Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

Samankaltaiset tiedostot
Tietoyhteiskuntakehitys ja koulutusteknologian alan strategiset linjaukset

Katsaus tietoyhteiskuntakehitykseen ja koulutusteknologian alan strategisiin linjauksiin

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Sosiaalisena innovaationa

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Projektien rahoitus.

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Click to edit Master title style

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

Elisa Helin, Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Talous ja työllisyys

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Busy in Business. Juha Lehtonen

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

- valtion digitaalinen oppimisympäristö

Monilukutaito. Marja Tuomi

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK


OSAAMISKARTTA KUNSKAPSKARTAN

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Tervetuloa opiskelemaan. koulutusteknologiaa!

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne: miksi, milloin ja mitä?

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Kansallinen älyliikenteen strategia

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Osaamispääoman johtaminen

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Arkistot ja kouluopetus

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Tampereen Digiohjelma Kaupunki kehittyy kokeillen

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma

10 askelta onnistumiseen

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

SPEK2020. strategia

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

Transkriptio:

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Tietoyhteiskuntakehitys ja koulutusteknologian alan strategiset linjaukset Luento

Miksi? koulutusteknologian peruskysymykset nousevat tietoyhteiskunnan kehityssuunnista ja strategisista linjauksista

Käsitteitä Luento-osuus 1 tietoyhteiskunta oppimisyhteiskunta osallistumisyhteiskunta Luento-osuus 2 + oma työskentely strategiat

Tietoyhteiskunnan käsite Tietoyhteiskunta on ihmisyhteisö: sen kehityksen siemen on tietotekniikan sijasta inhimillisessä tiedossa ja osaamisessa, ihmisissä, jotka tekevät näitä laitteita ja järjestelmiä, ja jotka ottavat niitä haluamiinsa käyttöihin. Tietoyhteiskunta on myös globaali verkostoyhteiskunta: ensin oli maailmanlaajuinen organisaatio tai sosiaalinen verkosto, ja sen tarpeisiin kehitettiin internet eikä toisinpäin.

Tietoyhteiskunta Perustuu Luonnehtii uusi teknologia uusi osaaminen uudet toimintatavat verkostomainen toimintatapa dynamiikka käsitteellisyys

Tietoyhteiskunnan kehitys (1/2) vielä 1990-luvun alussa hypoteettinen tulevaisuuden visio 1990 luvun puolivälin jälkeen etenkin Yhdysvalloissa alettiin puhua uudesta taloudesta, jonka ytimenä on teknologia muutos ja muutosnopeus globalisaatio uudenlaiset organisaatiot ja toimintatavat esimerkiksi tietokoneiden kasvanut määrä osoittaa, että yksilöt kykenevät hyötymään tiiviisti uuteen talouteen liittyvien uusien teknologioiden mahdollisuuksista sekä kuluttajina, työntekijöinä että kansalaisina.

Tietoyhteiskunnan kehitys (2/2) Ajatus tiedon valtatiestä levisi 1990 puolivälissä maailmalle Yhdysvaltojen strategisen ohjelman "National Information Infrastructure Initiative myötä Euroopan unioni aloitti vuonna 1993 ohjelmallisen kehittämistyön lähtökohtanaan tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen. Keskeinen vaikutus oli Yhdysvaltojen strategisella ohjelmalla oli käynnistynyt uusi "positiivisen" yhteiskuntakehityksen vaihe, joka tiivistyi käsitteeseen TIETOYHTEISKUNTA.

Tietoyhteiskunnasta käydyt keskustelut (1/2) Tietoyhteiskunta-käsitteen kehittymisen kannalta tärkeitä keskusteluja on käyty erityisesti sosiologian, taloustieteen ja teknologian piirissä. Keskusteluiden taustalla on ollut se keskeinen havainto, että tieto on tärkeä yritysten suorituskykyyn ja yleisemminkin talouskasvuun liittyvä tekijä. Olennaista on tiedon taloudellisen merkityksen, globalisoitumisen ja viestinnällistymisen heijastuminen yhteiskunnan muutoksesta ja luonteesta käytävään keskusteluun.

