EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

Transkriptio

1 EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK

2 Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan EU:n julkisten hankintojen sääntelyn uudistamisesta Samalla avattu julkinen konsultaatio, joka päättyy Käytännössä muutoksen kohteena EU:n hankintadirektiivit (2004/17/EU ja 2004/18/EU) Vaikuttaa luonnollisesti myös kansalliseen hankintasääntelyyn Vihreän kirjan sisältö karkeasti: 1) Sääntelyn soveltamisalan ja määritelmien muutostarpeet 2) Hankintayksikön työkalujen mahdollinen lisääminen 3) Mahdolliset keinot parantaa yritysten pääsyä hankintoihin 4) Muiden politiikkojen edistäminen julkisissa hankinnoissa 5) Korruption, eturistiriitojen ym. torjuminen 6) Kolmansien maiden tarjoajien pääsy EU-hankintoihin 2

3 Vihreän kirjan kysymyksiä sääntelyn kattavuudesta Komissio kysyy onko jatkossa edelleen tarpeen määritellä erikseen rakennusurakoita, vai voisiko ne sisällyttää palveluhankintojen määritelmään Onko syytä säilyttää jaottelu ensisijaisiin ja toissijaisiin A- ja B- palveluihin? Tulisiko hankintojen EU-kynnysarvoja nostaa? Onko nykyinen soveltamisalaan tehtyjen poikkeusten luettelo sopiva, vai tulisiko poikkeuksia lisätä? Tuleeko sääntelyn jatkossakin ulottua viranomaisten lisäksi myös julkisoikeudellisiin laitoksiin ja julkisiin yrityksiin? Miten erityisalojen hankintoja tulisi jatkossa kohdella? 3

4 Mitä uusia työkaluja julkiselle ostajalle harkitaan? Komissio pohtii onko sääntely liian yksityiskohtaista Saako ostaja nykyisille menettelyillä parasta vastinetta rahalle? Pitäisikö public-private-yhteistyötä helpottaa? Tulisiko hankintayksikön neuvotteluvaraa menettelyissä lisätä? Tulisiko tarjoajien kelpoisuus voida tarkistaa vasta tarjousten arvioinnin jälkeen? Tulisiko tarjoajien kelpoisuuteen liittyviä seikkoja voida arvioida nykyistä helpommin myös tarjousten vertailussa Pitäisikö kokemukset tarjoajasta voida huomioida paremmin? Tulisiko sääntelyn olla kevyempää pienille hankintayksiköille? 4

5 Muita ostajan asemaan liittyviä kysymyksiä Ovatko nykyiset pienhankintojen pelisäännöt selkeät? Tulisiko sidosyksikkösuhteen edellytyksiä muuttaa? Tulisiko selkeyttää rajanvetoa siitä, milloin viranomaisten välinen yhteistyö jää hankintasääntelyn ulkopuolelle? Tulisiko yhteishankintoja edistää, ja mahdollistaa esim. rajat ylittävät yhteishankinnat? Pitäisikö hankintasääntelyn ulottua myös sopimuskauden aikaiseen toimintaan? Sallitaanko toimittajan vaihtaa alihankkijaa? Voiko hankintayksikkö vaikuttaa valintaan? 5

6 Miten parannetaan yritysten pääsyä hankintoihin? Asettavatko hankintayksiköt tarjoajien kelpoisuusvaatimukset liian korkeiksi? Tulisiko tätä rajoittaa sääntelyn keinoin? Pitäisikö olla pakollista esim. jakaa hankinta osiin? Tulisiko selvitykset ja todistukset pyytää vain valituilta toimittajilta? Pitäisikö mahdollistaa pk-yritysten suosiminen? Toimiiko kilpailu muuten hyvin? Onko tarjoajia tarpeeksi? Tarvitsivatko hankintayksiköt parempia työkaluja havaita ja estää kartelleja? Miten huomioitaisiin paremmin tekijänoikeuteen ja yksinoikeuksiin liittyvät rajoitteet? 6

7 Miten edistetään muita politiikkoja? Miten julkisissa hankinnoissa voitaisiin paremmin huomioida esimerkiksi sosiaalisia seikkoja, ympäristövaikutuksia ja innovaatioiden edistämistä? Säädelläänkö edelleen miten ostetaan vai pitäisikö jatkossa säännellä myös mitä ostetaan? Voidaanko luopua säännöstä, jonka mukaan valintaperusteen on liityttävä hankinnan kohteeseen? Tehdäänkö elinkaarikustannusten huomioiminen pakolliseksi? Tarvitaanko EU-tason sääntelyä hankintojen sopimusehdoiksi? Millä menettelyillä edistettäisiin innovaatioita? Annetaanko sosiaalisia tavoitteita ajaville tarjoajille erityiskohtelua? 7

8 Miten torjutaan korruptiota ja eturistiriitoja? Tulisiko sääntelyllä estää henkilökohtaisten suhteiden, osakeomistusten yms. vaikutus hankintapäätöksiin? Pitäisikö hankintayksiköitä esim. velvoittaa paljastamaan hankintapäätöksen tehneiden nimet? Miten estetään korruptiota, suosimista ja syrjimistä? Pitäisikö väärinkäytöksistä sanktioida voimakkaammin, jopa rikosoikeudellisesti? Miten saadaan kaikki tarjoajat samalle viivalle? Miten tarjouskilpailussa suhtaudutaan hankinnan kohteen määrittelyyn osallistuneeseen tarjoajaan? 8

9 Miten kohdellaan EU:n ulkopuolelta tulevia tarjoajia? Onko kolmansien maiden tarjoajien helpompi päästä EUmarkkinoille kuin EU-tarjoajien kolmansiin maihin? Heikentääkö tämä EU:n asemaa esim. tulevissa kauppapoliittisissa julkisten hankintojen neuvotteluissa? Pitäisikö EU:n ulkopuolisista maista tulevien tarjoajien pääsyä EU-markkinoille rajoittaa? 9

10 EK:n alustavia kantoja konsultaatioon (1/2) Erittäin kannatettavaa pohtia keinoja helpottaa yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin Nykyiset menettelyt ok, mutta niitä ei osata käyttää Neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuuksia lisättävä Hankintojen keskittäminen ja yhteishankinnat huolestuttavat Elinkaarikustannukset huomioitava jos osataan Politiikkojen sekoittaminen ongelmallista, ei tulisi säännellä sitä mitä ostetaan Kuntien välinen yhteistyö ei saa olla keino kiertää hankintalain säännöksiä Sidosyksikkösuhteen määräytymisen edellytyksiä ei tule lieventää 10

11 EK:n alustavia kantoja konsultaatioon (2/2) Byrokratiaa ei tule ainakaan lisätä EU-kynnysarvoja ei tule nostaa Ei erityiskohtelua millekään ryhmille Pienille hankintayksiköille ei tule luoda omaa sääntelyä Ei sääntelyn ulottamista sopimuskaudelle, mutta jokin jälkikäteiskontrolli paikallaan Asianmukaisten menettelyjen varmistaminen erittäin tärkeää, mutta ei hankintasääntelyssä vaan muussa sääntelyssä Hallinnollinen sääntely, kilpailusäännöt Ei rikosoikeudelliselle sanktioinnille Ei protektionismille 11

12 Kiitos! Jukka Lehtonen Asiantuntija, varatuomari Puh. (09) gsm