TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

Transkriptio

1 TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

2 MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus sosiaalihuoltolain- ja erityishuoltolainmukaisille asiakkaille, TE-palvelujen ostama työhönvalmennuspalvelu). Vammaispalvelun ja sosiaalitoimen kautta ohjautuminen työhönvalmennuspalveluun on kuntakohtaista. Työnhakijat ovat eriarvoisessa asemassa tuen saannin suhteen. Työnantajilla ei ole riittävästi tietoa osatyökykyisten työllistämiseksi. 2

3 MITÄ TAVOITELTIIN Osatyökykyiset työnhakijat työllistyvät entistä paremmin. Tuotetaan työhönvalmennuksen malli, jossa työhönvalmentajan tuki jatkuu työnaloituksen nivelvaiheen yli. Osatyökykyiset ja työnantajat saavat tarvittavan tuen koko työllistymisprosessin ajan. Työhönvalmentaja täydentää julkisten työllisyyspalveluiden moniammatillista osaamista ja palvelu integroidaan saumattomaksi osaksi työnhakijoiden palveluketjua. 3

4 KESKEISTÄ Työhönvalmennuskokeilussa periaatteena oli palvelun tarjoaminen osatyökykyisille ilman vaatimusta diagnoosista tai työttömyyden kestosta. Työhönvalmennuspalvelun avulla ohjattiin ja tuettiin osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Keskeistä palvelussa oli yksilöllisen tuen tarjoaminen työllistymisen suunnittelussa, valmistelussa, työllistymisessä ja työn pitämisessä. Työhönvalmennuspalvelu oli työnhakijan ja työnantajan tukena koko työllistymisprosessin ajan. Työhönvalmennusta hyödynnettiin työn räätälöinnissä ja tuen oli mahdollista jatkua tarpeen mukaan työsuhteen aikana. 4

5 KOKEILUUN OHJAUTUMINEN Osatyökykyiset työnhakijat ohjautuivat työhönvalmennuskokeiluun TE-palveluista, Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteistyöverkostosta (TYP) ja kunnan työllisyyspalveluista sekä vammaispalvelusta. Hankkeen projektityöntekijä toimi valmennuksen koordinoijana, työhönvalmennuspalvelut ostettiin ostopalveluna. Kokeilun aloitti kahdeksan case-työnhakijaa. Työhönvalmennuskokeilussa hyödynnettiin näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen kriteereitä, jonka pohjalle rakennettiin modulaarinen työhönvalmennusmalli. 5

6 KRITEERIT Työnhakijan ensisijaisena tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hän tarvitsee tukea työllistymiseen, itsenäinen työllistyminen ei ole onnistunut. Työllistymiseen tarvittava tuki on aina yksilökohtaista ja työhönvalmennus räätälöidään työnhakijan tarpeen mukaan. Työnhakija on motivoitunut työllistymään ja hän on valmis kokeilemaan erilaisia työtehtäviä. Lisäksi hän voi tarvita: tukea työnhakuasiakirjojen laatimisessa tai päivittämisessä tukea työpaikan löytämiseen tukea työn aloituksen nivelvaiheessa; mahdollisesti työn räätälöintiä ja työhön perehtymiseen selkokielistä ohjeistusta tukea työssä pysymiseen. 6

7 OIKEA-AIKAISUUS Työnhakijalla täytyy olla motivaatiota ja halua työllistyä. Työhönvalmennuspalvelussa ei enää herätellä työllistymishaluja. Myös työelämätaitojen tulee olla kunnossa. Riittävä terveys ja toimintakyky ovat sidoksissa työtehtävään. Rajoitteet tulee huomioida, mutta pääpaino on aina jäljellä olevalla työkyvyllä. Tarvitaan myös osaamista, mitä työelämässä voidaan hyödyntää. Koko työhönvalmennusprosessin ajan työnhakija on aktiivinen toimija, ei toiminnan kohde. 7

8 TULOKSET, HYÖDYT, VAIKUTTAVUUS Arviointi työnhakijan tuen tarpeesta on tehty näkyväksi. Jatkopolku selkiytyi, työnhakija työllistyi tai haki koulutukseen. Työllistymistä estävät tekijät tulivat näkyväksi ja tietoa pystytään hyödyttämään asiakkaan jatkosuunnitelmia tehtäessä. Rakennettiin diagnoosirajaton työhönvalmennuksen kokonaisuus: Modulaarinen työhönvalmennuksen malli. Työhönvalmennuskokeiluun ohjautui 8 osatyökykyistä työnhakijaa, joista: 2 työllistyi 3 pääsi työkokeiluun 1 siirtyi kuntouttavaan työtoimintaan valmennuksen jälkeen 1 työhönvalmennus jatkuu vammaispalvelun kautta, haki myös koulutukseen 1 keskeytti alkukartoituksen jälkeen. 8