Tietoyhteiskunnasta käydyt keskustelut (2/2) Kansainvälinen keskustelu tietoyhteiskunnasta: tiedon tai osaamisen suuri merkitys taloudelliselle kilpailukyvylle Suomessa käyttöönotettu tietoyhteiskunnan käsite yhdistää nämä kaksi asiaa. Kansainvälinen keskustelu informaatioyhteiskunnasta: liittyy usein teknologiseen kehitykseen, jossa informaation prosessoinnin ja siirron tekniikka on mullistanut olemassaolomme perustuksia.

Tietoyhteiskunnan toinen vaihe Korostuu Innovaatiot Jatkuvasti muuttuva yhteiskunta Arjen tietoyhteiskunta Oppimalla uusiutuva yhteiskunta

Oppimisyhteiskunta (1/2) Oppimisyhteiskunta on yhteiskunta oppiminen yhteiskunnan kehittymisen keskeisenä edellytyksenä ja voimavarana systemaattisesti kehitetään yhteiskunnan kaikkien toimijoiden oppimisvalmiuksia

Oppimisyhteiskunta (2/2) arvostaa oppimista ja oppimismahdollisuuksien tarjoamista ihmisen eri elämänvaiheissa. Koulutus muovaa oppimisyhteiskuntaa. Tietoyhteiskunta tuo välineet tiedon jakeluun, hallintaan ja tuottamiseen. Tieto ja osaaminen ovat tuotannon tekijöitä ja resursseja. oppimisyhteiskunnan rakentaminen ja ylläpitäminen on välttämätöntä tietoyhteiskuntakehityksen tiedon kasvun tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen

Osallistumisyhteiskunta Osallistumisyhteiskunta liittyy läheisesti teknologiaan erityisesti sosiaaliseen mediaan, joka mahdollistaa osallistumisen ja jakamisen. Osallistumisyhteiskunta heijastelee kasvaneita julkisen keskustelun ja poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä niihin liittyvää kulttuurista muutosta. Edellytyksenä informaatioteknologioiden kehitys, Internetyhteyksien leviäminen ja yhteiskunnan verkostomainen organisaatiomuoto. Asiantuntijuus kehittyy jakamisen ja osallistumisen kautta.

Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä strategioita A) Suomen Akatemia ja Tekes: FinnSight2015, Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät Tavoitteena luodata tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita B) Hallituksen politiikkaohjelmat: Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi: Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015 Määritellään kansallinen visio ja tahtotila sille, millaisen tietoyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. C) Liikenne- ja viestintäministeriö: Arjen tietoyhteiskunta, toimintaohjelma 2008-2011 Tavoitteena varmistaa, että kansallinen tietoyhteiskuntapolitiikka hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Strategia käsitteenä Ei yksiselitteistä määritelmää Strategian keskeisiä piirteitä: tavoitetilan esittäminen toiminnan suuntaviivojen tietoinen ja perusteltu valinta ympäristössä tapahtuviin muutoksiin sopeutuminen ympäristöön vaikuttaminen ja sen muokkaaminen väline kilpailukyvyn säilyttämiselle Tietoyhteiskuntastrategiat

