TIPTOP Rinnakkaisten ESR-projektien tulokset ja niiden hyödyntämismahdollisuudet Tiptop-projektissa
Sisältö 1. Tausta... 1 1.1 Opintojen etenemisen reaaliaikainen seuranta... 3 1.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (ahot)... 5 1.3 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops)... 8 2. Rinnakkaisten ESR-projektien arviointi Tiptop-projektin näkökulmasta... 10 2.1 Tiptopin päätoiminnallisuuksia tukevat toiminnan kehittämisen projektit... 10 AHOT korkeakouluissa... 10 Campus Conexus... 12 Walmiiksi wiidessä wuodessa (W5W)... 14 2.2 Yhtenäisen tietojärjestelmäpalvelukokonaisuuden rakentamisen näkökulmasta hyödynnettävät projektit... 15 Koukku... 15 Koutsi... 16 Lähde... 17 2.3 Muut hyödynnettävät rinnakkaisprojektit... 19 CDS... 19 Osaajaverkosto... 19 Ote... 20 Stepit... 21 Valtti... 22 3. Lopuksi... 22 Liite 1: Rinnakkaisprojektit ja niiden hyödyntäminen Tiptop-projektissa... 24
1. Tausta Tiptop-projektin hakuvaiheen projektisuunnitelmassa kirjattiin, että projektin alkuvaiheessa toteutetaan selvitys, jossa kootaan yhteen muissa projekteissa (erityisesti liitännäiset ESR-hankkeet) tuotettuja kuvauksia nykyisistä opintojen suunnittelun ja tuen prosesseista ja tietojärjestelmistä. Viime vuosina on toteutettu lukuisia opintohallinnon tietojärjestelmäselvityksiä, joissa tämän alueen prosesseja tai tietojärjestelmäratkaisuja on jo määritelty ja arvioitu. Näistä huomattavimpia ovat opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen yhteinen RAKETTI-hanke (2009 2014) 1, ammattikorkeakoulujen yhteinen ProAMK-hanke (2005 2007) 2, Yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys (Hautakangas ja Saarinen, 2007) 3, Opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys (Stigell, Auvinen ja Sormunen, 2008) 4 sekä Opintohallinnon tietojärjestelmien modernisointi - esiselvitysprojekti (2012) 5. Näiden lisäksi yksittäisissä korkeakouluissa ja eri tietojärjestelmien kehitysprojekteissa on tuotettu runsaasti eritasoisia määrityksiä ja kuvauksia. Näiden projektien tulokset on kattavasti saatavilla verkossa ja niitä ei tässä raportissa käydä systemaattisesti läpi. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Tiptop-projektin käynnistyessä kansallisella tasolla on laajassa mittakaavassa luovuttu kaikkia korkeakouluja koskevien järjestelmäratkaisujen tavoittelusta (pois lukien Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä ja Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto), ja yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu tietojärjestelmien yhteensopivuuden ja 1 RAKETTI-hanke, opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden osa OPI: www.csc.fi/opi 2 ProAMK-hanke: https://www.proamk.fi/ 3 Hautakangas ja Saarinen 2007: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr30.pdf?lang=fi 4 Stigell, Auvinen ja Sormunen 2008: http://raketti.csc.fi/opi/ohaselvitys2008 5 Opintohallinnon tietojärjestelmien modernisointi -esiselvitysprojekti: http://blogs.helsinki.fi/otmesiselvitys/files/2012/06/otm-loppuraportti.pdf 1
tiedon yhteismitallisuuden edistäminen. Järjestelmäpalveluiden osalta kehityskulkuna näyttäisi olevan, että korkeakoulut itse tai vapaaehtoiselta pohjalta yhteistyössä tuottavat haluamansa tietojärjestelmäratkaisut, kuten Tiptop-projektissa yhdeksän korkeakoulun osalta on tapahtumassa. Korkeakoulujen väliselle yhteistyölle järjestelmäprojekteissa on aiempien projektien perusteella hyvät edellytykset, sillä opiskelun ja opetuksen tai opintohallinnon prosesseista ei ole löytynyt esitöissä sellaisia eroavaisuuksia, jotka estäisivät sektoreiden sisäisen tai sektoreiden välisen yhteistyön; mahdolliset esteet yhteistyölle näyttäisivät lopulta löytyvän muualta kuin itse toiminnassa olevista eroista. Prosessitarkastelun tai järjestelmien nykytilanteen arvioinnin kattavan läpikäynnin asemesta tässä raportissa keskitytään päättyneiden ja käynnissä olevien rinnakkaisten ESR-projektien ja muiden liitännäisten kehityshankkeiden tulosten käsittelyyn. Pyrkimyksenä on arvioida, millä tavoin näissä projekteissa tuotettua tietoa korkeakouluopiskelun, -opetuksen ja -ohjauksen saralta voidaan parhaalla tavalla hyödyntää Tiptop-projektissa, ja toisaalta, millä tavoin Tiptop-projektissa tuotettavat palvelut voivat tukea muissa projekteissa saavutettuja tuloksia ja luotuja hyviä käytäntöjä. Projektissa tuotettavan yhteismitallisen ja kattavan tietopohjan varaan korkeakouluopiskelun ja - opetuksen tarpeisiin voidaan rakentaa monipuolisia sähköisiä palveluita. Näistä palveluista Tiptopprojektissa toteutetaan palvelut opintojen etenemisen reaaliaikaisen seuraamisen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä henkilökohtaisen opintojen suunnittelun prosesseille. Tiptop-projektissa toteutettavat tietojärjestelmäpalvelut eroavat nykyisistä korkeakouluissa käytössä olevista järjestelmistä ratkaisevasti siten, että projektissa toteutettavien yhteismitallisten tietovaran- 2
tojen ansiosta palvelut voidaan toteuttaa yksittäiset tutkinto- ja korkeakoulurajat ylittäen. 6 Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppija näkee omasta käyttöliittymästään kaikkien opintooikeuksiensa henkilökohtaiset opintosuunnitelmat tai kaikissa eri korkeakouluissa suorittamansa opintosuoritukset. Lähtökohtana palveluiden rakentamiselle ovat siis oppijan yksilölliset tarpeet ja pyrkimys tarjota työkalut, joilla oppija voi kokonaisvaltaisesti hallita omia opintojaan. Tuotettavissa tietojärjestelmäpalveluissa hyödynnetään monin tavoin niitä hyviä ratkaisuja, joita korkeakouluissa tällä hetkellä käytössä olevissa tietojärjestelmissä on toteutettu. Esimerkiksi sähköisiä opintojen suunnittelun työkaluja (ehopseja) on tehty korkeakouluissa jo vuosien ajan, ja näitä kokemuksia hyödynnetään Tiptop-palveluiden suunnittelussa. Niin ikään suunnittelun ja ohjelmiston kehittämisen edistyessä projekti kerää säännöllisesti palautetta viiteryhmiltä varmistaakseen kehitettävien palveluiden tarkoituksenmukaisuuden. 1.1 Opintojen etenemisen reaaliaikainen seuranta Korkeakouluopintojen läpäisyä on pyritty parantamaan ja tutkintojen suorittamisaikaa nopeuttamaan monin keinoin. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa tutkintojen suoritusajat on rajattu, opiskelijoiden opintotuen saamiselle on asetettu vaade opintosuoritusten riittävästä säännöllisestä kertymisestä, tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä turvonneita tutkintoja on kevennetty käymällä systemaattisesti tutkintorakenteet läpi toteuttamalla ns. ydinaines- ja kuormittavuusanalyysit, opintojen suunnitelmallisuutta on pyritty parantamaan säätämällä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekeminen pakolliseksi, opinto-ohjaukseen ja sen kehittämiseen on ohjattu resursseja ja opintojen etenemistä on alettu seurata aiempaa säännöllisemmin. 6 Projektissa nojaudutaan RAKETTI-hankkeessa määriteltyyn Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden tavoitetilan kokonaisarkkitehtuuriluonnokseen, jossa lähtökohtana on Tiptop-projektin tavoin oppijalle korkeakoulu- ja tutkintorajoista riippumattomasti suunniteltavat palvelut. 3
