RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013 Sisällysluettelo Yleistä Raumasta... 3 Perustiedot ja väestö... 3 Rauman kaupungin organisaatio 31.12.2013... 5 1. Toimintakertomus... 6 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 6 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 8 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 13 1.1.4. Olennaiset tapahtumat ja muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 15 1.1.5. Selvitys tutkimus ja kehitystoiminnan laajuudesta... 21 1.1.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 28 1.1.7. Kunnan henkilöstö... 29 1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 30 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 31 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 35 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 36 1.3.2. Toiminnan rahoitus... 37 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset... 40 1.5. Kokonaistulot ja menot... 42 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 44 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 44 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus... 45 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 46 1.6.4. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 47 1.6.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 47
1.6.6. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 49 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely... 55 2. Toteutumisvertailu... 57 2.1. Tiivistelmä peruskaupungille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta... 57 2.2. Tiivistelmä liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta... 60 2.3. Tiivistelmä kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta... 62 2.4. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 64 2.4.1. Käyttötalouden toteutuminen... 64 2.4.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 69 2.4.3. Investointien (investointiosan) toteutuminen... 75 2.4.4. Rahoitusosan toteutuminen... 84 2.4.5. Yhteenveto keskeisimmistä talousarviomuutoksista... 86 3. Tilinpäätöslaskelmat... 90 3.1. Tuloslaskelma... 90 3.2. Rahoituslaskelma... 92 3.3. Tase... 94 3.4. Konsernilaskelmat; konsernituloslaskelma, rahoituslaskelma ja konsernitase.. 96 4. Eriytetyt tilinpäätökset... 100 4.1. Taseyksiköiden tilinpäätökset... 100 4.1.1. Winnova/SAMK taseyksikkö... 100 4.1.2. Ruokapalvelut taseyksikkö... 104 4.1.3. Puhtauspalvelut taseyksikkö... 110 4.1.4. Pienvenesatamat taseyksikkö... 115 4.2. Liikelaitosten tilinpäätökset... 120 4.2.1. Rauman Satamaliikelaitos... 120 4.2.1.1. Tuloslaskelma... 120 4.2.1.2. Rahoituslaskelma... 121
4.2.1.3. Tase... 122 4.2.1.4. Talousarvion toteutumisvertailut... 123 4.2.1.5. Toimintakertomus... 126 4.2.1.6. Liitetiedot... 129 4.2.1.7. Satamaliikelaitoksen johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 132 4.2.2. Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos... 133 4.2.2.1. Tuloslaskelma... 133 4.2.2.2. Rahoituslaskelma... 134 4.2.2.3. Tase... 135 4.2.2.4. Talousarvion toteutumisvertailut... 136 4.2.2.5. Toimintakertomus... 138 4.2.2.6. Liitetiedot... 141 4.2.2.7. Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 143 4.2.3. Rauman Seudun jätehuoltoliikelaitos... 144 4.2.3.1. Tuloslaskelma... 144 4.2.3.2. Rahoituslaskelma... 145 4.2.3.3. Tase... 146 4.2.3.4. Talousarvion toteutumisvertailut... 147 4.2.3.5. Toimintakertomus... 148 4.2.3.6. Liitetiedot... 153 4.2.3.7. Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 155 4.2.4. Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen ja toiminnan rahoitukseen... 156 5. Tilinpäätöksen liitetiedot (sis. sekä kaupungin että kaupunkikonsernin liitetiedot)... 157 6. Allekirjoitukset ja merkinnät... 168 7. Luettelot ja selvitykset... 169
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Yleistä Raumasta Yleistä Raumasta Perustiedot ja väestö Perustamisajankohta 17.4.1442 Väkiluku 31.12.2013 39 979 Maapinta-ala 495 km 2 Vesipinta-ala 626 km 2 Väestötiheys 81 as/km2 Suuralue Etelä-Suomi Lääni Länsi-Suomen Maakunta Satakunta Seutukunta Rauman Työssäkäyntialue Rauman Tuloveroprosentti 2013 18,0 Verotulot /asukas 2013 4.106 Kunnan tuloverot /as 3.400 Tuloveroprosentin verotuotto 7.568.490 Rauman asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 39 979, kun se vuoden 2012 lopussa oli 39 842. Asukkaiden määrä kasvoi vuoden aikana 137 hengellä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan nettomuutto oli vuoden 2013 aikana 142 henkilöä. Raumalaisia syntyi vuoden 2013 aikana366 ja kuoli 408. 43000,0 42800,0 42600,0 42400,0 42200,0 42000,0 41800,0 41600,0 41400,0 41200,0 41000,0 40800,0 40600,0 40400,0 40200,0 40000,0 39800,0 39600,0 39400,0 42410 42089 41001 40381 39979 39715 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Rauman asukasluvun kehitys 1990 2013 (Kuntaliitokset Rauman mlk, Kodisjoki ja Lappi mukana koko aikasarjassa), Lähde: Tilastokeskus /StatFin. 3
