Iitin kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Iitin kunta Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Kunnanhallitus 2.11.2015 245 Kunnanvaltuusto 9.12.2015 599/02.01.00/2015

1 Sisällys Yleinen osa... 3 Johdanto... 3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Väestö... 5 Työllisyys... 7 Työpaikat ja työvoima... 8 Talousarvion sitovuus... 9 Tilivelvolliset... 9 Talousarvion käyttösuunnitelmat... 9 Talousarvio lyhyesti... 10 Kunnan henkilöstö... 11 Strategiaosa... 12 Kuntastrategia... 12 Elinkeinostrategia... 15 Palvelustrategia... 16 Henkilöstöstrategia... 19 Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle... 21 Käyttötalousosa... 23 Hallintopalvelut... 23 Demokratiapalvelut Toimielin: Useita... 23 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 24 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 27 Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta... 28 Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta... 28 Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta... 29 Sivistyspalvelut... 30 Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta... 30 Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta... 34 Kirjasto ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta... 36 Vapaa aikapalvelut Toimielin: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta... 38 Tekniset palvelut... 40 Yhdyskuntapalvelulut Toimielin: Tekninen lautakunta... 40 Kiinteistönhoito Toimielin: Tekninen lautakunta... 42

2 Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta... 43 Tuloslaskelmaosa... 44 Investointiosa... 46 Kiinteä omaisuus... 46 Talonrakennus... 46 Julkinen käyttöomaisuus... 47 Irtainomaisuus... 49 Osakkeet ja osuudet... 50 Investoinnit yhteensä... 50 Rahoitusosa... 53 Yhteenvetotaulukot... 55

3 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Strategiaosan muodostaa jo valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Käyttötalousosassa Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Aikaisempaan verrattuna käyttötalousosassa on toimielinkohtaiset yhteenvedot ja toimielintä koskevat strategiasta johdetut tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Yleinen taloudellinen kehitys Talouden suhdannenäkymät 2015 2017 Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talouden ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Kiinan osakemarkkinoiden kehityksestä ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä paikallisen markkinan rakenne ja toiminta eroavat huomattavasti länsimaisista markkinoista. Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien parin vuoden aikanakaan talous ei kasva. Tämä heijastuu Venäjän tuonnin voimakkaana alenemisena. Venäjän osuus Suomen viennistä on jo painunut viiden ja puolen prosentin tasolle. Kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on myös ohitettu ennustejaksolla.

4 Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa Britanniassa kasvu on laaja alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euriborkoron vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkotaso pysyy myös alhaisena, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena. Euron dollarikurssin arvioidaan heikkenevän noin 10 % vuoteen 2017 mennessä, mikä tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Suomen viennissä sopimusvaluuttana käytetään noin 80 prosenttisesti euroja ja dollareita. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Viimeaikaisesta öljyn hinnan voimakkaasta alenemisesta huolimatta öljyn hinnan ennustetaan kääntyvän maltilliseen nousuun seuraavien parin vuoden aikana. Öljyn hinta jää kuitenkin selvästi menneitä vuosia alhaisemmaksi, noin 60 euroon tynnyriltä. Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Alustavien tietojen mukaan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana talous ei ole kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis hivenen positiivinen. Viennin hitaan kasvun taustalla ovat etupäässä Suomen heikko kustannuskilpailukyky ja heikentynyt vientikysyntä. Kotimaisista kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy. Heikentyvästä työllisyystilanteesta huolimatta kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat prosentilla ja koska kuluttajahinnat laskevat tänä vuonna 0,1 %, niin myös yksityinen kulutus lisääntyy prosentin. Yksityisten investointien kohdalla kasvua on ainoastaan maa ja vesirakennusinvestoinneissa. Sen sijaan kone ja laiteinvestoinnit eivät enää supistu tänä vuonna. T&K investoinnit vähenevät noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Teollisuustuotannon lasku jatkuu jo viidettä vuotta peräkkäin ja palvelutuotanto lisääntyy 0,6 %. Teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuodesta heikkoa. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit lisääntyvät ensi vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Myös kone ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja siten yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän yli 6 %. Investointien ennustaminen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä. Osittain tästä syytä vuoden 2016 kasvuennusteeseen liittyy alasuuntainen riski. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Teollisuustuotannon ennustetaan lisääntyvän 2½ %, mutta kasvuvauhti on historiaan nähden erittäin vaatimatonta ja lähtötaso matala. Teollisuustuotannon vanavedessä palveluiden tuotanto kasvaa vajaan prosentin. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työllisyysaste paranee 0,3 prosentilla ja työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustekuvan mukaan vuosien 2015 2017 kumulatiivinen kasvu jää vain 2,5 prosenttiin ja BKT:n määrä jää yhä 3,6 % pienemmäksi kuin v. 2008. Suomen taloudellinen tilanne on siis edelleen hyvin