Näistä toimista huolimatta opintojen läpäisyssä ja suorittamisajoissa on korkeakouluissa edelleen merkittäviä haasteita, joskin on huomioitava, että alakohtaiset vaihtelut ovat huomattavia. Syitä verkkaiseen opintojen etenemistahtiin ja heikkoihin läpäisyprosentteihin on haettu monista eri suunnista kuten liiallisesta työssä käymisestä, väärälle alalle valikoitumisesta, opiskelija-aineksen heikkenemisestä, opiskelukulttuurin rappiosta, opetusjärjestelyjen puutteellisuuksista kuin ohjauksen riittämättömyydestäkin. Opiskelijoille on jo pitkään tarjottu korkeakoulujen sisällä mahdollisuus seurata opintopistekertymänsä karttumista reaaliaikaisesti käytössä olevien sähköisten järjestelmien kautta. Osassa korkeakouluista suorituksia seurataan erillisillä suoritusotteilla, osassa nämä on integroitu osaksi sähköisiä hops-työkaluja. Ohjauskäytäntöihin opintojen edistyminen nivelletään tyypillisesti hops-prosessien kautta. Korkeakouluissa on luotu viime vuosina moninaisia käytäntöjä, joilla on pyritty osaltaan tukemaan tutkintojen loppuun saattamista ja opintoaikojen nopeutumista. Varhaisimpiin systemaattisesti toteutettuihin kuuluu Helsingin yliopistossa jo vuodesta 2006 käytössä ollut ns. Etappi-systeemi, jossa seurataan kokonaisotannalla ennalta määritetyissä opintojen vaiheissa opiskelijoiden opintopistekertymää suhteessa tutkintojen laskennalliseen suoritusvauhtiin. Tavoitevauhdista jääneitä opiskelijoita on lähestytty kirjeillä, ja opiskelijoita on tällä tavoin pyritty mm. saattamaan tehokkaammin ohjausjärjestelmän piiriin. Vastaavia menettelyitä on otettu käyttöön useissa eri korkeakouluissa tai niiden alayksiköissä. Toinen tyypillinen korkeakouluissa käytetty menettely on lähestyä säännöllisesti opintopistekertymän perusteella viittä vaille valmiita opiskelijoita, joiden tutkintojen valmiiksi saattamista on tavoiteltu tehostetuin ohjaustoimin ja joustavin opetusjärjestelyin. Parhaissa tapauksissa menettelyjen avulla opiskelijoita on saatu ohjattua takaisin säännöllisen opiskelun piiriin ja työelämäänkin siirtyneitä on saatu kannustettua suorittamaan opintonsa loppuun. Opiskelijoiden näkökulmasta korkeakoulujen harjoittamalla opintojen edistymisen seuraamisella ja tarjottavilla tukitoimilla onkin tästä johtuen vaikea nähdä muita kuin myönteisiä piirteitä. 4
Koulutuksen järjestäjän ja ohjaajien näkökulmasta opiskelijoiden opintojen etenemistä on voinut seurata niiden opinto-oikeuksien osalta, jotka opiskelijalla on kyseisessä korkeakoulussa. Sen sijaan muiden korkeakoulujen osalta tämä ei ole toistaiseksi ollut mahdollista. Tämän seurauksena opiskelijoiden ohjaustahoilla on ollut rajalliset mahdollisuudet saada kokonaiskäsitys opiskelijoiden etenemisestä opintopoluillaan ja ohjata opiskelijaa tämän tavoitteita tukien. Esimerkiksi tilanteessa, jossa opiskelijalle ei yhdessä korkeakoulussa kerry opintoja läsnä olevaksi ilmoittautumisesta huolimatta, korkeakoulu ei ole voinut varmasti tietää, onko opiskelijalla vaikeuksia opintojensa kanssa vai opiskeleeko hän esimerkiksi jossain toisessa korkeakoulussa samanaikaisesti täydellä teholla. Tällaisella oikealla informaatiolla on korkeakoulujen kannalta merkitystä sekä ohjausresurssien kohdentamisen että opetussuunnitelmatyön näkökulmasta. Tiptop-projektissa toteutettavan opintojen etenemisen reaaliaikaisen palvelun tavoitteena on, että opintojen edistymistä on mahdollista seurata joustavasti monilla eri tavoilla (kumulatiivinen opintopistekertymä, opintopistekertymä tietyllä aikavälillä, edistyminen suhteessa tavoiteopiskeluaikaan, eteneminen suhteessa muihin opiskelijoiden, eteneminen suhteessa käytettävissä oleviin opintotukikuukausiin jne.). Sekä oppijan että ohjaustahojen näkökulmasta tavoitetilana tulee pitää, että käytettävissä olevat työkalut mahdollistavat vaivattomasti erilaiset, tarkoituksenmukaiset seurantamahdollisuudet, joita ei ole rajattu korkeakoulu- tai tutkintokohtaisesti. Projektin aikana kartoitetaan, määritellään ja toteutetaan myös ei-suorituslähtöisiä opintojen edistymisen seurantaindikaattoreita. Näitä on kuvattu henkilökohtaisen opintojen suunnittelun osiossa. 1.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (ahot) Opintojen edistymistä on pyritty osaltaan tukemaan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (ahot) käytäntöjen luomisella ja käyttöönotolla. Laajemmassa kehyksessä ahot liittyy eurooppalaiseen koulutusalueeseen tähtäävän Bolognan prosessin osaamisperusteisen opetussuunnitelmatyön tavoitteisiin. Myös korkeakoululainsäädäntö ja tarkentavat asetukset tunnistavat hyväksi- 5
