Ota iisisti. Kampanja ympäristöystävällisemmän ruokavalion puolesta

Ota iisisti. Kampanja ympäristöystävällisemmän ruokavalion puolesta

Saatteeksi lukijalle Oheinen materiaali on tuotettu Climate Communication III hankkeessa maa- ja metsätalousministeriön tilauksena. Materiaalissa esitellään perusteita ja taustoja ruoan ympäristövaikutuksista ja annetaan vinkkejä ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin. Materiaali on tuotettu kuluttajaviestinnän pohjaksi. Materiaali ja muut hankkeen materiaalit ovat saatavilla nyt ja jatkossa osoitteessa: www.luke.fi/otaiisisti

Termejä Hiilijalanjälki = ilmastovaikutus (kuvastaa tuotteen koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasujen (erityisesti hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli) aiheuttamaa ilmastovaikutusta. Kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina, CO2e.) Jokainen meistä ja lähes kaikki toimintamme aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä. Niitä syntyy eniten asumisesta, liikenteestä ja syömisestä. Ruoan tuotannossa suurin osa päästöistä syntyy heti alkuvaiheessa viljelyssä ja eläintenkasvatuksessa ja biologisissa prosesseissa. Ihmiselle, yritykselle tai tuotteelle voidaan laskea hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki mittaa, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen elinkaaren aikana syntyy. Toisin sanoen hiilijalanjälki kertoo, kuinka suuri vaikutus erilaisilla teoilla on ilmastonmuutokseen. Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin. Ympäristövaikutus Samalla tavalla kuin kaikki toimitamme vaikuttaa ilmastoon, vaikutamme toiminnallamme myös ympäröivään luontoon. Ruoan tuotannon ja kulutuksen keskeisiä vaikutuksia ilmastovaikutusten lisäksi on luonnon rehevöityminen, happamoituminen ja monimuotoisuuden väheneminen. Lisäksi ruoan tuotanto kuluttaa erilaisia resursseja, kuten vettä, ravinteita ja maa-alaa. Syömäkelpoinen ruokahävikki Ruoka, joka oli syömäkelpoista poisheiton hetkellä tai aikaisemmin, eli jossain vaiheessa ruoan elinkaarta se olisi voitu syödä. Syömäkelpoista ruokaa eivät ole mm. eläinten luut sekä vihannesten ja hedelmien kuoret.

Elinkaariarviointi, eli miten tuotamme tietoa ruoan ympäristövaikutuksista Tiedon tuottaminen ja ketjun kehittäminen: toiminnan ohjaaminen ja johtaminen Kuluttajien ja muiden sidosryhmien odotukset: tietoa vastuullisten valintojen ja viestinnän pohjaksi

Kulutuksen ympäristövaikutukset elinkaariarviointi-menetelmällä, osuudet kulutuksen ympäristövaikutuksista Asuminen Ravinto Vapaa-aika Hyvinvointi Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valmistus ja säilytys Vaatetus Koulutus ja työ Muut 0 10 20 30 40 50 % Luonnonvarojen käyttö Muut ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasut Lähde: Seppälä, J. ym. (2009) SY20/2009 Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristö 20/2009, 134 s. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Salo M, Nissinen A, Mäenpää I, Heikkinen M, Carbon footprint indicator for household consumption in Finland. SYKE, Tacking stock of industrial ecology - university of Surrey 7-10.7.2015. Posteri http://www.syke.fi/download/noname/%7bd1ef2bc7-493d-470e-be19-cb17a92c6122%7d/112046

Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus Ravitsemus Työhyvinvointi Eläinten hyvinvointi Paikallisuus Talous Toiminta yrityksen ja tuotteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi. Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille. Suomalaisen ruokaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Yritysten vuorovaikutus vaikutusalueensa toimijoiden kanssa sekä tavoite edistää paikallista hyvinvointia. Yritysten kokonaisvaltainen vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan. Lähde: Forsman-Hugg, S., ym. 2009. Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT.

Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu? Kuluttajien vastaukset: Lähde: Katajajuuri, J-M ja Hartikainen, H (2013) Mitä kuluttajat ajattelvat ilmastoviestinnästä? Tiedotustilaisuuden kalvot 25.4.2016 https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/climatecommunication-i-ii/tyopaja-25-4-2013/tiedotus_cc2_kalvot-web.pdf

Mistä ruoan ilmastovaikutus aiheutuu? Tutkimuksiin perustuvat tulokset Alkutuotanto Prosessointi Kuljetus Pakkaus Kuluttaja & kauppa Lähde: Hartikainen, H. 2016 / Susdiet-hanke (ei julkaistu)

Merkittävimmät ruoan ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät Lannoituksen aiheuttamat viljelymaiden typpioksiduulipäästöt Peltojen kalkituksen aiheuttama maaperän hiilidioksidipäästö Turvemaiden typpioksiduulipäästöt Lannoitteiden valmistuksen päästöt Hiilen vapautuminen maaperästä Viljelyyn liittyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt Rehunkulutus eläintuotannossa Lannankäsittelyn metaani- ja typpioksiduulipäästöt Märehtijöiden ruoansulatuksen metaanipäästöt Maatalouden ja elintarvikkeiden jalostuksen energiankulutus Elintarvikkeiden jalostuksen raaka-aineen käytön hyötysuhde Kaupan kylmäketjut Raaka-aine- ja ruokahävikki ruokaketjun kaikissa vaiheissa Ruoan valmistus ja kylmäsäilytys Lähde: Mikä on hiilijalanjälki? mtt.fi/climatecommunication

Ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuudet erilaisilla ruokavalioilla. Tieteellisissä tutkimuksissa arvioidut ilmastovaikutusten vähennysmahdollisuudet, kun keskimääräisestä sekaruokavaliosta siirrytään kasvisvoittoisempiin ruokavalioihin. Jokainen pylväs vastaa yhtä tieteellistä tutkimusta. 0 prosenttia kuvastaa keskimääräistä sekaruokavaliota. * Vain kasvisperäisiä raaka-aineita Lähde: Muokattu: Hallström, E., C-Kanyama, A., Börjesson, P (2015) Environmental impact of dietary change: A systematic review. Journal of Cleaner Production 91, 1-11.

Ilmastovaikutusten vaihtelut ateriatasolla suuria Aterian ilmastokuormituksen suuruuteen vaikuttaa usein eniten pääraaka-aine Kasvisaterioiden ilmastokuormitus selvästi keskimääräistä pienempi Kala-aterioiden ilmastokuormitus keskimääräistä pienempi tai lähellä keskiarvo Liha-aterioiden ilmastovaikutukset keskimääräistä suuremmat Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin huomattavasti: juusto, kerma, lihan tyyppi ja määrä, kalalaji ja uusiutumattomalla energialla kasvihuoneessa normaalin kasvukauden ulkopuolella kasvatetut kasvihuonekasvikset jne. Lähde: Pulkkinen, H., Roininen, T., Katajajuuri, J-M. & Järvinen, M. (2015) Development of a Climate Choice meal concept for restaurants based on carbon footprinting. International Journal of Life Cycle Assessment. DOI: 10.1007/s11367-015-0913-8

Lounas: esimerkkejä ilmastovaikutuksista Seitiä purjokastikkeessa Kasviskeitto Kasvispihvit Kasvispasta Tofua pinaattikastikkeessa Broileria tomaattikastikkeessa Pasta Bolognese nauta-sikajauhelihalla Sienirisotto Purjo-perunasosekeitto Uunilohi Broilerin rintaleike (100 g) Porsaanleike Kotijuustosalaatti Kaalilaatikko Härkäpata Broilerin rintaleike (125 g) Lihakeitto Kreikkalainen salaatti Pasta Bolognese naudanlihalla Lähde: Roininen, T. ym. (2014) Ilmastovalinta ravintoloissa. Ilmastolounas-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 160. 0,0 1,0 2,0 kg CO2-ekv./ateria Pääruoka + lisuke Salaatti Maito Leipä