Rauman väestön ikäjakauma 31.12.2013 Rauman väestörakenne 2005-2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 39 Väkiluku 31.12. 40 381 40 292 40 053 39 747 39 793 715 39 820 39 842 39 979 0-14 vuotiaat (%) 15,6 15,5 15,4 15,2 15,3 15,2 15,2 15,2 14,9 15-64 vuotiaat (%) 66,7 66,2 66,1 65,8 65,5 64,5 64,0 64,0 62,9 yli 64 vuotiaat (%) 17,7 18,3 18,5 18,9 19,2 19,9 20,7 20,7 22,2 Lähde: Tilastokeskus/ALTIKA-aluetietokanta. Vuoden 2013 lopulla yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli 22,2 prosenttia, kun se vuonna 2005 oli 17,7 prosenttia. Alle 15-vuotiaiden osuus on laskenut samana aikana 15,6 prosentista 14,9 prosenttiin. 4
Rauman kaupungin organisaatio 31.12.2013 5
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kaupungin uuden strategian Rauman Tarina. Rauma tarinan tekemiseen on osallistunut kuntalaiset, eri sidosryhmät, luottamushenkilöt ja kaupungin oma henkilöstö. Uudella tavalla tekemällä on saatu uutta ja laajempaa näkökulmaa kunnallisista palveluista päättämiseen ja tuottamiseen. Koko kaupunki henkilöstöstä kuntalaisiin, yrityksiin ja yhdistyksiin on haastettu mukaan jatkuvaan Rauma Tarinan kehittämiseen. Rauman Tarina rakentuu ja kehittyy tekijöidensä ja osallistujien päivittäisillä teoilla. Rauma Tarina päivittyy koko ajan. Tarinan keskeisiä teemoja ovat uusi, mahdollistava toimintakulttuuri ja mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka, palveleva rakenneuudistus, yritysten kasvun mahdollistaminen, huolehdittu ympäristö kaupunkilaisille ja vahva talous pitkäjänteisesti. Vuoden 2013 aikana edelleen jatkuivat useat valtion linjauksista ja lakimuutoksista johtuvat valmistelu- ja esiselvitystyöt. Valmisteluja, selvityksiä ja kannanottoja annettiin valtionosuusuudistuksista, kuntarakennelaista ja Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Rauman kaupunki piti huhtikuussa kuntarakenneseminaarin ympäristökuntien, Euran, Eurajoen, Köyliön, Laitilan, Pyhärannan, Säkylän ja Uudenkaupungin kanssa. Kuntarakennelain tultua 1.7.2013 voimaan, Rauma kutsui kunnat jatkoneuvotteluihin syyskuussa. Valtionvarainministeriö edellytti marraskuun loppuun mennessä ilmoitusta niistä kunnista, joiden kanssa selvitystä lähdetään tekemään. Rauman kaupunginvaltuusto päätti tarvittaessa tehdä neljä erillistä selvitystä Euran, Laitilan, Eurajoen ja Pyhärannan sekä muiden mahdollisten kuntien kanssa. Syyskuussa 2013 STX teki päätöksen lopettaa Rauman telakka kesäkuussa 2014. Erityisesti telakan lopettamispäätöksen aiheuttaman työttömyysuhan takia valtioneuvosto nimesi Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen (ärm) alueeksi lokakuusta 2013 vuoden 2016 loppuun asti. Rauman kaupunki aloitti myös neuvottelut telakka-alueen ostamiseksi ja neuvottelut johtivat kaupunginvaltuuston päätökseen 27.1.2014 ostaa telakka-alueen maa- ja vesialueet 18,1 miljoonalla eurolla. Telakka-alueen omistus sekä luo jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä alueen nykyisille yrityksille että mahdollistaa yritystoiminta-alueen, Seaside Industry Parkin, kehittämisen. Telakan ostamisen lisäksi kaupunki ryhtyi toimenpiteisiin rakennemuutoksen hoitamiseksi. Se perusti mm. laaja-alaisen meriteollisuuden yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on tuoda aktiivisesti esille raumalaisen meriteollisuuden tarpeet maan poliittiselle johdolle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. Entistä tiiviimmät kontaktit yrityksiin on mahdollistettu kokoamalla kaupungin yrityspalvelut omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi vuonna 2013 aloittanut 6
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus eri hallintokuntien yhteinen yrityspalvelutyöryhmä pyrkii sujuvoittamaan yritysten asioiden etenemistä kaupunkiorganisaatiossa. Rauman työttömyysaste oli 12,5 % joulukuussa 2013. Kaupungin työllisyystilanne heikentyi edelliseen vuoteen verrattuna 3 %, mutta oli hieman parempi kuin keskimäärin koko maassa (12,6 %) ja Satakunnassa (13,0 %). Satakunnassa työttömyysaste vaihteli 7,8 % (Säkylä) 15,5 % (Pori) välillä. Rauman kaupungin tilikauden tulos on noin kolme miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos on huomattavasti ennakoitua parempi. Alkuvuodesta vielä näytti siltä, että kunnan tuloveroa kertyisi budjetoitua vähemmän ja liikelaitosten tulokehityskin oli kesään asti vaimeaa suhteessa odotuksiin. Ainoastaan yhteisöverojen tilitykset