luvun käsitteen ja niissä korkeakouluille annetaan velvoite hyväksyä tarkoituksenmukaisella tavalla harkintansa mukaan aiemmin hankittua osaamista. 7 Ahotin helpottamisen tarve on tunnistettu myös taustaprojekteissa. Esimerkiksi opintohallinnon tietojärjestelmäselvityksessä (2008) todettiin, että hyväksilukuprosessi vaikuttaa tällä hetkellä perin työläältä kummallakin korkeakoulusektorilla. Etenkin, jos hyväksilukujen määrä ennakkokäsityksen mukaisesti kasvaa tulevina vuosina, voisi olla järkevää pyrkiä toiminnan automatisointiin niiltä osin, kuin järkeväksi nähdään. 8 Tiptop-projektissa tuotettavan ahot-palvelun avulla aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukuprosessia on parhaassa tapauksessa mahdollista ratkaisevasti yksinkertaistaa. Ahot-työssä hyväksiluvun kohteena oleva oppiminen (ja sen tuottama osaaminen) jaetaan tyypillisesti 9 formaaliin, virallisten koulutusinstituutioiden piirissä tapahtuvaan oppimiseen, nonformaaliin, oppijan näkökulmasta tavoitteelliseen, mutta koulutusinstituutioiden ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen (esim. työpaikkojen järjestämä koulutus) sekä informaaliin arkioppimiseen, jota tapahtuu päivittäisessä työssä ja vapaa-ajalla, ja jossa tyypillisesti ei aseteta systemaattisesti oppimistavoitteita. Ahot-prosesseissa korkeakoulu hyväksilukee oppijan aiempaa osaamista. Hyväksilukeminen voi olla joko korvaamista, jolloin osaaminen nimensä mukaisesti korvaa tutkintovaatimuksesta jonkin 7 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 25, Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 14 (10.12.2009/1045) 8 Opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys 2008, s. 74. 9 Ks. esim. opetusministeriön työryhmän raportti: Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa, OPM 2007:4, s. 54: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi 6
osion, tai sisällyttämistä, jolloin tutkintoon sisällytetään sovittavalla tavalla oppijan osoittama osaaminen. Opetusministeriön aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työryhmä esitti jo vuonna 2007 hyväksilukujen edistämiseksi kaikkiaan 25 suositusta tunnustamisjärjestelmän ja sen periaatteiden sekä hyvien käytänteiden luomiseksi. 10 Asetetut tavoitteet ovat varsin yleisellä tasolla ja niiden toteutumista perustavoitteen, ahotin lisäämisen, näkökulmasta ei ole aivan yksiselitteistä arvioida; täsmällistä vertailevaa tietoa hyväksilukujen lisääntymisestä luotujen menettelyjen seurauksena ei ole olemassa. Ahotia koskevien kehityshankkeiden tuloksena (esim. AHOT korkeakouluissa -hanke) voidaan kuitenkin todeta, että erityisesti non-formaalin ja informaalin osaamisen osalta hyväksilukemisissa on vielä runsaasti kehitettävää suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Edellytykset hyväksilukujen lisäämiselle ovat metodisesti olemassa, sillä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen laadunvarmistuksesta on luotu malleja ja näyttötapoja osaamisen todentamiseen (esim. hops, haastattelu, kuulustelu, oppimispäiväkirja, näyttökokeet). Keskeinen haaste ja hidastava tekijä hyväksilukuprosesseissa on tällä hetkellä sen manuaalisuus, sillä kattavaa yhteistä tietopohjaa oppijan tuloksista ei ole olemassa. Käytännössä nykyään opiskelija esittää hyväksilukuprosessissa todistuksen aiemmin muodollisessa koulutuksessa tai muutoin hankkimastaan osaamisesta, jonka perusteella ohjaaja arvioi hyväksiluvun mahdollisuuksia ja hyväksyjä tekee hyväksilukupäätöksen. Hyväksilukuprosessia on mahdollista tukea tietojärjestelmillä merkittävällä tavalla. RAKETTIhankkeeseen kuuluvan VIRTA-projektin seurauksena luodaan Korkeakoulujen valtakunnallinen 10 Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa, OPM 2007:4, s. 45 48: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi,. 7
tietovaranto, johon kootaan mm. oppijoiden tutkinto- ja suoritustiedot korkeakoulujen lähdejärjestelmistä. Korkeakouluissa hankitun osaamisen hyväksilukemisen osalta tietovaranto parantaa sekä hyväksilukuprosessin sujuvuutta että luotettavuutta merkittävästi. Tiptop-projektissa seurataan tiiviisti Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon kehittämistä ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo projektin aikana kansallista tietovarantoa ahot-menettelyjä tukevia ratkaisuja luotaessa. Vastaavalla tavalla osana Oppijan verkkopalveluita suunniteltua Todennetun osaamisen rekisteriä (TOR) olisi sen toteuttamisen jälkeen mahdollista hyödyntää ennen korkeakouluopintoja hankitun osaamisen hyväksilukemisten osalta. Tutkinto- ja suoritustietojen lisäksi osaamisen hyväksiluku edellyttää monessa tapauksessa taustatietoja niistä opetussuunnitelmista, joihin suoritus liittyy. Tämän tiedon saamista varten Tiptopprojektissa määritellään ja kootaan opetussuunnitelmatietovaranto, jonka tietosisältöjä hyväksilukuprosessissa on mahdollista hyödyntää oppijan tulokset sisältävän Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon lisäksi. 1.3 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) Suomessa henkilökohtainen opintojen suunnittelu korkeakouluopiskelijoille on ollut pakollista molemmilla sektoreilla vuodesta 2006 alkaen. Hopsien laatimiselle asetettiin niiden käyttöönottoa suunniteltaessa runsaasti eri tavoitteita. Yleisesti voidaan todeta, että hopseilla on tavoiteltu sekä opintojen nopeuttamista että parempia oppimistuloksia. Molempien osalta keskeisenä pyrkimyksenä on ollut lisätä oppijoiden tavoitteellisuutta omissa opinnoissaan. 11 Hopsista erotetaan tyypillisesti 11 Henkilökohtaisen opintosuunnitelman kehittäminen oli yhtenä kehityskohteena tutkintorakenneuudistuksen tuen W5W-projektissa. Hopsien tavoitteista ja hyvistä käytännöistä, ks. esim. Ansela, Haapaniemi, Pirttimäki 2005: Yliopisto-opiskelijan hops ohjaajan opas: http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=3f71b0ca-a571-4059-b6deb5b742b5e358&groupid=113794. 8
kaksi tyyppiä: rajattu hops ja avoin hops. Edellisellä viitataan suorituslähtöiseen opintojen suunnitteluun, jälkimmäisellä muun muassa oppimisen tavoitteellisuutta ja reflektiivisyyttä sisältävään osaan. Hopsien tekemistä on jo vuosia tuettu useimmissa korkeakouluissa käytössä olevissa opiskelun tuen tietojärjestelmissä. Olemassa olevissa järjestelmissä on toimivia ratkaisuja niin rajatun kuin avoimenkin hopsin näkökulmasta. Tiptop-projektissa tullaan hyödyntämään niitä kokemuksia, joita nykyjärjestelmien käytöstä ja niihin nivotuista ohjauskäytännöistä on saatu. Tiptop-projektin lisäarvo henkilökohtaisen opintojen suunnittelun ja ohjauksen kehittämiseen suhteessa nykyjärjestelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin on siinä, että yhteisesti määritellyn tietovarantokerroksen ansiosta oppija pystyy suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan yhtäaikaisesti kaikissa myös eri korkeakouluissa olevissa opiskeluoikeuksissaan. Oppijan on myös hopsistaan käsin mahdollisuus tarkastella palvelussa mukana olevien korkeakoulujen opetustarjontaa ja suunnitella joustavan opinto-oikeuden kaltaisesti opintojen suorittamista muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Tämä nostaa oppijan palvelut aivan uudelle tasolle ja mahdollistaa myös resurssien kohdentamisen opiskelijoiden ohjauksessa ja opetussuunnitelmatyössä tarpeita vastaavaksi. Oletusarvoisesti sähköinen hops tulee tuottamaan suoritustiedon ohella runsaasti käyttökelpoista informaatiota opintojen reaaliaikaisen seurannan palvelua varten, jota Tiptop-projektissa hopsin ja ahotin ohella kehitetään. Ohjaajalle tarjottavat hälytyspalvelut esimerkiksi aloittamattomasta hopsista, pakollisten opintojaksojen tekemättä jääneistä ilmoittautumisista tai käymättömistä hopskeskusteluista voivat olla käyttökelpoisia ja varhaisempia merkkejä opintojen viivästymisriskistä kuin jälkijättöinen opintosuoritusten kertyminen on. 9