Ruisleivän pakkausmateriaalin, jätteenkäsittelyn ja leipähävikin ilmastovaikutusten vertailu Ilmastovaikutusten vertailussa jo puolikkaan leipäviipaleen ilmastovaikutus on suurempi kuin pakkauksen valmistuksen ja pakkauksen jätteenkäsittelyn ilmastovaikutus. Ruokahävikin välttäminen on ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta selvästi oleellisempaa kuin pakkausmateriaalin vähentäminen. Lähde: Silvenius, F. ym. (2011) Elintarvikkeiden pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. MTT Raportti 14. www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti14a.pdf

Ruokahävikin syitä kotitalouksissa Suunnitelmallisuuden puute Arki ja kiire Viitseliäisyys Ostetaan liikaa Liian suuret pakkauskoot Ym. Keinoja torjua ruokahävikkiä Ostoslistan laatiminen Hamstrauksen/kotivarastojen pienentäminen Helpommin pilaantuvan tuotteen syöminen ensin Elintarvikkeiden säilyttäminen oikein Valmistetun ruoan oikea mitoittaminen Ruoan määrän oikea annostelu lautaselle Ylijääneen ruoan pakastaminen Ruoantähteiden innovatiivisempi hyödyntäminen Jääkaapin ja pakastimen säännöllinen järjestäminen Omiin aisteihin luottaminen Ym. Lähde: Hartikainen, H. ym. (2013) Ruokahävikki ja pakkausvalinnat kotitalouksissa. www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti106.pdf

Syömäkelpoinen ruokahävikki vuosittain 400-500 miljoonaa kiloa - eli noin 15 % syödystä ruoasta Alkutuotanto 50-60 milj. kg Kotitaloudet 120-160 milj. kg Teollisuus 75-105 milj. kg Ravintolat 75-85 milj. kg Kauppa 75 milj. kg Lähde: Muokattu: Hartikainen, H. ym. (2014) Ruokahävikki alkutuotannossa ja jalostuksessa. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti170.pdf

Suomalaisten kuluttajien ruokahävikki vastaa: 500 000 000 euroa 100 000 auton vuotuista ilmastovaikutusta 20 000 kotitalouden asumisen vuotuista ilmastovaikutusta Lähde: Silvennoinen, K ym. 2012 Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa, www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf, ja Silvennoinen, K ym. (2014) Food waste volume and composition in Finnish households. British Food, 116(6), 1058 1068,

Kotitalouksien ruokahävikki 33 % vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat 24 % kotiruoka, valmis- ja noutoruoka 24 % maito, maitotuotteet, liha, kala 15 % leipä, viljatuotteet, riisi, pasta Lähde: Silvennoinen, K ym. 2012 Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa, www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

Tätä on kotitalouksien ruokahävikki Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 2,7 % 1,8 % 1,6 % 0,9 % 0,3 % 0,2 % 12,2 % 11,8 % 10,2 % 9,4 % 8,0 % 6,9 % 6,5 % 5,1 % 19,3 % Lähde: Silvennoinen, K ym. 2012 Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa, www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

Kampanjointi

Kampanjan viestit Ruoan ympäristövaikutukset ovat merkittävät: Viidennes kulutuksemme ilmastovaikutuksista ja jopa 40 prosenttia kulutuksemme muista ympäristövaikutuksista aiheutuvat ruoasta. Ruoantuotannossa raaka-aineiden tuotannolla on suurimmat ympäristövaikutukset, sillä maatalouden biologisissa prosesseissa syntyy suurin osa ruoantuotannon ympäristövaikutuksista. Syömällä enemmän kasviperäisiä tuotteita, ruokavalion ympäristövaikutukset pienenevät. Viesteissä on huomioitu myös suomalaiset ravitsemussuositukset. Viestit ja niiden perustelut pohjautuvat pääosin suomalaisiin ja ulkomaisiin tieteellisiin julkaisuihin, sekä Luken tutkimuksiin. Kampanjoinnin kolme ydinviestiä: 1. Lisää monipuolisesti juuresten, marjojen, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden osuutta ruokavaliossasi. 2. Vältä ruokahävikkiä 3. Tee parempia päivittäisiä ruokavalintoja, pienillä asioilla on valtava vaikutus.

