, kuntoutuksessa, työvoimaneuvonnassa ja -ohjauksessa ja muussa ohjauksessa. Osaamiskartoitukset ja osatutkinnot ovat antaneet osallistujille uusia mahdollisuuksia tunnistaa osaamistaan ja saada lisää koulutusta tai aloittaa ammatillinen koulutus, jota voi jatkaa esimerkiksi oppisopimuksella. Osaamiskartoitukset ovat lisänneet hankkeen kouluttajayhteistyötä sekä oppilaitosten että yksityisten kouluttajien kanssa. Osaamiskartoitus sopii opiskelijoiden lähtötason arviointiin ja antaa osallistujalle tietoa omasta osaamisesta ja koulutustarpeesta. Työelämäläheisesti toteutetut osatutkinnot ovat avanneet monelle osallistujalle mahdollisuuden kouluttautua ammattiin uudella tavalla ja tutustua työantajien osaamisvaatimuksiin. Tärkeää on löytää työnantajat, joilla on rekrytointitarpeita, ja sovittaa koulutus heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi kuljetusalan työnantajat ovat olleet tyytyväisiä kuljetusalalle valmentavaa koulutukseen osallistuvien osaamiseen ja tällä hetkellä näyttää, että lähes kaikki koulutukseen osallistuvat työllistyvät kuljetusalalle koulutuksen jälkeen. Uusimpana hankkeessa kehitettynä koulutustuotteena käynnistyi v. 2006 aikana oman etenemissuunnitelman paja, joka osoittautui menestykseksi heti ensimmäisestä jaksosta alkaen. Oman Etenemissuunnitelman paja on tarkoitettu ensisijaisesti hankkeen asiakkaille joilla on aiemmin hankittua osaamista työn, koulutuksen tai harrastusten kautta ja jotka haluavat suorittaa ammattitutkinnon tai osan tutkinnosta. Pajatyöskentelyn tavoitteena on aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja sen pohjalta henkilökohtaisen etenemissuunnitelman laatiminen tutkinnon/osatutkinnon suorittamiseksi. Oman etenemissuunnitelman paja on jo otettu osaksi Savon ammatti- ja aikuisopiston opetuksen henkilökohtaistamisprosessia. Työharjoittelua ja työelämävalmennusta pidetään usein ilmaisena työnä ja osallistujat eivät ole kovin motivoituneita niihin. Polkuajattelu ja tavoitteellinen työllistäminen ovat avanneet osallistujien näkemystä ja lisänneet kiinnostusta katsastaa erilaisia mahdollisuuksia. Tukityömahdollisuus yksityiselle puolelle on avannut 66 osallistujalle toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen työsuhteen. Erityisen hyvin tukityö toimii niillä palvelualoilla, joilla palveluntuottaja etsii pitkäaikaisia pal-

17 velunostajia. Esimerkiksi vartiointipalveluissa tukityö on mahdollistanut oman vartiointipiirin syntymisen osallistujalle. Tukimahdollisuuksien etsimisessä on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei työnantaja käytä tukea väärin eli vain hyötyäkseen työllistettävän työpanoksesta lyhytaikaisesti. Hanketta on hallinnoinut Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankkeella on toimivat tilat Minna Canthin kadulla. Vaikka hallinnoija myös toteuttaa hankkeen ja tekee koulutusesitykset, se ei itse kilpailuta koulutuksia. Koulutusten hankinta on päätetty yhdessä työvoimatoimistojen kanssa ja se sopeutettu muuhun kansallisen koulutuksen tarjontaan. Hankintamenettely on sujunut hyvin ja koulutukset ovat päässeet alkamaan lähes suunnitellussa tahdissa. Aivan vuoden lopussa tehtiin Tunnetko mahdollisuutesi? ja Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksojen toteutuksesta sopimukset hankkeen päättymiseen saakka. Hankkeen maksatushakemusten käsittely on nopeutunut edelliseen hankekauteen nähden. Hanke tekee seurantaraportin puolen vuoden välein. Hankkeentoiminnassa olisi jatkossa painotettava: ammatillisten osatutkintojen kehittämiseen, koska osallistujista 75 % tarvitsee työllistyäkseen ammatillista koulutusta sosiaalisen työllistämisen kehittämiseen, koska useat hankkeeseen osallistuvat tarvitsevat työllistyäkseen sosiaalisen kuntoutuksen prosessin ja matalan tuottavuuden työpaikan Kuopiossa 31.1.2007 Pertti Haapakorva hankepäällikkö, Kuopion seudun työpolku-hanke