Henkilöstöjohtamisen haaste iloa työhön - Näkökulman vaihdos tarpeen - Myönteisyys onnistumisen edellytyksenä - Reseptiikkaa itse kullekin Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 1
Kainuun Sanomat 30.5.2013 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 2
Ihmisen kriittiset ominaisuudet organisaation arvonluonnin näkökulmasta Hamel & Breen 2007). Ihmisen kriittiset ominaisuudet Kuuliaisuus, ahkeruus Merkitys yrityksen arvolle 0 % 5 % Tämänhetkinen tilanne johtamisen kannalta Tuttu asia, jossa on paljon osaamista merkitys vähenee Älyllinen osaaminen 15 % Opittu ymmärtämään merkitys vähenee Aloitteellisuus Luovuus Intohimoinen sitoutuminen 20% 25% 35 % Opittu vähitellen ymmärtämään systemaattinen hyödyntäminen puuttuu Marja-Liisa Manka 3
inhimillinen pääoma on tulevaisuuden menestystekijä miten turvata hyvinvointi? Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 4
Opetusalan erityispiirteitä professionaalisuuden murros: tullut uusia kriteereitä opetustyön luonne muuttunut: luokan ulkopuolinen työ lisääntynyt, työmäärä lisääntynyt riittämättömyyden tunne: oppilasaineksen monimuotoistuminen; opettaja-psykologi-poliisi-sosiaalityöntekijä-isä ja äiti, terveydenhoitaja, kasvattaja, talonmies työtä tehdään yksin: sosiaalisten suhteiden toimivuus ja esimiestoiminta voisivat helpottaa 73 % melko tai erittäin rasittunut psyykkisesti 37 % melko tai erittäin paljon kokenut työpaikkakiusaamista työtovereiden taholta (eristämistä, työn mitätöimistä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta); 51 % asiakkaiden taholta Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 5
Opetusalalla työskentelevää uhkaa työuupumus, kun hän menettää arvostamiaan voimavaroja säästötoimet, ulkoistamiset, työpaikan menetys häntä uhkaa voimavarojen menetys työn menetys, epävarmuus, lisääntyneet työpaineet, arvostuksen lasku voimavarojen sijoittaminen ei tuota toivottuja vastineita lisääntyneissä vaatimuksissa entistä kovempi panostus työhön entistä vähemmin vastinein Terveet koulutus, Hakanen 2006 Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 6
Viisi piirrettä yhteisiä arvoja ja hyvinvointia vahvistaneissa kouluissa Runsas kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan välillä oppiminen ja ristiriitojen ratkominen Tunne yhteisesti jaetusta vastuusta, kun kouluja johtavat ihmiset eivätkä säännöt ja ohjeet Rakenteita (parit, tiimit, palaverit), jotka tukevat yhteisöllisyyden ja avun tarjolla olemisen kokemuksia Avoimuuden kulttuuri helpottaa ristiriitojen, epätäydellisyyden ja epäonnistumisten käsittelyä Ammatillista kasvua, oppimista ja itsetuntoa tukeva toimintakulttuuri Hakanen J. 2006 Terveet koulut Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 7
Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä: mihin kohdistamme psyykkisen energiamme mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita ulkoisten puitteiden huomaaminen 7.6.2013 Csikszentmihalyi, M. 2005.
