Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12.3.2015 päivättyä asemakaavaluonnoskarttaa.

8.5.2015 Rauman kaupunki Tuomoniemen hiekkakuoppa AK 19-008 Asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12.3.2015 päivättyä asemakaavaluonnoskarttaa. Asemakaavamuutos koskee Rauman kaupungin 19. kaupunginosan kortteleita 1914 ja 1916 sekä Tuomoniemenpuistoa. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksella muodostuu Rauman kaupungin 19. kaupunginosan korttelit 1914,1916,1928 ja 1929 ja katu- ja virkistysaluetta. Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Sitova tonttijako: 19-1914-8 12 19-1916-6 12 19-1928-1 4 19-1929-1 5 Kaavan laatija: RAUMAN KAUPUNGIN TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS Kaavoitusarkkitehti Henri Raitio, kaavoitusharjoittelija Laura Liikamaa Kanalinranta 3 26100 Rauma Puh. 02 834 3670 Vireille tulo: kaavoituskatsaus 2014 Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto..2014, 19-008

2 Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 3 1 Lähtökohdat... 4 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 5 1.1.3 Maisema... 8 1.1.4 Pintavedet... 11 1.1.5 Pohjavedet... 11 1.1.6 Rakennettu ympäristö... 11 1.1.7 Muinaisjäännökset... 12 1.1.8 Maaperän pilaantuneisuus... 12 1.1.9 Melu... 13 1.1.10 Tulvariski... 14 1.2 Suunnittelutilanne... 15 1.2.1 Maakuntakaava... 15 1.2.2 Yleiskaava... 17 1.2.3 Osayleiskaava... 18 1.2.4 Asemakaava... 18 1.2.5 Rakennusjärjestys... 19 1.3 Pohjakartta... 19 1.4 Maanomistus... 19 2 Asemakaavan tavoitteet... 20 2.1 Tavoitteet... 20 2.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 20 2.2.1 Seutu- ja yleiskaavoista johdetut tavoitteet... 20 2.2.2 Kaupungin asettamat tavoitteet... 20 2.2.3 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 20 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 21 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 21 3.1.1 Valmistelu... 21 3.1.2 Asemakaavaluonnos... 21 3.1.3 Asemakaavaehdotus... 27 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö... 28 Asemakaavan kuvaus... 29 4.1 Kaavan rakenne... 29 4.2 Korttelialueet... 29 4.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 30 4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 32 4.5 Kaavan vaikutukset... 33 4.6 Nimistö... 33 5 Asemakaavan toteutus... 34 5.1 Asemakaavan toteutus... 34 Liiteasiakirjat: 1. Tilastolomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.8.2014 3. Hakemistokartta 4. Poistuva asemakaava 5. Asemakaavakartta 12.3.2015 6. Havainnepiirros 12.3.2015 7. Rakentamistapaohjeet 12.3.2015 8. Lausunnot ja mielipiteet

3 Tiivistelmä Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa uusia erillispientalotontteja olemassa olevalle Tuomoniemen pientaloalueelle ja luoda edellytykset uusien omakotitalojen rakentamiselle Tuomoniemeen. Uusi asemakaava tiivistää ja täydentää kaupunkirakennetta. Uudella asemakaavalla säilytetään viheryhteys Tuomoniemenpuistosta Tuomoniementien pohjoispuolelle. Kaavaprosessin vaiheet Tuomoniemen hiekkakuopan kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin joka talouteen jaetussa kaavoituskatsauksessa 2014 sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 25.8.2014. Vireillä olevan Vanha-Lahden osayleiskaavan yhteydessä on teetetty maisemaselvitys ja luontoselvitys, jotka koskevat Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta. Näitä selvityksiä on käytetty Tuomoniemen hiekkakuopan asemakaavaa suunniteltaessa. Asemakaavaluonnos on nähtävillä 19.9. 20.10.2014. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 26.3. 27.4.2015. Asemakaava Uudella asemakaavalla muodostetaan 21 uutta erillispientalotonttia ja osa Tuomoniemenpuistoa. Kaava muodostaa kaksi uutta päättyvää katua, Vendavaheen ja Jiippivaheen. Kaava-alueen pinta-ala on 4,54 ha. Kaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä 5705 kem 2. Asemakaavalla muodostuu 21 uutta erillispientalotonttia. Asemakaava-alueen erillispientalojen korttelialueen pinta-ala on 2,10 ha. Tonttien asuinrakennusten rakennusoikeudet vaihtelevat 200 kem 2 :stä 250 kem 2 :n. Talousrakennusten rakennusoikeus on 60 kem 2. Asukasmääräksi alueelle voidaan arvioida n. 74 henkeä (3,5 asukasta / asunto). Lähivirkistys- eli VL-aluetta asemakaava-alueella on 2,18 ha. Tälle alueelle on merkitty leikkikentälle varattu alueen osa (vk). Asemakaava-alueella on uutta tiealuetta yhteensä 0,26 ha, noin 250 m. Poistuva asemakaava Vanhaa 19.3.1992 hyväksyttyä asemakaavaa muutetaan siten, että asuinkerrostalojen korttelialue (AK-8) ja yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue (YVS-1) poistuvat. Leikkikentälle varattu alueen osa (vk) säilyy uudessa kaavassa, mutta sen paikkaa muutetaan hieman. Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueen rakentuminen alkaa kunnallistekniikan rakentamisella, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kunnallistekniikan alueelle rakentaa kaupunki. Erillispientalojen toteutuksesta vastaavat pääosin yksityishenkilöt. Asemakaava-alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet.