2. Rinnakkaisten ESR-projektien arviointi Tiptop-projektin näkökulmasta Tiptop-projektin hakuvaiheessa tunnistettiin suuri joukko rinnakkaisia ESR-rahoitteisia ja muita projekteja, joissa on paikannettu opiskelijan opintopolun ongelmakohtia ja luotu toimintamalleja niihin vaikuttamiseksi. Tiptop-projektissa hyödynnetään tätä tietopohjaa projektissa suunniteltavien palveluiden toteuttamisessa. Toisaalta projektissa tuotettavat palvelut tukevat muissa projekteissa saavutettuja tuloksia ja niissä luotuja hyviä käytäntöjä. Tässä luvussa kuvataan tiiviisti kunkin tunnistetun rinnakkaisprojektin tavoitteita sekä arvioidaan, millä tavoin projektien tuloksia voidaan hyödyntää Tiptop-projektin aikana tai sen jälkeen. Projektit on jaoteltu Tiptopin näkökulmasta kolmeen tyyppiin: 1) Tiptopin päätoiminnallisuuksia tukeviin toiminnan kehittämisen projekteihin, 2) yhtenäisen tietojärjestelmäpalvelukokonaisuuden rakentamisen näkökulmasta hyödynnettäviin projekteihin, sekä 3) muihin rinnakkaisprojekteihin, joissa on käsitelty Tiptop-palveluita sivuavaa tematiikkaa. Projektien läpikäynti ja tulokset on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 1. Projekteja koskeva aineisto on koottu haastatteluin, sähköpostitiedusteluin sekä projektien verkkosivuihin tukeutuen huhti-kesäkuussa 2012. 2.1 Tiptopin päätoiminnallisuuksia tukevat toiminnan kehittämisen projektit AHOT korkeakouluissa AHOT korkeakouluissa -hanke 12 (2009 2011) tähtäsi Bolognan prosessiin kuuluvan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämiseen korkeakouluissa. Hanke liittyi 12 AHOT korkeakouluissa -hanke: http://www.ahot.utu.fi/ 10
osaltaan osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen valmisteluun. Projektin tavoitteena oli lisätä koulutusten ja koulutusmateriaalien tuottamisen kautta korkeakoulujen henkilökunnan osaamista ja asiantuntemusta aiemmin opitun tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hakea ratkaisuja aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin korkeakoulujen alakohtaisessa työskentelyssä sekä edesauttaa, että opiskelijan aiempi osaaminen tulee käsitellyksi johdonmukaisesti, yhtenäisesti ja tasa-arvoisesti korkeakoulusta ja koulutusalasta riippumatta. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksilukemisen osaksi opintoja ja tutkintoa. Tunnistamisprosessin perustavoitteena on saada näkyville oppijan osaaminen dokumentointia varten ja myöhempää mahdollista osaamisen tunnustamista varten. Oppijan tulee tässä työssä pystyä kuvaamaan tai osoittamaan osaamisensa, jota korkeakoulu arvioi suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Osaamisen vastatessa opetussuunnitelman tavoitteita, osaaminen tunnustetaan ja luetaan oppijan hyväksi virallisina opintosuorituksina. Tiptop-projektin näkökulmasta AHOT korkeakouluissa -hankkeessa on luotu osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi toimintakäytäntöjä, joita Tiptopissa voidaan merkittävällä tavalla tukea. Kuten edellä on kuvattu, Tiptop-projektissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo projektin aikana rakenteilla olevan Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tietosisältöä muun muassa oppijan tulosten osalta projektissa tuotettavien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluiden toteuttamisessa. Korkeakouluissa suoritettujen aiempien opintojen hyväksiluvun osalta ahot-prosessissa voidaan tällä tavoin merkittävästi vähentää käsityön osuutta. Alemmilla koulutusasteilla saavutetun osaamisen hyväksilukumahdollisuuksien arviointia varten oppijan verkkopalveluiden osana suunnitteilla oleva todennetun osaamisen rekisteri (TOR) tarjoaisi Korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa vastaavasti mahdollisuuden hyväksilukuprosessin keventämiseen muun kuin korkeakouluissa saavutetun osaamisen hyväksiluvuissa. 11
Ahotiin liittyviä odotusarvoja asetettaessa on tärkeää huomioida, että opintojen hyväksilukemisesta päättää aina yksinomaan opintoja hyväksilukeva korkeakoulu ja parhaimmassakin tapauksessa tietojärjestelmäratkaisulla voidaan ainoastaan tarjota välineet hyväksilukuprosessin helpottamiseksi, ei antaa lupausta hyväksilukutavoitteiden saavuttamisesta. Edelleen on huomioitava, että nonformaalia ja informaalia väylää saavutettu osaaminen on erityisen haastava hyväksiluvun osa-alue, joka vaatii lisääntyäkseen runsaasti muitakin toimenpiteitä ja muutoksia kuin tietojärjestelmäratkaisun toteuttamista. AHOT korkeakouluissa -projektissa kehitetyt menettelyt (kuten portfolio, vapaamuotoinen osaamisen kuvaaminen), joita nykyisin hyödynnetään hyväksilukujen perusteena esimerkiksi näyttökokeissa tapahtuvaa osaamisen osoittamista varten, tulevat sangen lähelle avoimen hopsin oman oppimisen ja osaamisen reflektointia. Tiptop-projektin näkökulmasta onkin järkevää ahot- ja hopstoiminnallisuuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa tarkastella kokonaisuutena, mitkä hopsin yhteydessä rakennettavat työkalut voisivat palvella suoraan myös ahot-palvelua tai päinvastoin. Esimerkiksi ahot-toiminnallisuuksissa tarvittavat hyväksilukuprosessin käynnistäminen ja läpivieminen osaamisen osoittamisineen ja oppijan ja koulutuksen järjestäjän välillä käytävine dialogeineen ovat vastaavantyyppisiä toiminnallisuuksia kuin hopsin yhteyteen on määriteltävä ja toteutettava opiskelijan ja ohjaustahojen väliseen kommunikointiin. Campus Conexus Campus Conexus -hankkeiston 13 (2009 2013) perustavoitteena on edistää opiskelijoiden opiskelukykyä ja parantaa yhteisöllisyyttä. Hanke jakautuu kahteen osaan. Campus Conexus korkeakouluopiskelijan syrjäytymisen ehkäiseminen -projektin tavoitteena on tuottaa korkeakouluopiskelijoi- 13 Campus Conexus hankkeisto: http://www.campusconexus.fi/. 12