näyttivät jatkavan kasvua ennustetusti ja sillä arvioitiin alkuvuodesta osittain katettavan kunnan tuloverojen vajetta. Lopulta verotuloja kertyi 8,5 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 1,4 miljoonaan euroa budjetoitua enemmän. Budjetoidun kunnan tuloverotuoton ylittyminen johtui valtionhallinnon syyskaudella tekemistä muutoksista verotulojen tilitysjärjestelmässä ja jako-osuuksissa. Myös kaupungin menojen kasvua on saatu hillittyä vuodesta 2012 ja peruskaupungin hallintokunnat Sosiaali- ja terveystoimea lukuun ottamatta alittivat talousarvionsa. Erityisen myönteistä oli uusien taseyksiköiden, puhtauspalveluiden, ruokapalvelujen ja pienvenesatamien budjetoitua parempi tulos. Peruskaupungin tulos ilman liikelaitoksia oli hieman yli 800.000 alijäämäinen edellä mainitusta hyvästä verotulorahoituksesta huolimatta. Tässä on huomattava että peruskaupungin talousarvio vuodelle 2013 oli lähes 14 miljoonaa euroa alijäämäinen Sosiaali- ja terveystoimen lisämäärärahan myöntämisen jälkeen. 7
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2013 alusta aloitti toimintansa kolme uutta taseyksikköä; Puhtauspalvelut, Ruokapalvelut ja Pienvenesatamat. Puhtauspalvelut- ja Pienvenesatamat -taseyksiköiden toiminnasta vastaa tekninen lautakunta, Ruokapalvelut- taseyksikön toiminnasta vastaa kaupunginhallitus. Kaupungin hallinnossa olennaisin muutos vuonna 2013 oli kaupunginhallituksen kaavoitusjaoston perustaminen 1.8.2013 alkaen. Kaavoitusjaoston puheenjohtajana aloitti Jari Laihonen ja varapuheenjohtajana Åke Vastavirta, kaavoitusjaoston muina jäseninä aloittivat Helena Ollila, Jyrki Santala ja Sirpa Viitanen. Kaupungin keskusviraston hallintopalveluihin 1.5.2013 alkaen siirtyi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimesta matkailupalvelut muodostaen yhteisen viestintä ja matkailupalvelut-yksikön. Rauman kaupungin ja Porin kaupungin yhteinen kesäyliopistotoiminta päätettiin nykyisellä toimintamallilla lakkauttaa ja kolme työntekijää siirtyi Rauman kaupungin palvelukseen. Sosiaali- ja terveystoimen virastopäällikkönä aloitti Antti Parpo kesällä 2013. Kesällä 2013 voimaan astuneen kuntalain muutoksella kunnilla on yhtiöittämisvelvollisuus kunnan toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla. Rauman kaupunki on valmistellut lakimuutoksen voimaantulemista erityisesti Rauman satamaliikelaitoksen osalta. Valmistelussa päästiin vuonna 2013 siihen saakka että kaupunginvaltuusto teki päätöksen Satamaliikelaitoksen yhtiöittämisestä vuoden 2015 alusta lähtien. Yhtiöittämisen valmistelua jatketaan edelleen vuoden 2014 aikana. Hallintotoimielimet KAUPUNGINVALTUUSTO pj. Marva Hanna myyntineuvottelija I vpj. Simula Antti yrittäjä, tekninen johtaja II vpj. Luukkonen Heikki rihtaaja Ahvenjärvi Sauli kansanedustaja Ailasmaa Tapio postityöntekijä Aitonurmi Jouko pääluottamusmies Ala-Siuru Panu asiakkuuspäällikkö, maatalousyrittäjä Alho Marja-Leena johtava ylilääkäri Alonen Pasi musiikkiterapeutti Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Gustafsson Piia tuotekehitysinsinööri Hiltunen Leea johtava hoitaja, SHJ, eläkeläinen Huunonen Keijo eläkeläinen Junnila Elina sairaanhoitaja Koivu Anita lehtori, eläkeläinen 8
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Laiho Jari Laihonen Jari Lehti Rainer Lehto Jouni Leppikorpi Kalle Marttinen Matias Mäenranta Pasi Niittynen Ville Numminen Seppo Ollila Helena Ruponen Susanna Salonen Kristiina Santala Jyrki Sattilainen Seppo Seimelä Sari Siitonen Heljä Siivonen Reijo Starck Erja Sulo Lasse Suonpää Irma Tallila Juha-Matti Toivonen Jami Toriseva Seppo Ujula Tarja Vahteristo Samu Vainila Johanna Vainio Tomi Vastavirta Åke Viitanen Sirpa Vilo Pentti Virtanen Heli Wallenius Pekka Ylijoki Mirja Yli-Karro Miika Östman Tuula yhteyspäällikkö yrittäjä paperityöntekijä kenttämestari myymälävartija, kohde-esimies tiedotussihteeri koneahtaaja johtava kappalainen kihlakunnanulosottomies emäntä matkalaskujen käsittelijä kansanedustaja yrittäjä kirkkoherra lääketyöntekijä yo-merkonomi, sis.kir.sairaanhoitaja diakoni, eläkeläinen koordinoiva pääluottamusmies maanviljelijä toimistosihteeri, eläkeläinen luokanopettaja rikosylikonstaapeli liikkeenharjoittaja vanhuspalvelujen johtaja, eläkeläinen asiakkuuspäällikkö lastentarhanopettaja, KK paperityöntekijä sähköasentaja myyjä, pääluottamusmies eläkeläinen erikoislääkäri toimittaja keittiövastaava/kokki maaseutuyrittäjä sairaanhoitaja KV:N VAALILAUTAKUNTA pj. Vilo Pentti eläkeläinen vpj. Simula Antti yrittäjä, tekninen johtaja jäsen Leppikorpi Kalle myymälävartija, kohde-esimies Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KAUPUNGINHALLITUS pj. Lehti Rainer paperityöntekijä I vpj. Mäenranta Pasi koneahtaaja II vpj. Santala Jyrki yrittäjä jäsen Ailasmaa Tapio postityöntekijä 9