4 1 Lähtökohdat 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee n. 4 km päässä Rauman kaupungin keskustasta luoteeseen. Alueen lähettyvillä sijaitsevat Uusi-Lahden, Merirauman ja Syvärauman pientaloalueet, Vanha-Lahden kartanoalue ja Pyytjärven kuntoilualue. Alueelta merelle on n. 150 metriä (Salinkedonlahti). Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta rajaavat Tuomoniementie, Luovivahe, Lenssitien kortteli 1914 ja Tuomoniemenpuisto. Kaava-alueella on rakentamattomat asuinkerrostalojen korttelialue, yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue sekä leikkikentälle varattu alueen osa. Alueen läpi kulkee polkuja. Asemakaavaluonnoksen pinta-ala on 4,54 hehtaaria. Kaava-alue on pääosin kallioista metsää, alueen pohjoisreunassa on epäsiisti, metsittynyt vanha maanottopaikka. Ilmakuva kaava-alueesta (2013).

5 1.1.2 Luonnonympäristö Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue on hyvin puustoista, missä kalliota on paikoittain näkyvissä. Alueen pohjoisosassa on metsittynyt vanha maanottoalue. Alueen maasto on topografialtaan loivasti polveilevaa. Vanha maanottoalue vaatii täyttöä, kun taas alueen itä- ja etelälaidassa on korkeampaa kalliota. Maaperälajiltaan alue on kalliota ja hiekkaa tai hiekkamoreenia. Ote maaperälajikartasta. Kaava-alueen maaperä on pääosin lajiltaan kalliota (Ka) ja hiekkaa tai hiekkamoreenia (Hk). Ote kallioperäkartasta. Kaava-alueen kallioperä on tonaliittia.

6 Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta koskee Vanha-Lahden osayleiskaavan yhteydessä laadittu Rauman Vanhalahden luontoselvitys. Luontoselvityksen on laatinut Ahlman Konsultointi ja suunnittelu vuonna 2011. Ote Rauman Vanha-Lahden luontoselvityksen rajauksesta, kaava-alue ympyröity mustalla. Luontoselvityksen mukaan Vanhalahden alueella on arvokkaita metsälain (10 ) nojalla suojeltavia kalliomuodostumia (punaiset alueet) sekä edustavia kokonaisuuksia, joiden säilyttäminen on suotavaa (siniset alueet). Jepyrtien jatkon kaava-alueella ei ole näitä arvokkaita alueita. Vanha-Lahden arvokkaat alueet. Kaava-alue ympyröity vihreällä. Luontoselvityksen mukaan koko Vanhalahden alueelta ei löytynyt lainkaan liitooravan jätöksiä. Näin ollen lajia ei tarvitse huomioida kaavoituksessa.

7 Luontoselvityksen perusteella Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alueelle sijoittuvat kasvillisuusalueet 30 ja 31. Alueen luontotyypit ovat pääosin tavanomaisia, eikä uhanalaisuusluokituksen mukaan alueella ole kuin korkeintaan silmälläpidettäviä kuvioita. Alueelle ei ole merkittäviä luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat maankäyttöön. KAAVA-ALUE Ote kasvillisuus ja luontotyypit -kartasta 30. Joutomaa-alue Väljästi rajattu joutomaa-alue, johon on aikoinaan kaivettu useita monttuja. Kuviolla kasvaa jo kookasta puustoa. Lajisto on kokonaisuudessaan hyvin sekavaa, mutta heinät ovat leimaa-antavia. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 31. Mustikkatyypin (MT) tuore kangas Tuore kangas, jossa kuusi on valtapuu. Seassa kasvaa kuitenkin yleisinä sekä koivu että mänty. Mustikka muodostaa hyvin tiheitä kasvustoja, mutta paikoin myös puolukka on runsas. Tyypillisiä ruohoja edustavat oravanmarja ja metsätähti. Heiniä esiintyy tyypillisen niukasti. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä.

8 Linnustoselvityksessä kaava-alueelta löydettiin seuraavien lajien edustajia: punarinta, pajulintu, lehtokerttu, sinitiainen, harmaasieppo, sinitiainen, peippo ja keltasirkku. Pajulintu, peippo, keltasirkku ja sinitiainen kuuluvat luontoselvitysalueen yleisimpiin lintuihin. Alueen lajisto on tavanomaista ja paritiheydet ovat keskitasoista. Kaavaalueella ei ole uhanalaisia lajeja, joten linnustolla ei ole vaikutusta maankäyttöön. 1.1.3 Maisema Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sisältyy vireillä olevan Vanha-Lahden osayleiskaavan yhteydessä laadittuun maisemaselvitykseen. Vanha-Lahden maisemaselvitys on laadittu WSP:n toimesta vuonna 2011. Selvitysalue on pinta-alaltaan 3,57 km 2 suuruinen alue ja Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sijoittuu selvitysalueen eteläreunaan. Maisemaselvitys perustuu kevään ja kesän 2011 aikana tehtyihin kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin, maastokäynteihin ja aiempiin inventointeihin ja selvityksiin sekä viranomaisten tietokantoihin. Maisemaselvityksen rajaus. Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue on ympyröity mustalla. Kaava-alue sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella, tiiviin kaupunkirakenteen puristuksissa. Alue on noin 1 km etäisyydellä maakunnallisesti merkittävästä Vanha- Lahden kartanoympäristöstä.

