Katsaus tietoyhteiskuntakehitykseen ja koulutusteknologian alan strategisiin linjauksiin

Transkriptio

1 Educational Technology Research Unit Kurssi KT1 Teema 3- luento Katsaus tietoyhteiskuntakehitykseen ja koulutusteknologian alan strategisiin linjauksiin Luennon sisältö Katsaus taaksepäin: uusi talous taustana tietoyhteiskuntakehitykselle Tietoyhteiskunta Oppimisyhteiskunta Oppimisen merkitys tietoyhteiskuntakehitykselle Tehtävä: Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta (Finnsight 2015)

2 Johdanto 1990-luvulla Suomen katsotaan siirtyneen innovaatiovetoisen kehityksen vaiheeseen vuosikymmenen puolenvälin jälkeen investoinnit tutkimukseen, teknologiaan ja innovaatiotoimintaan kasvaneet voimakkaasti investointien merkitys taloudelle keskeinen Suomen haasteena luoda omia ratkaisuja tiede- teknologia- ja innovaatiopolitiikassa (Finnsight 2015-ennakointi) Katsaus viime vuosikymmenelle

3 Uusi talous New Economy Vielä 1990-luvun alussa tietoyhteiskunta oli vielä lähinnä hypoteettinen tulevaisuuden visio: 1990-luvun puolivälin jälkeen kehitys eteni kuitenkin nopeasti ja etenkin Yhdysvalloissa alettiin puhua uudesta taloudesta: Uusi talous tarkoittaa sekä liiketoimintojen globaalistumista että tietotekniikan vallankumousta Se voi tarkoittaa myös aineetonta taloutta. Uuteen talouteen liittyvät internet ja globalisaatio sekä kaupankäynti. Uudella taloudella tarkoitetaan internetin ympärille kietoutunutta talouden sektoria, jota on jossain vaiheessa verrattu jopa teolliseen vallankumoukseen: Se pitää sisällään globalisoitumisen ja uuden tekniikan yhteisvaikutuksen talouselämälle ja sen arvellaan vaikuttavan ja jo vaikuttaneen elinkeinoelämäämme erittäin laajalti. Uusi talous oli Suomessa pitkään kohtuullisen tuntematon käsite, kun esim. USA:ssa siitä oltiin kohuttu jo useamman vuoden ajan. Uuden talouden moni määritteleekin eräänlaiseksi sateenvarjokäsitteeksi, jonka alle voidaan niputtaa ajallemme tyypillisiä ilmiöitä Suurin yhteinen nimittäjä on muutos ja muutosnopeus. Yritysten menestys perustuu markkinoiden ennustamiseen ja myös niiden luomiseen. - Esimerkiksi tietokoneiden kasvanut määrä osoittaa, että yksilöt kykenevät hyötymään tiiviisti uuteen talouteen liittyvien uusien teknologioiden mahdollisuuksia sekä kuluttajina, työntekijöinä että kansalaisina.

4 Uusi talous on ollut pitkään ja tullee edelleen olemaan haaste kaikille yrityksille ja aloille; Globalisoituminen, tietotekniikan hyödyntäminen, ydinosaaminen ja yhteistyön ja verkottumisen tarve sekä palvelujen merkityksen kasvu osana tuotteita muuttavat kaikkien yritysten toimintaedellytyksiä Yritysten kilpailukyky edellyttää tieto- ja viestintäteknologioiden innovatiivista hyödyntämistä. Kehittyneen tietoyhteiskunnan avulla on tullut mahdolliseksi tarjota sekä yksilöille että yhteisöille entistä parempia julkisia palveluita. Niemen (2003) mukaan Suomen kehittyminen tietoyhteiskunnaksi on lähtenyt liikkeelle mannerten ja maiden välisestä kilpailutilanteesta. Anttiroikon, Aron ja Karvosen mukaan koko tietoyhteiskuntakeskustelussa tapahtui ratkaiseva käänne 1990-luvun puolella: Tätä vahvisti internetin ohella se, että jälkiteollisissa maissa niin kansalliset kuin ylikansallisetkin kehittämisohjelmat alkoivat pohjautua tietoyhteiskuntavisioihin. Keskeinen vaikutus oli Yhdysvaltojen strategisella ohjelmalla "National Information Infrastructure Initiative", jonka myötä ajatus tiedon valtatiestä levisi eri puolille maailmaa. Sen vanavedessä myös Euroopan unioni aloitti vuoden 1993 paikkeilla ohjelmallisen kehittämistyön lähtökohtanaan tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen. Oli käynnistynyt uusi "positiivisen" yhteiskuntakehityksen vaihe, joka tiivistyi käsitteeseen tietoyhteiskunta.