Kohderyhmät Haluamme tavoittaa ne perus Matti ja Maija Meikäläiset, joille ruuanlaitto ei tarkoita hifistelyä ja uusimpien trendien perässä juoksemista. Ne, jotka tahtovat kiireen tai mukavuudenhalun takia päästä arkiruokailussa mahdollisimman helpolla, mutta ovat kuitenkin kiinnostuneita terveyskysymyksistä ja ekologisista näkökulmista - mutta eivät jaksa jyrkkää paasausta aiheesta. Haluamme tavoittaa perheenäidit, nuoret aikuiset ja sinkut. Aktivoimme myös muut tärkeimmät sidosryhmät, alan ammattilaiset ja median edustajat kouluttamalla yhteistyökumppaneita ja tuottamalla markkinointimateriaaleja.

Konsepti: Ota iisisti Ota iisisti. Ympäristöystävällinen ruokavalio on varsin simppeli juttu. Rennompi elämä alkaa siitä, että tekee parempia valintoja. 40 % kulutuksemme ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. Se on fakta, joka ei jätä tilaa ruokavalioille, joissa välinpitämättömyys kukoistaa ympäristön sijaan. Muutos parempaan on ihan helppo, sillä pienillä asioilla on tutkimusten mukaan iso vaikutus. Meidän kaikkien vain täytyy tehdä se pieni muutos, mieluiten rallatellen. Kyllähän me kaikki nämä asiat tiedämme, mutta tässä vielä pääpointit jääkaapin oveen laitettavaksi: Syödään monipuolisesti ja enemmän kasviperäisiä ruokia. Lisätään monipuolisesti juuresten, marjojen, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden osuutta omassa ruokavaliossamme. Siten ruokavaliomme ympäristövaikutukset vähenevät 20 30 %. Pidetään huolta, ettemme joudu heittämään ruokaa pois. Ruokahävikki aiheuttaa täysin turhia ympäristövaikutuksia. Tärkeää on, että hävikkiä ei lainkaan syntyisi, sillä tuote on tuotettu turhaan, mikäli se päätyy roskikseen. Käydään herkutellen kohti huolettomampaa huomista!

Kampanjan pääviestit

1. Lisää juuresten, marjojen, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden osuutta ruokavaliossasi. Ruokavalion ympäristövaikutuksia voidaan tutkitusti vähentää merkittävästi kohtuullisilla muutoksilla. Noin 20 % kulutuksen ilmastovaikutuksista aiheutuu ruoasta ja peräti 40 % kulutuksen kaikista ympäristövaikutuksista aiheutuvat ruoasta. Ruokavalion ympäristövaikutuksia voidaan vähentää 20 30 % lähinnä lisäämällä juuresten, marjojen, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden osuutta omassa ruokavaliossa. Ruokavalion ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa lisäämällä erityisesti juuresten, perunan, kaalien, marjojen ja täysjyväviljatuotteiden osuutta omassa ruokavaliossa, koska niiden ympäristövaikutukset ovat pienimmästä päästä. Kasviperäiset tuotteet ovat ravitsemukseltaan hyviä ja siksi myös terveysnäkökulmasta suositeltavia. On myös hyvä muistaa, että monet kasvikset, kuten pavut, herneet, pähkinät, siemenet ja täysjyväviljatuotteet, ovat mainioita proteiinin lähteitä. Ympäristöystävällisempään ruokavalioon siirtyminen ei edellytä mittavaa ruokaremonttia. Kasvisten osuutta ruokavaliossa voi lisätä esimerkiksi täyttämällä lautasta ensin juureksilla ja salaateilla sekä lämpöisillä kasvislisukkeilla, ja valitsemalla silloin tällöin kasvisruokavaihtoehdon. Kasvisten osuutta voi myös lisätä liharuokien resepteissä.