9 Ote maisemarakennekaaviosta. Kaava-alue on pääosin laaksoa ja eteläreunasta selännettä. Vanha-Lahden merkittävimmät avovedet ovat alueeseen rajautuvat merenlahdet. Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sijaitsee lähellä Salinkedonlahtea. Kaavaalueella ei ole ojia tai valuma-alueita. Ote Vanha-Lahden vesiolosuhteet -kartasta. Kaava-alue sijaitsee lähellä Salinkedonlahtea. Alue ei ole valuma-alueella. Rauman kaupungin yleiskaavan yhteydessä on tarkasteltu keskustan kaupunkikuvaa ja viherverkostoa. Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-aluetta ei ole osoitettu millään merkinnällä kyseisessä kartassa. Alueen ylitse kulkee kehitettävä/säilytettävä viherverkosto/katuvihreä. Itä-länsisuuntainen viherakseli yhdistää mantereen Salinkedonlahteen ja Vaikkusiin.

10 Ote keskustan kaupunkikuvaa ja viherverkostoa koskevasta tarkastelusta. Maisemaselvityskartta. Kaava-alue on merkitty laaksoksi. Maisemaselvityksessä Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue sijoittuu hyvin muutoksia kestävälle alueelle, mutta sen läpi kulkee säilytettävä viher- ja virkistysyhteys. Kaava-alue sijoittuu Merirauman ja itä-länsisuuntaisen viheralueen väliin jäävälle metsäiselle alueelle. Alueen luontotyypit ovat monipuolisia. Alueella ei itsessään ole erityisiä maisemallisia arvoja, mutta ympäröivät arvot tulee huomioida. Vanha-Lahden

11 kartano, itä-länsisuuntainen viherakseli ja Salinkedonlahti luetaan alueen vaalittaviin arvoihin. Alueen toimenpidesuositusten mukaan alueen vaalittavat arvot ja olemassa olevat asuinalueet tulee huomioida suunnittelussa. Alue soveltuu parhaiten pientalorakentamiseen. Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys tulee säilyä. Ote maisemalliset arvot -kartasta. Kaava-alue sijaitsee hyvin muutoksia kestävällä alueella (vihreä). Alueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa säilytettävä viher- ja virkistysyhteys. 1.1.4 Pintavedet Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivauksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. 1.1.5 Pohjavedet Kaava-alue ei ole pohjavesialueella. 1.1.6 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton. Kaava-alueen itä- ja länsipuolella on tiivistä pientaloasutusta. Alueen eteläpuolta rajaa Tuomoniemenpuisto, joka on hoitamatonta kallioista metsää. Tuomoniemenpuiston läpi kulkee metsäpolkuja. Tuomoniemenpuiston eteläpuolella on pientaloasutusta. Tuomoniementien pohjoispuoli on toistaiseksi rakentamaton. Alueelta Salinkedonlahteen on n. 150 metriä. Rauman purjehdusseuran kotisatama ja Kuuskarin paviljonki sijaitsee reilu puoli kilometriä kaava-alueelta länteen Kuuskarintien päässä. Kilometrin päässä kaava-alueesta koilliseen sijaitsee Vanha-Lahden kartano. Kartanoympäristö on Satakunnan maaseutukaavassa osoitettu merkittäväksi rakenne-

12 tuksi ympäristöksi (kh). Vanha-Lahden kartano on uusrenessanssityylinen kartano 1800-luvulta ja ainoa laatuaan Raumalla. Kartanon ympäristö peltoineen ja lehmuskujineen muodostaa merkittävän kokonaisuuden. 1.1.7 Muinaisjäännökset Kaava-alueelle ei ole tehty muinaisjäännösinventointia. 1.1.8 Maaperän pilaantuneisuus Kaava-alueella on Rauman Salinkedon leikkipaikan maaperän haitta-ainetutkimus. Selvitys on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta vuonna 2005. Alueelle, joka on alun perin ollut sorakuoppa, on tuotu Syväraumanlahdelta 600m 3 ruopattua pohjasedimenttiä täyttömaaksi. Täytetty alue on kooltaan noin 25m x 30 m. Alueelta otettiin kolme näytettä, yksi otettiin kokoomanäytteenä viidestä kohdasta ja kaksi muuta näytettä otettiin yksittäisnäytteinä. Kaikista näytteistä määritettiin kuivaaine, hehkutusjäännös ja siitä hehkutushäviö sekä tiheys. Kokoomanäytteestä määritettiin elohopea (Hg), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb), nikkeli (Ni), sinkki (Zn) ja arseeni (As). Kaikista näytteistä määriteltiin raekoostumus. Kokoomanäytteestä määriteltiin PAH-pitoisuudet ja PCB-pitoisuudet. Kaikistä näytteistä määriteltiin tributyylitinan pitoisuudet. Maaperän haitta-ainetutkimusten havaintopaikkojen sijainti Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alueella.