5 Tietoyhteiskunta Monet tietoyhteiskuntaan kytkeytyvät teoreettiset jäsennykset ovat alun perin kehittyneet sosiologisen ajattelun piirissä. Erityisesti tietoyhteiskunta-käsitteen yhteiskuntaa koskevat näkemykset ovat pitkälti peräisin modernin yhteiskunnan teoreettisista kuvauksista. Tietoyhteiskunta-käsitteen kehittymisen kannalta tärkeitä keskusteluja on käyty myös muun muassa taloustieteen ja teknologian piirissä: Näiden taustalla oli se keskeinen havainto, että tieto on tärkeä yritysten suorituskykyyn ja yleisemminkin talouskasvuun liittyvä tekijä; olennaista on tiedon taloudellisen merkityksen, globalisoitumisen ja viestinnällistymisen heijastuminen yhteiskunnan muutoksesta ja yhteiskunnan luonteesta käytävään keskusteluun (Anttiroiko, Aro & Karvonen) Suomi on siinä mielessä poikkeava tietoyhteiskunta, että se on samaan aikaan hyvin kehittynyt hyvinvointivaltio, johon kuuluu ilmainen, julkinen, korkeatasoinen koululaitos lastentarhasta yliopistoon (jossa on maailman korkeimpiin luettu koulutustaso), kaikkia koskeva julkinen terveydenhoitojärjestelmä (joka luetaan kansalaisten perusoikeuksiin) ja vahva, merkittävän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen sisältävä sosiaalisen tuen järjestelmä. Sekä suomalainen hyvinvointivaltio että tietoyhteiskunta on rakennettu viime vuosikymmeninä; Suomi on ollut suurimman osan historiaansa köyhä maa, olennaisesti metsän ja muiden luonnonvarojen armoilla. Lisäksi taloudellinen lama vuosina 90-luvun alussa uhkasi romuttaa sekä tietoyhteiskunnan että hyvinvointivaltion. (Castells & Himanen, 2001)

6 Tietoyhteiskunta on ihmisyhteisö - sen kehityksen siemen on tietotekniikan sijasta inhimillisessä tiedossa ja osaamisessa, ihmisissä, jotka tekevät näitä laitteita ja järjestelmiä ja jotka ottavat niitä haluamiinsa käyttöihin (Vuorensyrjä, 2001) Kansainvälinen keskustelu tietoyhteiskunnasta: tiedon tai osaamisen suuri merkitys taloudelliselle kilpailukyvylle Kansainvälinen keskustelusta informaatioyhteiskunnasta: liittyy usein teknologiseen kehitykseen, jossa informaation prosessoinnin ja siirron tekniikka on mullistanut olemassaolomme perustuksia. Suomessa käyttöönotettu tietoyhteiskunnan käsite yhdistää nämä kaksi asiaa. Tietoyhteiskunnan vaaroja on ainakin epätasa-arvon mahdollisuus. Joillakin ihmisillä ei kaikista pyrkimyksistä huolimatta ole mahdollisuutta tai varaa kouluttautua pitkälle, ja koska samaan aikaan muiden mahdollisuudet kouluttautua paranevat, kuilu näiden ryhmien välillä syvenee entisestään. Vaarana on myös yksityisyyden häviäminen, kun ihmisten tekemiset voidaan jäljittää hyvin pitkälle teknologian avulla.