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Junnila Elina sairaanhoitaja Niittynen Ville johtava kappalainen Ollila Helena emäntä Starck Erja koordinoiva pääluottamusmies Vastavirta Åke sähköasentaja Vertainen-Hiironen Anne TtM, ylihoitaja Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KH:N KONSERNIJAOSTO pj. Lehti Rainer paperityöntekijä vpj. Mäenranta Pasi koneahtaaja jäsen Santala Jyrki yrittäjä KH:N KAAVOITUSJAOSTO (perustettu 1.8.2013 alkaen, kh 10.6.2013 398) pj. Laihonen Jari yrittäjä 1.8. - 31.12. vpj. Vastavirta Åke sähköasentaja - - jäsen Ollila Helena emäntä - - Santala Jyrki yrittäjä - - Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies - - KESKUSVAALILAUTAKUNTA pj. Peltonen Pertti puutalousinsinööri, yrittäjä vpj. Laine Mauri maalari jäsen Kurki Eeva kassaryhmän esimies Kuusisto Jukka maanviljelijä Laukkanen Vappu eläkeläinen TARKASTUSLAUTAKUNTA pj. Suonpää Irma toimistosihteeri, eläkeläinen vpj. Vainio Tomi paperityöntekijä jäsen Kauko Klaus luotsi Lingrén Marjut osastovastaava, myyjä Sallinen Anu vientisihteeri, YTK Santaharju Ahti eläkeläinen Selkämö Hanna kirjanpitäjä Sihvonen Pasi automaatioasentaja Vänttinen Risto eläkeläinen, kirjaltaja SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA pj. Leppikorpi Kalle myymälävartija, kohde-esimies vpj. Siitonen Heljä ent. pankkitoimihenkilö, eläkkeellä jäsen Alonen Pasi musiikkiterapeutti, vt. lehtori 10
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Halminen Kari nosturinkuljettaja Hiltunen Leea johtava hoitaja, SHJ, eläkeläinen Lehto Jouni kenttämestari Marttinen Marja-Leena apteekin tekninen Siivonen Reijo diakoni, eläkeläinen Toivonen Jami rikosylikonstaapeli Ujula Tarja vanhuspalvelujen johtaja, eläkeläinen Ylijoki Mirja keittiövastaava/kokki KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA pj. Marttinen Matias tiedotussihteeri vpj. Gustafsson Piia tuotekehitysinsinööri jäsen Aalto Kirsi opettaja Iltanen Marko pääluottamusmies Koivu Anita lehtori, eläkeläinen Lehtinen Aleksis laivasähköasentaja Lehtinen Rauli opettaja Leppänen Marika avainasiakaspäällikkö Roslöf Marjut kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Sjöman Timo nuorisosihteeri Järvi Tiina VTM KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA pj. Wallenius Pekka toimittaja vpj. Ala-Siuru Panu asiakkuuspäällikkö, myyntipäällikkö jäsen Hanhivuoma Pasi yrittäjä 1.1. 30.9 Kolha Pirkko emäntä Laukkanen Arto paperityöntekijä Levonen-Leino Taina kuvataideopettaja Mäkelä Annukka kokki Nieminen Jarkko liikennemyymäläpäällikkö Numminen Seppo kihlakunnanulosottomies Sieviläinen Anne osastonhoitaja Tuominen Sini myyjä Yli-Ketelä Antti Jaakko koneasentaja 1.10. 31.12. TEKNINEN LAUTAKUNTA pj. Tallila Juha-Matti luokanopettaja vpj. Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä jäsen Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Kurki Eeva kassaryhmän esimies Sattilainen Seppo kirkkoherra Seimelä Sari lääketyöntekijä Ullvén-Klinga Mia-Eveliina matkalaskujen käsittelijä 11
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Vilo Pentti eläkeläinen Virtanen Olli sähkötarvikemyyjä Yli-Karro Miika maaseutuyrittäjä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA pj. Huunonen Keijo eläkeläinen vpj. Sulo Lasse maanviljelijä jäsen Hannelius Timo lehtori Huhtala Esko mittakirvesmies Koski Mia lähihoitaja Koskinen Kerttu sosionomi Rantanen Miika putkiasentaja Vahteristo Samu asiakkuuspäällikkö Vainila Johanna lastentarhanopettaja, KK Vehanen Hanna sairaanhoitaja, maatalousyrittäjä Virtanen Heli erikoislääkäri SATAMALIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA pj. Laiho Jari yhteyspäällikkö vpj. Erake Pia diakonissa jäsen Heino Simo toiminnanjohtaja Mannonen Aarno toimitusjohtaja Sjöblom Klaus lehtori Vauhkonen Ilse hankevastaava Östman Tuula sairaanhoitaja RAUMAN SEUDUN JÄTEHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA pj. Karlsson Päivi yrittäjä vpj. Helamaa Elina lähihoitaja jäsen Elonen Aimo yrittäjä Haapasalmi Reijo levyseppä Mantere Sirkka ohjaaja Viitanen Miika koulunkäynnin ohjaaja Riikilä Rami Eurajoen kunnan edustaja RAUMAN VESI- JA VIEMÄRILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA pj. Tallila Juha-Matti luokanopettaja vpj. Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä jäsen Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Kurki Eeva kassaryhmän esimies Sattilainen Seppo kirkkoherra Seimelä Sari lääketyöntekijä Ullvén-Klinga Mia-Eveliina matkalaskujen käsittelijä 12
