KOKKOLAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2OI 5 JA TALOUSSUUNNITELMA

LIITE 38 - - - - KOKKOLAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2OI 5 JA TALOUSSUUNNITELMA 216-217 LÄHTöTIEDOT JA LAADINTAOHJEET

1 1. Yleinen taloustilanne Kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta ja tilanne vaihtelee eri alueiden välillä melkoisesti. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuoüeen määrä heikkeni 1,4 prosenttia vuonna 213. Toteutuma oli odotettua heikompi, vaikka monet suhdannelaitokset ennakoivatkin kokonaistuotannon laskevan viime vuonna. Viime vuosi oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, sillä vuonna 212 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1, prosenttia. Vuonna 214 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Myös työllisyys heikkenee,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Vuoden 215 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden odotuksista. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun eritoten kone- ja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset investoinnit alenevat edelleen. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Vuoden 216 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 o/o. BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista. Talouden kasvupotentiaalin alhaisuuteen vaikuttavat demografiset tekijät, investointien vaimeus sekä tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina 214-216julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejaksolla ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. 2. Kuntatalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden perusteella koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli2,7 mrd. euroa vuonna 213. Vuosikate parani edellisvuodesta,9 mrd. eurolla osin kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Koko kuntatalouden tasolla vuosikate riitti niukasti kattamaan poistot, ja koko kuntatalouden tulos kääntyi positiiviseksi. Nettoinvestoinnit kasvoivat edelleen, joten kuntatalouden velka jatkoi voimakasta kasvuaan. Odotettua parempaa kehitystä selittää se, että kuntien verokertymät kasvoivat loppuvuodesta ennustettua nopeammin ja että toimintamenojen kasvu hidastui ennakoitua enemmän. Valtionosuuksien kasvua hidastivat valtiontalouden sopeutustoimina tehdyt vähennykset. Toimintamenojen kasvu hidastui 2/z prosenttiin edellisvuoden 5 prosentista. Kuntien kustannustason nousua ja menokasvua hidastivat kuntien omat sopeutustoimet. Kuntasektorin palkkamenot kasvoivat vain prosentilla. Ansiotaso nousi 1,8 prosenttia, joten työpanos supistui. Vuonna 214 kuntatalouden tulot kasvavat menoja hitaammin ja vuosikatteen ennakoidaan heikkenevän. Yhteenlaskettu vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. lnvestointien arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, joten kuntatalouden velka kasvaa. Kuntien verotulojen kasvu putoaa tänä vuonna noin kahteen prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Veroperustemuutokset, vaatimaton talouskehitys, työmarkkinaratkaisun matalat sopimuskorotukset sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Peruspalvelu-ohjelmassa arvioidaan, että ansiot lisääntyvät tänä vuonna 1,3 prosenttia, ja koko talouden palkkasumma kasvaa samaa vauhtia. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän varsin maltilliseksi.

Vuonna 215 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy vaatimattomana 1,2 prosentin tasolla. Valtiovarainministeriö arvion mukaan veroperustemuutosten seurauksena kuntien tuloverot, vähenevät, mikä tullaan kompensoimaan kunnille valtionosuuksien kautta. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 2 prosenttia kuluvasta vuodesta. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2O9-2O11 ja viidellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 212-213. Vuosien 214-215 jako-osuutta päätettiin korottaa 5 prosenttiyksiköllä, millä kompensoidaan yhteisöverokannan alentamisen vaikutus kunnille. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitettävät yhteisöverot kasvavat vuonna 214 noin 2 7o ja vuonna 215 4 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset nousevat vuonna 214 1,8o/o ja vuonna 215 5,6 prosenttia. Taustalla on hallituksen viime vuoden kehysriihipäätökset, joilla on haluttu vahvistaa kuntien kiinteistöveropohjaa korottamalla sen pohjana käytettäviä kiinteistöjen arvoja. Vuonna 216 tilitysten arvioidaan kasvavan 1,9 o/o ja vuonna 217 1,8 %. Talouskasvu on lähivuosina vaatimatonta, ja niinpä kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän keskimäärin 3 prosenttiin. Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Tänä ja ensi vuonna valtionosuuksien taso alenee, ja vuodesta 216 ähtien niiden kasvuksi arvioidaan2o/o. Kuntatalouden tasapainottamiseksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että toimintamenot ovat vuoden 217 tasossa yhden miljardin euron pienemmät. Toinen miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin muun muassa tuottavuutta parantamalla. Valtion vuosien 215-218 kehyspäätökseen kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentäviä toimia on sisällytetty runsas kolmannes tavoitellusta miljardin euron säästöstä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimenpiteitä. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Ennustetaulukko (lähteet Kuntaliitto, VM,) Määrän utos edellisestä vuodesta 211 212 213 214 215 216 217 BKT 2,8-1, -1,4,5 1,4 1.8 1.5 Kuluttaiahintaindeksi 3.4 1,5 1,5 1,7 1,9 1,8 Ansiotaso 2.7 3.2 2. 1.3 1.2 1.5 1,8 Tvöllisvvsaste 68,6 69, 68,5 68,5 68,9 69,5 69,6 Tvöttömvvsaste. % 7,8 7,7 8.2 8,4 8,3 8,1 7,8 Kansantalouden veroaste 43,4 44,1 45,6 45.7 46, 46,1 46.2 Julkisvhteisöien velka %/bkt 49 53,6 56,9 59,8 61, 61,4 61,3 2 2. TALOUSARVIO- JA SUUNNITELMA Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksivuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa taiylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä katta mi ska utena (a I ijäämä n kattamisve lvo I I isu us).

Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 67 $:ssä todetaan, että kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 68-7 $:n soveltamisesta. Kuntalain kunnan taloutta koskevien säännösten tavoitteena on korostaa valtu uston päätösvaltaa toimi n nan ja talouden su u n n ittelussa kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussu u n nitteluun osoittavat keinot kokonaistalouden tasa pa inottamiseksi sitoa toiminta ja talous yhteen antaa oikea kuva kunnan taloudesta osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä ra hoitusta rpeen kattamiskei not ja parantaa vertailtavuutta mu i h in talousyksiköihin. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteen Nämä ovat a) kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelmaosa - rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Tuloslaskelmaosassa esitetään informaatiotietona tuloslaskelmat sekä määräraha- ja tuloarviotaulukot. Tuloslaskelmaan, jossa kuvataan tilikauden tuloksen muodostumista, tiedot saadaan käyttötalousosasta ja tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioista. Kaupunkitalouden ja liikelaitosten yhdistettyyn tuloslaskelmaan saadaan tiedot käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan lisäksi myös liikelaitosten talousarvioista sisäiset erät eliminoiden. Tuloslaskelmaosassa kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä käyttömenoihin ja poistoihin. lnvestointiosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotantovälineiden, esim. rakennusten ja kaluston, hankinta, rahoitusomaisuudet ja omaisuuden myynti. Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoituslaskelmaan, jossa kuvataan toiminnan rahoitusta, tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosasta. Virastojen ja liikelaitosten yhdistettyyn rahoituslaskelmaan kerätään em. tietojen lisäksi tiedot liikelaitosten talousarvioista. Laskelmassa on eliminoitu sisäiset erät. 3 Strategia ja tavoitteet Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian 28J.213. Kaupungin strategia on koko kaupunkikonsernia koskeva strategia, jossa määritellään kaupungin kehittämisen suunta huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset koskeva strategia, jossa määritellään kaupungin kehittämisen suunta huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset. Strategia sisältää vision vuoteen 225: Kokkolassa parasta aikaa. Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan - kärkenään kemia.