5 heikko ja suurien haasteiden edessä. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitosten rahoitusasema on noin prosentin ylijäämäinen. Muiden sosiaaliturvarahastojen jäämä kohenee vähitellen lähelle tasapainoa. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat negatiiviset. Kiinassa yksityisen sektorin nopea velkaantuminen on jatkunut. Korkea ja kasvava velkataso yhdistettynä hidastuvaan kasvuun saattaa synnyttää shokkeja, jotka Kiinan markkinoiden koon ja globaalien arvoverkkojen vuoksi voivat vaikuttaa laajalti. Euroalueella talouksien toipuminen velka ja finanssikriisistä saattaa olla vielä ennustettuakin hankalampaa. Yksityisen sektorin vähäinen luottojen kysyntä voi leikata kulutusta tai investointeja ennustettua enemmän. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi idässä omalta osaltaan edelleen varjostavat kasvunäkymiä. Venäjän taloustilanne pysyy hankalana, eikä ole selvää, miten maa sopeutuu taantuman jälkeiseen hitaaseen kasvuun. Rahoitusmarkkinoilla hermostuneisuus on myös lisääntynyt. Kasvua tukevan kevyen rahapolitiikan johdosta alhaiset korkotasot ovat lisänneet halukkuutta riskinottoon ja sijoitusvirtoja on ohjautunut asunto ja osakemarkkinoille. Useilla markkinoilla hinnat ovat nousseet nopeasti ja siten riski suuriin korjausliikkeisiin on noussut. Yksi viime vuosien opetuksista on ollut se, että rahoitusmarkkinoiden kehitys voi vaikuttaa reaalitalouteen nopeasti ja voimakkaasti. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Kilpailukyky on edelleen kilpailijamaita heikompi ja markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Huolimatta laajoista sopeutustoimista ennustetun kaltainen talouskehitys ei tule kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Talouspolitiikan puolella avoimen sektorin tuotantopotentiaalin nostamiseen tähtäävät uudistukset tulisi asettaa ensisijaisiksi. Avoimen sektorin kustannuskilpailukyvyn kannalta olennaista ovat tuotannontekijöiden hinnat ja niiden mahdollisimman kitkaton saatavuus. Verojärjestelmän kannustavuuteen ja työmarkkinoiden toiminnan tehokkuuteen vaikuttamisen tulisi olla edellä mainituistakin tekijöistä johtuen uudistusten kärkipäässä. Työllisyystilanteen paraneminen ei tule tapahtumaan pelkästään suhdanteen virkoamisen myötä, vaan alueellisiin ja ammatillisiin yhteensopivuusongelmiin tulee pureutua. Erittäin huolestuttavaa on se, että 25 54 vuotiaiden työllisyys on selvästi heikentynyt. Ennakoitavalla talouspolitiikalla ja julkisen talouden haasteisiin vastaavan strategian määrätietoisella toimeenpanolla luodaan tulevaisuudenuskoa vaikeina aikoina ja lisätään talouspolitiikan uskottavuutta sekä kotimaisten että ulkomaisten toimijoiden keskuudessa. (Valtiovarainministeriön julkaisu 32a/2015 Taloudellinen katsaus Syksy 2015) Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli elokuun lopussa 6 927eli 23 vähemmän kuin vuoden alussa. Strategiassa väestötavoitteeksi on asetettu vuosittainen väestön lisäys 10 asukasta, joka tarkoittaa n. 70 hengen muuttovoittoa.

6 *elokuu 2015 Kuluvana vuonna on kesäkuun jälkeen maassamuutto on kääntynyt miinusmerkkiseksi. Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) 60 40 20 0 Ennustetut väestömuutokset 20 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 40 60 80 Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Väestöennuste 2014 (tilastokeskus 2015) 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 75 825 918 1156 1347 1460 1523 65 74 1048 1196 1131 1075 994 875 15 64 4042 3710 3517 3372 3295 3287 14 1002 1007 986 948 923 907

7 Ikäluokkien osuudet, % 14 15 64 65 74 75 2015 14,5 58,4 15,2 11,9 2020 14,7 54,3 17,5 13,4 2025 14,5 51,8 16,7 17,0 2030 14,1 50,0 15,9 20,0 2035 13,8 49,4 14,9 21,9 2040 13,8 49,9 13,3 23,1 Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja haja asutusalueiden osalta; (2015* on lokakuulta) Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on pysytellyt 58 59 % paikkeilla. Haja asutusalueiden väestön väheneminen näyttäisi hidastuvan jopa pysähtyvän vajaaseen 2 900 asukkaaseen. Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) 2 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 60,9 71,1 84,1 93,1 99,9 102,5 100,5 Työllisyys Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Elokuun lopussa työttömyysaste oli 12,2 %. Alla taulukossa on vuosikeskiarvot ja elokuun tilanne... 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15 64 vuotiaiden määrään.

8 Pitkäaikaistyöttömyys on selvässä kasvussa. 31.8.2015 Keskimäärin Muutos ed. vuoteen 1 8. 2015 1 8. 2014 Henkilöä Henkilöä % Henkilöä Henkilöä Työttömien määrä 388 10 2,5 419 399 josta miehet 203 11 5,2 225 219 josta naiset 185 1 0,6 194 180 Pitkäaikaistyöttömät 138 12 9,5 141 122 Nuoret (alle 25 v) 40 4 9,1 43 44 Työttömyysaste, % 12,2 0,2 1,3 13,2 12,4 Työpaikat ja työvoima Strategiassa on työpaikkatavoitteeksi pysyttää työpaikkamäärä vuoden 2010 tasossa.. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v. 2013 yhteensä 2 249, eli 87 enemmän kuin v. 2010..... Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2013 yhteensä 2 781, eli 61 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2013 yhteensä 1 523 ja pendelöiviä oli 1 258. Iitin työpaikkaomavaraisuus on 80,9 % (2013)

9 Vuoden 2016 talousarvion laadintaperusteet Veroperusteet ovat, eli kunnan tuloveroprosentti 20,25 ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 vakituinen asuminen 0,50 muu asuminen 1,10 voimalaitokset 3,10 yhdistys ja seurantalot 0,00 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan tulosaluetta Yhdyskuntapalvelut. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisiksi on määritelty 1.1.2013 alkaen seuraavat: Toimielin Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto ja talousjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kirjasto kulttuuritoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto. Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet

10 Talousarvio lyhyesti Vuoden 2016 talousarvion kokonaismenot vähenevät 2,4 % tilinpäätökseen 2014 mutta nousevat 1,6 % verrattuna talousarvioon 2015. Kokonaismenot ovat 47,9 miljoonaa euroa. Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Muutos Menot Tp 2014 Ta 2015 Käyttötalousosa 44 024 020 43 925 144 44 873 944 1,9 % 2,2 % Tuloslaskelmaosa 175 942 188 000 158 486 9,9 % 15,7 % Investointiosa 3 821 222 1 775 000 1 702 000 55,5 % 4,1 % Rahoitusosa 1 108 064 1 269 000 1 198 065 8,1 % 5,6 % Kokonaismenot 49 129 247 47 157 144 47 932 496 2,4 % 1,6 % Tulot Käyttötalousosa 8 240 048 7 365 207 7 235 780 12,2 % 1,8 % Tuloslaskelmaosa 38 425 994 38 636 468 39 613 527 3,1 % 2,5 % Investointiosa 1 839 466 321 000 181 000 90,2 % 43,6 % Rahoitusosa 2 000 000 1 300 000 1 300 000 35,0 % 0,0 % Kokonaistulot 50 505 508 47 622 675 48 330 307 4,3 % 1,5 % Käyttötalousmenot kasvat 2,2 % kuluvan vuoden talousarviosta ja 1,9 % edellisestä tilinpäätöksestä. Investointimenot ovat kuluvan vuoden tasolla mutta 55,5 % pienemmät kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Kokonaistulot ovat 48,3 miljoonaa euroa eli ne ovat 1,5 % suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa mutta 4,3 % tilinpäätöstä 2014 pienemmät. Verotulot ovat vuoden 2015 talousarvion tasolla. Tilinpäätökseen 2014 nähden ne kasvavat 3,4 % eli vajaat 800 000 euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2014 tilinpäätöksestä 2,7 % ja vuoden 2015 talousarviosta 6,7 %. Henkilöstömenot ovat 9,9 miljoonaa euroa eli ne ovat 2,3 % pienemmät kuin tilinpäätöksessä 2014 ja 2,9 % pienemmät kuin kuluvassa talousarviossa. Ulkoisten palvelujen ostot kasvavat tilinpäätöksestä 2014 yhteensä 2,4 % ja kuluvan vuoden talousarviosta 2,8 %. Ulkoisten palvelujen ostojen määrä on 28,2 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmaosan tunnus luvut Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA2016 Asukasmäärä * 6 950 6 946 6 927 Toimintatulot/toimintamenot, % 23,0 20,1 19,2 Vuosikate/poistot, % 137,9 107,4 103,4 Vuosikate, /asukas 355 272 262 Kertynyt ylijäämä, 2 146 037 1 299 194 2 078 268 Kertynyt Ylijäämä/as. 309 187 300

11 Rahoitusosan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA2016 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 5 533 398 5 460 776 1 127 323 Investointien tulorahoitus, % 77,6 106,4 106,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 57,5 62,0 62,6 Lainanhoitokate 2,1 1,4 1,5 Kassan riittävyys 12 17 21 Lainakanta ( sisältää myös lyhytaikaiset lainat per 31.12.) Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Lainakanta, 1000 11 001 944 11 032 944 11 134 879 lainojen lisäys 891 936 31 000 101 935 Lainat/asukas, 1 583 1 588 1 607 Kunnan henkilöstö Syyskuun lopun tilanteen mukaan henkilöstöä on 9 kuin viime vuoden lopussa. Henkilöstö 31.12.2014 30.9.2015 vak määräaik. yhteensä vak määräaik. yhteensä Hallintopalvelut yhteensä 41 4 45 39 7 46 Kunnanhallitus 1 1 1 1 Sisäiset palvelut 14 14 13 1 14 Ruoka ja siivouspalvelut 27 3 30 26 5 31 Sivistyspalvelut yhteensä 113 37 150 114 40 154 Koulutoimen hallinto 1 1 1 1 Perusopetus 56 20 76 60 18 78 Lukiokoulutus 9 9 8 1 9 Kansalaisopisto 1 1 1 1 Varhaiskasvatus 40 9 49 36 15 51 Kirjasto ja kulttuuripalvelu 3 3 6 3 3 6 Liikunta ja nuorisopalvelut 5 3 8 6 2 8 Tekniset palvelut yhteensä 19 1 20 19 5 24 Teknisen hallinto 4 4 4 4 Kiinteistönhoito 7 7 7 7 Yleiset alueet 4 1 5 4 5 9 Varikko 3 3 3 3 Rakennuslautakunta 1 1 1 1 Kaikki Yhteensä 173 42 215 172 52 224 Muutos, % 0,6 % 23,8 % 4,2 % Muutos, henkilöä 1 10 9

12 Strategiaosa Kuntastrategia Koko strategiaosion valmistelu aloitetaan v. 2016 tavoitteena, että v 2017 valittava valtuusto pääsee ensimmäisenä toimintavuotenaan käsittelemään ja hyväksymään uuden kuntastrategian. Strategiaosioon ei ole tehty tarkistuksia. Strategiaosan muodostavat kuntastrategia ja erillisstrategiat kuten henkilöstö, palvelu ja elinkeinostrategia. Iitti strategia Visio 2017 IITTI 2017 Kehittyy Vapaa ajan, hyvän palvelun ja vahvan teollisuuden asumiskuntana kahden kaupunkialueen välissä Verkostoitumalla ja suuntautumalla Päijät Hämeeseen Arvot Rohkeus ja ennakkoluulottomuus Luovuus ja innovatiivisuus Moniarvoisuus Yhteisöllisyys Paikalliskulttuurin arvostaminen