Lähteet [1] Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen, Y. (2009) SY20/2009 Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMATmallilla. Suomen ympäristö 20/2009, 134 s. Suomen ympäristökeskus (SYKE). [2] Seppälä, Jyri, Mäenpää, Ilmo, Koskela, Sirkka, Mattila, Tuomas, Nissinen, Ari, Katajajuuri, Juha-Matti, Härmä, Tiina, Korhonen, Marja-Riitta, Saarinen, Merja &, Virtanen, Yrjö. 2011. An assessment of greenhouse gas emissions and material flows causes by the Finnish economy using the ENVIMAT model. Journal of Cleaner Production 19 (16): 1833-1841 November 2011. [3] Baroni, L. Berati, M., Candilera, M. & Tettamanti, M. 2014. Total Environmental Impact of Three Main Dietary Patterns in Relation to the Content of Animal and Plant Food. Foods 2014, 3, 443-460. [4] Baroni, L., Cenci, L., Tettamanti, M., Berati, M. 2007. Evaluating the environmental impact of various dietary patterns combined with different food production systems, European Journal of Clinical Nutrition (2007) 61,279 286. doi:10.1038/sj.ejcn.1602522; published online 11 October 2006 [5] Berners-Lee, M., Hoolohan, C., Cammack, H., Hewitt C.N. 2012. The Relative greenhouse gas impacts of realistic dietary choices. Journal of Energy Policy, Issue 43, pages 184-190 [6] Hallström, E., C-Kanyama, A., Börjesson, P. 2015. Environmental impact of dietary change: A systematic review. Journal of Cleaner Production 91, 1-11. [7] Saxe, H.; Larsen, T. & Mogensen, L. 2013. The global warming potential of two healthy Nordic diets compared with the average Danish diet. Climatic Change. 116:249 262. DOI 10.1007/s10584-012-0495-4 [8] Aiking, H 2014. Protein production: planet, profit, plus people? Am J Clin Nutr 2014;100(suppl):483S 9S. [9] Pierer, M., Winiwarter, W., Leach, A. & Galloway; J. 2014. The nitrogen footprint of food products and general consumption patterns in Austria. Food Policy Volume 49, Part 1, December 2014, Pages 128 136 [10] Saner, D., Beretta, C. & Jäggi, B., Juraske, R. Stoessel, F. & Hellweg, S. 2015. FoodPrints of households Int J Life Cycle Assess DOI 10.1007/s11367-015-0924-5. [11] UNEP (2010) Assessing the Environmental Impacts of Consumption and Production: Priority Products and Materials, A Report of the Working Group on the Environmental Impacts of Products and Materials to the International Panel for Sustainable Resource Management. [12] Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf [13] Springmann, M., Godfray, H. C. J., Rayner, M. and Scarborough, P. (2015) Analysis and valuation of the health and climate change co-benefits of dietary change, Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 113(15), 4146 4151, doi: 10.1073/pnas.1523119113

2. Huolehdi että ruoka tulee syödyksi Suomalaiset kotitaloudet heittävät pois syömäkelpoista ruokaa, eli heillä syntyy ruokahävikkiä, yhteensä noin 140 miljoonaa kiloa vuodessa, eli noin 6 prosenttia ostetusta ruoasta. Keskimääräisessä nelihenkisessä suomalaisessa perheessä ruokahävikkiä syntyy noin 100 kiloa vuodessa, mikä vastaa useita satoja euroja. Ruokaa päätyy roskiin myös kodin ulkopuolisessa ruokailussa, muun muassa työpaikka- ja kouluruokailussa. Ruokahävikin suurin ongelma ympäristönäkökulmasta on se, että ruoan tuottamisessa syntyneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet täysin turhaan, kun ruokaa ei syödä. Ruokahävikin ennaltaehkäisy on oleellisinta, mutta on myös tärkeää, että ruokajäte ja biojäte (kahvinporot, banaaninkuoret yms.) kerätään erikseen biojätteenä tai kompostoidaan, jotta jätteen ravinteet voitaisiin hyödyntää edelleen. On suositeltavaa vähentää ravintoarvoltaan heikkoja ruokia ja juomia, eli ns. tyhjiä kaloreita : Oman energiatarpeen mukainen syöminen on ympäristöteko, sillä kaikilla ruoilla on ympäristövaikutus. Tärkeintä on siis suunnitella ruoan syömistä ja hankintaa siten, että valmistamme ja kulutamme ruokaa omaan tarpeeseemme sopivasti ja huolehdimme, ettei hävikkiä synny. Ruokahävikin vähentäminen on myös taloudellisesti kannattavaa.

