Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria
Temperamentti Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillisiä myötäsyntyistä (biologista) emotionaalisuuteen, aktiivisuuteen, ja sosiaalisuuteen liittyviä tyylejä, jotka erottaa hänet muista. Perustuu yksilön biologiseen ja geneettiseen rakenteeseen. Jokaisella ihmisellä temperamentti on yksilöllinen ja synnynnäinen Ympäristö muokkaavat synnynnäisestä temperamentista persoonallisuuden. (Kiintymyssuhde) Synnynnäinen temperamentti näkyy aina ihmisen tavoissa, mutta kasvun ja kehityksen kautta hänestä voi tulla esiin aivan uusia piirteitä ja hän oppii hallitsemaan temperamenttiaan.
Persoonallisuus Persoonallisuus (arkikielessä luonne) tarkoittaa jokaiselle ihmiselle ominaista, ainutlaatuista tuntemisen, toimimisen ja käyttäytymisen tapaa, joka kehittyy jo lapsuudessa. Persoonallisuuden perustan muodostaa temperamentti suhteellisen pysyvine piirteineen ja taipumuksineen Persoonallisuus on siis tapa hahmottaa ja tulkita ympäristöä, sekä toimia näiden tulkintojen mukaan.
Persoonallisuus, temperamentti, käyttäytyminen Ajatus temperamenttiin liittyvien tekijöiden arvioinnista sisältää ajatuksen niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen à Käyttäytyminen = f (persoonallisuus [temperamentti + ympäristö], tilanne) Käyttäytyminen on tilannesidonnaista, mutta pysyviä piirteitä sisältävää. Käyttäytymisen pysyvien piirteiden taustalla on myötäsyntyisten neuroendokriinisten säätelyjärjestelmien eli temperamenttipiirteiden ja ympäristön yhteisvaikutuksen pohjalta muokkautunut säätelyjärjestelmä, jota kutsutaan persoonallisuudeksi. Käyttäytymisen toimintokäskyt rakentuvat tämän säätelyjärjestelmän ja tilannesidonnaisten tekijöiden kohdatessa.
Temperamentti vaikuttaa lähes kaikkeen Temperamentti eli synnynnäinen tapa reagoida ja ilmaista tunteita selittää arvosanasta peräti 40 prosenttia, toteavat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja tutkijatohtori Sari Mullola Helsingin yliopistosta. (H.S. 6.5.2014)
Temperamentti Temperament and Character Inventory (TCI) Novelty seeking: passiivinen pidättyväisyys vs. tutkiva impulsiivisuus Harm avoidance: alttius ahdistua vs. riskinotto ja ulospäin suuntautuva energisyys Reward dependence: sosiaalinen mukautuminen vs. omaehtoisuus (Saako vai ei mielihyvää sosiaalisista palkinnoista) Persistence: tuotteliaisuus vs. alisuoriutuminen 26.10.2016 7
Clonigerin biopsykologinen näkemys behav. aktivaatio behav. inhibitio sosiaalinen palkkiohakuisuus
Jokainen temperamentti junnaa kauemmas mainstreamista
Toimintatapa vs. piirre Vaikka piirre voi olla ongelmallinen, toimintatapa voi olla adekvaatti tai päin vastoin Välittävänä muuttujana psykososiaalinen sopeutumisokyky eri konteksteihin Esimerkiksi: on täysin mahdollista, että saman ja yhtä voimakkaan persoonallisuuspiirteen omaavista toinen tekee pitkän ja menestyksekkään työuran käyttämättä lainkaan mielenterveyspalveluja ja toinen on suurimman osan elämästään työkyvyttömyyseläkkeellä (Coid ym. 2009). Coid J, Yang M, Bebbington P, ym. Borderline personality disorder: health service use and social functioning among a national household population. Psychological Med 2009;39:1721-31
Eri kontekstit vaativat erilaisia ominaisuuksia Vaativista persoonallisuuden piirteistä voi olla hyötyä tarkkuutta vaativissa konteksteissa Intohimoisista / kiihkeistä ( passionate ) piirteistä (patologisina = dramaattiset / huomionhakuiset piirteet) persoonallisuuspiirteistä voi olla hyötyä viihde- / palvelualoilla Vetäytyvistä / eristäytyvistä piirteistä voi olla hyötyä yksinäisissä ( yövartija ) Sensitiivisistä ja esiintymishaluisista piirteistä (ns. korkean toimintatason narsistis-huomiohakuisista piirteistä voi olla etua karismaattisuutta arvostavissa konteksteissa (Burch ym. 2006, Ullrich ym. 2007, Russ ym. 2008).
behav. aktivaatio behav. inhibitio sosiaalinen palkkiohakuisuus Lisäksi vaikuttavat self directedness (SD), cooperativeness (CO) ja self transcendence (ST).