den syrjäytymisen ehkäisemiseksi opintoihin kiinnittymistä edistäviä toimintakäytänteitä; Campus Conexus II Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopintoihin -projekti tähtää puolestaan opiskelijoiden ja opettajien osallisuutta tukevan toimintakulttuurin luomiseen sekä nivomiseksi osaksi yliopistojen pysyviä toimintoja. Campus Conexus -projektissa on tutkittu, mitä syrjäytymisen käsite tarkoittaa korkeakouluopinnoissa ja korkeakouluopiskelijoille. Korkeakoulutuksen kannalta katsottuna syrjäytyneiksi tai syrjäytymisvaarassa oleviksi luokitellaan opintonsa kokonaan keskeyttävät (drop-out) opiskelijat sekä opintonsa erilaisista syistä keskeyttävät (stop-out) opiskelijat. Erilaisia opintoihin kiinnittymättömyyden piirteitä on havaittu myös esimerkiksi oppilaitoksesta toiseen siirtyvistä opiskelijoista ja osa-aika opiskelijoista tai muutoin perinteisestä opiskelijajoukosta eroavista opiskelijoista. Syrjäytymisilmiön paremman ymmärtämisen lisäksi Campus Conexus -hankkeistossa on pyritty tukemaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä. Perimmäinen tarkoitus on selvittää keitä ovat ja mistä löytyvät kadonneet opiskelijat ja millaisia odotuksia heillä on ollut korkeakouluopiskelua ja ohjausta kohtaan. Kerättävää tietoa viedään projektissa opetussuunnitelmatyöhön ja pyrkimyksenä on samalla edistää toimintatapoja, joilla korkeakouluopetukseen kiinnittymistä voidaan tukea opinnoista syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Konkreettisena toimena tavoitteiden saavuttamiseksi projektissa on tuotettu keväällä 2012 pilotoitu kiinnittymismittaristo, jossa kartoitetaan laajahkolla kyselyllä opintoihin kiinnittymistä edistäviä tekijöitä. Mittariston avulla kartoitetaan opintojen merkityksellisyyden ja oppimistulosten välistä yhteyttä, oppimisympäristöjen yhteisöllisyyttä, opiskelijoiden kokemusta opetuksen laadusta sekä opiskelijoiden kokemusta omista opiskelutaidoistaan. Tiptop-projekti voi tuottaa Campus Conexus -hankkeistolle konkreettista hyötyä siten, että projektissa luotavan tietopohjan avulla on mahdollista löytää eri opintojen vaiheissa nopeasti ne opiskeli- 13
jat, joihin Campus Conexuksessa luotavilla toimilla halutaan päästä vaikuttamaan. Tällä tavoin löydettävät opiskelijat on mahdollista ohjata tarvelähtöisesti ohjausjärjestelmän piiriin. Tiptop-palveluista on mahdollista rakentaa yhteyksiä ulkoisiin tietolähteisiin. Esimerkiksi kiinnittymismittariston kaltaisten opiskelijapalautekyselyiden tiedot on mahdollista saada tietosuojakysymykset huomioiden haluttaessa soveltuvin osin ehopsissa ja ohjauskeskusteluissa hyödynnettäväksi. Yleisellä tasolla palautekyselyiden tuloksia on mahdollista hyödyntää yksilö- ja ryhmäohjauksen välineenä. Tiptop-palveluissa tulee varmistaa, että hopsin yhteyteen rakennettavat tai käyttöönotettavat viestitoiminnallisuudet tukevat ohjaustarpeita riittävällä tavalla. Walmiiksi wiidessä wuodessa (W5W) Walmiiksi wiidessä wuodessa (W5W) osaajaksi akateemisissa opinnoissa -projekti 14 järjestettiin kahtena kolmivuotisena kehityshankkeena (2004 06, 2007 2010). Projektin perustavoitteena oli tukea Bolognan prosessin osana toteutettua yliopistojen tutkintorakenneuudistusta edistämällä yliopistotutkintojen pedagogista kehittämistä. Projektissa kehitettiin oppimislähtöisesti opetussuunnitelmatyötä ja henkilökohtaisia opintosuunnitelmia sekä tuotettiin erilaisia verkkotyökaluja näiden tukemiseksi. Tiptop-projektin näkökulmasta projektissa toimivien asiantuntijoiden kautta tulee varmistua, että projektissa toteutettavat päätuotteiden palvelut mahdollistavat esimerkiksi henkilökohtaisen opintojen suunnittelun osalta W5W-hankkeen kaltaisissa kehityshankkeissa luodun metodologian ja hyvien käytänteiden mukaisen toiminnan. W5W:n ydintä oli havainto, että henkilökohtainen opintojen suunnittelu on oppijalle väline kaikkeen opiskelun aikaiseen toimintaan. Perusajatuksena oli edistää muun muassa opiskelijoiden akateemista kasvua, edesauttaa opintojen sujuvaa etenemistä sekä aut- 14 W5W-projektit: www.w5w.fi 14
taa oppijoita hahmottamaan omia tavoitteitaan ja kiinnostuksenkohteitaan ja kannustamaan oman oppimisen arviointiin. Tiptopin osalta näihin tavoitteisiin vastaaminen edellyttää kykyä rakentaa palvelut sekä ns. rajattua, suorituslähtöistä, opintojen suunnittelua että tähtäävän avoimen hopsin piirteitä sisältäväksi, ja että palveluihin kyetään joustavasti nivomaan eri ohjaustahot mukaan. Palveluita rakennettaessa on huomioitava tietosuojanäkökulmasta tarve rajata käyttöoikeudet riittävällä tarkkuudella sekä eri ohjaustahojen (mm. opintopsykologit) että eri korkeakoulujen ohjaajien näkökulmasta. 2.2 Yhtenäisen tietojärjestelmäpalvelukokonaisuuden rakentamisen näkökulmasta hyödynnettävät projektit Koukku Koukku-projektin 15 (2010 2013) tavoitteet liittyvät toisen ja kolmannen asteen nivelvaiheessa olevien oppijoiden tukemiseen. Koukku on tutkimukseen perustuva kehittämishanke, jossa tulevaisuudentutkimuksen metodologiaa hyödyntäen tutkitaan oppijoiden omaa tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa sekä tuotetaan oppijoille työkaluja koulutusvalintojen tekemisen tueksi ja toisaalta ohjaajille välineitä oppijoiden osaamisen ennakointiin. Koulutusvalintojen tueksi tuotettavia työkaluja ovat Pienet suuret valinnat -korttipeli, Mikä musta tulee isona -verkkotyökalu sekä henkilökohtaisia urapolkuja (hups) -ryhmätyökalu. Tiptop-projektin näkökulmasta Koukku liittyy kiinteästi siihen kysymykseen, missä vaiheessa ja miten suunniteltavat hops- ja ahot-palvelut tarjotaan oppijoiden käyttöön. Koukun tavoitteena on tarjota Tiptop-projektin tavoin oppijoille lisätietoa subjektiivisesti oikeiden koulutusvalintojen 15 Koukku-projektin sivusto http://www.koukkuun.fi/. 15