Lähteet [1] Hartikainen, Hanna; Timonen, Karetta; Jokinen, Satu; Korhonen, Virpi; Katajajuuri, Juha-Matti; Silvennoinen, Kirsi, 2013, Ruokahävikki ja pakkausvalinnat kotitalouksissa Kuluttajan matkassa kaupasta kotiin: ECOPAF -hankkeen loppuraportti, MTT Raportti 106, 42 p [2] Silvennoinen, K., Katajajuuri, J.-M., Hartikainen, H., Heikkilä, L., Reinikainen, A. 2014. Food Waste Volume and Composition in Finnish Households. British Food Journal vol 116 (6): 1058 1068. [3] Katajajuuri, J.-M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., Reinikainen, A. 2014. Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production 73: 322 329 (15 June 2014). [4] Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44 36 46 [5] Scherhaufer, S., Lebersorger, S., Pertl, A., Obersteiner, G., Schneider, F., Falasconi, L., De Menna, F., Vittuari, M., Hartikainen, H., Katajajuuri, J-M., Joensuu, K., Timonen, K., van der Sluis, A., Bos-Brouwers, H., Moates, G., Waldron, K., Mhlanga, N., Bucatariu, C. A., Le-e, W. T. K., James, K., Easteal, S. (2015) Criteria for and baseline assessment of environmental and socio-economic impacts of food waste, Fusions report, 203 p. [6] Silvenius, F., Grönman, K., Katajajuuri, J.-M., Soukka, R., Koivupuro, H.-K., & Virtanen, Y. 2014. The role of household food waste in comparing environmental impacts of packaging alternatives. Packaging Technology and Science An International Journal 27 (4): 277 292, April 2014.

3. Muuta ruokavaliosi ympäristöystävällisemmäksi vähitellen pienillä arkisilla valinnoilla, kuten lisäämällä enemmän kasviksia lautaselle Ruoan tuotannossa ympäristövaikutuksia ei voida vähentää nollaan, sillä maataloudessa syntyy luontaisesti ympäristövaikutuksia. Ruoantuotantoa kehitetään jatkuvasti ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mutta ympäristövaikutuksia voi merkittävästi vähentää ennen kaikkea omilla valinnoilla. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä syödään, miten paljon syödään ja että vaivalla tuotettua ruokaa ei heitetä pois. Arjen rutiinit ovat tärkeitä, jotta ruokavaliosta tulisi ympäristöystävällisempi. Ei ole suuri ongelma, mikäli ruokavalinnat eivät ole aina harkittuja tai lautaselle jää joskus tähteitä. Olisi kuitenkin hyvä miettiä, miten omaa jokapäiväistä ruoankulutusta voi muuttaa ympäristöystävällisemmäksi. Toistuvat päivittäiset ruokarutiinit, ruokavalinnat ja niistä syntyvä ruokavalio ratkaisevat lopulta oman ruoankulutuksen ympäristöystävällisyyden. Toisin kuin esimerkiksi asunnon lämmitysmuodon muuttaminen, ruokavalintojen muuttaminen on joustavaa. Muutokset voi aloittaa arjen valinnoista, joilla voi totutella ympäristöystävällisempään ruokailuun. Aluksi voi tehdä itselle sopivia kokeiluja ja harjoitella sitten tietoisesti ympäristöystävällisempää ruokailua esimerkiksi koulu- tai työpaikkaruokailussa valitsemalla enemmän kasviksia lautaselle ja useammin kasvislounaan. Kotona taas voi miettiä, voisiko tuttuun reseptiin lisätä merkittävästi kasvisten ja kasviperäisten proteiinien osuutta.