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Vilo Pentti eläkeläinen Virtanen Olli sähkötarvikemyyjä Yli-Karro Miika maaseutuyrittäjä 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2013 Suomen talous supistui toisena vuonna peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 talous supistui -1.0 % ja vuonna 2013 talous supistui -1,4 %. Talouden supistuminen on ollut laaja-alaista. Vienti on hiipunut aiemmista vuosista. Vienti supistui vuonna 2012-0,2 % ja vuonna 2013 kasvua oli vain 0,3%. Kuluneena vuonna työllisyys on nopeasti heikentynyt, mikä on vaikuttanut yksityiseen kulutukseen. Talous on lähes yksistään ulkomaan kaupan varassa. Osittain talouden tasapainoa oikaisee se, että tuonti on vähentynyt vientiä enemmän ja se, että julkinen kulutus ja julkiset investoinnit pitävät yllä taloutta. Kaikki investoinnit ovat laskeneet toista vuotta peräkkäin. tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 investoinnit supistuivat - 0,8 % ja vuonna 2013 peräti -4,6 %. Talouden arviot vuodelle 2014 ovat erittäin maltilliset eli 0,8 prosentin kasvu. Vuoteen 2015 ulottuvalla ennustejaksolla arvioidaan BKT:n kasvuksi muodostuvan 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien 2013-2015 kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Kotimaisesta kysynnästä ei ole tulevana vuonna talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat ja kotimainen kysyntä ei vauhdita talouskasvua Lähivuosina ennustettu vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisen velan ennustetaan vuoteen 2015 asti edelleen lisääntyvän sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon arvioidaan nousevan 60 % vuonna 2014. Pitkään jatkunut heikko suhdannekehitys näkyy selvästi työmarkkinoilla. Työllisyys on supistunut koko vuoden 2013 ajan. Vuonna 2013 kuntataloutta yleisesti leimasi suurten muutosten valmistelu, samanaikaisesti oli kuntalain uudistusta, SoTe-uudistusta, kuntarakenteen ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta. Useimpien muutosten ja uudistusten valmistelu ja täytäntöönpano jatkuu tulevalle taloussuunnitelmakaudelle. Lisäksi valtio edellyttää marraskuussa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevalla päätöksellä kunnilta 2 mrd. euron säästötavoitetta julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiseksi. Puolet säästötavoitteesta tulee hoitaa omilla säästötoimenpiteillä ja loput kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yleisestä maailman- ja valtiontalouden epävakaudesta huolimatta kuntien verotulot kasvoivat odotettua enemmän. Verotulojen kertymä kasvoi, koska valtio teki muutoksia uudistamalla verojen tilitystä, korottamalla kuntaryhmän ryhmäosuutta ja oikaisemalla kuntakohtaisten jakoosuuksia. Muutokset näkyvät myös Raumalla hyvänä verotulokertymänä. Kuitenkin on huomattava erityisesti tulevalla taloussuunnitelmakaudella, että kuntataloudessa yleiset maailmantalouden ja valtiontalouden vaikutukset näkyvät viiveellä. 13
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Työvoima ja työllisyys Rauman työllisyystilanne heikkeni hieman vuoden 2013 loppua kohden. Työttömien määrä nousi vuoden 2013 aikana vuoden 2012 joulukuuhun nähden 70 henkilöllä. Vuoden 2013 lopulla työttömiä oli, henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien, 2.382. Heistä oli alle 25-vuotiaita 291 (12,2 %) ja pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden työttömänä olleita, 511 (21,5 %). Vuoden 2013 lopussa Rauman työttömyysaste oli 12,5 prosenttia eli hieman korkeampi kuin vuoden 2012 lopussa. Koko maassa työttömyysaste oli samana ajankohtana 12,6 prosenttia ja Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella 13,0 prosenttia. Rauman kuukausittainen työllisyystilanne vuonna 2013 Tilanne kuun viim. päivänä Työvoima Työttömyysaste % Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Avoimet työpaikat Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat yli 50- vuotiaat Yli vuoden tyött. joulu 2012 19070 12,1 2312 1280 1032 253 1000 476 93 tammi 19117 12,1 2318 1294 1024 265 1001 478 177 helmi 19117 12,2 2323 1348 975 258 981 476 225 maalis 19117 12,1 2312 1358 954 248 981 472 267 huhti 19117 11,3 2159 1248 911 210 927 465 194 touko 19114 10,4 1981 1118 863 191 859 461 193 kesä 19114 11,3 2155 1101 1054 247 862 479 116 heinä 19114 12,2 2330 1165 1165 292 880 487 166 elo 19114 10,7 2054 1094 960 219 858 478 183 syys 19114 10,9 2082 1112 970 206 890 473 149 loka 19114 11,0 2112 1136 976 215 922 479 98 marras 19114 11,0 2103 1125 978 204 910 494 102 joulu 19114 12,5 2382 1288 1094 291 942 511 82 vuoden keskiarvo 19115 11,5 2193 1199 994 237 918 479 163 joulukuu, Osuus kaikista työttömistä (%) 54,1 45,9 12,2 39,5 21,5 3,4 Lähde: Työnvälitystilasto, ELY-keskus Satakunta Elinkeinorakenne Rauman seudun vahvoja aloja ovat olleet mm. meriteollisuus, kemiallinen meriteollisuus, ydinenergiaosaaminen, elintarviketeollisuus sekä satama ja muu logistiikka. Vuonna 2013 useampi Rauman merkittävimmistä työllistävistä yrityksistä joko ilmoitti lomautuksista, toiminnan supistamisista tai lopettavansa toimintansa. STX - telakan lopettaminen on vaikuttanut suoraan telakkasidonnaisiin työpaikkoihin ja tulee vaikuttamaan välillisesti sen sidonnaisyrityksiin. Vuoden 2013 aikana on telakalta ollut lomautettuna noin 200-300 henkilöä. UPM Kymmene sulki huhtikuussa 2013 yhden paperikoneen mikä tarkoitti 87 henkilöstön vähentymistä. 14