13 Maanäytteet olivat pääosin hiekkaa tai soraa, saven osuus oli hyvin pieni. Kuivaainepitoisuus oli 88-95 % ja orgaanisen aineen määrä hehkutusjäännöksenä kaikissa näytteissä vain 1 %. Alueelta otetun kokoomanäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lyijyä lukuun ottamatta pienempiä kuin ympäristöministeriön tavoitearvo saastuneelle maaperälle. Lyijypitoisuus oli 2,5-kertainen tavoitearvoon verrattuna, mutta kuitenkin selvästi saastuneen maaperän alempaa ohjearvoa pienempi. Kokoomanäytteen PAH-pitoisuudet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) olivat selvästi ympäristöministeriön saastuneelle maaperälle asetettuja tavoitearvoja pienempiä. PCB-kongeneerien pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritystarkkuuden. PCB-kongeneerien summapitoisuus on alempaa ohjearvoa selvästi pienempi. Tributyylitinan summapitoisuus on pienempi kuin valtioneuvoston asetusluonnoksessa (2.2.2006) annettu tavoitearvo. Haitta-ainepitoisuudet alueella olivat näytteiden perusteella varsin pieniä. Syväraumanlahdesta siirrettyjen sedimenttien mukana ei siirtynyt suuria määriä haittaaineita. Rauman kaupungin ympäristösuojelutarkastaja Raija Hakanen on arvioinut, että selvitys on riittävä eikä aiheuta toimenpiteitä. Kaivuuvaiheessa on tarkkailtava silmämääräisesti maaperää poikkeamien löytämiseksi. Ympäristöterveydenhuollon terveysinsinööri Riku Eriksson totesi 12.3.2015 puhelimitse, että alueen pientalorakentamisen rakentamisen yhteydessä tulee varautua maaperästä nousevan radonin torjuntaan. 1.1.9 Melu Kaava-alueelle ei ole tehty meluselvitystä. Liikennemäärät ja ajonopeudet huomioon ottaen meluarvot jäävät matalaksi.

14 1.1.10 Tulvariski Rauma merkittävä vedenkorkeus 1,91 m (N2000) Tulvariski kartan mukaan tulvariski kaava-alueella on vähäinen. Asemakaava toteutetaan rakennusjärjestyksessä määräyksen mukaa eli asunnon alimman rakentamiskorkeuden merenranta-alueilla on oltava vähintään 2,3 metriä. Alueen itälaidassa oleva vanha hiekkakuoppa täytetään ennen alueen rakentamista.

15 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Maakuntakaava Ote 30.11.2011 ympäristöministeriön vahvistamasta Satakunnan maakuntakaavasta. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n nojalla viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteutumisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavassa kaavoitettava Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta (A). A Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräyksessä todetaan muun muassa seuraavaa: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta.

16 Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Noin kilometrin säteellä alueesta sijaitsee maailmansotien aikainen muinaismuistoalue (sm) ja merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Vanha-Lahden kartanoalue (kh). sm Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja muinaisjäännösalueita ja -kohteita. Suunnittelumääräyksessä todetaan muun muassa seuraavaa: Muinaismuistoalueiden ja kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon niiden suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristöihin. Kaikista aluetta koskevista suunnitelmista tulee Museovirastolle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. kh Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät, alle 10 ha:n laajuiset rakennetunympäristön kohteet. Suunnittelumääräyksessä todetaan muun muassa seuraavaa: Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä niiden arvojen säilymistä. Merkittävistä kohdetta koskevista suunni-telmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.

17 1.2.2 Yleiskaava Alueella on voimassa 25.8.2003 hyväksytty Rauman oikeusvaikutukseton yleiskaava, jossa kaava-alue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Alue rajautuu virkistysalueeseen (V) ja pohjois-eteläsuunnassa kulkee ulkoilureitti. Ote yleiskaavasta (2003). Alue on ympyröity punaisella. Kaava-alueella on vireillä koko kaupungin kattava yleiskaava. Yleiskaavan strategisen vaiheen Visio 2025 -kartassa suunnittelualue on osoitettu asuinalueeksi (A) ja virkistysalueeksi (V). Ote yleiskaavan strategisen vaiheen Visio 2025 -kartasta

18 1.2.3 Osayleiskaava 1.2.4 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaava. Alueella on vireillä Vanha-Lahden osayleiskaava. Asemakaava voimassa olevasta 19.3.1992 hyväksytystä asemakaavasta. Alueella on voimassa19.3.1992 hyväksytty asemakaava AK-1901. Alueella on VL- eli lähivirkistysalue, jonka keskellä on vk-merkintä eli ohjeellinen leikkikenttäalue. Alueella itälaidan korttelissa on AK-8-merkintä eli asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennukset tulee tehdä korttelialueittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten julkisivut on oltava tiili- tai klinkkeripintaisia. Maanpinnan tasossa olevien asuntojen yhteyteen tulee rakentaa asuntopiha, jonka syvyys on vähintään 3 metriä. Asuntopiha tulee aidata lauta- tai pensasaidalla. Parvekkeisiin saa tehdä lasiseinät. Tontilla tulee olla yhtenäistä leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 m 2 asuntoa kohti. Korttelin sisäisiä tontin rajoja ei saa aidata. Pihalle sijoitettavat pölytys- ja kuivaustelineet sekä jätesäiliöt on varustettava näkösuojan antavin aitauksin ja istutuksin. Korttelin tehokkuusluku eli kerrosalan suhde alueen pinta-alaan on e=0,55. Asemakaavassa on rakennusalat viidelle kerrostalolle. Kaksi läntistä taloa ovat enintään kolmikerroksisia ja kolme itäistä taloa ovat enintään viisikerroksista. Korttelissa on kaksi rakennusalaa autonsäilytyspaikoille. Rakennusalojen kerroslukumäärä on yksi. Korttelin autopaikkamääräys on 1autopaikka asuntoa kohden. Alueen pohjoisosassa Tuomoniementien varressa YVS-1 merkintä eli yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja.