Lähteet [1] Regina, K., Lehtonen, H., Palosuo, T. & Ahvenjärvi, S. 2014. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. MTT Raportti 127. MTT Jokioinen. [2] Weidema B. P., Wesnæs M., Hermansen J., Kristensen T., Halberg N., Eder P., Delgado L., 2008. Environmental improvement potentials of meat and dairy products. European Commission Joint Research Centre (JRC) Institute for Prospective Technological Studies (IPTS) EUR 23491 EN 2008. [3] Bryngelsson, D., Wirsenius, S., Hedenus, F., Sonesson, U. (2016) How can the EU climate targets be met? A combined analysis of technological and demand-side changes in food and agriculture. Food Policy 59:152-164. [4] Baroni, L. Berati, M., Candilera, M. & Tettamanti, M. 2014. Total Environmental Impact of Three Main Dietary Patterns in Relation to the Content of Animal and Plant Food. Foods 2014, 3, 443-460. [5] Davis, J., Sonesson, U., Baumgartner, D. U., Nemecek, Thomas (2010) Environmental impact of four meals with different protein sources: Case studies in Spain and Sweden. Food Research International 43:1874 1884. [6] Garnett, T. 2011. Where are the best opportunities for reducing greenhouse gas emissions in the food system (including the food chain)? Food Policy 36 (2011) S23-S32.

Top 4 ruokavinkit ympäristöystävällisempään ja ravitsemuksellisesti hyvään ruokavalioon: 1. Syö enemmän ja monipuolisesti erilaisia kasvikunnan tuotteita: juureksia, marjoja, vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita. 2. Suosi monipuolisesti samalla aterialla hyviä kasviproteiininlähteitä, kuten papuja, herneitä, pähkinöitä, siemeniä, sieniä ja täysjyväviljatuotteita. Uusia helppokäyttöisiä kasvisproteiinilähteitä on tullut markkinoille kokeile niitä! 3. Syö energiantarpeesi mukaisesti ja vältä turhia kaloreita, erityisesti lisättyä sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja alkoholituotteita. 4. Vähennä ruokahävikkiä. Lisäksi, jos keittotaitosi ja lähikauppiaasi suovat, niin suosi sisävesien ja Itämeren alueen pikkukaloja, kuten silakkaa, särkikaloja ja muikkua. Muista myös hyödyntää WWF:n kalaopasta kalavalintoja tehdessäsi.

Markkinointi

Markkinointi Markkinointi rakentuu sosiaalisen median ympärille. Kanaviin tuotetaan videoiden lisäksi materiaalia, joka tukee tutkimuksen ydinviestejä laajemmin. Sosiaaliseen mediaan tuotettavat materiaalit ovat: Markkinointivideot Aktivoiva materiaali. Suunnitellaan aineistoja, joka kannustavat kokeilemaan ja osallistumaan kampanjaan. Kilpailuja ja kyselyitä. Henkilökohtaisia kokemuksia. Informaatio. Infografiikka tutkimustuloksiin liittyen, nostetaan muutama kärki esille. Blogitekstit avaavat tutkimustuloksia ja antavat käytännön vinkkejä. Aiheeseen liittyvä uutisointi Suomessa ja maailmalla. Sosiaalisen median tueksi tuotetaan myös muutamia printtimateriaaleja. Flyerit ja julisteet.

Kampanjan rakenne MMM / Sosiaalinen media - Twitter ja Facebook - julkaisujen promo Luke / Sosiaalinen media - Twitter, Facebook, Instagram ja Youtube - julkaisujen promo Kampanjasaitti - www.luke.fi/otaiisisti - omistajina MMM ja Luke - tutkimusten sisällöt ja kampanja-aineisto - blogit PR ja yhteistyö - palaverit yhteistyökumppaneiden kanssa 1. Mediakumppanit 2. Ruoka-alan aktiiviset toimijat 3. Ruoka-alan vaikuttajat - kampanjatiedotteet

Kampanjan kulku Ota iisisti -kampanja lähtee käyntiin kahdella sosiaalisessa mediassa levitettävällä mainosspotilla, jotka ohjaavat ihmiset kampanjasivustolle. Kohdeyleisön tavoittamiseksi Facebookissa mainostetaan erityisesti sisältöä, joka ohjaa kampanjasivustolle. Kampanjan toisella viikolla polkaisemme käyntiin #Hävikkiskaban, johon osallistutaan tagaamalla kuva hävikkiruokaannoksesta. Voittaja arvotaan kampanjan lopussa. Samaan aikaa startataan some-kampanjointi MMM:n ja Luken some-sivuilta. Kampanja sisältää informatiivisia päivityksiä, kuvia, infograafeja ja blogitekstejä. Kampanjasivustolle www.luke.fi/otaiisisti kootaan kampanjamateriaali ja yhteistyökumppaneiden blogeja, jotka avaavat tutkimustuloksia ja antavat vinkkejä pieniin muutoksiin ja ilmastoystävällisempään ruokavalioon. Kampanjaa mainostetaan myös printissä ja bannereilla.

