Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Hankintojen laatu Sosiaaliset näkökohdat Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat

Transkriptio

1 Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Hankintojen laatu Sosiaaliset näkökohdat Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat Kuulemistilaisuus Markus Ukkola 1

2 Erityisalojen hankintalain uudistaminen Uusi erityisalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU Samat keskeiset tavoitteet kuin viranomaissektorin hankintadirektiivissä (yksinkertaistaminen, ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat, pk-yritykset, valvonta jne.) Samat erityisalatoiminnot pysyneet direktiivin piirissä (vesi- ja energiahuolto, eräät liikenteen ja postin palvelut) Useita soveltamisalatäsmennyksiä (hankintayksiköt, useisiin toimintoihin liittyvät hankinnat) Työryhmäkeskusteluissa ei ole noussut vahvoja paineita kansallisten kynnysarvojen asettamiseen erityisaloilla Täsmennyksiä hankintamenettelyihin (esimerkiksi puitejärjestelyjen toteuttaminen) Ei muutoksia EU-kynnysarvoihin 2

3 Julkisten käyttöoikeussopimusten säännöt Uusi julkisia käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi (2014/23/EU) Käyttöoikeussopimukset eroavat hankintasopimuksista vastikkeen osalta: käyttöoikeussopimuksessa hankintayksikkö siirtää rahavastikkeen sijasta tai sen ohella oikeuden hyödyntää palvelua tai urakkaa Esimerkki: tienrakennusurakan korvauksena oikeus kerätä tietulleja, parkkihallin ylläpitopalvelujen korvauksena oikeus kerätä parkkihallin asiakkailta maksut hallin käytöstä Uusi kynnysarvo: hieman yli 5 milj. euroa Rajauksia käyttöoikeussopimusten pituuteen Jäsenvaltioilla harkintavaltaa päättää tarkemmista menettelysäännöistä 3

4 Laadun huomioiminen julkisissa hankinnoissa Tärkeä asia, joka on ollut vahvasti esillä Hankintatoimen käytännössä Mediassa Poliittisessa keskustelussa Laatu tarkoittaa monia eri asioita Erilaisissa hankinnoissa eri laatunäkökohdat Laatu saattaa tarkoittaa eri asioita eri näkökulmista (asiakas, hankintayksikkö, toimittajat, kansalaisjärjestöt jne.) Osa laadun elementeistä on haastavasti mitattavissa eksaktisti (esimerkiksi luottamus, jatkuvuus) Osa laadusta liittyy siihen, mitä tarjotaan, osa puolestaan tarjoajaan 4

5 Laadun huomioiminen lainsäädännössä Julkisista hankinnoista annetut lait ovat (myös uudet hankintadirektiivit) menettelytapalakeja Hankintalainsäädäntö asettaa hankintayksiköille velvoitteen kilpailuttaa julkiset hankinnat avoimesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi Tarjouskilpailuun osallistuvilla toimittajilla on puolestaan oikeus tulla kohdelluksi tasapuolisesti menettelyssä Hankintalainsäädännössä ei ole säännelty hankintojen sisällöstä, ehdoista, määrittelyistä, kriteereistä tai vaatimuksista; tämän ovat päättäneet hankintayksiköt itse Hankintalainsäädännöllä on puututtu sisältövaatimuksiin, mikäli niillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty tiettyjä toimittajia 5

6 Laadun huomioiminen lainsäädännössä Muussa lainsäädännössä on lukuisia konkreettisia ja julkisyhteisöjä velvoittaviasisältönormeja, jotka vaikuttavat myös hankinnan sisältöön Esimerkkejä: Rakentamismääräyskokoelma Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Vanhuspalvelulaki (980/2012) Vammaispalvelulaki (380/1987) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Em. lakien noudattamista valvotaan myös silloin, kun niihin liittyviä palveluja hankitaan hankintasopimuksin 6

