Kun sisälle sattuu - kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana Itä-Suomen erityisopetuksen päivät Savonlinna 14.11.2014
Sisältö: Kiintymyssuhde, traumat ja vuorovaikutus Palapelilapset ja selviytymiskyky Koulu ja opettajat perusturvan lähteenä SISUKAS - yhteistyömalli
Kiintyminen on kehityksen perusta Kiinnittyminen ja kiintyminen on lapsen kehityksen perusta, kolme ensimmäistä elinvuotta kriittisintä aikaa Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, jossa aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa: lapsi kykenee aikuisen avulla kokemaan voimakkaita tunteita, sekä hyvää että pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat lukuisien toistojen kautta lapsen sisäistämiksi tunnesäätelytaidoiksi - Jukka Mäkelä
Luottavaisen kiintymyksen merkitys laajentaa hallittavien tunteiden kirjoa luo turvallisuutta ja jatkuvuuden kokemuksen antaa rohkeutta tutkia uteliaasti maailmaa ohjaa myötätuntoisuuteen
Aikuisen elämän kipupisteet kanavoituvat lapsen elämään Oma traumatausta Avuttomuus Uupumus Mielenterveysongelmat Päihteet, riippuvuudet Väkivalta Muut traumaattiset tapahtumat ja stressitekijät Kuva: Merja Metsänen
Muutokset ja menetykset lapsuuden traumat tapahtumia, joissa lapsi joutuu epätavanomaisen henkisen kuormituksen ja stressin kohteeksi kokemus ylittää lapsen ymmärryksen ja käsityskyvyn voi olla yksittäinen tapahtuma tai sarja toistuvia kroonisia kokemuksia -> kiintymyssuhdetrauma
Tunnetilojen säätelykyky (Ogden ja Minton 2000) AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - aivojen toiminnan epäjatkuvuuden tila KAAOS KIIHTYMYS AIKUISEN TUKI SÄÄTELYSSÄ STRESSI NOUSEE SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS ÄRSYKKEET Christine Välivaara 2014, www.pesapuu.fi
Kiintymyssuhteen laatu Luottavainen ohjaava kasvattaja kokemus aikuisesta tarpeisiin vastaavana, ennustettavana, joustavana paras sosiaalinen ja henkinen ennuste läpi lapsuuden Välttelevä rankaiseva kasvattaja kokemus aikuisesta etäisenä, ennustettavana, joustamattomana Pärjättävä omin voimin, vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa ja mielialassa, vetäytyminen Ristiriitainen epäjohdonmukainen kasvattaja kokemus aikuisesta kiihkeänä, ennustamattomana, joustamattomana ahdistuneisuus ja pelokkuus, takertuvuus/ pakottamisstrategia Jäsentymätön ei kiintymyksen kohdetta ensisijaisen kiintymisen kohde puuttuu, aikuinen pelottava, häilyvä kaoottisuus, impulsiivisuus, jähmettyminen, persoonallisuushäiriöt
Posttraumaattinen stressireaktio Välttämiskäyttäytyminen ulkopuolisuuden tunne, ilottomuus, turtuneisuus, kyvyttömyys muistaa välttelee asiasta puhumista Kohonnut vireystila, ylivirittyneisyys psykosomaattiset oireet ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet pelokkuus, varuillaan olo Takaumat, uudelleen kokeminen tunne, että tapahtumat toistuvat palautuvat muistikuvat pelko, ahdistuneisuus fyysiset tuntemukset painajaiset, leikit
Palapelilapset Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat rajoituksia lapsen kehitykselle ja oman itsen kokemiselle. Lapsen voi silloin olla hankalaa tavoittaa kokemusta sitä, kuka minä olen. Myös vuorovaikutussuhteissa on haasteita. Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu..