tekemiseksi. Siinä missä Tiptop-projektin tavoitteena on tarjota toiminnallisuudet opintojen suunnitteluun ja esi-ahotointiin jo korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän yhteyteen, Koukku pyrkii tarjoamaan työkaluja oppijalle tämän itseymmärryksen lisäämiseksi. Koukku ja TIPTOP voivat molemmat tuottaa potentiaalisesti lisäarvoa oppijoille toisen ja kolmannen asteen nivelvaiheeseen. Tiptop-projektissa ei itse toteuteta kaikkia oppijan kannalta tarpeellisia palveluita. Tämän sijasta palvelut voidaan linkittää ulkoisiin palveluihin, kuten hopsia tukeviin oppimistaitotesteihin tai opintojen aikatauluttamista helpottaviin kalenteripalveluihin. Vastaava yhteys olisi mahdollista rakentaa Koukku-projektissa luotaviin verkkotyökaluihin, josta saatuja tuloksia olisi mahdollista hyödyntää sekä osana hakuvaiheen suunnittelua toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa että myöhemmin opintopolulla esimerkiksi sivuainevalintoja tehtäessä. Tiptop-projektissa tulee ottaa kanta siihen, mihin kaikkiin palveluihin projektin aikana rajapinnat luodaan. Koutsi Koutsi uudet tavat luotsata korkeakouluopiskelijat työelämään -projektin 16 (2011 2013) ja Tiptop-projektin tavoitteenasetannassa on runsaasti yhteneväisyyksiä. Molemmissa tähdätään opiskelijoiden tutkintojen valmiiksi saattamisen tukemiseen ja työelämään integroitumisen nopeutumiseen. Tavoitteisiin pyritään tuottamalla henkilökohtaista opintojen suunnittelua ja opiskelijoiden ohjausta tukevia toimintamalleja ja välineitä. Koutsi-projektin perustavoitteena on tuottaa tietopohja korkeakoulutettujen ammateista ja työtehtävistä sekä toisaalta tarjota oppijoille välineitä työelämään siirtymisen tueksi. Tietopohja kerätään monista tietolähteistä; yhtenä tärkeimmistä on työelämässä jo olevilta vanhoilta opiskelijoilta sosiaalista mediaa hyödyntäen kerättävät tiedot. Tietopohjaan perustuen projektissa ollaan luomassa 16 Koutsi-projektin sivusto: http://blogs.helsinki.fi/koutsi-projekti/ 16
kansalaispalvelua eri koulutustaustojen ja työelämään sijoittumistietojen osalta. Tiptop-projektin näkökulmasta Koutsissa kerättävän tietopohjan joustava hyödyntäminen hops- ja urasuunnittelun tausta-aineistona toisi oppijoille merkittävää lisäarvoa koulutusvalintojen tekemiseksi ja opintojen suuntaamiseksi. Varsinkin ei-ammattiorientoituneilla aloilla tietopohja tuo sekä oppijoiden että työelämän käyttöön relevanttia ja käyttökelpoista tietoa, millaista osaamista eri koulutusohjelmista valmistuneilla on ollut. Korkeakoulujen osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittämisen näkökulmasta menettelyn avulla on mahdollista selvittää, mitä yleisiä taitoja eri koulutukset näyttäisivät tuottavan. Käytännössä Tiptopin näkökulmasta Koutsissa koottava ammattinimiketietovaranto voisi olla yksi tietovaranto muiden tietovarantojen joukossa, joihin projektin aikana tai sen jälkeen Tiptoppalveluista rakennetaan yhteydet. Eri palveluiden välisten yhteyksien näkökulmasta oleellista on, että esimerkiksi koottavissa ammattiluokitteluissa pidättäydytään olemassa olevissa käsitemäärittelyissä ja koodistoissa (esim. Tilastokeskuksen ammattiluokittelut). Tällä tavoin varmistetaan osaltaan tiedon yhteensopivuus eri palveluiden välillä. Lähde Siinä missä Koutsi-projektin lähtökohtana on ollut kansalaispalvelun rakentaminen, on Lähdeprojektissa 17 (2010 2013) tähdätty ennen muuta palveluiden rakentamiseen työnantajien käyttöön; tavoitteena on osaltaan parantaa työelämän ja opiskelijoiden kohtaantoa. Lähde-projektissa on toteutettu korkeakouluosaajat.fi -tietopalvelu, jonka avulla pyritään tukemaan työnantajia opiskelijoiden rekrytoinnissa ja muun muassa työharjoittelupaikkojen ja lopputyöpaikkojen välityksessä. Korkeakouluille palvelulla pyritään tarjoamaan mahdollisuus omien osaajien, asiantuntemuksen ja yhteistyömahdollisuuksien esiin tuomiseen yhdessä paikassa. Sivustolle on tuotettu myös ns. Osaaja- 17 Lähde työelämään -projektin sivusto: http://www.lahdehanke.utu.fi/ 17
tutka, jossa on koottu korkeakoulujen sijoittumistietoon pohjautuen tietopohja korkeakouluista valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden ammattinimikkeiden ja koulutustaustojen välillä. Myös tässä suhteessa Koutsi- ja Lähde-projektit ovat toistensa sisarhankkeita. Tiptop-projektissa luotavien ja Lähde-projektissa luotavien palveluiden välillä on helppo nähdä synergiaa. Tiptopissa kerättävää tietopohjaa hyödyntäen työnantajien suuntaan olisi mahdollista tarjota tietoa opiskelijoiden suoritustietoihin ja opintosuunnitelmiin pohjautuen heidän opiskelutaustastaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Tämä mahdollistaisi uudentyyppisiä palveluita niin harjoittelupaikkojen tarjoamisessa, opinnäytetöiden välittämisessä kuin työnvälityksessäkin. Tiptop-projektin näkökulmasta Koutsi-projektissa toteutettava tietovaranto tukisi opintojen suunnittelua. Lähde-projektin osalta kyse on puolestaan siitä, miten työnantajat löytävät korkeakouluissa olevat osaajat. Käytännössä työnantajien käyttöön voisi olla mahdollisuus rakentaa hakukonetyyppisesti toiminnallisuus, jossa työnantaja voisi hakea esimerkiksi valitulta alueelta eri hakuehdoilla tarvitsemaansa osaamista. Hakuosumien perusteella työnantaja voisi lähestyä opiskelijoita ja tarjota esimerkiksi harjoittelu- tai työpaikkoja. Hakukoneeseen olisi mahdollista tuottaa työnantajille edelleen lisäarvoa, mikäli suoritus- ja suunnittelutietojen lisäksi käytössä olisi tietoa oppijoiden työhistoriasta. Tämä edellyttäisi taustatiedoksi kattavaa CV-tietovarantoa. Tästä näkökulmasta Tiptop-projektin aikana tai sen jälkeen tulisi arvioida, olisiko työkokemustietoa mahdollista sisällyttää niihin tietovarantoihin, joita Tiptoppalveluiden rakentamisen yhteydessä ollaan kokoamassa. 18