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Loppuvuodesta Pohjois-Euroopan johtava hanavalmistaja Oras Oy ilmoitti ostavansa saksalaisen Hansa Metallwerke AG:n ( Hansa ), joka on hana-alan johtavia yrityksiä saksankielisessä Euroopassa. Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön käyttöönotto tulee viivästymään aiemmin ilmoitetusta vuodesta 2014. Käyttöönotto tapahtunee aikaisintaan vuonna 2016. Rauman kaupunki on ollut yhteistyössä Eurajoen kunnan ja Rauman kauppakamarin kanssa tekemässä Olkiluoto 3 ja 4 - edunvalvontatyötä. Muun muassa FinNuclearin kanssa on järjestetty yritysten verkostoitumistilaisuus ja luotu yrityksille suunnattu www.onec.fi sivusto (Olikuoto Nuclear Energy Cluster). 1.1.4. Olennaiset tapahtumat ja muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2013 talousarviota hyväksyttäessä erityispiirteenä mainittiin investoinnit tulevaisuuteen. Merkittävimmät taloudelliset ja toiminnalliset tapahtumat toteutuivatkin nimenomaan infrastruktuurihankkeissa ja investoinneissa taloussuunnitelman mukaan mutta myös vastaamalla ripeästi ennakoimattomien yleisen elinkeinoelämän muutoksiin ja haasteisiin. Tästä osoituksena muun muassa STX:n telakka-alueen oston valmistelu ja toteutuminen vuoden 2014 tammikuussa. Lakarin logistiikka-alueen kaavoituksen valmistuttua, alueen kunnallistekniikkaan sekä vesi- ja viemärirakentamiseen sijoitettiin vuonna 2013 lähes 10 M ja näin saatiin alueelta ensimmäiset yritystontit (hieman alla 20 hehtaaria) luovutusvalmiiksi. Alueen markkinointi aloitettiin voimakkaasti jo vuoden 2012 aikana ja markkinointia jatkettiin vuonna 2013. Vuoden 2013 aikana allekirjoitettiin ensimmäinen Lakarin logistiikka-alueen vuokrasopimus sekä yksi aiesopimus alueen vuokraamisesta. Lisäksi alueelle sijoittumisesta käytiin useita neuvotteluja potentiaalisten sijoittujien kanssa. Lakarin logistiikka-alueen kunnallistekniikkaa laajennetaan tulevaisuudessa kysyntää vastaavasti. Luostarinkylän eritasoliittymän rakentamisen tarve liittyy kiinteästi Lakarin logistiikka-alueen käyttöönottoon. Lakarin asemakaavassa on ELY-keskuksen vaatimuksesta määräys, että alueelle ei saa myöntää rakennuslupia enempää kuin 80.000 kerrosneliömetriä ennen kuin Luostarinkylän eritasoliittymä on toteutettu. Luostarinkylän eritasoliittymällä on lisäksi suuri merkitys valtatie 8:n liikenteen sujuvoittamisessa. Eritasoliittymän suunnittelua ja rahoitusta on loppuvuodesta 2013 alkaen valmisteltu erityisellä intensiteetillä lisäperusteena Rauman seudun nimeäminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Äkillisen rakennemuutosalue päätöksen perusteella Luostarinkylän eritasoliittymän rahoitus (kustannusarvio noin 12 M ) on suunniteltu toteutettavaksi kolmena lähes yhtä suurena rahoitusosuutena: 1/3 liikenne- ja viestintäministeriöltä, 1/3 työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä 1/3 Rauman kaupungilta. Rahoitustarve kohdistunee vuosille 2014 2016. 15
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus STX Finland Oy:n päätettyä syyskuussa 2013 lopettaa Rauman telakan toiminta kesään 2014 mennessä, Rauman kaupunki käynnisti neuvottelut telakka-alueen ostamisesta ja Seaside Industry Park toiminnan voimakkaasta kehittämisestä. Rauman kaupunki on tammikuussa 2014 päättänyt ostaa telakka-alueen irtaimistoineen 18,1 M :n kauppahinnasta. Keskeiset meriteollisuusyritykset, Tampereen teknillinen yliopisto ja Rauman kaupunki ovat jo vuodesta 2011 alkaen kehittäneet Rauman telakka-alueelle Seaside Industry Park teollisuuspuisto konseptia ensisijassa raskaan konepajateollisuuden logistisilta vahvuuksiltaan erinomaiseksi toimintaympäristöksi. Seaside Industry Park toiminnan käynnistämisen ja ylläpitämisen sekä telakka-alueen infrastruktuurin ylläpitämisen tarvitsemat pääomat ovat huomattavat. Tavoitteena on, että telakka-alueelta saatavat tulot kattavat alueen keittämisen ja ylläpitämisen menot, mutta silti on mahdollista, että alueelle sijoittuvien