4 Strategian näkökulmat ovat Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Hyvinvoiva kuntalainen Talous, osaaminen, henkilöstö Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Kussakin näkökulmassa on 2-4 strategista päämäärää, näille kriittisiä menestystekuöitä ja edelleen mittareita. Lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tulee pohjautua strategiaan sekä talouden että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Lautakunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä osana myös toiminnalliset tavoitteet. Tavoitteet esitetään näkökulmittain ja strategian kriittisistä menetystekijöistä valitaan ne, joihin liittyvät sitovat hankkeet, tavoitteet ja toimenpiteet huomioon ottaen mittarit ja arviointikriteerit lautakunta esittää valtuustoon nähden sitoviksi. Valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi valitaan ne kriittiset menestystekijät, jotka ovat toiminnan kannalta erityisen tärkeitä ja päämääriä edistäviä ja jotka voidaan toteuttaa ja mitata. Lautakunnan tulee esittää valtuustoon nähden sitoviksi viisi toimintansa kannalta vaikuttavinta ja olennaisinta tavoitetta. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluvaiheessa vielä arvioidaan, ovatko kaikki lautakuntien esitykset syytä olla valtuustoon nähden sitovia ja missä muodossa ne esitetään valtuustolle. Erikseen ovat ne tavoitteet, jotka lautakunta asettaa omalle toiminnalleen. Lautakunta voi omassa talousarvio ja -suunnitelmaesityksessään päättää lautakuntatasoista tavoitteista, joita ei esitetä eteenpäin kaupunginhallitukselle tai esitetään vain tiedoksi kaupunginhallitukselle. 3. SUUNNITELMAN LAADINTAPERUSTEET Yhteenveto Kokkolan kaupungin talouden lähtökohdista ilman liikelaitoksia (1 e) TP 212 TP 213 TA214 Vuosikate -9717 3 725 4 458 Poistot B 685 1 274 I 986 Tilikauden aliiäämä -1817-6448 -5528 lnvestoinnit netto '16 263 13 754 29 243 Lainamäärä 19 638 25 33 233 373 Lainamäärä /as 4 76 4 366 4 94 Asukasluku 31.12 46 773 47 31 47 233 Liikelaitokset TP 212 TP 213 TA.214 Vuosikate 2 399 1B 57 15 651 Poistot 1 75 11 441 11 344 Tilikauden yliiäämä 1 641 I 725 4 624 lnvestoinnit netto 23 135 2 494 24 281 Lainamäärä 47 442 53 338 61 368 Lainamäärä /as 1 14 1 134 1 299 Asukasluku 32. 46 773 47 31 47 233 Vuoden 213 tilinpäätöksen kaupunkitalouden tulos oli 5,4 milj. euroa arvioitua parempija liikelaitosten tulos 5,8 milj. euroa arvioitua parempi. Koko kaupungin tulos oli 3,2 milj. euroa ylijäämäinen ja vuoden 213 tilinpäätöksen kumulatiivinen ylijäämä oli 1,9 milj. euroa.

5 Kokkolan työllisyys on pysynyt hyvällä tasolla, ja keskimääräinen työttömyysaste 9,5 % on alle maan keskiarvon. Myönteinen väestökehitys näyttää jatkuvan myös vuonn a 21 4. Vuoden 2'14 1. osavuosikatsauksen mukaan kaupunkitalouden toimintatuotot ovat nousseet viime vuodesta 1,6 %o, toimintakulut 1,5o/oja toimintakate 1,4 %. Toimintakate on -8,4 milj. euroa, joka on 1,21 milj. euroa heikompi kuin vuonna 213 vastaavana ajankohtana. Sosiaali- ja terveystoimen lautakunnan arvion mukaan sen toimintamenot ylittyvät noin 4,8 milj. euroa. Ne ovat nousseet viime vuodesta 3, %. Kaupunginhallituksen ja muiden lautakuntien talousarvioiden ennustetaan toteutuvan suunnitellusti. Verotulojen kertymää vuonna 214 on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Huhtikuun toteutuman mukaan verotulot ovat nousseet viime vuodesta 4,9 o/o, mikä johtuu osittain verontilitysaikataulujen muutoksesta. Kuntaliiton toukokuussa laatiman ennusteen mukaan Kokkolan verotulot kasvaisivat tänä vuonna vain 1,2 o/o, jolloin verotulot jäisivät 1,5 milj. euroa alle talousarvion. Liikelaitosten toimintatuotot ovat laskeneet viime vuodesta -5,1 % ja toimintamenot - 2,8 o/o. Toimintakate on heikentynyt -12,1 % ja se on 5,2 milj. euroa. Liikelaitos Kokkolan Energian tulos -2,3 milj. euroa ja se on heikentynyt 1,5 milj. euroa viime vuodesta. Toisaalta Kokkolan Sataman tulos on kasvanut viime vuodesta,3 milj. euroa, minkä perusteella voidaan ennustaa, että se tulee toteutumaan arvioitua parempana. Talousarvion toteutuman.