13 Toimintatavat Kumppanuus haemme osaavia yritys yhteisö ja järjestökumppaneita vahvistamaan kilpailukykyämme Yrittäjämäisyys toimimme nopeasti, tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti Empaattisuus suhtaudumme arvostavasti asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihimme Kestävyys haemme ekologisesti kestäviä toimintatapoja (Päämäärät /tavoitteet 2014 2017/ hankkeet /mittarit) Elinvoimasta kestävää kasvua Toimintaansa kasvattavat perhe yritykset Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut Työpaikkaomavaraisuus kasvanut Tp omav. >80 % Hyvinvoiva 7000 asukkaan väestö Väestön terveydentila kohentunut Kansanterveystilasto Aktiiviset kylät Kylien kehittäminen laajentunut ja monipuolistunut Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Puuenergian käyttö lisääntynyt Tuulienergia alueet käytössä Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut /Halton Oy, KymiRing Oy, terveystekniikka /Kausalan palvelut 2 uutta kyläyhteisöä mukana hanketyössä, kylien neuvottelukunta kuntastrategian toteutuksessa mukana 20 %: n lisäys nykytasoon Kaksi tuulienergia aluetta avattu käyttöön Konsernijohtaminen ja talous kunnossa Vuosikate 2,0 milj. euron tasolle 2017 Tulovero ja kiinteistöveroprosentit valtakunnallisella keskiarvotasolla Valtakunnalliset keskiarvot/vertailu Sosiaali ja terveysyhtymän palvelusopimuskäytäntö uusittu, kasvu alle 2,0%/v Sisältö muutettu vahvistamaan ohjausta Investoinnit vuosikatteen tasoon keskimäärin Investointitarpeet suunniteltu pitkälle aikavälille Investointiohjelmien tarkistus Konsernilainojen pääoma alle valtakunnallisen keskiarvon Valtakunnallinen vertailu Yhteinen tahto tärkeissä asioissa Kunnan päätökset valmisteltu ja perusteltu riittävästi Valtuustoseminaarit ja iltakoulut säännöllisesti Kuntalaisten kuulemistilaisuudet tärkeissä asioissa (esim. palveluverkostot

14 Uusiutuvat palvelut toimivat Palvelurakenneuudistus (Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä Palvelurakenneuudistukset toteutettu Aavan tehostetun hoidon muutos, ostopalvelut tehostetuissa asumis palveluissa 50 %, oma tuotanto 50 % Aavan kotihoidon muutos toteutettu ESH:n palveluiden mitoitus ja rakenteen muutos toteutettu Kunnan palveluiden rakenne uudistus Palveluverkkojen tarkistus toteutettu Kouluverkon mitoitus ja rakenne toteutettu, ei alle 3 opettajaisia kouluja Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen mitoitus uudistettu ja muutos toteutettu Sähköisten palveluiden käyttöönottoa hyödynnetty Kuntapalveluiden henkilöstörakenne tarkistettu ja eläköitymiskehitys hyödynnetty Toimintatapojen muutos tuottavuuden nostamiseksi (esim. ostopalveluiden käytön lisäys Aktiivinen asumispolitiikka Asuntovaihtoehtojen markkinointi Riittävän tonttivarannon ylläpitäminen Painotus lapsiperheiden viihtyvyyteen ja toimiviin peruspalveluihin TV mainoskampanja vuosittain Uusi asuntoalue myyntiin joka neljäs vuosi Kysely joka toinen vuosi Elinvoimaa tukevat yhteydet VT 12 peruskorjattuna Yhteysväli Kouvola Lahti peruskorjaus käyntiin Rahoituspäätös aloituksesta Yleissuunnitelman tarkistus valmis Toimivat työssäkäynti ja asiointi yhteydet junalla Uusi taajamajunayhteys ilta aikaan Kouvola Lahti, viikonloppuvuorojen lisäys Nopeat laajakaistayhteydet kaikille tarjolla Kausalan ja lähialueiden kaupalliset ja kylien tuetut laajakaistayhteydet käytössä Vesiväyläyhteys Pyhäjärveltä Päijänteelle avattu Heinola Kouvola vesiväylän kunnostushanke toteutettu

15 Elinkeinostrategia Tavoitteet/osana vision yhteisön elinvoimaisuus ja yhteistyökumppanit menestystekijää elinkeinopolitiikan tavoitteena on: Tukea kunnan tavoitetta väestöpohjan vahvistamisesta työpaikkatarjontaa laajentamalla Luoda perheyrittäjyyden vahvistumiselle otolliset toimintamallit yhdessä yrittäjien kanssa Vahvistaa hyvinvointiyrittäjyyttä esim. palvelusetelien käyttöä laajentamalla ja tukemalla paikallisen palveluyritysten verkoston vahvistumista Edistää ekologista toimintatapaa ja energian säästötavoitteita kunnan ja kumppanuusverkoston toiminnoissa Toteuttaa kilpailun periaatetta niin että kumppanuudet tuovat uusia ideoita, osaamista ja elinvoimaa kunnan toiminta alueelle Linjaukset kuntastrategiassa toimintaympäristön kehittämiseksi Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeimpinä toimintalinjoina ovat 1) perheyrittäjyyden vahvistaminen, 2) kuntalaisten hyvinvointi hyvinvointiyrittäjyyden ja terveysteknologian vahvistamisen kautta, 3) ekologinen toimintatapa ja 4) yrittäjyyskasvatus. Tärkeimpiä hankkeita ovat Servillaohjelma/Omakylä (kylien kehittäminen) ja Kymi Ring/Motorsport hanke. Tärkeimmät hankekohteet kuntastrategiassa: Kumppani Valtatien 12 kehittäminen ELY, VT 12 ryhmä Iitin Kausalan pääliittymän alue palvelualueeksi ELY moottoriliikennetien valmistuessa Yritykset Heinola Kouvola kanavahanke Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki, ELY Taajamajunayhteyksien kehittäminen VR, Kouvola, Lahti, Nastola Muuttoliike positiivinen Yritykset (työpaikat) Sote yhteistyö Lahden seudun kunnat Kymi Ring /moottoriurheilun monitoimikeskus Kouvola, AKK, Moottoriliitto maakunnan liitto, A Ahlstrom Oy Pidemmällä tähtäyksellä merkittävästi elinkeinolliseen toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan ratkaisut, joita tehdään valtatie 12:n uuden linjauksen toteuttamisesta, rautatieyhteyksien kehittämisestä, ja Heinola Kouvola vesiväylän kehittämisestä Kunta on ollut näissä asioissa aloitteellinen ja näihin liittyvää vaikuttamista ja valmistautumista tullaan jatkamaan. Laaja kokonaisuus on myös sähköisten palveluverkostojen kapasiteetin riittävyys ja saatavuus. Kunta on mukana maaseudun laajakaistaverkon rahoittamisessa. Kunnan asuntoalueet varustetaan laajakaistaverkoilla.

