Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015
Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin laajojen taustaselvitysten ja julkisia hankintoja koskevien tuomioistuinratkaisujen pohjalta vuonna 2014 Direktiivit uudistivat vuodesta 2004 voimassa olleen sääntelyn lähes kokonaan oikeussuojakeinoja lukuun ottamatta Uudet direktiivit on kansallisesti saatettava voimaan 17.4.2016 mennessä Kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän määräaika 30.4.2015 2
Kataisen/Stubbin hallituksen linjauksia 1/2 PMI Kataisen hallitusohjelman linjauksia hankintalain uudistamiseen (s. 61) Kuntien suorahankintamahdollisuuksien lisääminen Työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatukriteerit sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat paremmin huomioon Kansallisten kynnysarvojen nostaminen Hankintalain menettelyjen yksinkertaistaminen Valtion ja kuntien yhteisen julkisten hankintojen neuvontayksikön vakinaistaminen ja resurssien turvaaminen 3
Kataisen/Stubbin hallituksen linjauksia 2/2 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskuntavastuusta 22.11.2012 Ottaa käyttöön ekologisia ja sosiaalisia näkökohtia omissa hankinnoissa Kehittää ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisten hankintojen tueksi neuvontaa ja työkaluja Rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013 Hankintalain kokonaisuudistus EU:n julkisten hankintojen direktiivin pohjalta, ehdotuksia myös valitusmenettelyjen tiukentamiseen Hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma 12.4.2014, kohta 5 julkisista hankinnoista Liittyy mm seikkoihin, joiden perusteella tarjoaja suljetaan pakollisesti pois tarjouskilpailusta 4
Direktiiviuudistuksen päätavoitteet Hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien sekä innovatiivisuuden parempi huomioon ottaminen Pk-yritysten aseman parantaminen hankintamarkkinoilla Epäasiallisten menettelytapojen ehkäiseminen (esteellisyys, toimittajien kielletty yhteistyö, tarjoajan osallistuminen hankinnan suunnitteluun) Hankintamenettelyjen valvonnan ja neuvonnan tehostaminen 5
Avoimen kuulemistilaisuuden (31.10.2014) keskeisiä painotuksia Päähuolet koskivat sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja ja erityisesti hankittavien palvelujen laatua, asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja palvelujen jatkuvuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asema hankintalainsäädännössä ja kynnysarvot Hankintalainsäädäntö menettelytapalakina (velvollisuus toteuttaa tarjouskilpailuun osallistuvien avointa ja syrjimätöntä kohtelua) miten suhtautua muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin hankintoja toteutettaessa ovatko esimerkiksi hankinnan laatua tai toimittajaa koskevien edellytysten huomioon ottaminen yksinomaan hankintayksikön harkinnassa erityislainsäädännön asettamissa raameissa Laadun huomioiminen hankintamenettelyn eri vaiheissa (sekä tarjoajan että tarjottavan hyödykkeen laatu) 6
Hankintalainsäädäntö ja laadun huomioiminen 1/3 Laatua voidaan huomioida monessa hankintamenettelyn vaiheessa ja vaatimuksissa Soveltuvuusvaatimukset toimittajille (esimerkiksi kokemus, pätevyys) Lainsäädännön vaatimukset laiminlyöneiden tai ammattitoiminnan vakaviin virheisiin syyllistyneiden toimittajien poissulkemisesta Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset (laadun vähimmäistaso) Tarjousten vertailuperusteet (laadun pisteyttäminen) Sopimuksen toteuttamisen ehdot (sopimuskauden vaatimukset) 7
Hankintalainsäädäntö ja laadun huomioiminen 2/3 Uusien hankintadirektiivien myötä laadun huomioimisen mahdollisuuksia korostetaan ympäristö- ja sosiaalisissa näkökohdissa Mm. reilun kaupan näkökohdat mahdollista huomioida, ympäristö-, työ- ja sosiaalilainsäädännön noudattamisen laiminlyönti uutena poissulkemisperusteena (miten kansallisesti linjataan pakottavista poissulkemisperusteista) Myös alihankkijoiden taustatietoja voidaan selvittää uuden direktiivin nojalla (valvonnan haasteet) Aiemmat huonot kokemukset uutena poissulkemisperusteena - merkittäviä tai toistuvia puutteita aikaisemman sopimussuhteen aikana, jotka ovat johtaneet sanktioihin 8
Hankintalainsäädäntö ja laadun huomioiminen 3/3 Uudessa julkisista hankinnoista annetussa direktiivissä on poistettu halvimman hinnan valintaperuste Ainoa valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka sisällä voidaan huomioida hinta-laatusuhde tai halvin hinta/alhaisimmat kustannukset (käytännössä vertailuperusteena voi siis edelleen olla myös halvin hinta, mutta direktiivin uusi systematiikka korostaa hinta-laatusuhdetta) Direktiivi mahdollistaa, että jäsenvaltiossa hinta-laatusuhteen vertailuperuste asetetaan ainoaksi vertailuperusteeksi joko kaikissa tai tietyissä hankinnoissa Miten suhtautua vaihtoehtoon, jossa hankintayksikölle velvollisuus perustella hankinta-asiakirjoissa syyt sille, jos hankintaperusteeksi on asetettu pelkästään halvin hinta 9
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asema hankintalainsäädännössä Sosiaali- ja terveyspalveluiden erityissäännöt aiempaa selvemmin esillä Sosiaali- ja terveyspalvelujen EU-kynnysarvo 200 000 :sta 750 000 :oon, kynnysarvot alittaville kansallisille hankinnoille oma sääntely Ns. asiakasvalintajärjestelmät (esim. palvelusetelit) eivät ole hankintoja Erityislainsäädännön noudattamista valvottava myös silloin, kun niihin liittyviä palveluja hankintaan hankintasopimuksin Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaiset voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, kohtuuhintaisuus, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, huono-osaiset ja heikossa asemassa olevat väestöryhmät mukaan luettuina, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. 10
Kiitos!