19 Kerrosluku on yksi. Korttelin tehokkuus luku on e=0,30. Korttelin autopaikkamääräys on 1autopaikka asuntoa kohden. Kaavoitettavan alueen itäpuolilla on rakennettuja erillispientalojen korttelialueita. 1.2.5 Rakennusjärjestys 1.3 Pohjakartta Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin rakennusjärjestyksen 30.3.2009, voimaantulopäivä oli 3.4.2009. Pohjakartan on laatinut Rauman kaupungin teknisen viraston kiinteistö- ja mittaustoimi ja se täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/99 vaatimukset. 1.4 Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa. Ote maanomistuskartasta. Kaupungin omistamat alueet on kuvattu harmaalla ja yksityisessä omistuksessa olevat valkoisella.

20 2 Asemakaavan tavoitteet 2.1 Tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on täydentää olemassa olevaa asuinaluetta ja mahdollistaa uusien pientalojen rakentamisen. Kaavalla pyritään takaamaan pohjois-eteläsuuntainen viheryhteyden säilyminen. 2.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 2.2.1 Seutu- ja yleiskaavoista johdetut tavoitteet Kaava-alue on yleispiirteisemmissä kaavoissa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Aluetta suunniteltaessa on otettava huomioon läheiset tärkeät virkistysalueet ja -reitit. Tuomoniemen hiekkakuopan asuinkorttelit täydentävät olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja kaava on siltä osin yleispiirteisten kaavojen tavoitteiden mukainen. 2.2.2 Kaupungin asettamat tavoitteet Uudet pientalotontit varmistavat osaltaan kaupungin tonttitarjonnan riittävyyttä. 2.2.3 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaprosessin tavoitteena oli aluksi kaavoittaa 12 erillispientalotonttia alueelle. Tonttitarjonnan riittävyyden takaamiseksi aluetta tutkittiin uudelleen. Perusedellytyksenä oli viheryhteyden säilyminen. Alueesta laadittiin luonnoksia erityyppisistä ratkaisuista, joissa kaikissa todettiin maksimaaliseksi tonttien lukumääräksi keskimäärin 20. Lopullisessa ratkaisussa uusia erillispientalotontteja kaavoitetaan 21 tonttia. Lisäksi alueella on lähivirkistysaluetta ja leikkipaikalle varattu alueen osa. Pohjoiseteläsuuntainen viheryhteys säilyy. Luonnonympäristö ja luontoselvitys Tuomoniemen hiekkakuopan kaava-alue maaperälaji on kalliota ja hiekkaa tai hiekkamoreenia. Tontit on pyritty järjestämään kaava-alueelle siten, että suurimmat kalliot jäävät koskemattomaksi. Rakentamistapaohjeiden mukaan avokalliota tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon. Lähivirkistysalueeseen rajoittuvia kallioita ei saa louhia ja pihamaan liittyminen kalliomaastoon tulee olla mahdollisimman luontevaa. Olemassa olevaa puustoa on hyvä säilyttää mahdollisimman paljon. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä.

21 Luontoselvityksessä on kartoitettu alueen linnustoa. Kaava-alueella esiintyvät lajit ovat pääosin runsaslukuisia koko luontoselvityksen alueella, minkä lintutiheys on tavanomainen. Maisemaselvitys Maisemaselvityksessä korostetaan itä-länsisuuntaisen mantereen ja Salinkedonlahden ja Vaikkusen yhdistävän viherakselin säilyttämistä. Kaava-alue ei häiritse tätä yhteyttä. Tuomoniemen hiekkakuopan pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden säilyttäminen on merkittävää. Viheryhteys on huomioitu kaavoituksessa, Tuomoniemenpuisto ulottuu Tuomoniementielle asti. Kaava-alue sijoittuu hyvin muutoksia kestävälle alueelle. Alueella ei ole itsessään merkittäviä maisemallisia arvoja. Maisemaselvityksen mukaan alue soveltuu parhaiten pientaloalueeksi. Kaavalla täydennetään olemassa olevaan pientaloaluetta uusilla pientalotonteilla. Poistuvassa kaavassa alueelle on varattu asuinkerrostalojen korttelialue. Maaperän pilaantuneisuus Kaava-alueelle on tehty maaperän pilaantuneisuusselvitys, koska alueelle on tuotu Syväraumanlahdelta pohjasedimenttiä täyttömaaksi. Tutkimusten perusteella haittaainepitoisuudet ovat maaperässä varsin pieniä. Siirrettyjen sedimenttien mukana ei siirtynyt suuria määriä haitta-aineita, mikä estäisi maankäytön. 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rauman kaupunki on asettanut tavoitteeksi lisätä kaupungin pientalotonttitarjontaa siten, että vuosittain olisi tarjolla 50 uutta tonttia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ollut tarpeellista aloittaa Tuomoniemen hiekkakuopan kaavoittaminen pientalotonteiksi. Voimassa olevan kaava ei ole rakentunut. 3.1.1 Valmistelu Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin joka talouteen jaetussa kaavoituskatsauksessa 2014 sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 25.8.2014. Jepyrtien jatkon asemakaavatyötä tukevia selvityksiä ovat Ahlman Konsultointi ja suunnittelun laatima Vanhalahden luontoselvitys (2011), WSP:n laatima Vanha- Lahden maisemaselvitys (2011) ja Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laatima Rauman Salinkedon leikkipaikan maaperän haitta-ainetutkimus (2005). 3.1.2 Asemakaavaluonnos Kaavoitusjaosto hyväksyi asemakaavaluonnoksen ja rakentamistapaohjeen kokouksessaan 9.9.2014. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 19.9. 20.10.2014.

