OPETUSSUUNNITELMA JA OPPIMISEN ITSESÄÄTELY

OPETUSSUUNNITELMA JA OPPIMISEN ITSESÄÄTELY

https://ktl.jyu.fi/atc21s KT Heikki Kontturi

2000 luvun taidot Oppimisen itsesäätely Ongemanratkaisu/ Kriittinen ajattelu - opitun hyödyntäminen Aloitteellisuus ja itseohjautuvuus Mukautuvuus Joustavuus Tavoitteet Itsesäätely Monitorointi - Tehtävän vaatimukset - Oppimisstrategiat - Prosessin hallinta - Palautteen huomioiminen Oman oppimisen hallinta ja ohjaaminen Kehitettäviä kykyjä Hyvinvoinnin tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa Kumpikin viitekehys huomioitava koulun kehittämisessä Wolters, C. A. (2010). Self-Regulated Learning and the 21 st Century Competencies. USA University of Houston, (May), 27.

OPS 2016 oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. KT Heikki Kontturi Tavoitteen asettelu Tunteiden säätely Taito ja tahto Tietoisuus Metakognitio Uskomukset Minäpystyvyys

Oppimisen itsesäätely (Kontturi, 2016) Pintrich (2000) määrittelee oppimisen itsesäätelyn aktiiviseksi tiedonrakenteluprosessiksi, jossa oppija itsensä ja ympäristönsä ohjaamana asettaa tavoitteita. Prosessin aikana oppija pyrkii tietoisesti ja tarkoituksellisesti monitoroimaan, säätelemään ja kontrolloimaan kognitiivista toimintaansa, motivaatiotaan sekä käyttäytymistään (Järvenoja & Järvelä 2006, Pintrich 2000, Wolters 2003).

Siis häh? Oppimisen itsesäätely on päämäärätietoista ja tarkoituksellista oman oppimisen suunnittelua, tarkkailua ja arvioimista. (Kontturi, 2016)

Minua alkaa hieman turhauttaa eikä se tunnu kovin mukavalta. Silloin on paras pyytää apua joltain, joka osaa auttaa tarvittaessa. Läksyjen teko auttaa myös siihen. Lunttaus ei auta mitenkään. Eihän sitä sitten osaa myöhemminkään! Meillä ei kyllä ole ollut mitään ymmärtämätöntä asiaa ainakaan vielä. Ehkä se jakokulma juttu tuntuu vaikealta, kun se sitten tulee käsiteltäväksi. Lisätehtävätkin voivat auttaa ymmärtämään mikäli ne liittyvät sivun aiheeseen. Kokeisiin lukeminen voi olla vaikeaa, mutta kyllä sekin asia lopulta mieleen painuu. Kannattaa vain harjoitella ahkerasti kaikkea mihin pystyy vaikuttamaan. (Oppilas 17 / UBIKO 1 jaksopäiväkirjassa) (Kontturi, 2016) KT Heikki Kontturi

Oppimisen itsesäätely käytännössä (Winne & Hadwin, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller, 2010) Tehtävän ymmärtäminen Sopeu7aminen /kehi7äminen JATKUVA MONITOROINTI Tavoite ja suunnitelma Työskentely

Oppimisen itsesäätelyn yleinen malli Pintrich (Kontturi, 2016) Oppimistehtävän muuttaminen, oppimispaikan valinta, ajanhallinta Käytös, keskittyminen, ponnistelun määrä KT Heikki Kontturi KONTEKSTI* * KÄYTTÄYTYMINEN* 4.#VAIHE# Reagoin(,** reflektoin(* 3.#VAIHE# Kontrolloin(* 1.#VAIHE# Ennakoin(,* suunni2elu,* ak(voituminen* 2.#VAIHE# Monitoroin(* Muistiinpanotekniikat, lukutekniikat, oman ajattelun tiedostaminen KOGNITIO* Pystyvyys, kiinnostus, arvostukset, tahto MOTIVAATIO,* TUNTEET*

Miten yläkouluikäiset onnistuivat? (Butler ym., 2017 s. 53)

Integroiva SRL malli (Butler ym., 2017) Aktiviteetti/ Tehtävä Oppimisympäristö Resurssit/Tuki Tehtävänymmärrys Arviointi/ Palaute Oppija tuo tilanteeseen mukanaan: Kokemukset Vahvuudet/ heikkoudet Metakognition Tietoja Uskomuksia Sopeutuminen Monitorointi Iteroivat syklit Suunnittelu Strateginen toiminta Tunteet ja motivaatio

Jos haluaa kehittyä opettajana (Butler ym., 2017: s. 53)

Missä menee pieleen? 1. Huono tehtävänymmärrys 2. Heikot tavoitteet ja suunnitelmat 3. Väärät työskentely-/opiskelustrategiat 4. Monitoroinnin heikkous tai puute 5. Epätarkka oman toiminnan arviointi 6. Motivaatiotekijät (Hadwin, 2009)

Oppimisen itsesäätely käytännössä (Winne & Hadwin, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller, 2010) Tehtävän ymmärtäminen Sopeu7aminen /kehi7äminen JATKUVA MONITOROINTI Tavoite ja suunnitelma Työskentely

Miten oppimisen itsesäätelyn kehittymistä voidaan tukea? (Paris & Paris 2001) 1. Hoksauttavat rutiinit 2. Suora ohjaus 3. Sitouttavat oppimistilanteet

Lähtökohtana turvallinen yhteisö Miten luoda oppiva yhteisö? (Butler ym. 2017) Luo välittävä ilmapiiri; osoita välittämistä ja myötätuntoa sekä rohkaise oppilaita huolehtimaan toisistaan ja tukemaan toisiaan Käytä leikkejä, pelejä ja oppimistehtäviä, jotka edellyttävät toisilta oppimista ja toisten kanssa oppimista Tunnista, tunnusta ja vaali erilaisuutta; tuo esille erilaiset oppilaiden vahvuudet ja kiinnostukset, pyydä oppilaita jakamaan kokemuksiaan ja historiaansa, käytä erilaisia aktiviteetteja ja tehtäviä Tarjoa oppilaille tilaisuuksia syventyä opiskeltavaan pääajatukseen; tutkivat pedagogiset mallit, luomalla tilanteita, jotka edellyttävät asioiden tarkkaa perustelua oikeilla käsitteillä.