2.3 Muut hyödynnettävät rinnakkaisprojektit CDS CDS To Care to Dare to Share -projektin 18 (2009 2011) tavoitteissa on runsaasti yhteneväisyyksiä Tiptop-projektin sekä Campus Conexus -hankkeiston tavoitteisiin. Projektiin osallistui kaikkiaan 14 ammattikorkeakoulua, ja sen päätavoitteena oli syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluissa. Projektissa kartoitettiin erilaisia korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistekijöitä, joihin osaltaan Tiptop-projektissakin on nojauduttu. Konkreettisena tavoitteena oli opiskelijoiden kohtaaman kiusaamisen vähentäminen korkeakouluissa. Projektissa painotettiin opintojen etenemisen tukemisessa opiskeluympäristöjen yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa ja luotiin näiden mittaamiseksi sosiaalisen pääoman mittaristo. Tiptop-projekin näkökulmasta CDS on yksi hanke, jossa on kartoitettu opintojen syrjäytymisriskiä ja tuotettu menettelyjä sen tunnistamiseksi. Muiden vastaavien projektien ohella Tiptop tuottaa CDS-projektin tavoitteita tukien aiempaa luotettavamman tietopohjan, jolla syrjäytymisriskiä voidaan oikea-aikaisesti arvioida. Osaajaverkosto Osaajaverkosto koulutuksen ja työelämän yhteistyö valmistumisen tukena -projektin 19 (2010 2012) tavoitteena oli auttaa opintojen viivästymisestä kärsiviä opiskelijoita. Välineinä tavoitteiden saavuttamisessa oli ohjauskäytäntöjen kehittäminen ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden tukeminen. Konkreettisena toimenpiteenä osaajaverkosto-projektissa laadittiin jokaiselle opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille oma henkilökohtainen opintosuunnitelma jäljellä 18 CDS-projektin sivusto http://cds.diak.fi/ 19 Osaajaverkosto-projektin sivusto: http://www.pori.tut.fi/ov/ 19
olevien opintojen osalta. Työssä huomioitiin kattavasti aiemmin suoritetut opinnot ja niiden sisällyttäminen nykyiseen tutkintorakenteeseen. Tiptop-projektin hyöty opintojen loppuvaiheissa olevien opiskelijoiden valmistumisen tukemiseen on siinä, että projektissa tuotettavien palveluiden ansiosta valmistumissuunnitelmissa voidaan kattavammin huomioida opiskelijoiden aiempi osaaminen (hyväksiluvut) sekä opintojen suunnittelu ja suorittaminen myös muista kuin omasta korkeakoulusta. Ote Ote opintojen tukeminen ja opetuksen kehittäminen opintopolun eri vaiheissa -projekti 20 (2008 2011) tähtäsi tekniikan alan opintojen tukemiseen ja opetusjärjestelyjen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli opintopolun sujuvoittaminen luomalla korkeakoulurajat ylittäviä yhtenäisiä toimintatapoja ja menetelmiä sekä kouluttaa opetus- ja ohjaushenkilökuntaa tukemaan opiskelijaa opintopolun eri vaiheissa. Ote-projektin painopistealueina olivat opintojen alkuvaiheen ohjaus, koulutusohjelmien pullonkaulat, osaamistavoitteiden kuvaus, opiskelutaitojen kehittäminen osana muuta opetusta ja erilaisten oppijoiden huomioiminen, valtakunnallinen joustava opetus (erityisesti tutkintojen loppuun saattaminen työn ohessa) sekä lopputyön ohjaus. Tiptop-projektissa tuotettava tietopohja tarjoaa jälleen kerran myös päättyneessä Ote-projektissa kehitettyjen ohjauskäytäntöjen hyödyntämismahdollisuuden erityisesti niiden opiskelijoiden osalta, joita ei ole toistaiseksi oikea-aikaisesti kyetty löytämään. Ote-projektissa opintopolun pullonkaulojen tunnistamisessa hyödynnettiin ns. Etana-työkalua, jonka avulla oli mahdollista saada ajantasaista tietoa opiskelijaryhmien opintojen etenemisestä vuosikursseittain tai opintojaksoittain. Tiptopprojektin näkökulmasta Etana-työkalulla on pyritty vastaavalla tavalla löytämään riittävän hyvissä 20 Ote-projektin sivusto: http://aaltopro2.aalto.fi/projects/otetekniikka/ 20
ajoin opinnoissa hidastuneet opiskelijat. Etanaan nähden Tiptop-palvelut mahdollistavat opintojen etenemisen seuranta laajempaan tietopohjaan perustuen tuottamalla näkymän opiskelijoiden kaikkiin opiskeluoikeuksiin. Stepit Stepit-projektin 21 (2009 2011) tavoitteena oli kehittää korkeakouluille toimintamalli, jonka avulla ne voivat hyödyntää korkeakoulujen alumneja opetuksen työelämävastaavuudessa, hiljaisen tiedon siirtämisessä sekä palveluiden tuotekehityksessä, tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja myynnissä. Projektissa on tuotettu alumniportaali, jonka kautta on pyritty kokoamaan korkeakoulujen entisiltä opiskelijoilta tietoa opiskelijoille urasuunnittelun tueksi ja korkeakouluille opetussuunnitelmatyön ja tutkimuksen ja kehityksen suuntaamiseksi. Kantavana ajatuksena oli, että alumnien avulla korkeakouluopetusta voidaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän osaamistarpeita. Stepit-projektia ei ole suoranaisesti kohdennettu Tiptop-projektin päätuotteiden ahotin, hopsin tai opintojen etenemisen reaaliaikaisen seurannan palveluiden suuntaan. Lähimpänä Tiptopin tavoitteita näyttäisivät olevan alumneilta kerätyt uratarinat, jotka jossain määrin saattaisivat luoda sellaista tietopohjaa, jota voisi hyödyntää niin korkeakouluopintoihin hakeutumisessa tai opintojen aikana vertaisaineistona opintojen suorittamisessa tai suuntaamisessa. Suunniteltu toimintamalli alumneista opiskelijoiden mentorina voisi motivoida opiskelijoita ja edistää opintojen suorittamista muun muassa tilanteissa, joissa opinnot ovat vaarassa viivästyä. Tiptop-projektin näkökulmasta alumnit voivat muodostaa yhden relevantin viiteryhmän, joita olisi esimerkiksi vertaistoiminnan kaltaisesti mahdollista hyödyntää opiskelijoiden ohjauksessa tai huo- 21 Stepit-projektin sivut: www.centria.fi/stepit 21
mioida opetussuunnitelmallisesti. Tiptop-palveluista on mahdollisuus rakentaa yhteyksiä erilaisiin ulkoisiin palveluihin, mutta niiden tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida tilannekohtaisesti. Valtti Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projekti 22 (2008 2011) tähtäsi ohjauskäytäntöjen kehittämiseen, erityisenä painopisteenä oli ryhmäohjauskäytäntöjen kehittäminen sekä ohjaustahojen ohjaustaitojen ja asiantuntemuksen parantaminen. Projektin aikana havaittiin, että ryhmäohjauksen käytännöillä on opintoihin motivoivaa, urasuunnittelua ja ammatillista kasvua tukevaa sekä työelämään siirtymistä edistävää vaikutusta. Tiptop-palveluiden näkökulmasta rakennettavien palveluiden tulee tukea korkeakoulujen toimivia ohjauskäytäntöjä. Esimerkiksi ryhmäohjauksen tukemiseksi ryhmäkohtaiset viestintävälineet ja mahdollisuus integroida hops-palvelut joustavasti esimerkiksi oppimisympäristöihin, tarjoavat mahdollisuuden nykyisten ohjauskäytäntöjen jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Tiptopin tavoitteita ajatellen oleellista on reaaliaikaisen opintojen seurannan palvelun avulla löytää ne opiskelijat, joiden opinnot ovat viivästymässä. Valtti-hankkeen korostamien ryhmäohjauskäytäntöjen tuloksellisuuteen nähden opintojen etenemistietoa olisi mahdollista hyödyntää haluttaessa esimerkiksi ohjausryhmäkohtaisen ryhmittelyn pohjana. 3. Lopuksi Tiptop-projektia on edeltänyt koko joukko muita ESR-hankkeita, joissa on tehty arvokasta kehitystyötä opiskelun ja opetuksen ja niiden tukipalveluiden prosessien kehittämisessä. Kuten edellä on 22 Valtti-projektin sivusto: http://www.valmistu.net/ 22