yritysten toimitilajärjestelyt edellyttävät tulevaisuudessa kaupungilta esimerkiksi takauksia. Erityisesti telakan lopettamispäätöksen aiheuttaman työttömyysuhan takia valtioneuvosto nimesi Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen (ärm) alueeksi lokakuusta 2013 vuoden 2016 loppuun asti. Telakkateollisuuden vaikean tilanteen takia on perustettu laaja-alainen meriteollisuuden yhteistyöryhmä ja on toimittu aktiivisesti maan poliittisen johdon sekä työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan raumalaisen meriteollisuuden edunvalvonta-asioissa. Lisäksi rakennemuutoksen hoitamiseksi Rauman kaupunki ja Satakunnan TE-toimisto perustivat myös marraskuun alussa virastotalolle STX Finland Oy:n infopisteen, jonka tarkoituksena on helpottaa telakan työntekijöiden tiedonsaantia etenkin työttömyyskorvausasioissa. Yrityspalveluiden kokonaisuuden kokoaminen kaupungin omaksi toiminnaksi on mahdollistanut entistä tiiviimmät yrityskontaktit. Yritysten tarpeiden entistä parempaan huomioon ottamiseen ja asioiden joustavaan käsittelyyn sekä mahdollistamiseen on panostettu vuoden aikana huomattavan paljon resursseja. Eri hallintosektorien yhteinen yrityspalvelutyöryhmä on yksi toimintatapa, joka on otettu käyttöön vuoden 2013 aikana sujuvoittamaan yritysten asioiden etenemistä kaupunkiorganisaation sisällä. Konsernihallinto (keskusvirasto) Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kaupungin uuden strategian Rauman Tarina, jonka toteuttamisen koordinointi oli keskusvirastolla. Tarinan tekemiseen osallistui koko kaupungin oman henkilöstön lisäksi kuntalaiset, eri sidosryhmät ja luottamushenkilöt. Rauman Tarina visualisoitiin perinteisen materiaalin lisäksi mm. uudella tavalla sarjakuvaksi. Syksyn aikana käynnistettiin laajamittainen esimiesvalmennus Rauman Tarinan arvojen ja tavoitteiden konkretisoimiseksi. Sosiaali ja terveystoimi Vuonna 2013 jatkettiin sosiaali- ja terveysviraston toiminnan vakiinnuttamista aluesairaalan siirryttyä kaupungin järjestämisvastuulle vuonna 2012. Uusi sosiaali- ja terveysjohtaja aloitti virassa kesällä 2013. Vuoden 2013 aikana aloitettiin rakenteellisten muutosten suunnittelu terveyskeskussairaalassa. Niin ikään käynnistettiin suunnitelmat työttömyyden hoidon tehostamiseksi kaupungissa. Suunnitelmat uudesta sairaalasta valmistuivat vuoden 2013 aikana. 16
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Sairaalahankkeen jatkolinjaukset päätettiin jättää toistaiseksi tekemättä valtakunnallisen keskeneräisen SoTe - uudistuksen takia. Sosiaali- ja terveystoimen alkuperäinen sitova toimintakate oli 120.2 milj., johon kaupunginvaltuusto myönsi 2,0 miljoonan euron lisämäärärahan. Lisäksi määrärahan keskeisinä siirtoina hallintokunnalle siirrettiin yhteensä 1,1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi ylitti 123,4 miljoonan euron toimintakatteen 3,5 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioylitystä sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu tarkemmin kohdassa 2.1. Kasvatus- ja opetustoimi Yhtenäiskoulun toiminnan aloittamiseen liittyvää pedagogista- ja rakennusinvestointisuunnittelua jatkettiin valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Rauman Lyseon peruskoulun toiminta päättyi 31.7.2013 ja yhtenäiskoulun toiminta käynnistyi täysipainoisesti normaalikoulussa ja Nanun koulussa elokuussa 2013. Uotilan koulun toiminta siirtyi väistötiloihin entisiin Lyseon tiloihin elokuussa. Pohjoisen alueen kouluverkon suunnittelu aloitettiin yhteistyössä teknisen toimen kanssa ja työ jatkuu vuonna 2014. Varhaiskasvatuksen sisäisen tilatyöryhmän loppuraportti valmistui. Varhaiskasvatuksessa päivähoitoon tulevien lasten määrä on tasaantunut ja kotihoidossa olevien lasten määrä on kasvanut. Edellä mainitusta johtuen varhaiskasvatuksen maksutuotot vähenivät. Iltapäiväkerhotoiminnan ja maahanmuuttajien valmistavan opetuksen kysyntään on pystytty vastaamaan. Kasvatus- ja opetustoimen omien prosessien osalta keskityttiin varhaiskasvatuksen toimintolaskennan mallin luomiseen. Talousarvion laadinnan ja taloustilastoinnin prosesseja aikataulutettiin ja selkiytettiin. Yhtenäiskoulujärjestelmän toteuttamiseen, irtaimistojen hankintaan ja normaalikoulun rakennusinvestointien toteuttamiseen, käytettiin noin 0,9 milj. euroa Kaivopuiston päiväkodin rakentaminen käynnistyi keväällä 2013. Uusi päiväkoti aloittaa toimintansa elokuussa 2014. Tekninen toimi Teknisen viraston toiminnan painopiste on kuluneen vuoden aikana ollut viraston perustehtävien ts. rakennusten, kunnallisteknisten verkostojen ja alueiden kunnossapidossa, rakennuttamistehtävissä, niihin liittyvissä suunnittelussa ja erilaisissa viranomaistehtävissä. Teknisen lautakunnan alaisuudessa aloittivat kaksi uutta kirjanpidollista taseyksikköä; Puhtauspalvelut ja Pienvenesatamat. 17