22 Lausunnot ja vastineet Tekninen lautakunta 28.10.2014: Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan 28.10.2014 seuraavaa; Kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 22.10.2014: Omakotitonttien tarjonta Asemakaavan muuttaminen vastaa Ympäristö ja kiinteistöt tulosalueen aiemmin esittämää tavoitetta. Kerrostalotontteihin ei ole kohdistunut toteutukseen saakka edenneitä hankkeita. Omakotitontteina alue monipuolistaa Rauman kaupungin omakotitonttien tarjontaa. Rakentamisen tilatarve Asemakaavassa osoitetaan 21 omakotitonttia. Niiden keskipinta-ala on 1000 m2. Kiinteistö- ja mittaustoimen ja rakennusvalvonnan asiakastilanteissa on ilmennyt, että rakennusten ja rakennelmien mahtuminen tonteille mm. Tuomoniemessä saattaa olla hankalaa. Nyt luonnostellussa asemakaavassa tonttien koko, leveys ja syvyys vaikuttavat pääosin sellaisilta, jotka eivät kärjistä ko. ongelmaa. Asemakaavan muuttamisen jatkotyössä soisi kuitenkin vielä harkittavan mahdollisuutta lisätä rakentamisen tilaa varsinkin ehdotuksen hankalanmuotoisilla tonteilla. Usein yksikin lisämetri voi helpottaa rakennusten ja rakennelmien sijoittelua. Rakennusoikeus Tonttien hinnoittelussa tultaneen käyttämään yhtenä osatekijänä rakennusoikeutta. Vendavaheen kulmassa olevalla tontilla on muita selvästi pienempi rakennusoikeus 170 kerros-m2. Ratkaisua voitaneen osaksi perustella rakennuksen yksikerroksisuudella. Toivottavaa kuitenkin on, että asemakaavan muuttamisen jatkotyössä selvitetään mahdollisuus ko. rakennusoikeuden kasvattamiseen esimerkiksi 200 kerros-m2:iin. Uusenergia Ympäristölautakunnan lausunnoissa on takavuosina tavoiteltu asemakaavan ohjausta uusenergiaratkaisuihin. Nyt käsillä olevan asemakaavan rakentamistapaohjeissa aurinkopaneeleita sallitaan pihanpuoleiselle lappeelle. Käytännössä paneelit olisi tarkoituksenmukaista suunnata auringon suuntaan. Toinen merkittävä aihe uusissa energiaratkaisuissa on ollut maalämpö. Rakennusvalvonnalla on siihen valtakunnallisista ohjeista kootut käytäntönsä. Sen sijaan esimerkiksi maalämpöenergian kerääminen viereiseltä puistoalueelta edellyttänee kaupunkimaanomistajan erillistä periaateratkaisua siinä tapauksessa, että maalämmön suosio energialähteenä säilyy. Asemakaavaohjaukseen ei asiassa päästäne. Meluntorjunta