16 Palvelustrategia Palvelustrategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin strategista linjausta siitä, miten kunta järjestää vastuullaan olevat palvelut. Palvelustrategiassa priorisoidaan palvelut ja sen mukaan määritellään mitä palveluja tuotetaan omana työnä, mitä yhteistyössä muiden kanssa, mitä palveluja ostetaan markkinoilta, mitä jätetään markkinoiden hoidettavaksi jne. Palvelustrategia vastaa mitä palveluja tuotetaan ja kuka niitä tuottaa sekä antaa markkinoille selkeän viestin palveluista, joita kunta tulee tulevaisuudessa ostamaan. Palvelustrategian tulee tuottaa informaatiota pitkän aikavälin kehittämis ja investointipäätösten tueksi kaikille toimijoille. Palvelutarve Palvelutarpeen määrittelyssä on käytetty tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Väestöennusteen mukaan.... Väestöennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa voimakkaasti erityisesti vuosina 2013 20130, työikäisten palvelujen kysyntä vähenee voimakkaasti ja lapsiin liittyvät palvelutarpeet vähenevät mutta hitaammin kuin mitä yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa. Palveluluokitus Palvelut tässä strategiassa luokitellaan peruspalveluihin, viranomaispalveluihin, kilpailukykypalveluihin ja tukipalveluihin.

17 Peruspalveluja ovat mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, perusopetus, lasten päivähoito, tekniset infrapalvelut, pelastuspalvelut. Viranomaispalveluja ovat mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, maaseutupalvelut. Kilpailukykypalveluja ovat mm. kulttuuri, vapaa aika, yritys matkailu yms. palvelut. Tukipalveluja ovat mm. taloushallinto. henkilöstöhallinto, atk, ruoka ja siivouspalvelut, kiinteistönhoito, konekeskus. Palvelujen järjestäminen Kunta voi järjestää palvelut mm. seuraavilla tavoilla omana tuotantona yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai antaa se kuntayhtymän hoidettavaksi kunnan omistaman yhtiön kautta ostopalveluina eri yhteisöiltä /markkinoilta yhteistyössä yhteisöjen kanssa, esim. säätiö, osuuskunta. Lisäksi kunta voi jättää palvelun markkinoiden hoidettavaksi eli luopuu palvelun järjestämisestä. Tärkeänä pidetään, että kunta toimijana antaa tilaa/ luopuu omasta tuotannosta jotta markkinoilla syntyy mahdollisuuksia vahvistuvalle yritystoiminnalle. Peruspalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Perusterveydenhoito Soteyhtymä Soteyhtymä Sosiaalipalvelut asumispalvelut (vanhukset ja erityisryhmät) Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt kotipalvelut Soteyhtymä Soteyhtymä, yksityiset toimijat, esim. kyläosuuskunnat Perusopetus kunta kunta Lastenpäivähoito Vesi jätevesihuolto Kadut, tie ja yleiset alueet Pelastuspalvelut kunta, yksityisen hoidontuki Kausalan Lämpö Oy, vesiosuuskunnat kunta, tiehoitokunnat kuntien yhteinen liikelaitos, vpk kunta, yksityisen hoidon tuki täydentää kunta tukee osuuskuntia rakentamisvaiheessa, kaava alueilla OY ja haja alueilla osuuskunta rakentaminen ostopalveluna, osa hoidosta ostopalveluna valtiolle, edellyttää valtakunnallista linjausta Kirjasto kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla asteittain kasvatetaan ostopalvelujen määrää mm. palveluseteleillä ostopalveluja kasvatetaan palveluseteleillä kunta järjestää mutta yritysten osuus hoidosta kasvaa

18 Viranomaispalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Rakennusvalvonta kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Ympäristösuojelu Terveysvalvonta ostopalveluna toiselta kunnalta ostopalveluna toiselta kunnalta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Kilpailukykypalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Kulttuuri pääosin kunta kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa Liikunta Yrityspalvelut matkailu asumispalvelut kunta ja Jäähalli OY, yhteisöt pääosin ostopalveluna Kinnno Oy:ltä pääosin ostopalveluna Kinno Oy:ltä Iitin Vuokratalot Oy kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa ostopalveluna kuntayhtiöltä ostopalveluna osan laajempaa kokonaisuutta Tukipalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa hallintopalvelut (talous, henkilöstö, atk) ruoka ja siivous kunta kunta siirrytään ostopalveluihin (Kuntien Tiera oy) kiinteistönhoito kunta siirrytään ostopalveluihin konekeskus kunta siirrytään ostopalveluihin huom henkilöstön eläköityessä siirrytään asteittain ostopalveluihin Palvelujen tuotteistus, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Oman toiminnan ja kuntayhtymien hoitamien palvelujen tuotteistaminen ja kustannusten läpinäkyvyys on edellytys, että voidaan arvioida palvelun taloudellisuutta tai kustannustehokkuutta. Ennen kuin voidaan palvelun tuottamistapaa muuttaa, pitää tuntea omatoiminta tai kuntayhtymän toiminta. Kunnan tulee palvelujen järjestäjänä edellyttää riittäviä tietoja ostettavien palveluiden saavutettavuudesta, laadukkuudesta ja kustannustasosta voidakseen tehokkaasti ohjata palvelutuotantoa.