9 MODUULAARINEN TYÖHÖNVALMENNUS JA PALVELUN SISÄLTÖ Työhönvalmennuksen moduulirakenne perustuu näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen (IPS-malli) laatukriteeristössä kuvattuun palveluprosessiin. Moduulirakenteessa valmennus voidaan toteuttaa omina osioinaan. Jokaisen moduulin jälkeen toteutetaan asiakkaan, palveluntuottajan ja tilaajan toimesta arvio, jossa käydään läpi toteutetun moduulin tulokset määritellään seuraava toteutettava moduuli tai sovitaan asiakkaan siirtymisestä pois palvelusta määritellään yksilöllisesti seuraavan moduulin vaatimat resurssit. Moduulirakenne mahdollistaa tuen rakentamisen yksilöllisesti asiakkaan palvelutarpeesta käsin. 9

10 Ei työhönvalmennuksen tuen tarvetta / muun palvelun tarve Arviointi MODULAARISEN TYÖHÖNVALMENNUKSEN KOKONAISUUS työnhakijan ensisijaisena tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille 3 A. Työnhaun tuki työnhakuasiakirjojen viimeistely työnetsinnän selkiyttäminen, haettava ala ja työpaikat, ohjaus ja tuki työhaastatteluun valmistautuminen Ei tuen tarvetta Arviointi 1. Valmennuksen aloitus työhönvalmennuksen tuen tarpeen kartoitus (esimerkiksi Ohjaten uralle kysely) Palveluun ohjaus oikea-aikaisuus yhdenmukaiset tavoitteet lähettävän tahon, asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa verkostoyhteistyö ja hoitotahon mukanaolo Ammattiprofiili ja työnhakusuunnitelma työnhakusuunnitelman laatiminen työnhakuasiakirjojen laatiminen / päivitys Arviointi Ei tuen tarvetta 3 B. Intensiivinen työnhaun tuki Työnetsijä markkinointi ja etuusneuvonta työnantajalle työtehtävien räätälöinti Työnetsijä ja työhönvalmentaja työparina Työhönvalmentaja työpaikan/työtehtävän esittely työnhakuasiakirjojen viimeistely työhaastatteluun valmistautuminen haastattelussa mukana olo tarvittaessa 4. Työn aloituksen tuki Työnantajalle työyhteisön informointi/ valmennus työtehtävien räätälöinti Työntekijälle perehdytyksessä annettava tuki työohjeiden selkokielistäminen, kuvalliset ohjeet tarvittaessa TYÖPAIKALLA 5. Jatkotuki tarvittava tuki työntekijälle ja työnantajalle työsuhteen aikana Ei tuen tarvetta

11 OPIT JA PALAUTTEET Palvelun ohjautumisen kriteerit pitää olla selkeät ja palveluun ohjautumisen tulee olla oikea-aikaista. Työnantajayhteistyön tulee olla koordinoitua, työnetsijöitä tarvitaan monialaiseen yhteistyöverkostoon. Tietojen saaminen pitää turvata. Kirjaamiskäytäntöjen ja mittareiden tulee olla yhteneviä. Työhönvalmennuksen tulee olla yksilöllistä ja tarvelähtöisesti, palvelun yksilöllisyyden tulee näkyä valmennuksen muunneltavuutena, jolloin se on käytettävissä laajalle kohderyhmälle tuen tarpeen mukaan. Modulaarinen työhönvalmennusmallia hyödyntäen voidaan vastata tähän tarpeeseen. 11

12 JUURRUTTAMINEN Heinäkuussa 2018 Kotkan kaupunki palkkasi kunnan työllisyyspalveluihin ensimmäisen työhönvalmentajan määräaikaiseen työsuhteeseen. Uusi työhönvalmentaja osallistui mm. hankkeen modulaarisen työhönvalmennusmallin suunnitteluun. Kolmannen sektorin toimija otti modulaarisen työhönvalmennuksen käyttöön omassa palveluprosessissaan. Työhönvalmennusosioita käytetään yksilöllisen tarpeen mukaan asiakkaille, joiden tavoitteena on sijoittuminen avoimille työmarkkinoille. 12