AKTIIVISEMPI ARKI-luento

Samankaltaiset tiedostot
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

suhteessa suosituksiin?

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Askel arkiaktiivisuuteen

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Miksi istuminen on vaarallista?

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

Ideoita liikuntaneuvontaan

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

Lasten fyysinen aktiivisuus

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Lisää arkiliikkumista

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikunta. Terve 1 ja 2

Työsuojelupäivät, Turun yliopisto

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti

Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Energiaa ja hyvää oloa!

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

Taukojumppa. Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Liikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Lapsia liikuttava kaupunki

Muutama herättelevä kysymys

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

AKTIIVISEMPI ARKI työpaja Vetäjän ohje

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

ENERGIAINDEKSI

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

2

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Transkriptio:

AKTIIVISEMPI ARKI-luento 14.11.2016

Ryhmäkeskustelu Mitä kuuluu? Miten hanke on sujunut omalta kohdalta, mikä on mennyt hyvin ja missä voisi parantaa? Mitä hyvää ja mitä parannettavaa hankkeen toiminnassa on? Käy keskustelu ainakin kahden eri henkilön kanssa

AKTIIVISEMPI ARKI -luento Miksi arkeen ja työpäivään tarvitaan aktiivisuutta? Suomalaisten liikkuminen ja paikallaan olon vaikutukset terveyteen Liikkumattomuuden vaikutukset Kuinka paljon liikettä on tarpeeksi

Oma arkesi tällä hetkellä paljonko istut? Mitä havaintoja olet tehnyt päivittäisen istumisesi määrästä työmatkoilla, työpäivän aikana ja vapaa-ajalla? Pohdi täyttämäsi istumiskortin, aktiivisuusmittauksen tms. tuloksia tai arvioi muuten istumisesi määrää. Istut vuorokaudessa vain muutaman tunnin ja enintään tunnin kerrallaan. Istumismääräsi on sopiva. Istut vuorokaudessa enintään 8 tuntia ja enintään 2 tuntia kerrallaan. Jos työsi sisältää pääosin istumista, muista pitää taukoja. Istut vuorokaudessa yli 8 tuntia ja yli 2 tuntia kerrallaan. Yhtäjaksoinen runsas istuminen heikentää terveyttäsi. Pohdi, kuinka voit vähentää tai tauottaa istumistasi. Lähde: KKI-ohjelman istumiskortti

Paljonko me suomalaiset liikumme? NYKYTILA.

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) 25 64-vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina 1972 2007 Lisääntynyt vapaa-ajan liikunta ei riitä korvaamaan vähentynyttä aktiivisuutta työssä ja työmatkoilla. % 100 Naiset Miehet % 100 80 vapaa-ajan liikunta 80 60 työliikunta* 60 40 40 20 0 työmatkaliikunta 20 0-72 -77-82 -87-92 -97-02 vuodet -07-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07 vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI 1972 2007 (THL)

15 64-vuotiaiden suomalaisten liikunnan harrastaminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain runsas 10% suomalaisista liikkuu suositusten mukaisesti: Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua 11,4 % 15,5 % Ei säännöllistä liikuntaa Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. (UKK-instituutin Liikuntapiirakka 2009) Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 37,3 % 5,4 % 18,5 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)

Ihmisten elämäntavat ovat muuttuneet radikaalisti Ravinnon kerääjästä ja saalistajasta on tullut teknologisten innovaatioiden keskellä elävä passiivinen näyttöpäätetyöläinen. Nykyihmisen elinolosuhteet ovat muuttuneet fyysisesti entistä vähemmän kuormittaviksi ja me ihmiset niiden myötä passiivisiksi. Hyvinvoinnin myötä olemme kuin vahingossa oppineet viettämään suuren määrän ajastamme istuen tai paikallaan.

Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen ja muu paikallaanolo ovat yhteydessä - kohonneeseen kuolemanriskiin - sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin - aineenvaihduntasairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen - depressioon - syöpäsairauksiin - hengityselimistön sairauksiin - tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin

Suomalaiset aikuiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli ¾ valveillaoloajastaan Yli 7h päivässä istuvilla, jokainen lisätunti istumista kohottaa kuoleman riskiä 5% Uusimpien tutkimustulosten mukaan vähintään tunti liikuntaa päivässä riittää palauttamaan paljon istuvien kuolemanriskin normaaliksi

MITEN AKTIVOIDA ARKEA?