7 Laadun huomioiminen lainsäädännössä Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu (Dnro 3425/4/12): Mikäli kunta järjestää lakisääteisiä tehtäviään ostamalla palvelujen järjestämisen (ostopalvelusopimuksella tai maksusitoumuksella) yksityiseltä palveluntuottajalta on kunnan valvottava ostamiensa palvelujen järjestämistä ja niiden laatua. Sosiaalihuollon suunnittelusta ja valtionavustuksista annetun lain 4 :n mukaan hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelun tuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. ostopalvelutilanteessa vaikeavammaisen henkilön yksilölliset näkemykset, hänen elämäntilanteensa ja vammasta tai sairaudesta johtuvat yksilölliset palvelun järjestämiseen vaikuttavat avun tarpeet tulee myös ottaa huomioon kunnan ja palveluntuottajan välistä sopimusta tehtäessä tai sitä toimeenpantaessa. 7

8 Laadun huomioiminen lainsäädännössä Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu (jatkuu): Jos palveluja järjestetään ostopalveluna, on kunnan siis puututtava yksityisen ostopalvelun tuottajan toimintaan, mikäli toiminta vaarantaa asiakkaan oikeuksien ja etujen toteutumisen. Kuten edellä on todettu tätä valvontavastuusta ja järjestämisvastuuta ei voi siirtää yksittäiselle asiakkaalle. 8

9 Hankintalainsäädäntö ja laadun huomioiminen Hankintalainsäädännössä (myöskään uusissa hankintadirektiiveissä) ei estetä laadun huomioimista hankintamenettelyssä Laatua voidaan huomioida monessa hankintamenettelyn vaiheessa ja vaatimuksissa Soveltuvuusvaatimukset toimittajille (esimerkiksi kokemus, pätevyys) Lainsäädännön vaatimukset laiminlyöneiden tai ammattitoiminnan vakaviin virheisiin syyllistyneiden toimittajien poissulkeminen mahdollista Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset (laadun vähimmäistaso) Tarjousten vertailuperusteet (laadun pisteyttäminen) Sopimuksen toteuttamisen ehdot (sopimuskauden vaatimukset) 9

10 Hankintalainsäädäntö ja laadun huomioiminen Pelkän halvimman hinnan huomioiminen tarjousten vertailuperusteissa ei vielä osoita hankinnan olevan huonolaatuinen Laatuvaatimuksia voidaan asettaa soveltuvuusvaatimuksissa ja hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksissa Laatuvaatimusten asettaminen eri kriteereissä on myös hankintayksikön väline Millaisella vaatimuksella saadaan laadun osalta vaikuttavin lopputulos (esimerkiksi ehdoton vaatimus vai pisteyttäminen)? Millaiset vaatimukset ovat selkeimpiä ja mistä toisaalta käydään usein keskustelua tuomioistuimissa? 10

11 Hankintalainsäädäntö ja laadun huomioiminen Uusien hankintadirektiivien myötä laadun huomioimisen mahdollisuuksia korostetaan ympäristö- ja sosiaalisissa näkökohdissa Mm. reilun kaupan näkökohdat mahdollista huomioida, ympäristö-, työ- ja sosiaalilainsäädännön noudattamisen laiminlyönti uutena poissulkemisperusteena Myös alihankkijoiden taustatietoja voidaan selvittää uuden direktiivin nojalla (valvonnan haasteet) Aiemmat huonot kokemukset uutena poissulkemisperusteena - merkittäviä tai toistuvia puutteita aikaisemman sopimussuhteen aikana, jotka ovat johtaneet sanktioihin 11

12 Hankintalainsäädäntö ja laadun huomioiminen Uudessa julkisista hankinnoista annetussa direktiivissä (2014/24/EU) on poistettu halvimman hinnan valintaperuste Ainoa valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka sisällä voidaan huomioida hinta-laatusuhde tai halvin hinta/alhaisimmat kustannukset Uusi julkisista hankinnoista annettu direktiivi mahdollistaa, että jäsenvaltiossa hinta-laatusuhteen vertailuperuste asetetaan ainoaksi vertailuperusteeksi joko kaikissa tai tietyissä hankinnoissa Työryhmissä keskusteltu myös siitä, tulisiko lainsäädännössä asettaa hankintayksikölle velvollisuus perustella hankintaasiakirjoissa syyt pelkän halvimman hinnan vertailuperusteen käyttämiselle 12