KUINKA PALJON MAHTUU PIENEEN SYDÄMEEN? Sijoitetut lapset kertovat http://www.pesapuu.fi/media/sydanasiaa/
Turvaton kiintymys lisää riskiä psyykkisille häiriöille, mutta on myös eduksi joissain tilanteissa (varautuu yllättäviin tilanteisiin) Turvallinen kiintymys tukee normaalia kehitystä, mutta ei estä psyykkisiä häiriöitä, voi altistaa posttraumaattiselle stressille
Sijoitetun lapsen kehityksen palapeli 1. Minäkäsitys ja identiteetti 2. Emotionaalinen kehitys 3. Sosiaalinen kehitys 4. Kognitiivinen kehitys 5. Fyysinen kehitys Becker-Weidman 2008
1. Minäkäsitys ja identiteetti pirstaleinen elämäntarina epäselvä identiteetti vääristynyt kehon kuva arvottomuuden tunne häpeä Becker-Weidman 2008 Kuva: Merja Metsänen
2. Emotionaalinen kehitys impulsiivisuus, vaikeus säädellä mielijohteita uhmakkuus, vaikeuksia sopeutua sääntöihin aggressiivisuus itsetuhoisuus, liiallinen riskinotto dissosiointi, patologista käyttäytymistä itsensä rauhoittamiseksi syömishäiriöt riippuvuudet nukkumisvaikeudet liiallinen mukautuminen trauman uudelleen toistaminen käyttäytymisessä tai leikissä Becker-Weidman 2008
3. Sosiaalinen kehitys turvattomuus vaikeus luottaa toisiin empatiakyvyn puute sosiaalinen eristäytyminen ongelmia läheisyydessä ei-ikätasoinen Becker-Weidman 2008
4. Kognitiivinen kehitys kielelliset vaikeudet, työmuistin ongelmat oppimisvaikeudet vaikeuksia huomion suuntaamisessa, oman toiminnan säätelyssä, uuden tiedon prosessoinnissa, loppuun saattamisessa vaikeuksia pysyvyyden käsittämisessä valehtelu Becker-Weidman 2008
5. Fyysinen kehitys psykosomatisointi lisääntynyt sairastelu aistien integrointivaikeudet poikkeava kipukynnys, tunnottomuus Becker-Weidman 2008
Resilientit sietävät stressiä Ihmiset, joilla on hyvä selviytymiskyky ovat ajattelultaan joustavia ja murehtivat vähemmän He keskittyvät nykyhetkeen, käyttävät myönteisiä tunteita palautuakseen ja löytääkseen myönteisen merkityksen stressille altistuttuaan Yksikään lapsi ei kuitenkaan ole resilientti ennen kuin pääsee turvaan ja normatiiviseen ympäristöön Selviytyvyys on voimavara, jota voi kasvattaa! - Soili Poijula
Yksilötekijät Selviytyvyyttä tukevat tekijät (Poijula 2013) o persoonallisuus (ekstroverttiys) o kyky nähdä itsensä myönteisessä valossa (itsetunto) o kyky löytää myönteinen merkitys stressille altistuttuaan o tehokas tunteiden säätely o ongelmanratkaisutaidot, hengellisyys, huumori Perhe o Vanhemmuuden laatu, sosioekonomiset tekijät Ihmissuhteet o Välittävät aikuiset, kaverit ja ystävät Yhteisö o turvalliset rakenteet, tuki ja kannustus, roolimallit
FIKSUT auttavat selviytymään FYYSISYYS liikunta TUNTEIDEN ILMAISU IHMISET sosiaalisuus FIKSUT USKO hengellisyys KUVITTELU luovuus SELVITTELY järkeily Ofra Ayalon, Tuija Matikka 2006
Koulutuksen merkitys kaikille lapsille Peruskoulun päättötodistuksen heikot arvosanat ovat yhteydessä psykososiaalisiin ongelmiin perheen sosioekonomisesta taustasta riippumatta Sijoitetuilla keskeytyneet opinnot tai heikot arvosanat ovat selkeä riskitekijä, joka heikentää elämässä pärjäämisen mahdollisuuksia aikuisena. Koulumenestys onkin tutkimusten mukaan vahvin lasta suojaava tekijä.