Miten oppimisen itsesäätelyn kehittymistä voidaan tukea? (Butler ym., 2017) 1. Tilaisuuksien luominen oppimisen itsesäätelylle 2. Autonomian korostaminen 3. Oppimisen itsesäätelyä tukevat aktiviteetit ja tehtävät 4. Tietojen, taitojen, strategioiden, arvojen ja uskomusten rakentelun ja hyödyntämisen tukeminen

1. Tilaisuuksien luominen oppimisen itsesäätelylle a) Aktiivista oppimista ja itsesäätelyä vaativien oppimistehtävien käyttö b) Haasteiden kohtaamista ja kontrollointia vaativien kokemusten mahdollistaminen c) Prosessitavoitteiden jatkuva huomioiminen eli jatkuva keskustelu oppimisesta, ajattelemisesta, lukemisesta d) Strategisen toiminnan kokonaisuuden kaikki vaiheet sisältävien kokemusten tarjoaminen oppilaille (kts seuraava dia)

Integroiva SRL malli (Butler ym., 2017) Aktiviteetti/ Tehtävä Oppimisympäristö Resurssit/Tuki Tehtävänymmärrys Arviointi/ Palaute Oppija tuo tilanteeseen mukanaan: Kokemukset Vahvuudet/ heikkoudet Metakognition Tietoja Uskomuksia Sopeutuminen Monitorointi Iteroivat syklit Suunnittelu Strateginen toiminta Tunteet ja motivaatio

Strategisen toiminnan kokonaisuuden kaikki vaiheet sisältävien kokemusten Tehtävänymmärrys tarjoaminen oppilaille Sopeutuminen Suunnittelu Iteroivat syklit Monitorointi (Butler ym., 2017 s. 81-82) KT Heikki Kontturi Strateginen toiminta

2. Autonomian korostaminen a) Oppimiseen liittyvien valintojen mahdollistaminen b) Oppilaiden rohkaiseminen ottamaan omistus oppimisestaan ja toiminnastaan (ope mahdollistaa) c) Sillan rakentaminen ohjatusta prosessista itsenäiseen oppimiseen (scaffolding) d) Oppilaiden ottaminen mukaan luokkahuonekäytänteiden rakentamiseen

3. Oppimisen itsesäätelyn kehittymistä tukevat aktiviteetit ja tehtävät a) Oppimisen itsesäätelyn kehittymisen esilletuominen lopputuloksen kautta b) Oppimisen itsesäätelyn kehittymisen tukemisen sisällyttäminen opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden opiskeluun c) Ajatteluun ja oppimiseen liittyvien asioiden sisällyttäminen ohjeistuksiin vrt. sillan rakennus d) Oppimiseen liittyvien valintojen ohjaaminen; Miten valitsen oikein? (kenen kanssa, missä, mitä tarvitsen, miten esitän )

4. Tietojen, taitojen, strategioiden, arvojen ja uskomusten rakentelun ja hyödyntämisen tukeminen a) Tietojen, taitojen, strategioiden, arvojen ja uskomusten monipuolinen kokemukseen perustuva kehittäminen b) Mukautuvan ja joustavan ajattelun tukeminen joustava asiantuntijuus (Learning community/guided, action, experiental learning)

Jokainen sana merkitsee (Butler ym., 2017: s. 63)

Oppimisen itsesäätely tunnistaminen luokassa (Butler ym., 2017: s. 55) 1. Mitä tietoja,taitoja, strategioita, uskomuksia ja arvoja liittyy tilanteisiin, jossa oppilas/-at ovat aktiivisia, strategisia ja oppimistilanteeseen sopeutuvia. 2. Miten oppilaiden motivaatio ja tunteet ilmenevät työskentelyssä? 3. Kehittyvätkö oppilaat strategiseen toimintaan sitoutumisessa ja millaisia näkökohtia siihen liittyy?

Reflektiopohja opettajalle (Butler ym., 2017: s. 73) Pieni on kaunista!!! Aloita antamalla oppilaille tilaa - Tehdä omia tavoiteita - Laatia arviointikriteerit - Valita kuinka paljon kirjoittavat ja mistä haluavat palautetta - Valita esitelmän aihe - Tehdä koekysymyksiä - Arvioida omaa osaamistaan liikennevaloilla

Oppimisen itsesäätelyn kehittymisen tukeminen Tila% Oppimistapahtumaan* vaiku.avat*tekijät* Oppimistapahtuma* Vuorovaikutus% Oppimistehtävät% Oppija* Reflek8o% Valinnat% Kalusteet% Pedagoginen%% rakenne% Tavoi2eellinen%% työskentely% Oppimisen% arvioin8% Teknologia% Kontturi 2016 KT Heikki Kontturi

Lukemista KT Heikki Kontturi Kontturi, H. (2016). Oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen ja kehittymisen tukeminen alakoulun oppimiskontekstissa. Butler, D. L., Schnellert, L., & Perry, N. E. (2017). Developing selfregulated learners. New Jersey: Pearson Education.