A) FinnSight 2015

B) Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi

C) Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta

C) Arjen tietoyhteiskunta, toimintaohjelma 2008-2011

Tenttikysymyksiä Teema 2: Miksi koulutusteknologiaa: strategioiden näkökulma Millaiset koulutusteknologiset innovaatiot ja visiot ovat edeltäneet ja innoittaneet nykyisiä teknologiatuettuja oppimisympäristöjä? Millaisia haasteita tietoyhteiskunnan kehitys asettaa johtamiselle? Mitkä ovat oppimisen keskeiset osa-alueet oppimalla uudistuvassa yhteiskunnassa? Minkälaisia neurologista, sosiaalista, kognitiivista ja motivationaalista osaamista tulemme oppimisesta tarvitsemaan Finnsight2015 raportin mukaan? Millaisia haasteita oppimisen kaikkiallistuminen tuo koululaitokselle ja opettajille? Millaisia ovat tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät haasteet? Elämmekö tietoyhteiskunnassa? Perustele miksi Suomi täyttää/ ei täytä tietoyhteiskunnan kriteerejä. Millaiset erilaiset muutostekijät tulevat vaikuttamaan oppimiseen tulevaisuudessa (FinnSight2015)? Miten kansalliset strategiat kuten FinnSight suosittelevat panostamaan oppimiseen yhteiskunnassa? Miten työnantaja voi edesauttaa työntekijöidensä sopeutumista muuttuvaan yhteiskuntaan? Miten menestyä alati muuttuvassa yhteiskunnan toimintaympäristössä? Pitäisikö koulutusteknologian olla opettajiksi opiskeleville pakollista? Jaksaisitko työskennellä työpaikassa, jossa istuisit päätteellä koko päivän ja tapaisit ihmisiä vain ohimennen käytävällä? Onko viisasta siirtää yhteiskunnallinen päätöksenteko ja muu yhteiskunnallinen tieto (esim. äänestäminen) digitaaliseen muotoon ja mitä se vaatisi?

Blogitehtävä A. Mitä opin? Millaisia kysymyksiä/ajatuksia minulle heräsi luennon teemaan liittyen? Mistä haluaisin tietää lisää? B. Tutki yhtä sinua kiinnostavaa alan strategista linjausta. Vastaa blogiisi seuraaviin kysymyksiin todella tiiviisti. Työskennelkää pareittain tai yksin. Tuotos kuitenkin yksilöllinen. C. Kommentoi kahta muun opiskelijan vastausta. FinnSight 2015 Mitä ovat oppimiseen vaikuttavat muutostekijät (s. 29-41) Millaista osaamista tarvitaan muutoksesta selviämiseen? (s. 41-63), Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia (luvut 1, 3) Millainen on tulevaisuuden tietoyhteiskunta? Millaista osaamista tarvitaan? Arjen tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnan kehittämisen haasteet ja miten haasteisiin vastataan? Kasvio, A. (2005). Tietoyhteiskunta. Tieteessä tapahtuu 1/2005. Mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan? Tietoyhteiskuntakeskustelun taustoja

Kommentointiohjeet Blogikirjoitus valmis: Sunnuntai 19.9.2010 klo 23.59 Kommentoitu: tiistai 21.9.10 klo 23.59 Anna kommentissasi kirjoittajan ajatuksille jokin lisäarvo!!! Kommentointi seuraavan listan mukaan: poimi nimes alapuolelta seuraavat 2 nimeä, jonka blogia kommentoit. Esim. Laura kommentoi Satua ja Riikkaa, Satu kommentoi Riikkaa ja Piiaa jne Heidi Lauraa ja Satua! Enbuska Laura Haarala Satu Hannila Riikka Hietala Pia Hietalahti Pinja Jäntti Jenni Kaartinen Päivi Kallio Tiina Kettunen Laura Koivuniemi Marika Kuuva Petra Kylmäaho Heidi Laatikainen Maija Lantto Anni Mykrä Juhana Palosaari Elisa Saarijärvi Pauliina Sammalkangas Jannika Siro Annemari Suomalainen Heli Suominen Riikka Tahvanainen Sirpa Tikkanen Saara Vuoma Heidi

Nettiviitteitä Finnsight 2015 http://www.tekes.fi/fi/document/42736/finnsight_20 15_laaja_pdf Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/34/kansalli nen_tietoyhteiskuntastrategia.pdf Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=1 Kasvio, A. (2005). Tietoyhteiskunta. Tieteessä tapahtuu 1/2005. http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kasvio.pdf

Kiitos!