KOULU TURVAPAIKKANA Kuva: Merja Metsänen
Tutkimusten mukaan sijoitetuilla lapsilla on keskimääräistä suurempi riski: Menestyä huonosti koulussa, alisuoriutua Saada olennaisesti heikompi koulutustaso Tulla teininä vanhemmaksi Päätyä työttömäksi Sairastua riipuvuuksiin ja psyykkisiin sairauksiin Ajautua itsemurhayrityksiin Bo Vinnerljung (2010)
Koulu lapsen perusturvan lähteenä Monille lapselle koulu tarjoaa selviytymiskeinon ja kompensoi varhaisia kokemuksia, jotka voivat olla oppimisen esteenä Turvattomasti kiintyneellä odotukset opettajaa kohtaan sekä suhtautuminen oppimiseen saattavat kuitenkin olla epätasapainossa Kuva: Merja Metsänen
Koulu turvapaikkana opettajille ja lapsille Turvattomasti kiintyneet lapset projisoivat tunteitaan lähellä oleviin Aiheuttaa stressiä opettajille, vanhemmille Aikuisista tulee helposti reaktiivisia ja rankaisevia Reaktiosta reflektioon! Negatiivinen kierre poikki: Tiedon ja ymmärryksen rakentaminen Selkeät säännöt ja sopimukset Varhainen auttaminen Hyväksyvä, kiinnostunut, empaattinen, leikkisä kouluilmapiiri Opettajien vertaistukiryhmät ja johdon tuki Geddes 2006
Jonkun tartteis tehdä jotain! Jonkun tartteis tehdä jotain!
Lapsi tarvitsee kannattelevan verkoston Opettaja, älä jää yksin! Perusta nuotiopiiri! Piirissä istuminen ja puhuminen on ihmiskunnan universaali käytäntö. - Isaacs 1999 Kuva: Merja Metsänen
Aikuisista huolehtiminen Traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelevät voivat sijaistraumatisoitua ja tulla tehottomiksi yksilöinä ja yhteisönä Lasten tarpeita on mahdotonta kohdata, jos aikuiset eivät kykene toimimaan tehokkaasti yhdessä Siksi on tärkeää huomioida koko lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava verkosto Vasta silloin on mahdollista vastata lapsen tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti
Pääperiaatteita kuuntele, virittäydy lapsen aaltopituudelle Lapsen eheytyminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa tuhansien toistojen kautta. - Hughes 2006 Vähennä: lapsen häpeän tunnetta, näe oireilun taa käyttäytyminen on loogista suhteessa aiemmin koettuun, älä epäile lapsen motiiveja Lisää: turvallisuuden tunnetta pysyvyyttä ja jatkuvuutta struktuuria ja jäsennystä läsnäoloa ja valvontaa lapsen onnistumisen kokemuksia
Katkaise negatiivinen kierre näe lapsen käyttäytyminen kommunikaationa kohtaa lapsi kehitystasoisesti käytä selkeää kieltä ja yksinkertaisia ilmaisuja sopeuta toiminnan tavoitteet lapsen kehitystasoon (riittävästi haastetta sekä mahdollisuuksia onnistua) eriytä sosiaalisuutta ja tunnetaitoja vaativat tehtävät lapsen kehitystasoa vastaaviksi hyödynnä luonnollisia seuraamuksia, anna mahdollisuus korjata mokat
Opettajan kiintymyskeskeinen asenne rakentaa luottamussuhdetta Kuva: Merja Metsänen P layful- leikkisä A ccepting- hyväksyvä C urious kiinnostunut E mphatic - empaattinen Kuva: Merja Metsänen Hughes (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus
Leikkisyys houkuttaa tunneyhteyteen, vastavuoroiseen iloitsemiseen Herättää ja haastaa lapsen kiinnostumaan vuorovaikutuksesta (ristiriidankin jälkeen) Leikkisyys Pesäpuu ry
Hyväksyntä Hyväksy lapsi ehdoitta Kunnioita lapsen kertomaa, tunnetta, ajatuksia Älä epäile motiiveja, se lisää häpeää Ihmettele ääneen, uskalla olla hölmö Hyödynnä luonnollisia seuraamuksia Anna mahdollisuus korjata tehdyt virheet Pesäpuu ry
Näe käyttäytyminen kommunikaationa Ole aidosti kiinnostunut siitä, mitä lapsi käyttäytymisellään tai oireillaan yrittää kertoa? Uteliaisuus