Kampanjan videot Kampanjavideoita on kaksi: https://youtu.be/dv3xnmud9is https://youtu.be/rdjlc56mb5c

Kampanjasuunnitelma Kampanjasuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1-v-ar76hqi8-aa8wtausn2n5eo- 5AYMxVwfQSNf80cA/edit#gid=0

Materiaalit Kampanjan viestejä tukemaan on suunniteltu neljä erilaista infografiikkaa levitettäväksinetissä ja somessa sekä juliste että ilmoitusaineisto. Kampanjan koostaa yhteen kampanjasivusto.

Infografiikka 1

Infografiikka 2

Infografiikka 3

Infografiikka 4

Juliste ja flyer - A3, A4 ja A5 koot

Esimerkkejä blogeista Suvi Salmela / Motiva Hakelämmöllä tuotettuja kurkkuja A+ luokan jääkaappiin Antro Säilä, Suomen pakkausyhdistys: Mieluummin toimiva pakkaus kuin suolahauki! Satu Pusa / Kesko: Ympäristöystävällisillä ostoksilla Liisa Pietola, MTK: Pohdi mistä ruoka tulee - etkä heitä ruokaa pois Kaisa Härmälä, Martat: Kotitalouskikoilla ilmastoystävällisempää ruuanlaittoa. Kristina Lindström, Tutkija: Ruokaketjun uudelleen suuntaus voiko kestävyystiede auttaa? Senja Forsman, SOK: Kaupalle hävikki on sekä taloudellinen että ekologinen haaste Jussi Riekki, Trainer4you: Mitä syö urheileva vegaani? Aki Finer, Raisio: Parannetaan yhdessä Itämeren tilaa kala kerrallaan Anne Hirvelä, Atria: Vastuulliset valinnat lihansyöjän lautasella Leena Mikkonen-Young, HSY: Kiitos kun lajittelet

#Hävikkiskaba Kampanjaviikon sunnuntaina julkistetaan myös #Hävikkiskaba, kampanja-ajan kestävä kuvakisa, jossa etsitään kekseliäintä ja kauneinta hävikkiruoasta tehtyä annosta ja jaetaan arkea helpottavia hävikkireseptejä. Samalla jaetaan tietoa ruokahävikistä ja siitä aiheutuvista ilmastovaikutuksista. Homma on simppeli: 1. Jätä kauppareissu väliin ja loihdi annos jääkaapista löytyvistä aineksista - mitä lähempänä roskiin heittämistä ainekset ovat sen parempi. 2. Kuvaa annos ja liitä halutessasi mukaan resepti. Tägää kuva Facebookissa tai Twitterissä nimellä #Hävikkiskaba. 3. Osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja!

Ohjeita jälleenviestijöille Kampanjan nettisivulta löytyvät materiaalit, infografiikat ja blogit ovat vapaasti käytettävissänne kampanjan aikana ja kampanjan jälkeen. Luken ja MMM:n some-viestejä ja kuvia saa ja pitääkin jakaa! Kampanjan äänensävy pidetään iloisena. Emme halua syyllistää tai paasata, vaan kannustaa ja rohkaista pieniin muutoksiin. Kannustamme kasvisten lisäämiseen ruokavalioon, mutta emme kampanjoi lihansyöntiä vastaan. Kampanjan viestit perustuvat tutkimustuloksiin, ja lähdeviitteet ovat löydettävissä tästä esityksestä. Taustatietoa viesteistä ja ympäristöystävällisestä ruoankulutuksesta löytyy nettisivuilta www.luke.fi/otaiisisti

Kiitos! Juha-Matti Katajajuuri Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen etunimi.sukunimi@luke.fi Petri Koskela etunimi.sukunimi@mmm.fi