19 Resurssit (eurot) Laskelma verorahoituksen tarpeesta perustuu seuraaville olettamuksille: perusvuotena 2012 ja sen toteutuneet kustannukset ja tuotot jaettuna v 2012 väestöosuuksilla. Tosin sanoen otetaan huomioon vain väestöennusteen mukaiset muutokset. Tuloksena on, että jos menojen ja tulojen erotus tulee kuroa umpeen veron korotuksilla, niin vuosittain tulee korottaa tuloveroprosenttia 0,7 % yksikköä. Vuoteen 2025 mennessä tuloveroprosentti olisi 28,5 %. Tämä edellyttää palvelujen tuotantotapojen muuttamista, tuottavuuden nostamista ja rahoituksessa asiakasmaksujen osuuden nostamista tuloveroprosentin nostopaineen helpottamiseksi. Resurssit (henkilöstö) Vuoteen 2025 mennessä nykyisestä henkilöstöstä jää kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle 123. Varaudutaan siihen, että eläköitymisen myötä vapautuvista vakansseista enintään 75 prosenttia täytetään toiminnan jatkuessa omana toimintana. Tämä merkitsee sitä, että vuosina 2012 2015 tulee 9 vakanssia jättää täyttämättä ja vuosina 2016 2020 yhteensä 10 vakanssia. Henkilöstöstrategia Iitin kunnan onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä ja oma aloitteisuudesta toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työnantaja huolehtii riittävästä henkilöstön informoinnista koskien asetettujen tavoitteiden ja valittujen vaihtoehtojen perusteluja Esimiesten on luotava edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle. Kehityskeskusteluilla varmistetaan, että tavoitteet ovat jokaisen tiedossa. Toiminnan ja toimintojen on oltava avoimia ja läpinäkyviä. Iitin kunta tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Työnantajana Iitin kunta osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja ottaa toimissaan huomioon kestävän kehityksen.

20 Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että Iitin kunnan osaava ja motivoitunut henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluja. Henkilöstön osaaminen, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi takaavat, että Iitin kunnalla on töihinsä sitoutunutta työvoimaa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävillä henkilöstökyselyillä. Muutostilanteissa palvelussuhdeturva pyritään säilyttämään. Toiminnalliset ja taloudelliset tekijät ratkaisevat henkilöstön määrän. Henkilöstöpoliittisten ratkaisujen tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja luottamusta herättäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa arvon toteutumiseen. Henkilöstöstrategian painopisteet: Johtamisen kehittäminen Iitin kuntaa johdetaan oikeudenmukaisesti. Johtamiskäytäntöihin kuuluvat säännölliset kehityskeskustelut, työyhteisökokoukset ja työyhteisön kehittäminen. Esimiestyössä on tärkeää osata antaa ja myös vastaanottaa palautetta. Yhteistyö työnantajan ja henkilöstön kesken edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja avointa vuorovaikutusta. Viestintä on vastuullista ja oikea aikaista. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Tavoitteista ja toimintatavoista riippuu minkä verran ja minkälaista henkilöstöä tarvitaan. Iitin kunnan työnantajakuvan tulee olla uusien työnhakijoiden keskuudessa houkutteleva. Palvelussuhteen ehtojen tulee olla kunnossa. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamiseen liittyvät kysymykset käsitellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen vaatii monipuolista ammatillista jatko ja täydennyskoulutusta. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Kuntatyönantaja tukee myös perusteltua itsensä kehittämistä sovituilla tavoilla Kannustava ja motivoiva palkitseminen Palkka ja kannustejärjestelmiä on kehitettävä osaamista, yhteistyötä ja työn kehittämistä tukeviksi. Kunnallisia virka ja työehtosopimuksia sovelletaan paikallisesti niin, että palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, työntekijän henkilökohtaisiin työtuloksiin sekä työyksikön tuloksellisuuteen. Henkilökohtaisten palkitsemisjärjestelmien rinnalla käytetään myös tulospalkkiota Oikeudenmukainen palkkapolitiikka edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta alan palkat kilpailukykyisinä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Jokaisen velvollisuus on huolehtia työyhteisön hyvästä ilmapiiristä. Esimiesten tehtävä on johtaa alaisiaan kannustavasti ja tukea antaen. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen ovat tärkeä osa työkyvyn turvaamisessa ja ylläpitämisessä.

21 Työnantaja tukee uudelleensijoittumista tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on sairauden, ikääntymisen tai muun syyn takia alentunut. omavastuisuuden vahvistaminen oman terveyden ja yksilön työhyvinvoinnin edistämisessä (esim. terveelliset elintavat projektointi) TOIMENPITEET 2016 Henkilöstöstrategian toimenpiteet 2016 Osa alue Toimenpiteet Vastuu Johtamisen kehittäminen Osaaminen ja ammattitaito Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustava palkitseminen Johtamis ja arviointijärjestelmän kehittäminen kehityskeskustelujen yhtenäistäminen ja kehityskeskusteluprosessi osana arviointijärjestelmää esimiespalaverikäytännön kehittäminen työyhteisökokous kerran neljännesvuodessa uudet yhteistoimintakäytännöt johdon informaatiopäivä henkilöstölle kunnan tavoitteiston jalkauttaminen osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelma joka kolmasvuosi henkilöstöpalvelujen laajentaminen toimintayksiköiden omat virkistystoimet perehdyttämiskäytännön jalkauttaminen tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen palkkausjärjestelmän arviointi henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittäminen johtamisen / esimiestyön palautejärjestelmä johtoryhmä ja esimiehet hallinto ja talousjohtaja esimiehet yhteistoimintaelin kunnanjohtaja johtoryhmä johtoryhmä esimiehet hallinto ja talousjohtaja johtoryhmä johtoryhmä ja pääluottamusmiehet johtoryhmä johtoryhmä Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja.