Empatia Lapsi oppii empatiaa kokemuksen kautta Kun aikuinen kuuntelee aidosti, peilaa lapsen tunteita, tämä voi kokea tulevansa ymmärretyksi Joskus pitää arvuutella ja ihmetellä ääneen ja tehdä lisäkysymyksiä, jotta ymmärtäisi
Kiintymystyylit ja oppiminen (Geddes 2006) OPETTAJA OPPILAS OPPIAINES Välttelevästi kiintynyt ei huoli apua, karttaa läheisyyttä (välinpitämätön) Ristiriitaisesti kiintynyt tarvitsee huomiota, (eroahdistus) Jäsentymättömästi kiintynyt osaan jo
Välttelevästi kiintyneen opetus 1/2 Opettajasuhde Tehtävien haastavuus nostattaa tarpeen läheisyyteen ja tukeen, jonka lapsi kieltää pakko pärjätä yksin Turhautuminen voi purkautua vihana esineitä ja toisia oppilaita kohtaan Suhde vertaisiin Pienryhmät ja vertaisten läsnäolo voi auttaa lasta ottamaan vastaan apua opettajalta Tutorit, vanhemmat oppilaat voivat auttaa purkamaan opettajaoppilassuhteen nostamaa jännitettä Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
Välttelevästi kiintyneen opetus 2/2 Suhde opetukseen ja tehtäviin Strukturoidut tehtävät (täytettävät laatikot, jatkettavat lauseet), jotka voidaan suorittaa vähäisellä tuella, vähentää en osaa -tunteita Vaihtoehtojen antaminen lisää oppilaan tunnetta huomioiduksi tulemisesta (pysyn opettajan mielessä, empatian osoitus) Metaforat ja tarinat, tunteiden sanoittaminen teemana läheisyys-etäisyys, pelot Sääntöpelit ja konkreetit tehtävät, joissa selkeät oikein/väärin vastaukset, lajittelu, rakentaminen, toimivat areenana turvalliselle kiinnittymiselle ilman tunteiden nostattamaa reaktiivisuutta Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
Ristiriitaisesti kiinnittyneiden opetus 1/4 Oppilas tulisi saada sitoutumaan oppimistehtävään Eroahdistus, hylätyksi tulemisen pelko selittää lapsen riippuvaa, ärsyttävää ja tungettelevaa käyttäytymistä Opettajan on tärkeää tunnistaa, että lapsen pelon ja vihan takana on se, että aikuisen huomio ei ole heidän kontrollissaan Opettajan on tärkeää pysyä johdonmukaisena ja luotettavana aikuisena Oppilas Opettaja Tehtävä Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
Ristiriitaisesti kiinnittyneiden opetus 2/4 Oppimistehtävät Tehtävä kannattaa pilkkoa osiin ja sisällyttää niihin vuorottelua, joka demonstroi rinnakkain työskentelyä sulautumisen sijaan Ajastin auttaa sietämään ahdistusta lyhyissä itsenäisissä tehtävissä Siirtymäobjekti voi korvata opettajaa lyhyen hetken, seuraa tätä hetki puolestani. Oppilasta huomioivat opettajan kommentit luokan yli rauhoittavat Tarinat ja metaforat eroon, identiteettiin ja itsenäisyyteen liittyen edistävät ajattelua ja tunne-elämän kehitystä Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
Ristiriitaisesti kiinnittyneiden opetus 3/4 Suhde luokkatovereihin Taitavia lukemaan toisten mielentiloja Tarve kontrolloida ja pomottaa toisia voi tehdä lapsen epäsuosituksi Opetuksen suunnittelu Vastuun antaminen lapselle tehtävistä, avustajan rooli Pienryhmätyöt tukevat lasten välisiä suhteita Siirtymätilanteiden suunnittelu Muutoksista tiedottaminen, ennakointi ja suunnittelu Koulupoissaloihin nopea reagointi Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
Jäsentymätön kiintymys haasteena MINÄ OSAAN JO KAIKEN! Suhtautuminen kouluun Voimakas ahdistuneisuus ilmenee kontrollointina ja kaikkivoipaisuuteena Suhtautuminen opettajaan Vaikeaa luottaa opettajan auktoriteettiin, mutta rehtori on eri asia Ei halua tulla opetetuksi, eikä hyväksy opettajan tietävän enemmän Christine Välivaara 2013, Pesäpuu ry