-3.4.214 perusteella voidaan tässä vaiheessa arvioida, että tämän vuoden talous toteutuu suunnitellusti ilman uusia sopeuttamistoimenpiteitä sosiaali- ja terveystointa lukuun ottamatta. Kaupungin taloustilanteeseen vaikuttaa olennaisesti liikelaitosten Kokkolan Energia ja Kokkolan Satama yhtiöittäminen vuoden 214 loppuun mennessä. Liikelaitokset tulouttivat v.213 kaupungille 7,2 milj. euroa, minkä lisäksi niiden ylijäämä vahvisti kaupungin tasetta 9,5 milj. euroa. Yhtiöittämisen jälkeen liikelaitosten tulovirrat kaupungille vähenevät, minkä johdosta tarvitaan lähivuosina edelleen merkittäviä sopeutta m istoi m ia ja tuottavu uden pa ra nta m istoi m ia. Väestökehitys Suunnittelukaudella käytetään seuraavaa väestöennustetta: 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 45 644 45 896 46 26 46 585 46 773 47 31 47 261 47 491 47 721 47 951 Henkilöstösu unnittelu Vuoden 214 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 215-216 sisältyy henkilöstömäärän vähentäminen siten, että valtuustokauden aikana vähennetään pääosin hallinnossa, johdossa ja esimiestehtävissä olevia henkilöitä yhteensä 65 henkeä pervuosi, yhteensä 195 henkeä 3 seuraavan vuoden aikana. Palvelutuotannon henkilöstön osuus tästä määrästä selviää yt:n aikana. Vähennys tapahtuu pääosin eläköitymisen ja määräaikaisten avulla. Päätöksen mukaan vähennykset toteutetaan organisaatioratkaisuilla, tuotantoa tehostamalla ja palvelutuotantoa uudistamalla. Lisäksi tulee selvittää, mitä palveluja voidaan vähentää tai siirtää esim. kolmannelle sektorille. Vähennykseen tulee osallistua koko konsernin. Lisäksi edellytetään, että kuntayhtymät,

joissa Kokkola on merkittävä omistaja, osallistuvat tuki- ja asiantuntijapalveluiden yhteistuotannon kautta omalla osuudellaan vähennykseen. Valtakunnan tasolla on käynnistetty laajoja kuntien rakenteisiin ja palveluverkkoihin liittyviä selvityksiä, jotka tulevat vaikuttamaan tulevaan palvelutuotantoon ja -verkkoon. Lisäksi toimialojen laatimiin sopeuttamisohjelmiin sisältyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan tuottavuutta. Henkilöstösuunnittelua on kehitetty siten, että toimialat ovat laatineet tavoiteorganisaatioita, joiden perusteella vapautuvat vakanssit jatkossa saadaan täyttää. Toisaalta Kokkolan väestörakenteen muutokset vaikuttavat palveluvelvoitteiden määrään. Vapautuvien virkojen ja toimien täytöstä on annettu erilliset ohjeet. 6 Verotulot ja valtionosuudet Talousarvion tulopuoli muodostuu toimintatuloista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista. Verotulojen ja valtionosuuksien osuus on noin 65,3 % Kokkolan kokonaistuloista, joten näiden tulojen kehitys luo perustan talousarviolle. Verotulot Kokkolan kaupungin verotuloennuste perustuu Kuntaliiton toukokuussa laatimaan verotuloennusteeseen kuitenkin niin, että arvioihin sisältyvät taloussuunnitelman 215-216 mukaiset veronkorotukset. Taloussuunnitelman mukaan tuloveroprosenttia korotettaisiin vuonna 215 yhdellä prosentilla 21,5 prosenttiin. Samoin suunnitelman mukaan vuonna 216 korotettaisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia,1 o/o, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia,15 o/o ja muiden asuinrakennusten veroprosenttia,2 o/o. Yhteisöveron kuntien jako-osuus on arvioitu v 214 35,56 o/o:n, v 215 34,19 o/ottr, vv. 216-217 28,6 7o:n mukaisesti: Kunnallisvero Yhteisö Kiinteistö Yhteensä 29 21 211 212 213 214 215 216 217 124 536 125 428 129 459 1 33 839 146 444 146 792 154 664 161 5 167 144 16 696 16 114 16 131 12 23 13 764 14 361 12 378 11 22 1', 844 7 45 7 773 I 636 I 991 11 465 13 984 14 23 16 733 17 67 148 682 149 314 155 226 156 33 '171 673 175 137 181 545 189 453 196 55 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.21 5. Uudistuksen linjaukset ovat 1. Järjestelmän painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. 2. Järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla niistä päällekkäisyyksiä. 3. Jatkossakin valtionosuudet perustuvat merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen sekä niitä koskevat kriteerit uudistetaan ottamalla niihin uudet ajantasaiset sisällöt. 4. Poistetaan määräytymistekijöistä porrastukset ja siten lisätään järjestelmän kuntaliitosneutraalisuutta. 5. Vieraskielisten määräytymisperuste laajennetaan koskemaan koko väestöä.