Tarvitsemme sekä istumisen vähentämistä että liikunnan lisäämistä! Istuminen Yleinen aktiivisuus, liikuskelu Liikunta ja urheilu * Viikossa 168 tuntia, joista valveillaoloaikaa on noin 115 tuntia työ 40 h, työmatkat 5-10 h, vapaa-aika 60-70 h Jos 115 tunnista käyttää kuntoliikunnan harrastamiseen esimerkiksi 3 5 tuntia viikossa, jää jäljelle 110 112 tuntia. Tämä tarkoittaa, että vaikka liikuntaan käytetyt 3 5 tuntia ovat tärkeitä, niin vielä tärkeämpiä elimistön toimintojen ja energiankulutuksen kannalta ovat jäljelle jäävät 110-112 tuntia. * Kuva muokattu Vasankarin esittämän fyysisen aktiivisuuden janan (2012) pohjalta

Totuus liikkumisesta ja energiankulutuksesta Arjen aktiivisuus Portaiden nousu yhden kerroksen verran Koiran ulkoiluttami nen 30 min Seisominen 30 min puhelun ajan Kulutetut kalorit Kulutetut kalorit vuodessa Passiivinen aktiivisuus 4 1460 Hissillä nousu yhden kerroksen verran 125 45625 Koiran päästäminen ulos takaovesta 20 7300 Istuminen 30 min puhelun ajan Kulutetut kalorit 0,1 36,5 2 730 4 1460 Kulutetut kalorit vuodessa Yhteensä 149 54 385 6,1 2226,5 Jättäisinkö auton vähän kauemmas parkkipaikalle kauppaan mennessä? Kävelisinkö tai pyöräilisinkö välillä lähikauppaan?

kcal/vrk Suomalaisen aikuisväestön energiansaanti miehet naiset 3000 2600 2200 1800 1400 1000

Istumismatkasi merkkipaaluja HETI KUN ISTUT ALAS Suurten asentoa ylläpitävien lihasten aktiivisuus loppuu. Keho siirtyy hiljalleen kulutustilasta varastointitilaan. Energiankulutus laskee lähes lepotasolle 2 TUNTIA Ruoan jälkeinen verensokeritaso on istuessa 45 % korkeammalla verrattuna hitaaseen kävelyyn. 4 TUNTIA Veressä kiertävä rasvoja lihaksiin imuroivan entsyymin (lipoproteiinilipaasi) sekä hyvän HDL-kolesterolin määrät alkavat laskea jyrkästi. 5 TUNTIA Insuliinin teho on laskenut 30 % ja verensokerin siirto lihaksiin vaikeutuu entisestään 75:n solujen aineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonitautiriskiin yhteydessä olevan geenin toiminta on muuttunut. Kaikki nämä muutokset voit estää tauottamalla istumistasi 20 minuutin välein jaloittelemalla!

Kuinka vähän on tarpeeksi? Pelkkä ylösnouseminen aktivoi asentoa ylläpitävät lihakset Lihakset alkavat imuroida veressä kiertäviä ja lihaksissa olevia ravintoaineita Verenkierto vilkastuu ja aivot saavat happirikasta verta käyttöönsä Mieli virkistyy ja aktiivisuutesi lisääntyy kehosi käynnistäessä sille ominaiset luonnolliset aineenvaihduntaprosessit Ylös noustessa energiankulutuksesi kasvaa 13-100 %

Sosiaalinen ympäristö on erittäin tärkeä tuki ja kannustava tekijä arjen rutiinien muuttamisessa. Onko töissä taukojumppaaminen ok? Entä venyttely työpäivän aikana? Muutetaan yhdessä sopien olemassa olevia käytäntöjä ja arjen rutiinejamme liikkuvammiksi. Aloitetaan nyt! Voisimmeko tauottaa työtä liikkuen?

Passiivinen päivä

Aktiivinen päivä

Oma arkesi tällä hetkellä Mitä liikettä lisääviä rutiineja itselläsi mahdollisesti on jo käytössä? Vaali niitä ja pohdi, mitä niistä voisit tehdä ehkä vielä nykyistä enemmän. Ennen työpäivän alkua Koira ulos, kipaisu kauppaan, pienet aamujumpat, lapset hoitoon jalan, työmatka pyöräillen Työpäivän aikana Portaat käytössä, työkaveria tapaamaan, kahvittelua seisten, puhelimessa käyskennellen, taukojumppa tavaksi Työpäivän jälkeen / vapaa-ajalla Työmatkaa ja kauppareissua kävellen, lasten harrastusajat hyödyntäen, tv:n ääressä venytellen, porukalla ulkoillen

Oma arkesi tulevaisuudessa Mitä uutta voisit ja haluaisit kokeilla? Anna ideoiden virrata, ilman rajoituksia. Mieti, millaisesta aktiivisuudesta pidät ja mikä tuntuu ajatuksena hauskalta. Ennen työpäivän alkua Koira ulos, kipaisu kauppaan, pienet aamujumpat, lapset hoitoon jalan, työmatka pyöräillen Työpäivän aikana Portaat käytössä, työkaveria tapaamaan, kahvittelua seisten, puhelimessa käyskennellen, taukojumppa tavaksi Työpäivän jälkeen / vapaa-ajalla Työmatkaa ja kauppareissua kävellen, lasten harrastusajat hyödyntäen, tv:n ääressä venytellen, porukalla ulkoillen