Ongelmista ratkaisuihin Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 9
Myönteisyys avaa mielen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 10
Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 11 11
Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen synnyttää luottamusta itseen ja toisiin lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta edistää luovuutta ja auttaa isomman kuvan näkemistä jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 12
Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka 13
Mikä meillä lisäisi työhyvinvointia? 2. Tavoite Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Karikot? esteet Hyödyt itselle/työnantajalle/asiakkaalle 1. Tavoite Toimenpiteet? ensimmäiset askeleet Tavoiteajankohta 3. Tavoite Tilanne tänään: mikä toimii, missä kehittämisen varaa? Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 14
Työhyvinvoinnin kehittäminen Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 15
Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Retretti 2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16 http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3
Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski Johtaminen + Työyhteisö. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka 17
Hyvän johtamisen huoneentaulu Huolehdi, että työntekijöiden on turvallista hoitaa perustehtäväänsä. Anna sananvaltaa. Ole myönteinen ja avoin. Innosta ja kannusta kiitoksella, kehulla ja palautteella. Ole läsnä ja pyydä myös itsellesi palautetta. Ole oikeudenmukainen ja suoraselkäinen, tee päätöksiä. Tartu jämäkästi ja ratkaisukeskeisesti ongelmiin. Kehitä esimiestaitoasi. Kysy työntekijöiltä, mikä lisäisi työhyvinvointia ja toimikaa yhdessä ehdotusten perusteella. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi ja palautumisesta. Muista, hyvään johtamiseen tarvitaan aktiivisia työntekijöitä. Et selviä yksin. Professori Manka Marja-Liisa & Bordi Manka 2013
Työyhteisön keinoja työniloon positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, palautteen antaminen työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus, dialogin taidot jokaisen työn arvostus koulu moniammatillisena yhteisönä älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? yhteisten pelisääntöjen tekeminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19
Hyvän mielen laatikko, ennen murinalaatikko Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20
Positiivinen palaute Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21
Työntekijän keinoja työniloon itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen kirjaa ylös ilonaiheita, myönteisiä tunteita stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22
Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus Mukavuus Minusta ei ole mihinkään Ihan kivaa! En jaksa lähteä työhön. Olisiko jo aika Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 saada uutta? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23
Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24
Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v. Otti ensimmäistä kertaa väriä hiuksiinsa uteliaisuuttaan. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25
Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26
Palautuminen edistää hyvinvointia On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista edistävät Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka
Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeaa 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 28
Miten synnyttää voimavaroja? Oletus: päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja Kohde: It- alan yritys Compuware Corporation Mitä tehtiin? Tutkittavat harrastivat rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin vähintään 5 päivänä viikossa 9 viikon ajan. He raportoivat päivittäin tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan. Lisäksi he kirjasivat nettiin myös positiivisia emootioita kuten huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys. Miten arvioitiin menestystä? Koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin ennen ja jälkeen harjoitusten. Professori Marja-Liisa Manka
Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämäntyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + -elämän tarkoituksellisuus + -saatu sosiaalinen tuki + -sairauden oireet vähenivät -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys Professori Marja-Liisa Manka
Leeds University: kohti organisatorista kimmoisuutta keskinäisellä arvostuksella Henkilöstötutkimusta hyödyntäen alettiin rakentaa organisatorista kimmoisuutta tavoitteena kuormittuneisuuden hallinnasta itsekunnioituksen ja keskinäisen arvostuksen kulttuuriin Perustettiin ryhmä luomaan myönteistä työskentely-ympäristöä, henkilöstö ja opiskelijat mukana kertomassa kehittämisen kohteista Luotiin ohjeisto kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi kuvaamalla toivottava käyttäytyminen, joskin selkeästi myös kerrottiin menettelytavat niistä poikkeamiseen tarttumiseksi Interventio etsimään keinoja keskinäiseen arvostukseen ja suositusten luomiseen Työprosessien monitorointi, jolla etsittiin jokaisen tiimin tasolla kuormittavia tekijöitä Henkilökohtainen coaching keskijohdolle, jossa esimies saattoi saada keskustelutukea yliopiston ulkopuoliselta taholta Quinlan N. & Tideswell G. 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 31
Mitä tämän jälkeen vuoteen 2015 painopiste henkilökohtaisessa joustavuudessa Uskon saavuttavani tärkeät tavoitteet Uskon selviytyväni haasteellisissa tilanteissa : Osaan priorisoida dynaamisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa : Osaan käsitellä ulkoista ja sisäistä stressiä : kyky työskennellä tavanomaisen yläpuolella haasteista ja muutoksista riippumatta : teoreettinen ja käytännöllinen taito kohdata erityisiä tilanteita Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 32
Työnilonjulistus 2013 Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33
Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Tilaa koodilla 1NT33LNT -20 % asiakaspalvelu@sanomapro.fi p.020391000 Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 34