7 6. 7. 8. Parannetaan järjestelmän kannustavuutta tulojen tasauksessa ja poistamalla määräytymisperusteiden porrastukset sekä korvaamalla taajamarakennekriteeri työpaikkaomavaraisuudella. Säilytetään kustannustenjaon tarkistus osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä nykyistä tiheämpään tarkistu kseen. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 215. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Uuden järjestelmän perusrakenteeseen kuuluvat seuraavat osat: 1. Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 2. Kuntien omarahoitusosuus 3. Lisäosat 4. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 5. Muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset /vähennykset ja siirtymätasaukset. Uudistukselle on esitetty viiden vuoden siifimäaikaa siten, että 1. ja 2. vuonna muutos on 5 e / asukas/vuosi, 3. ja 4. vuonna B e/asukas/vuosija 5. vuonna 12 euroa vuosi, jolloin kokonaismuutos on 38 e/asukas. Kuntakohtaisten koelaskelmien perusteella Kokkolan valtionosuus nousisi vuoden 214 tasolla 82 e/asukas eli 3 865 euroa. Vuonna 215 valtionosuus nousisi 5 e/asukas eli 2,3 milj. euroa ja vuonna 216 82 euroa/asukas eli 3,9 milj. euroa. Toisaalta jo päätetyt valtionosuusleikkaukset vähentävät Kokkolan valtionosuuksia vuosina 215-217 noin 38 milj. euroa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan valtionosuudet tulisivat olemaan seuraavat: 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 62 94 64 75 66787 68 263 73 46 76 445 77 119 76 915 78 14 77 634 Käyttömenot ja -tulot Vuoden 215 talousarvion menokehys on laadittu siten, että vuoden 214 talousarvion toimintamenoihin on lisätty kertaluonteinen säästötavoite 4,3 milj. euroa, minkä jälkeen niihin on tehty peruspalveluohjelman mukainen indeksikorotus, josta on vähennetty tuottavuuden nostotavoitteena -,5 %. Vuosien 216-217 toimintamenoihin sisältyvät peruspalveluohjelman mukaiset indeksikorotukset vähennettynä vuosittaisella -,5 %:n tuottavuuden nostovaatimuksena. Siihen on arvioitu sisältyvän sekä uusien tilojen aiheuttamat lisämenot sekä toisaalta vuoden 214 talousarvioon kirjattu 65 henkilön vuosittainen vähennystarve. Vuoden 215 talousarvioon ja216-217 taloussuunnitelmaan on arvioitu Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman yhtiöittämisen vaikutukset. Ne eivät enää maksa peruspääoman tuottoa vaan toimintatuottoihin sisältyviä vuokria sekä muihin rahoitustuottoihin sisältyvää osinkoa vuodesta 216 ähtien. Kehyksessä on esitetty vertailutietona vuoden 214 talousarvioluvut myös ilman Energiaa ja Satamaa. Kehyksessä on myös esitetty vuodelle 214 yhtiöittämiseen ja muuhun käyttöomaisuuden myyntiin liittyvistä myyntivoitoista, jotka mahdollistavat vuosien 215-217 alijäämäisen kehyksen.

I Käyttötalouden kokonaiskehystä arvioitaessa on lähdetty seuraavista lähtökohdista tuloveroprosentti perusluu21,5 %:iin. Kiinteistöveroprosentteja korotetaan vuoden 216 alusta siten, että yleinen kiinteistövero on 1,35o/o, vakituisten asuinrakennusten,75 % ja muiden asuinrakennusten 1,2 o/o. Toimintatuottojen nousu on indeksikorotuksen suuruinen eli 1,7 % vuonna 215 Talousarviomäärärahojen budjetoinnin tulee laaditun kehyksen mukaisesti perustua enintään 1,2 7o:n suuruiselle toimintamenojen kasvulle vuoden 214 talousarvioon verrattuna (sis. henkilöstömenojen nousun). Nousu sisältää myös toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. lnvestointitaso voi olla enintään taloussuunnitelmassa vuosille 215-216 esitetyllä tasolla. Lautakuntien tulee esittää investointien toteuttamisjärjestys ja -ajankohta tärkeysjärjestyksessä Tuloslaskelmakehys: Lautakuntakohtai nen kehys LIITE A LIITE B Sopeuttamisohjelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt tammikuussa 213 sopeuttamisohjelman tavoitteet, organisoinnin ja aikataulun. Sopeuttamisohjelmaa on valmisteltu vuoden 213 ja 214 aikana. Toimialat ovat laatineet esityksiä sekä lyhyen että pitkän aikavälin sopeuttamistoimenpiteiksi, joita on jo toteutettu. Osa pitemmän tähtäimen toimenpide-esityksiä