23 Asemakaavaluonnoksessa on osaan tonteista merkitty rakennusten rakenteellisen meluntorjunnan vaatimus. Merkintäkäytäntöä voidaan pitää tämän tyyppisissä kohteissa vanhentuneena. Nykyisten rakenteiden äänieristävyys täyttää vähimmilläänkin sellaisen meluntorjuntavaatimuksen, jota ko. määräyksellä Tuomoniementien varressa tavoitellaan. Asemakaavamerkinnän luoma mielikuva saattaa tarpeettomasti hämmentää tontinetsijää. Kunnallistekniikka Rauman kaupungin kunnallistekninen yksikkö on ilmoittanut, ettei sillä ole asemakaavan muutosluonnoksesta huomautettavaa. Vastine Teknisen lautakunnan lausuntoon: Kaavanlaadinnassa on pyritty tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Kaavaehdotuksessa on jollain tonteilla muutettu ja kasvatettu rakennusalan muotoa mm. rakennussuunnittelun helpottamiseksi. Lisäksi korttelissa 1916 tonttien 6, 8, 9 ja 10 kokoa on jonkin verran kasvatettu. Vendavaheen kulman tontin asuinrakennuksen rakennusalaa on kasvatettu ja rakennusoikeutta lisätty 200 kerrosneliömetriin. Rakennustapaohjeista poistettiin aurinkopaneeleiden kohdalta maininta pihanpuoleisesta lappeesta. Näin aurinkopaneelin saa tehdä minkä tahansa lappeen suuntaisesti. Maalämpöenergian keräämistä puistoalueilta tulisi käsitellä laajempana kokonaisuutena, kuin yksittäisessä pientaloasemakaavassa. Asemakaavamerkintä meluntorjunnasta helpottaa hahmottamaan tontin mahdollisuuksia ja rajoitteita. Ympäristölautakunta 4.11.2014: Ympäristö lautakunnan lausunto on saman sisältöinen kuin Teknisen lautakunnan lausunto lukuun ottamatta Kunnallistekniikan ilmoitusta. Vastine ympäristölautakunnan lausuntoon: Kaavanlaadinnassa on pyritty tarkoituksen mukaiseen ratkaisuun. Kaavaehdotuksessa on jollain tonteilla muutettu ja kasvatettu rakennusalan muotoa mm. rakennussuunnittelun helpottamiseksi. Lisäksi korttelissa 1916 tonttien 6, 8, 9 ja 10 kokoa on jonkin verran kasvatettu. Vendavaheen kulman tontin asuinrakennuksen rakennusalaa on kasvatettu ja rakennusoikeutta lisätty 200 kerrosneliömetriin. Näin tontin pihaalue jää melko ahtaaksi. Lappeen suuntaiset aurinkopaneelit mahdollistavat mahdollisimman laajan aurinko energian talteenoton, vaikka ilman suunta ei olekaan optimi. Näin aurinkopaneelit ovat osa rakennusta. Vastaavassa laajuudessa ei tontilla pystytä sijoittamaan järkevästi paneeleja.

24 Maalämpöenergian keräämisestä puistoalueilta tulisi käsitellä laajempana kokonaisuutena, kuin yksittäisessä pientaloasemakaavassa. Asemakaava merkintä meluntorjunnasta helpottaa hahmottamaan tontin mahdollisuuksia ja rajoitteita. Ympäristöterveydenhuolto 12.3.2015: Ympäristöterveydenhuollon terveysinsinööri Riku Eriksson totesi 12.3.2015 puhelimitse, että alueen pientalorakentamisen rakentamisen yhteydessä tulee varautua maaperästä nousevan radonin torjuntaan. Vastine Ympäristöterveydenhuollon kommenttiin: Rakentamistapa ohjeissa suositellaan varautumaan radonin torjuntaan. Satakuntaliitto 31.10.2015: Satakuntaliitolla ei ole huomautettavaa luonnoksesta. Teknisenä tarkistuksena selostuksen maakuntakaavoista koskevaan kohtaan tulisi lisätä, että Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Vastine Satakuntaliiton lausuntoon: Maininta maakuntakaavan hyväksymisestä on lisätty selostukseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus 17.11.2014: Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ( ELYkeskus ) ei ole aihetta lausunnon antamiseen. Rauman Energian 30.11.2014: Rauman Energia Oy toivoo 30.11.2014 lähettämässään sähköpostissa, että Vendavaheen risteyksen kohtaa muutetaan siten, että olemassa olevat jakokaapit voisivat jäädä nykyiselle paikalleen. Vastine Rauman Energian lausunnon kommenttiin: Vendavaheen linjausta ei voida siirtää muuttamatta kaavaa radikaalisti. Jakokaappeja joudutaan siirtämään jonkin verran. Kaapit voidaan siirtää Luovivaheen ja Vendavaheen risteyksessä olevan tontin laidalle. DNA Oy:n lausunto 2.10.2014: DNA Oy:lla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Mielipiteet ja vastineet Satakunnan pelastuslaitos 12.12.2014: Satakunnan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavamuutoksesta. Lähelle rakentamisessa on huomioitava paloosastointivaatimukset. Jaakko Kivimäen mielipide 17.10.2014: Uudet tontit ovat aivan kiinni nykyisissä, jo rakennetuissa tonteissa, vaikka tilaa olisi siirtää niitä hieman kauemmas nykyisestä asutuksesta. Aikoinaan kun valitsimme tonttia, yksi kriteereistä oli se, että tälle puolelle ei tule asutusta aivan viereen. Tämän kaavan toteutus luonnoksen mukaisesti vaikuttaa asumisviihtyvyyteen jo rakennusaikana ja myös sen jälkeen. Se voi vaikuttaa talon jälleenmyyntiarvoon, sekä myyntiin negatiivisesti. Suurimmalla osalla alueen tonteista ne rajoittuvat joltain