7 Oppimisyhteiskunta Tietoyhteiskunta tuo välineet tiedon jakeluun, hallintaan ja tuottamiseen: Tieto ja osaaminen ovat tuotannon tekijöitä ja resursseja. Koulutus muovaa oppimisyhteiskuntaa Oppimisyhteiskunta arvostaa oppimista ja oppimismahdollisuuksien tarjoamista ihmisen eri elämänvaiheissa Elinikäinen oppiminen? Elinikäinen työ? Oppimisyhteiskunnan rakentaminen ja ylläpitäminen välttämätön tehtävä, jotta mm. informaatioyhteiskuntakehityksen tiedon kasvun tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Tietoyhteiskunta: uuden tiedon varassa kehittyvä yhteiskunta? Kasvion (2005) mukaan tietoyhteiskuntaa kannattaa tarkastella uuden tiedon varassa kehittyvänä yhteiskuntana tietotekniikalla vain välineellinen rooli - Ehkä tietoyhteiskunta-käsitteen käytöstä ei tarvitse kokonaan sanoutua irti, vaan käyttää sitä kuvaamaan yhteiskunnallista kehitystä Kuinka tähän on tultu

8 Miksi oppimisen huomioinen on tärkeää tulevaisuuden ennakoinnissa? Kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa syntyy sekä yhteisiä että osapuolten omia, erillisiä kokemuksia: jaetuista kokemuksista syntyy yhteisiä merkityksiä Oppiminen tapahtuu parhaiten inhimillisessä vuorovaikutuksessa: Suomen tuleva menestys pohjautuu yhä enemmän esim. erityisosaajien ja muiden kansalaisten kykyyn ja haluun oppia jatkuvasti uutta ja omaksua oleellisia tietoja ja taitoja: Vuorovaikutuksen kautta tapahtuva oppiminen voi parhaimmillaan johtaa ymmärrykseen siitä, mikä on todella yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja miten sitä yhteisin ponnisteluin edistetään (Finnsight 2015-ennakointi) Esimerkki: media-alan yrityksen mainos, jossa vedotaan tietoyhteiskunnan haasteisiin Informaatioyhteiskunta perustuu jatkuvasti kasvavan tiedon määrän hallittuun jakeluun ja hyödyntämiseen. Tietoyhteiskunnan eri tasot vaihtelevat ja riippuvat kulttuurista, infrastruktuurista sekä maantieteellisestä sijainnista. Tietoyhteiskuntaa voidaan nimittää sanalla e-society tai e- yhteiskunta, johon kuuluvat e-talous, e-kauppa, e-lomakkeet, e-kortit, e- yritykset jne. Tietoyhteiskunta on mahdollistanut etätyön, e-palvelut, rajattoman tiedonsaannin, tunteen välimatkojen lyhenemistä sekä ajankäytön tehostumisen. Esimerkiksi alle 35-vuotiaista yli puolet etsivät ja löytävät asunnon internetin avulla. Yrityksille tietoyhteiskunta luo mahdollisuuksia, joissa laajakaistayhteydet, internet-sivut, verkkoratkaisut sekä tiedottamisen tehostuminen ovat tehokkaita työvälineitä. Yrityksen omaksuessa tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet se varmistaa tehokkuuden ja liikevaihdon kasvun. IT-alan investoinnit ovat yritykselle toimialasta riippumatta kannattavia sijoituksia. Miten yrityksesi on mukana tietoyhteiskunnassa? (TriniMedia)

9 Tehtävä tiimeille Jakaantukaa istumaan tiimeittäin Lukekaa Finnsight 2015-ennakoinnista osiosta Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta tiimillenne osoitettu osio (n. 15 min.) Miettikää yhdessä mikä osiossanne on keskeisintä Opettakaa nuo keskeisimmät asiat sitten muille (tiimi 1 aloittaa, sitten tiimi 2 jne )