Jäsentymätön kiintymys haasteena 1/3 Suhde tehtäviin Tehtävät nostattavat osaamattomuuden pelot, häpeän tunteet ja torjunnan Vaikeaa hyväksyä, ettei osaa, tutkiskelu vaarallista Omnipotenssi, osaan jo kaiken Vaikeuksia avaruudellisessa hahmottamisessa, matematiikan perustaidoissa, aikakäsityksessä Vahvuudet/vaikeude t Voi vaikuttaa, että puuttuu mielikuvitusta ja luovuutta, käsitteellinen ajattelu vaikeaa Uhka alisuoriutua ja olla ikäisiään jäljessä oppimisen suhteen
Interventiot - jäsentymätön kiintymys 2/3 Varhainen havaitseminen ja tuki, korvaavat kokemukset Turvallisuus, luotettavat ja ennustettavat rutiinit auttavat sopeutumaan ja vähentävät ahdistusta ja oireilua (ylivilkkautta, vaara- ja riskikäyttäytymistä) Fyysinen turvapaikka (talo, laatikko), josta käsin tutkia maailmaa, emotionaalisen säiliön, kannattelun edeltäjänä Palaute kannattelijana Ristiriitatilanteissa aikuinen tarjoaa korjaavia kokemuksia, uusia käyttäytymismalleja
Katso nettisivut ja tykkää Facebookissa! www.sijoitettulapsikoulussa.fi SISUKAS TUKEA SIJOITETUN LAPSEN KOULUPOLULLE
SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa projekti kehittää Suomeen yhteistyömallia 6-11-vuotiaiden sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen. Ruotsalaista SkolFam mallia soveltaen alakouluikäisten oppimisvalmiudet kartoitetaan, järjestetään tarvittava tuki sekä suoritetaan seurantakartoitus kahden vuoden päästä. SISUKAS- projekti antaa yhteistyökoulujen käyttöön konsulttitiimin, johon kuuluvat psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä.
SISUKAS 2012-16 tavoitteet Tukea ja edistää perheisiin sijoitettujen, alakouluikäisten lasten koulumenestystä ja selviytyvyyttä Luoda yhteistyömalli sijaisperheen, sosiaali- ja koulutoimen välille pilottina Keski-Suomen alue Tuottaa opettajan opas, manuaali mallista sekä arviointitutkimusta ja koulutusta Juurruttaa ja levittää malli Suomeen
SISUKAS-projekti Keski-Suomessa Mukana 20 sijoitettua lasta (6-11-v.) Sijaisperheet /vanhemmat Koulut, sosiaalityö ja oppilashuolto Alku- ja loppukartoitus + tuki- ja seurantatapaamiset joka 3. kk kahden vuoden ajan
SISUKAS- interventio SkolFam Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Suunnitelma/tuki/seuranta 2013-2015 Kartoitus 2 kevät 2015 Seuranta 2016-
Kartoitettavat osa-alueet, psykologiset ja pedagogiset testit lapselle Lukeminen ja kirjoitus (ALLU, Poussu & Saarni) Matematiikka (MAKEKO) Kognitiiviset taidot (WISC IV) Hyvinvointi, käyttäytyminen, vahvuudet (SDQ, CBCL) Opettajan ja oppilaan välinen suhde (VAScale, Pianta, havainnointi luokassa) Minä koululaisena- kysely (NMI)
Prosessin kulku Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijaisperheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuentarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen
Lopuksi Jokaisen on välttämätöntä uskoa tunnetasolla, että ei ole pohjimmiltaan paha ja syyllinen vaan hyvä ja arvokas
juuri sinä voit olla avainhenkilö lapsen selviytymiselle Kiitos osallistumisestasi! christine.valivaara@pesapuu.fi
Kirjallisuutta ja lisätietoja www.sijoitettulapsikoulussa.fi Välivaara (2010) Ihmeet tapahtuvat arjessa. www.pesapuu.fi > materiaalit Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus. Hughes, Daniel A. (2006) Tie traumasta selviytymiseen. Tampere: PT- Kustannus. Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: PT-Kustannus. Bomber, L (2007) Inside I m hurting. Practical strategies for supporting children with attachment difficulties in schools. Geddes, H. (2006) Attachment in the Classroom. The links between children s early experience, emotional well-being and performance in school. Cairns & Stanway (2010) Learn the Child, helping looked after children to learn Jukka Mäkelä, luentomuistiinpanoja Christine Välivaara 2014, www.pesapuu.fi