13 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asema hankintalainsäädännössä Uudessa hankintadirektiivissä on luovuttu ns. A- ja B-palvelujen jaottelusta Sosiaali- ja terveyspalveluille sekä tietyille muille palveluille on säädetty omat erityissäännöt direktiivin III osassa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat aiempaa selvemmin esillä EU:n hankintadirektiiveissä Oma uusi EU-kynnysarvo: EUR (1 milj. erityisalojen direktiivi) Em. Kynnysarvon ylittävästä sosiaali- ja terveyspalveluhankinnasta on ilmoitettava etukäteen ja jälkikäteen Jäsenvaltioiden tulee asettaa tarkemmat menettelysäännöt näiden palvelujen hankintamenettelyille Otettava kuitenkin huomioon avoimuuden ja syrjimättömän kohtelun vaatimukset sekä palvelujen erityispiirteet Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaiset voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, kohtuuhintaisuus, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, huono-osaiset ja heikossa asemassa olevat väestöryhmät mukaan luettuina, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. 13

14 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asema hankintalainsäädännössä Useimmissa EU-jäsenvaltioissa on kansallisia hankintamenettelyä koskevia sääntöjä voimassa jo nykyisin Säännöt, joissa korostetaan EU-oikeuden perusperiaatteita (avoimuus, syrjimättömyys, kilpailutusvelvoite): Kypros, Tsekki, Kreikka, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Hollanti, Puola, Portugal, Slovakia, Iso-Britannia Tarkemmat säännöt: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tanska, Viro, Slovenia, Portugal, Espanja, Suomi, Unkari Uuden hankintadirektiivin myötä kaikki jäsenvaltiot joutuvat tarkentamaan kansallisia sääntöjään sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen 14

15 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asema hankintalainsäädännössä Työryhmäkeskusteluissa tarkasteltu mahdollisuuksia viitata etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuun vaikuttavaan laajaan substanssilainsäädäntöön Asiakassuhteen turvaamiseen liittyvä suorahankintaperuste (voimassa olevan hankintalain 67 ) Useiden näkemysten mukaan edelleen perusteltu kansallisissa hankinnoissa ja etenkin sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa 15

16 Hankintadirektiivin 77 artikla Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintayksiköt voivat varata tietyille organisaatioille oikeuden osallistua sosiaali-, terveys- ja kulttuuripalvelujen hankintamenettelyyn Organisaatioille asetetut edellytykset: Sen tarkoituksena on suorittaa julkisen palvelun tehtäviä, jotka liittyvät tehtävään hankintaan Voitot sijoitetaan uudelleen organisaation tarkoituksen saavuttamiseen. Organisaation johto- tai omistusrakenteet perustuvat työntekijäomistukseen tai osallistaviin periaatteisiin, tai niissä edellytetään työntekijöiden, käyttäjien tai sidosryhmien aktiivista osallistumista Hankintayksikkö ei ole tehnyt organisaation kanssa ko. palveluja koskevaa hankintasopimusta viimeisen kolmen vuoden aikana Ko. Hankintasopimus saa olla voimassa enintään kolme vuotta 16

17 Hankintadirektiivin 77 artikla Alustavissa keskusteluissa ei ole noussut esiin juurikaan potentiaalisia konkreettisia käyttökohteita Suomessa Kolmen vuoden rajoitusten suhde sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa esiin nostettuun jatkuvuuden teemaan? 17

18 HILMA-palvelun kehittäminen HILMA: julkisten hankintojen yleinen ilmoitusportaali verkossa ( Ei varsinaisesti osa hankintalainsäädäntöuudistusta, mutta lainsäädäntöuudistukset vaikuttavat myös ilmoitusjärjestelmään (uusia menettelyjä tulee olla valittavana) Uusissa hankintadirektiiveissä uusia velvoitteita raportoinnista (mm. pk-yritysten asema) Myös muussa lainsäädännössä voi olla hankintojen raportointivelvoitteita (esimerkiksi energiatehokkaat hankinnat) Selvitetään parhaillaan ilmoitusjärjestelmän kehittämismahdollisuuksia ja aikataulua etenkin tilastoinnin kehittämisen osalta 18

19 Kiitos! Markus Ukkola 19