kuvattu, Tiptop-projektissa pyritään hyödyntämään saavutettuja tuloksia tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollisimman kattavasti. Lähtökohtaisesti Tiptop-projektin tavoitteiden näkökulmasta kaikki opintojen sujuvuutta edistävät käytännöt, joita rakennettavilla tietojärjestelmäratkaisuilla voidaan tukea, ovat tavoiteltavia. Projektin rajalliset resurssit huomioiden oleellista on kuitenkin erottaa, mitkä ominaisuudet toteutetaan projektin aikana ja mitä edelleenkehitetään projektin jälkeen. Tiptop-projektin tavoitteena on hyödyntää edellä kuvattuja rinnakkaishankkeita mahdollisimman kattavasti. Kartoituksen perusteella erityisesti Ahot-, Campus Conexus-, W5W-, Koukku-, Koutsija Lähde-projektien tuloksia ja luotuja toimintakäytäntöjä on tarpeellista seurata Tiptop-palveluiden rakentamisessa tiiviisti; näin on mahdollisuus edistää yhtenäisen ja yhteentoimivan palvelukokonaisuuden syntymistä oppijoiden ja ohjaustahojen käyttöön. 23
Liite 1: Rinnakkaisprojektit ja niiden hyödyntäminen Tiptop-projektissa Projekti Projektin hyöty Tiptopille Tiptopin hyöty projektille Konkreettiset toimet yhteyden huomioimiseksi Tiptop-projektissa AHOT korkeakouluissa Ahot-toimintakäytäntöjen kehittäminen ja edistäminen korkeakouluissa toiminnalliset tarpeet toteutettavalle tietojärjestelmäratkaisulle Ahotointi-palvelu toisen ja kolmannen asteen nivelvaiheeseen ja korkeakouluopintojen ajalle Huomoidaan ahot-visiossa ja tarkennettavissa ahot-käyttäjätarinoissa Tietojärjestelmäratkaisu, joka mahdollistaa yhdessä Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja Todennetun osaamisen rekisterin kanssa ahotprosessille työvälineet Määritellään toiminnallisuuksia yhteistyössä hopspalvelun kanssa Huomioidaan Tietoon perustuvaa tukea - osaprojektissa (uudet ajantasaisen tietopohjan mahdollistamat toimintakäytännöt korkeakouluissa) 24
Campus Opinnoista syrjäytymisen käsite ja monimuotoisuus Syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden nopea Järjestetään työpaja Tampereen yliopistossa toteu- Conexus tavoittaminen ohjaustoimien käynnistäminen tettavan kiinnittymismittariston pilotoinnin jälkeen Kiinnittymismittaristo yksi ulkoinen palvelu, johon voidaan rakentaa yhteydet hops-työkalusta Integroidaan kiinnittymismittaristo esimerkkinä ulkoisesta palvelusta hops-palveluun Huomioidaan Tietoon perustuvaa tukea - osaprojektissa (uudet ajantasaisen tietopohjan mahdollistamat toimintakäytännöt korkeakouluissa) W5W Mitä on akateeminen ops ja hops, miten niillä tue- Oppijalle näkymä kaikkiin opinto-oikeuksiinsa Huomioidaan hops-visiossa ja käyttäjätarinoissa. taan oppimista korkeakouluriippumattomasti (riittävät rajatun ja avoimen hopsin toiminnallisuudet, opiskelijoiden ohjausjärjestelmän kokonaisuu- Hopsin eri osa-alueiden merkitys Ohjaajalle ja korkeakouluille vastaavasti välineet den huomioiminen ja integroiminen palveluun) opiskelijoiden kaikkeen toimintaan Huomioidaan Tietoon perustuvaa tukea - osaprojektissa (uudet ajantasaisen tietopohjan mahdollistamat toimintakäytännöt korkeakouluissa) Koukku Oppijoille lisävälineitä tulevaisuuden koulutusvalin- Oppijoille lisävälineitä tulevaisuuden koulutusvalin- Järjestetään työkokous yhtenäistä tietojärjestelmä- tojen tueksi tojen tueksi palvelukokonaisuutta edistävien rinnakkaisprojektien kanssa, jossa kirjataan vaihtoehtoiset etenemispolut projektin aikana ja sen jälkeen palveluiden keskinäiseksi integroimiseksi. 25
Koutsi Tietopohja koulutustaustan ja työelämään sijoittu- Yksi ulkoinen palvelu, jonka käyttäjät hyödyntävät Selvitetään mahdollisuus CV-tietovarantopalvelun mistiedon välillä projektissa koottavaa tietopohjaa toteuttamiseksi osana Tiptop-tietovarantoja. Mahdollisuus integroida syntyvä ammattinimike- Järjestetään työkokous yhtenäistä tietojärjestelmä- tietovaranto osaksi hopsin takana olevaa tietopoh- palvelukokonaisuutta edistävien rinnakkaisprojekti- jaa en kanssa, jossa kirjataan vaihtoehtoiset etenemispolut projektin aikana ja sen jälkeen palveluiden keskinäiseksi integroimiseksi. Lähde Palvelu työnantajien (mm. harjoittelupaikat, loppu- Tiptopista voitaisiin tuottaa tieto korkeakouluosaa- Järjestetään työkokous yhtenäistä tietojärjestelmä- työpaikat) ja korkeakouluopiskelijoiden kohtaannon jat.fi-palveluun suoritustietohin ja opintosuunnitel- palvelukokonaisuutta edistävien rinnakkaisprojekti- parantamiseksi maan pohjautuen opiskelutausta ja kiinnostuksen- en kanssa, jossa kirjataan vaihtoehtoiset etenemispo- kohteista lut projektin aikana ja sen jälkeen palveluiden keskinäiseksi integroimiseksi. CDS Tietoa syrjäytymisriskin ehkäisystä Luotettava tietopohja, jolla syrjäytymisriskiä voidaan oikea-aikaisesti arvioida Huomioidaan opintojen etenemisen reaaliaikaisen seurannan sekä hopsin käyttäjätarinoissa (monipuoliset indikaattorit opiskelijoiden toiminnasta) Osaajaverkosto Tietoa opintojen loppuvaiheen tukemisen käytän- Valmistumissuunnitelmissa voidaan huomioida Huomioidaan hops- ja ahot-visioissa ja - nöistä opiskelijoiden aiempi osaaminen (hyväksiluvut) käyttäjätarinoissa (ohjausjärjestelmän saumaton sekä opintojen suunnittelu ja suorittaminen myös kytkeminen hops-toiminnallisuuksiin) muista kuin omasta korkeakoulusta. Ote Tietoa opintopolun pullonkauloista Tietopohjan avulla löydetään eri pullonkauloihin juuttuneet opiskelijat. Huomioidaan opintojen etenemisen reaaliaikaisen seurannan sekä hopsin visiossa ja käyttäjätarinoissa (monipuoliset indikaattorit opiskelijoidentoiminnasta) 26
Stepit Tietoa alumnien hyödyntämismahdollisuuksista Mahdollisuus rakentaa yhteys ulkoisiin palveluihin, Huomioidaan ohjausjärjestelmän monitahoisuuden opetussuunnitelmatyössä ja mahdollisena vertaisoh- kuten alumniverkostoihin. vaihtoehtojen hahmottamisessa osana hops- jaustahona toiminnallisuuksien suunnittelua. Valtti Ryhmäohjauskäytännöt Mahdollisuus löytää ajoissa opiskelijat, joiden opinnot ovat viivästymässä. Varmistetaan hops-toiminnallisuuksiin monipuoliset ohjauskäytännöt (mm. ryhmäohjaus) 27