on hyväksytty jatkotyön pohjaksi. Tarvittavat toimenpiteet ovat osin tuottavuutta parantavia keinoja, jotka liittyvät mm. - henkilöstön, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen - palveluprosessien uudistamiseen, sähköisten palvelujen kehittämiseen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon - palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostamiseen - organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen - hankintojen tehostamiseen. Sopeuttamisohjelman valmisteluun liittyy myös palvelujen määrään, tarjontaan, laatuun, kriteereihin ja normeihin liittyvien asioiden tarkistaminen kustannuksia säästävään suuntaan. Myös työjärjestelyillä on tarkasteltava henkilöstömitoitusta ja sijaistarvetta. Osana sopeuttamisohjelmaa on laadittu Kokkolan kaupungin tavoitteellinen toimitilasuunnitelma (tilastrategia), joka on kaupunginhallituksen käsittelyssä. Suunnitelman tavoitteena on toimitilojen käytön tehostaminen. Toimitilasuunnitelmassa on salkutettu kaupungin omistamat kiinteistöt ja linjattu niiden omistus ja käyttö jatkossa. Toimitilasuunnitelmaa on tarkoitus käyttää toimitiloihin liittyvän valmistelun ohjeena tulevina vuosina. lnvestoinnit Tavoitteena on, että investointitaso on enintään taloussuunnitelmassa vuosille 215-216 esitetyn tason suuruinen, koska investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla. Jo todella päätetyt kohteet ja velvoitteet toteutetaan - aikataulua kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkistaen. lnvestointien toteutuksen yhteydessä tulee selvittää erilaiset rahoitusmallit. Suurimpia investointeja toteutettaessa tutkitaan vaihtoehtoisesti elinkaarimallia.

I Sisäiset erät Sisäiset vuokrat Sisäiset vuokrat määrittää tilapalvelut-yksikkö ja ne merkitään keskitetysti talousarvioon Tietotekniikka Tietotekniikkaan liittyvät määrärahat varaa it-palvelukeskus, joka ilmoittaa niiden osuuden toimialoille. ltpalvelukeskuksen laskutus merkitään keskitetysti talousarvioon. Kukin toimiala varaa kuitenkin määrärahat niihin ohjelmistoihin, jotka ovat vain sen käytössä. Muut sisäiset erät Sisäiset palvelut merkitään keskitetysti talousarvioon: puhelinvaihde monistamo kirjaamo lähettämö info-piste taloushallintopalvel ut 4. LAADINNAN AIKATAULU JA VASTUUHENKILöT Toimialojen ja liikelaitosten tulee valmistella esityksensä vuoden 215 talousarvioksi ja vuosien 216-2 I 7 taloussuunnitelmaksi siten, että lautakun nat käsittelevät ne syysku u n alussa. Talousarviovalmisteluissa toimialat tekevät selvitykset, mitä toimintoja tai palveluita voidaan vähentää tai siirtää pois kaupungin omasta tuotannosta. Valmistelun tavoitteena on mahdollistaa valtuuston hyväksymä kokonaishenkilöstövähennyksen toteutuminen. Toimialat raportoivat 9.9. mennessä kaupunginhallitukselle ne hankkeet taitoiminnot, mistä valmistelutyö on käynnissä. Toimialojen tulee toimittaa tavoitesuunnitelmansa ja talousarvioehdotuksensa taloushallintopalvelukeskukseen Marjaana Salmenoja-Biskopille viimeistään 8.9.214 sähköpostilla. Tämän lisäksi toimitetaan alkuperäinen lautakunnan toimituskirja. Vastuuhenkilöt Koko kau pu ngin talousarvion ja taloussu unn itelman vastuuhenkilöt ovat suunnittelujohtaja Seppo Kässi, puh. 44 789 224 talousjohtaja puh. 44 789 xxx talouspäällikkö Kim Salo, puh. 44 789 592 talouspäällikkö Jari Saarinen, puh. 44 789 426 talouspäällikkö Hanna Ekholm-Kippo, puh. 44 789 313 hallinto- ja taloussihteeri Soili Friis, puh. 44 789 468 taloussihteeri Sari Kåla, puh. 4 865 51 taloussihteeri Jaana Westmark, puh. 4 865 48 kirjanpitopääll kkö Anne Witting, puh 44 789 412, tili- ja atk{ekniset asiat, sisäiset erät toimistopäällikkö MarjaanaSalmenoja- Biskop, puh. 44 789 2lT,lomakepohjat 5. YKSITYISKOHTAISET OHJEET Käyttötalousosan perussyötöt tehdään toimialoilla Opiferus - järjestelmään. Esitystason lautakunnalle (tulosalue - tulosyksikkö) toimiala päättää itse. Lautakuntakäsittelyssä mahdollisesti tulevat muutokset toimiala korjaa Opiferus-järjestelmään. Sisäiset ja ulkoiset menot ja tulot merkitään erikseen.

