Stressin ja diabeteksen yhteys

Transkriptio

1 Valtakunnallinen diabetespäiv ivä Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki

2 Diabetes ja stressi: Yhteyden osoitti ensimmäiseksi prof. Björntorp eläinkokeissa: stressi johti pitkäkestoisen stressiakselin (HPA-axis) yliaktiivisuuteen, ja sen keskeisin merkki oli häiriintynyt insuliinituotanto ja keskivartalolihavuus

3 Esitykseni tarkoitus: Stressin esittäminen niin, että yhteiskunnallinen preventio ja interventio saavat tutkimuspohjaa, muutakin kuin ohjeita yksilölle (vaahtokylpy kynttilän valossa vähentää stressiä)

4 Tutkimusryhmä: Marko Elovainio, SciD, professor Taina Hintsa, PhD Mirka Hintsanen, PhD, dos Markus Jokela, PhD, dos Laura Pulkki-Råback, PhD, dos Sampsa Puttonen, PhD, dos Niklas Ravaja, PhD, dos The Cardiovascular Risk in Young Finns

5 I Tiedetään: metabolinen syndrooma kehittyy varhain, mutta ensimmäiset markerit eivät välttämättä ole somaattisia. Naisilla: metabolinen syndrooma (NCEP; EGIR; IDF) ja depressio yhteydessä aikuisuudessa metabolinen syndrooma lapsuudessa ennusti aikuisuuden depressiota Pulkki-Råback et al Health Psychol 28, 108, Lapsuuden temperamentti (negatiivinen emotionaalisuus = stressiherkkyys) ennusti korkeaa aikuisuuden BMI (myös muita diabetes II riskitekijöitä) vielä, kun kaikki muut BMI riskitekijät oli kontrolloitu Pulkki-Råback et al Health Psychol 24, 307, Varhaislapsuuden hyperaktiivisuus selitti aikuisuuden (27 vuoden yli) diabetes II riskitekijöiden korkeaa tasoa. Keltikangas-Järvinen et al Psychosom Med 68, 509, Lapsuuden vilkkaus ja aktiivisuus selittivät aikuisuudessa diabetes II riskitekijöitä. Keltikangas-Järvinen et al Arterioscler Thromb Vasc Biol 27, 1638, 2007.

6 II Stressikokemus on yksilöllinen reaktio ympäristöön (=vain osittain ympäristön kuormittavuuden aiheuttama); stressiherkkyyden aste on geneettistä (?) Työstressi johti CHD riskiin (kohonnut IMT) vain COMT geenin VAL/VAL variantin kantajilla. Hintsanen et al JOEM 50, 649, Selitys: COMT on dopamiinisysteemin kandidaattigeeni, käyttäytymisgenetiikan tärkeimpiä geenejä, yhteydessä dopamiinin, noradrenaliinin ja adrenaliinin tuotantoon, fundamentaalinen rooli dopamiinin metaboliassa prefrontaalicortexissa, dopamiini tärkeä stressin säätelijä, VAL/VAL kantajilla matala dopamiiniaktiivisuus. Samoin työstressi riski vain NRG-1 geenin T/T variantin kantajilla Hintsanen et al Ann Beh Med , Lapsuudessa koettujen stressaavien elämäntapahtumien x DRD2 yhteys aikuisuuden depressioon, yhteys löytyi vain A1/A1 kantajilla Elovainio et al Psychosom Med 69, 391, Lapsuudessa koettujen stressaavien elämäntapahtumien x ja IL-6 yhteys aikuisuuden epävarmaan kiintymyssuhteeseen, yhteys erilainen eri varianttien kantajilla. Salo et al Human Personality, in press.

7 III Kohonneella stressiherkkyydellä / stressinsiedolla on varhaiset juuret: Varhaiset lapsuuden perhetekijät selittivät stressin ja CIMT (atheroscleroosi) yhteyttä Vanhempien SES, elämään tyytyväisyys, oma stressi jne. Hintsa et al Occup Environ Med 65, 676, Hintsa et al J Psychosom Res 61, 243, Hintsa et al 49, 659, Varhaiset eläinkokeet (Science 2003 ja 2004): Huonosti kohdellut apinanpoikaset: muuttunut serotoniinituotanto pysyvästi ylireagoiva HPA akseli, ahdistunut ja pelokas temperamentti. 5HT2RA geenin T/T variantti tekee kantajansa erityisen herkäksi ympäristön vaikutukselle. Äidin hoiva lapsuudessa, depressio aikuisuudessa Jokela et al Arch Gen Psychiatry 64, 356, Äidin koulutus ja koulumenestys Keltikangas-Järvinen et al Genes, Brain Beh in press. Vanhempien SES lapsuudessa, ahdistuneisuus aikuisuudessa Jokela et al Behav Genet 37, 567, Muitakin ympäristön kanssa voimakkaasti reagoivia esim., TPH 1

8 IV Eräs selittäjä on temperamentti Synnynnäinen temperamentti selittää sekä sen, mikä kenellekin on stressi että koetussa stressissä syntyvän fysiologisen reaktion (autonominen hermosto ja stressihormonit) Emotionaalisuus = stressiherkkyys Runsaasti korrelatiivisia yhteyksiä HA yhteydessä Matalaan parasympaattiseen aktiivisuuteen Puttonen et al Biol Psycho 78, 204, Kohonneeseen ahdistukseen stressaavissa tilanteissa Puttonen et al Compreh Psychiary 46, 128, Kohonneeseen suorituspaineeseen ja sen kautta epäonnistumiseen suoritustilanteissa Ravaja et al J Pers 74, 287, 2006.

9 Synnynnäinen temperamentti: Goodness of Fit: stressi on ympäristön odotusten ja oman kapasiteetin välinen ristiriita. Ujot ja aktiiviset lapset. Alle 3-vuotiailla: kuuden tunnin päiväkodissa olon jälkeen stressihormonitaso nousee hälyttävän korkealle. Vastaavaa ei tapahdu kotihoidossa olevilla lapsilla. Asia ei ole yhteydessä päiväkodin laatuun, vaan lapsiryhmän kokoon. Alle 3- vuotiaille 4 lapsen ryhmä ei nosta stressitasoa, 6 yli alkaa riski nousta ja yli 8 lasta on vakava riski. Stressitaso nousee enemmän ujoilla ja vetäytyvillä, jos heitä ei ymmärretä, mutta eniten kuitenkin aktiivisilla lapsilla. Hoitopäivän pituus ja ryhmän koko tärkeimmät ennaltaehkäisyn välineet. Koulussa vastaavia tuloksia (vääränlainen opiskelutyyli).

10 Johtopäätökset: somaattiset ja psykologiset ongelmat eivät ole erillään (sama biologinen tausta), yhteisiä markereita geneettisiä eroja stressiherkkyydessä, mutta lopullinen taso muodostuu kasvatuksen kautta. vaikea osoittaa yleisiä kaikille yhteisiä kuormittavia tekijöitä, yksilöllinen varianssi suuri. poliittiset päätökset ovat tärkein prevention väline. Keskustelussa syyllistetty yksilö: ei liiku, on laiska, ahnehtii, syö liikaa, juo liikaa, ei ansaitse tulla hoidetuksi, joutaa kuolla pois. KUKA SYYLLISTÄISI ISI POLIITIKOT JA POLIITTISET PÄÄP ÄÄTÖKSET?