22 Tavoitteet konsernijohdolle Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Uuden kuntalain edellyttämä Konserniohje valmistellaan vuoden 2016 aikana Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain. Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2016 Iitin Vuokratalot Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Moottoriurheilu ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon suunnittelu

23 Käyttötalousosa Hallintopalvelut Demokratiapalvelut Toimielin: Useita Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty vaalit, tarkastustoimi, kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Vaalien paikallinen toimeenpano Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 71 ). Kunnanvaltuuston toiminta kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivän äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Kuljetukset järjestetään lakkautettujen äänestysalueiden äänestäjille kerran vaalipäivänä. Kuntavaalit. keväällä 2017. Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Kunnanvaltuuston toiminta Kunnanhallituksen 25 kokousta, 3 teemakokousta, toimikuntien kokoukset Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2017 Äänestysaktiivisuus kasvaa äänestysprosentti äänestysaktiivisuus 2 % yksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvu hillintä menot/asukas 3 500 /asukas (2016) Kassavarojen riittävä määrä Kassavarojen määrä Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Heinola Kouvola kanava hankkeen toteutusmalli on valmistunut ja toteuttamisneuvottelut käynnissä Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2014 Ta2015 Tae2016ltk Tae2016Kj Ta2016 TS2017 TS2018 määrärahat Toimintatulot 310 743 235 240 15 240 15 240 15 240 25 510 25 829 Toimintamenot 520 991 535 353 524 555 524 555 524 555 544 433 554 368 Toimintakate 210 248 300 113 509 315 509 315 509 315 518 923 528 539

24 Tulosalueen perustelut Käyttövaraus 10 000 ennalta arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan 10 000 Henkilöstömäärä per 31.12 TP2014 Ta2015 Ta2016 TS2017 TS2018 Vakinaiset 1 1 1 1 1 Määräaikaiset Yhteensä Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty neuvontapalvelut ja maaseutupalvelut. Kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Asiakaspalvelu kunnanpalveluista kuntalaisille. Maaseutupalvelut on viranomaistoiminto, jonka tehtävänä on EU rahoitteisten ja kansallisen maataloustukijärjestelmän laadukas paikallinen hallinnointi Maaseutuviraston ohjeistamalla tavalla Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut tuotetaan isäntäkuntamallilla ja isäntäkuntana toimii Orimattilan kaupunki. Iitin kunnantalolla toimii palvelupiste Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2016 Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Työllisyyden edistäminen Valtakunnallinen yrittäjäkysely vuosikeskiarvot; pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrät Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Nuoret Pitk aik.tyött. 2016 30 125 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Moottoriurheilun monitoimikeskus rakenteilla Kaavoitus Kausalan asemakaavan kuudes vaihe (Aholanpellon, Teilimäen ja Holstilan alueet) hyväksytty. Seitsemännen vaiheen (Kaivomäen osa, Kansanmäen ja Pentinmäen alueet) luonnos nähtävillä. Pohjoisen osa alueen vahvistumattoman osan ( Haravakylän osa) ja läntisen osa alueen vahvistamattoman osan (Karjalaiskylän osa) ehdotus nähtävillä. Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos (Tiirinmaan alue) lainvoimainen. Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava lainvoimainen ja toteuttamisvalmis. Vt 12 vaikutusalueen yleiskaavamuutos hyväksytty. Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto)

25 Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2014 Ta2015 Tae2016ltk Tae2016Kj Ta2016 TS2017 TS2018 Toimintatulot 154 650 74 400 55 600 55 600 55 600 56 210 56 912 Toimintamenot 645 318 619 234 602 177 602 177 602 177 612 967 624 152 Toimintakate 490 668 544 834 546 577 546 577 546 577 556 757 567 240 Tulosalueen perustelut Kehittämispalvelut kustannuspaikoittain tulot menot netto Kaavoitus 5 000 83 000 78 000 Tiedotus ja markkinointi 0 85 000 85 000 Elinkeinopalvelut 1 000 69 856 68 856 Elinkeinoprojektit 0 65 000 65 000 Matkailu 5 000 32 500 27 500 Vapaa aika asukastoiminta 0 2 000 2 000 Työllistäminen 21 000 117 092 96 092 Neuvontapalvelut 0 46 774 46 774 Maaseutupalvelut 23 600 100 955 77 355 Yhteensä 55 600 602 177 546 577 Asemakaavoitus euroa 1. Kausalan asemakaavan tarkistaminen 6. vaihe, (Aholanpelto, Teilimäki, Holstila) 8 000 2. Kausalan asemakaavan tarkistaminen 7. vaihe, (Kaivomäen osa, Kaivomäki, Pentinmäki) 10 000 3. Muut asemakaavamuutokset 5 000 4. Kaavaselvitykset 5 000 Yleiskaavoitus Vt 12 vaikutusalueen yleiskaavamuutos 8 000 Rantayleiskaavoitus 1.Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys 2 000 2. Yksityisten rantayleiskaavaavamuutokset, menot 5 000 Yksityisten rantayleiskaavamuutokset, tulot 5 000 Hallinto ja muut kustannukset 40 000 Yhteensä, netto 78 000 Kaavoitusohjelma Vuodet 2016 2018 2016 2017 2018 Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Asemakaavamuutokset 23 10 10 Yleiskaavoitus, muutokset 10 5 5 Tutkimukset ja selvitykset 5 8 8 Hallinto ja muut kustannukset 40 40 40 Kokonaiskustannukset, netto (1 000 ) 78 63 63

26 Työllistäminen Tukityöllistäminen, tuet yhdistyksille ja yrityksille sekä työnsuunnittelijan palkkausmenot. Koululaisten työllistämisestä on luovuttu. Tukityöllistämiseen on lisäksi teknisen päävastuualueen yhdyskuntapalveluissa on varaus tukityöllistämiseen (menot 106 000 ja tulot 68 000)