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Toimialan eri yksiköissä on kustannuslaskentaa toiminnan kehittämiseen, sisäisen vuokran hinnoitteluun ja kustannusten kohdistamiseen toteutettu aktiivisesti. Kunnallistekniikan katutoimessa käynnistettiin loppuvuodesta selvitystyö yksikön tulevan toiminnan ja organisaatiorakenteen kehittämiseksi kunnallisteknisten investointien rahoituksen vähentyessä. Kunnallistekniikan investointeihin käytettiin yhteensä noin 11 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat: Koillisen teollisuusalueen (3,5 milj. )( Lakarin) kunnallistekniikan rakentaminen Pohjoiskehän (1,5 milj. ) ja peruskunnostuksen jatkaminen (0,8 milj. ) Ulkovalaistusverkko (0,9 milj. ) Nikulanmäki (0,9 milj. ) Keskustan kehittäminen (0,64 milj ), Talotoimen investointeja tehtiin yhteensä noin 5,1 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät hankkeita olivat Kaivopuiston päiväkoti (0,9 milj. ) Lapin ent. kunnantalon saneerauksen rakennustöiden käynnistyminen (0,2 milj. ) Linnavuoren palvelukeskuksen sairausosaston peruskorjaus (0,7 milj. ) Jäähalli (0,5 milj. ) Eri kohteissa toteutetut vanhojen rakennusten muutos- ja peruskorjaustyöt (0,9 milj. ) Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen matkailupalvelut siirrettiin 1.5.2013 osaksi keskusviraston toimintaa. Lapin lähikirjaston rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 2013. Rauman museon päävaraston (Isometsä) remontti ja tekstiilikonservointitilan rakentaminen aloitettiin. Päävaraston tavarat siirrettiin Kodisjoen palloiluhallista tehtyyn museovarastoon. Museovarastojen remontin ja järjestelyjen yhteydessä museoesineistöstä on poistettu noin 30 %. Ruokapalvelut taseyksikkö Ruokapalvelut taseyksikkö aloitti kirjanpidollisena taseyksikkönä vuoden 2013 alusta. Ensimmäisenä toimintavuonna on eri yksiköissä (Stenius ja Nanu) kehitetty ruokapalvelujen tuotanto- ja palveluprosesseja sekä toiminnan tietojärjestelmiä (Aromituotannonohjausjärjestelmä ja sen osana ateriantilausjärjestelmä Eväs/Mysli, työnajanmittaus sekä tuotteistus- ja toimintolaskentaa). 18
RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013, Toimintakertomus Ruokapalvelun tuotanto- ja palveluprosessien kehittämisen myötä on Linnavuoren palvelutalosta ateriapalveluiden valmistus siirretty Steniuksen tuotantokeittiöön syyskuussa 2013, jolloin lounas ja päivällinen toimitetaan jäähdytettynä ja keskitettynä. Linnavuoren valmistuskeittiö on muutettu palvelukeittiöksi ja henkilöstön tarve on vähentynyt neljästä yhteen työntekijään. Linnavuoren muut vakituiset työntekijät on siirretty Steniuksen tuotantokeittiöön, jonka seurauksena määräaikaisten vuosilomasijaisten käyttöä voitiin yksikössä vähentää. Kotihoidon ateriapalvelujen kehittämissuunnitelman toteuttaminen on keskeytetty kaupunginhallituksen päätöksellä 23.9.2013, 549. Ruokapalvelu on ollut mukana Satakunnan elintarvikestrategian vuosille 2014-2020 valmistelutyössä. Puhtauspalvelut taseyksikkö Puhtauspalvelut aloitti vuoden alusta teknisen lautakunnan alaisena kirjanpidollisena taseyksikkönä. Ensimmäisenä toimintavuonna taseyksikkö on tuotteistanut palvelunsa ja suorittanut toiminnan omakustannusperusteisen hinnoittelun toimintolaskennalla (kaupungintasoisesti käytössä olevalla ohjelmistolla). Yhteistyötä on lisätty verkostoitumalla sekä ammatillisten oppilaitosten, että valtakunnallisten alan ammattilaisten kesken. Verkostoissa on käsitelty paremman sisäilman laatua ja riittävän hygieniatason ylläpitämistä. Siivoustyönjohtajien toimenkuvia ja työnjohtoalueita ja tiimikokoonpanoja on tarkistettu. Henkilöstötarpeen mitoitus on tehty tekemällä muutoksia toimenkuviin. Mitoitustyö jatkuu edelleen vuonna 2014. Vuonna 2011 on linjattu, että päiväkotien puhtauspalvelut hoidetaan pääasiassa ostopalveluina. Vuonna 2013 Uudenlahden päiväkodin aiemmin ostopalveluna hoidetut puhtauspalvelutehtävät palautettiin taseyksikön hoidettavaksi. Lisäksi on suunniteltu, että taseyksikkö hoitaisi myös vuonna 2014 valmistuvan Kaivopuiston päiväkodin siivouksen. Lisäksi on valmisteltu yhteistyömallia, jossa ruoka- ja puhtauspalveluyksikön henkilöstö toimii nk. yhdistelmätyöntekijänä yli hallintokuntarajan. Pienvenesatamat taseyksikkö Pienvenesatamat taseyksikkö aloitti vuoden 2013 alusta kirjanpidollisena taseyksikkönä teknisen lautakunnan alaisuudessa. Taseyksikön hoitamien venepaikkojen hinnoitteluperusteita tarkistettiin määrittelemällä kaikissa venepaikoissa hinta /m ja venepaikkojen leveydet määritellään 0,5 m välein. 19