1 Palkat Viran- ja toimenhaltijoista kootaan palkkaliitetiedot viimevuotiseen tapaan. Kuukausipalkkana käytetään maaliskuun palkkoja, joihin tehdään,8 %:n korotus. Lomaraha on 6 % vuosipalkasta. Tiedot kerätään kustannuspaikoittain ja henkilöittäin lomakkeelle ja kootaan kustannuspaikka / tilikohtaiselle yhteenvetolomakkeelle, jonka perusteella tieto syötetään Opiferukseen. Varsinaiseen talousarvioon palkat tulee esittää täysinä satoina euroina. Henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut lasketaan keskitetystitalousyksikössä. Kokouspalkkioista ei mene sosiaalikuluja eikä eläkemaksua. Vanhan eläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä toimialat eivät merkitse. Sosiaalikulut ovat 6,5 o/o ja palkkaperusteiset eläkemaksut 16,5 %, eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut varataan aiheuttamisperiaatteen m ukaisesti. Muut käyttötalousmenot ja -tulot Toimialat tallentavat tiedot tilitasolle. Sisäisten erien (tietotekniikka, lähettämö, puhelinkeskus, vuokrat, taloushallinto, ruokapalvelu): tiedot tulee ilmoittaa taloushallintopalveluihin 1.8.214 mennessä. Tämän jälkeen ne siirretään kustannuspaikoille keskitetysti tai toimialat tallentavat ne itse. lnvestointiosa lnvestoinneista hallintokunnat tekevät oman koontilomakkeen. lnvestointien esittämisessä on huomioitava jako vuosi- ja projekti-investointeihin. lnvestoinnit eritellään uusiin investointeihin ja korvaaviin investointeihin. Uusien investointien vaikutuksesta käyttömenoihin tulee olla selvitys. Pienhankintaraja on edelleen 1 euroa. Ostopalvelut Ostopalvelujen osalta tulee täyttää liitteenä oleva erittelylomake (vain virkamieskäsittelyä varten) Toiminnalliset tavoitteet ja perustelut Kunkin hallinnonalan tulee kiinnittää erityistä huomioita kriittisten menestystekijöidensä ja niiden tulostavoitteiden määrittelyyn. Valtuustoon sitovien tulostavoitteiden lisäksi kullakin hallintokunnalla tulee olla oman toimintansa ohjaamiseen suppeampia, omia toiminnallisia tavoitteita. Esitettävien tavoitteiden tulee olla vaikutettavia, mitattavia ja seurattavia. Kunkin tulosalueen osalta tulee esittää: tu losalueen yleisperustelut tulosalueen tulosyksiköt lueteltuina tulosalueen henkilömäärân kehitys toiminnan lyhyt kuvaus ja painopisteet sekä periaatteet suunnitelmakaudella talousarvion ja taloussuu nnitelman perustelut vuosille 21 5-217 entiseen tapaan esitetään talousarvion ja toimintasuunnitelman perusteluja ja tavoitteíta kehitystä kuvaavia tunnuslukuja: historia, nykytila, tulevaisuus (Excel{aulukko-osaan kohtaan tulosyksikön tunnusluvut). keskeiset muutokset edelliseen talousarvioon verrattuna esitetään entiseen tapaan lomakkeella. Esitykset tulee laatia tiiviiseen muotoon. Lautakuntien tulee esittää valtuustoon sitovia tavoitteita enintään viisi. Esityksessä tulee olla korkeintaan vksi sivu tulosalueittain. Vaikka ne esitettäisiin lautakunnalle laajempana, on ne tehtävä kaupunginhallitusta varten tiiviiseen muotoon. Mikäli esitykset ovat laajempia, ne palautetaan lautaku nn ille tiivistettäviksi.

KOKKOLAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 213 TA214 TA.214 TAES 215 TS 216 --'-'-TS'217 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot Toimintatuotot / Satama Toimintakulut TOIMINTAKATE 125 374 375 979-25 65 125 6 377 34-252 28 (ilman Energiaa ia Satamaa ) 125 6 377 34-252 28 127 186 1 9 386 199-257 114 129 62 2 3 391 66-259 74 131 935 2 6 396 697-262162 VEROTULOT korotukset VEROTULOT 171 673 175 137 175 137 174 562 6 983 181 545 178 78 1 745 1 89 453 1 84 855 11 2 1 96 55 VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Peruspääoman tuotto M uut rahoitustuotot(sis.yl im.tuloutu Muut rahoitustuotot / Energia ja Satama Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE SUUNNITELMAPOISTOT KERTALUONTEISET PO ISTOT TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys -/vähennys + Varausten lisäys -/vähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + TILI KAU DEN YLI/ALUÄÄMÄ 76 445-2 486 93 6 268 2191-2 334-7 3725-9 466-89 -6 55 133-6 448 76 883-26 55 6 1 2 148-3 95 4 458-9 986-5 528-5 528 76 883-26 55 575 648-3 95-2 468-9 986-12 454-12 454 76 915 1 346 55 575 648 2-3 5-212 -11 45 -',1 662-11 662 78 14 7 853 55 575 648 2 6-4 I 195-12 3-4 15-415 77 634 11 527 55 575 648 2 5-4 5 11 269-13 5-2231 -2231

KOKKOLAN KAUPUNKI L IKELAITOKSET TULOSLASKELMA TP 213 TA-214 TA.214 TAES 215 TS 216 25.6.214 TS 217 (ilman Energiaa VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot 84 49 8 689 ia Satamaa ) 1 7 1 93 17 71 18 244 18 791 Toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KU LUT Korkotuotot Peruspääoman tuotto Muut rahoitustuotot 58 184 26 35 245-6 268 27 56 836 23 853 116-6 1 232 13 115 4 78 4-575 5 13 543 4 167 94-575 13 987 4 257 94-575 14 127 4 664 1-575 Korkokulut Muut rahoituskulut(sis.ylim.tuloutus VUOSIKATE SUUNNITELMAPOISTOT KERTALUONTEISET PO ISTOT TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys -/vähennys + Varausten lisäys -/vähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -479-1 54 18 57-1 81-631 7',,29 2 597 I 725-1 5-1 5 15 651-11 344 4 37 318 4 624-178 3 37-2944 426 151 576-297 3 389-3 39 35 151 51-473 3 33-3 339-36 151 115-6 3 589-3 5 89 177 13 279

KOKKOLAN KAUPUNKI KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ TULOSLASKELMA TP 213 TA-214 TA.214 TAES 215 TS 216 25.6.214 TS 217 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot Toimintatuotot / Energia ja Satama Toimintakulut TOIMINTAKATE 29 787 434 163-224376 25 749 434 176-228 427 (ilman Energiaa ja Satamaa ) 142 252 39 455-248 22 144 896 1 9 399 742-252947 147 846 2 3 45 593-255 447 15 727 2 6 41 824-257 497 VEROTULOT korotukset VEROTULOT 171 673 175 137 175 137 174 562 6 983 181 545 178 78 1 745 189 453 1 84 855 11 2 196 55 VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Peruspääoman tuotto Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot / Energia ja Satama Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE SUUNNITELMAPOISTOT KERTALUONTEISET POISTOT 76 445 23 743 338 961-2 814-11 22218-2 276-1 44 76 883 23 593 666 88-5 2 19-21 33 76 883 3 818 59 653-4128 92-12 93 76 915 5 513 644 648 2-3 797 3 177-14 489 78 14 12 11 644 648 2 6-4 473 11 498-1 5 639 77 634 16 192 65 648 2 5-5 1 14 859-1 7 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys -/vähennys + Varausten lisäys -/vähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + TI LIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ sisäiset tulot ja menot mukana KUMULA NEN YLI TASE XÄYIIÖOMAISU U DE N MYYNTIVoITTT XÄyrrÖOMAIS U U DE N MYYNTIVoITTT 53 273 3 22 1 888 ARVIO 1 ARVIO 2-1 221 318-93 9 985 24 34-12 28 151 -',1878 Kumulat. ylijäämä Kumulat. ylijäämä Kumulat ma -11 312 151-11 161-1 176 228',4 32824-4141 151-3 99-5 166 18 824 28 834-2141 177 13-1 951-7 117 16 873 26 883