27 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto, henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto ja toimistopalvelut. kunnan päivähoidon ja koulujen ruuanvalmistus ja jakelu sekä kunnan omistamien kiinteistöjen siivous Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Suoritehinta: 2,92 euroa, kun suoritetavoite on 246 700 Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,83 euroa. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2014 Ta2015 Tae2016ltk Tae2016Kj Ta2016 TS2017 TS2018 määrärahat Toimintatulot 2 150 023 2 066 743 2 029 378 2 029 378 2 029 378 2 051 634 2 077 280 Toimintamenot 2 928 352 2 896 078 2 952 700 2 952 700 2 952 700 3 005 607 3 060 453 Toimintakate 778 328 829 335 923 322 923 322 923 322 953 973 983 174 Tulosalueen perustelut Sisäisten erien veloitusperusteet: toimistopalveluissa työaika tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot pääosin suoraan yksiköille ruokapalveluissa ateriasuorite ja siivouspalveluissa mitoituksen osoittama työaika Suoritteet TP2014 Ta2015 Ta2016 TS2017 TS2018 ateriat 233 659 238 000 246 680 siivousneliöt 23 189 23 189 23 189 Suoritteet, /suorite ateriat 3,06 2,87 2,92 siivousneliöt 1,86 1,87 1,83

28 Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tähän on yhdistetty perusturvapalvelujen hallinto ja työmarkkinatuen kuntaosuus on siirretty yhtymältä hallinto eli perusturvalautakunta Tehtävänä on omalta osaltaan valmistella ja toteuttaa valtuustokausittain laadittavaa Päijät Hämeen alueen yhteistä sosiaali ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa lakisääteiset kunnalliset sosiaali ja perusterveydenhuollon palvelut. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Iitin kunnalle sosiaali ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymässä toimiva peruspalvelukeskus Aava liikelaitos Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2014 Ta2015 Tae2016ltk Tae2016Kj Ta2016 TS2017 TS2018 määrärahat Toimintatulot 8 972 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot 15 806 143 15 475 438 16 092 800 16 092 800 16 092 800 16 381 153 16 710 077 Toimintakate 15 797 171 15 475 438 16 092 800 16 092 800 16 092 800 16 381 153 16 710 077 Tulosalueen perustelut Kunnan osuus työmarkkinatukeen, arviolta 550 000 euroa. Peruspalvelukeskus Aavan tulosaluejaon mukaan (Aavan talousarvio 2016) Sosiaalipalvelut 4 822 000 Koti ja asumispalvelut 6 542 000 Terveyspalvelut 3 504 000 Yhteensä 14 868 000

29 Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: erikoissairaanhoidon palvelut lainsäädännön mukaisesti Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2016 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2014 Ta2015 Tae2016ltk Tae2016Kj Ta2016 TS2017 TS2018 määrärahat Toimintatulot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot 7 885 624 7 856 100 8 316 600 8 316 600 8 316 600 8 465 618 8 620 099 Toimintakate 7 885 624 7 856 100 8 316 600 8 316 600 8 316 600 8 465 618 8 620 099 Tulosalueen perustelut

30 Sivistyspalvelut Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty koulutoimen hallinto, perusopetus, lukiokoulutus, joukkoliikenne ja kansalaisopisto Koulutoimen hallinto vastaa sivistyspalveluiden päävastuualueen toiminnan järjestämisestä, kehittämisestä ja toimintaedellytysten ylläpidosta sekä niihin liittyvien hallintopalveluiden hoitamisesta. Perusopetuksen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville oppivelvollisille perusopetusta, erityisopetusta sekä vapaaehtoista iltapäivätoimintaa. Kunta järjestää opetuksen itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelua muilta opetuksen järjestäjiltä Iitin lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja alainen yleissivistys Joukkoliikennelain (13.11.2009/869) mukaisen toiminnan koordinoiminen, suunnittelu ja järjestäminen Iitin kunnassa. Kansalaisopisto antaa omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle pohjautuvaa vapaan sivistystyön mukaista koulutusta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Koulutoimen hallintoon kuuluu muu koulutus, jolla tarkoitetaan koulutusta, jolla kunnan asukkailla on mahdollisuus saada harrastepohjaista musiikin opetusta Pohjois Kymen ja Heinolan musiikkiopistoissa sekä Lahden konservatoriossa. Liikunnan tavoitteellista valmennusta antaa Kouvolan Urheiluakatemia iittiläisille akatemian ehdot täyttäville nuorille urheilijoille. Lisäksi tuetaan Iitissä toimivaa Perheniemen evankelisen opiston toimintaa. Perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen toimipaikat: Haapa Kimolan koulu, Kausalan koulu ja Vuolenkosken koulu, Iitin yläkoulu. Erityisopetus on keskitetty erityisopetusyksikköön, Kausan kouluun, joka toimii hajautetusti useassa toimipisteessä. Iitin lukio palvelee kaikkia oman kunnan ja muista kunnista Iittiin hakeutuvia oppilaita. Iitin kunta ja ELY keskus ovat tehneet sopimuksen ELY keskuksen järjestämän joukkoliikenteen, kunnan henkilökuljetusten ja kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen muodostamasta kokonaisuudesta. Tulosalue vastaa sopimuksen mukaisesta yhteystyöstä ja joukkoliikenteen järjestämisestä Iitin kunnan osalta. Kansalaisopiston toimipaikat: Vanha kunnantalo, koulut, kylätalot Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2016 Toiminta pystytään hoitamaan kunnanhallituksen määrittämillä resursseilla Talousarvion seurantaraportit neljännesvuosittain Toimintakate alle 100% 31.12.2016 Hallintopäätökset on valmisteltu ja perusteltu riittävästi Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään Lautakunnan esityslistojen ja pöytäkirjojen sekä asioiden valmistelun ja esittelyn selkeys Lautakunnan kokousten päätösvaltaisuus Strategia asiakirja laatukortit Päätösasioiden valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano täyttävät hyvän hallinnon vaatimukset Sivistyspalvelujen strategia 2014 16 periaatteita toteutetaan