25 sivultaan puistoon, joten naapuria ei ole heti rajan takana, niin miksi tässä tapauksessa on pakko rakentaa tiiviisti, vaikka tilaa kyllä on? Pyydän huomioimaan mielipiteeni ja ehdotan 20 metrin viherkaistaletta nykyisten ja uusien tonttienväliin, koska tilaa siihen on olemassa. Näin saataisiin rauhallisempi elinympäristö ja uskoisin, että kaikki asukkaat olisivat tyytyväisiä, niin vanhat kuin uudetkin Myös uusien tonttien asukkaat arvostaisivat tätä tontteja valitessaan. Vastine Jaakko Kivimäen mielipiteeseen: Mielipiteen jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa YVS-1-merkinnän mukaan Yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja. Tontin pinta-ala on 2926,0 neliömetriä ja rakennusoikeus 878 kerrosneliömetriä Kyseinen kaava on vahvistunut samaan aikaan kuin muistutuksen jättäjän tontin asemakaava. Mielipiteen jättäjällä on siis ollut tiedossa, että tontti ei rajaudu puistoon vaan väestösuojarakennuksen korttelialueelle. Kyseinen kortteli on tällä hetkellä rakentamatta. Uusi asuinkortteli saadaan ulkonäöllisesti paremmin sopimaan alueelle kuin väestösuojarakennukset. Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita. Mielipiteen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin virkistys- /metsikköalueesta vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan paikkaan. 20 metrin virkistys alueelle tulisi todennäköisesti ainakin epävirallinen polku, mikä aiheuttaisi liikennettä muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella. Tero ja Outi Tommilan mielipide: Uudessa kaavaluonnoksessa on kaavoitettu omakotitontteja Lenssitien jo rakennettujen tonttien rajanaapureiksi. Aikoinaan tontteja haettaessa sekä rakennusvaiheessa annoimme itsemme ymmärtää kyseisen alueen olevan puistoksi kaavoitettu sekä osa väestösuojan tontiksi, eli oletus oli ettei naapureita siihen suuntaan ole milloinkaan tulossa. Nyt kuitenkin alueen ja kotien ympäristö tulee muuttumaan huomattavasti aiheuttaen esim. rakennettujen kiinteistöjen arvon alenemista sekä alueen omaleimaisuuden katoamista. vähin asia, mitä kaavoitus voi tehdä, on jättää rakennettujen tonttien ja uusien tonttien, välille vähintään 20 metrin viheralueen. Vastine Tero ja Outi Tommilan mielipiteeseen: Mielipiteen jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa VL- eli lähivirkistysalue, jonka pohjoispuolella on YVS-1- eli yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita.

26 Mielipiteen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin viheralue vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan paikkaan. 20 metrin viheralueelle tulisi todennäköisesti ainakin epävirallinen polku, mikä aiheuttaisi liikennettä muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella. Muistutuksen jättäjän tontin lounaisnurkasta jää yhteys lähivirkistysalueelle. Pasi Eskolan mielipide 17.9.2014: Asumme osoitteessa Lenssitie 48 ja nykyisin meidän tonttimme rajoittuu takarajalta lähivirkistysalueeseen. Tontin valintaan tämä seikka vaikutti aikanaan ratkaisevasti. Nyt kuitenkin kaupunki olisi ottamassa takarajaltamme lähivirkistysalueen pois ja se korvattaisiin omakotitalojen tonteilla, jotka rajoittuvat tonttimme takarajaan. Ei ole mielestämme oikein tuoda uusia tontteja kiinni meidän takarajaamme ja samalla antaa lähes kaikille tonteille mahdollisuus rajoittua virkistysalueeseen ainakin tontin yhdeltä sivulta. Lisäksi katsomme kiinteistömme arvon alenevan kun kolmelle sivulle sijoittuisi tontit. Olemme pettyneitä kaupungin kaavoitukseen, koska nykyisiltä asukkailta ei ole kaavaluonnosta tehdessä kysytty asiasta mielipidettä. Ehdotuksemme uuteen kaavaan olisikin, että tonttimme ja uusien tonttien väliin jätettäisiin 20 metrin virkistys-/metsikköalue. Tästä hyötyisikin myös uusien tonttien asukkaat. Vastine Pasi Eskolan mielipiteeseen: Mielipiteenjättäjän jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa VL- eli lähivirkistysalue ja YVS-1- eli yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja. Väestönsuojarakennusten korttelialueen tontin pinta-ala on 2926,0 neliömetriä ja rakennusoikeus 878 kerrosneliömetriä Kyseinen kaava on vahvistunut samaan aikaan kuin muistutuksen jättäjän tontin asemakaava. Mielipiteen jättäjällä on siis ollut tiedossa, että tontti rajautuu vain osin lähivirkistysalueelle. Kyseinen kortteli on tällä hetkellä rakentamatta. Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita. Mielipiteen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin viheralue vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan paikkaan. 20 metrin viheralueelle tulisi todennäköisesti ainakin epävirallinen polku, mikä aiheuttaisi liikennettä muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella. Asemakaavan laadinnan yhteydessä on käytetty normaalia kuulemismenettelyä.

27 3.1.3 Asemakaavaehdotus Asemakaava ehdotukseen muutettiin korttelin 1916 rajausta hieman. Joidenkin tonttien rakennusaloja ja rakennusoikeuksia muutettiin. Selostusta ja rakentamistapaohjetta täydennettiin. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 26.3. 27.4.2015. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutukset ja vastineet Pasi ja Kirsi Eskolan muistutus 24.4.2015: Nykyisin tonttimme rajoittuu takarajalta lähivirkistysalueeseen. Aikanaan uuden talomme paikkaa valitessamme tämän tontin valintaan vaikutti ratkaisevasti juuri lähivirkistysalue. Nyt kuitenkin kaupunki olisi ottamassa takarajaltamme virkistysalueen pois ja se korvattaisiin omakotitalotonteilla, jotka rajoittuisivat meidän naapuriemme tontteihin. Ei ole mielestämme oikein tuoda uusia tontteja kiinni meidän tonttiimme ja samalla antaa lähes kaikille uusille tonteille mahdollisuus rajoittua virkistysalueeseen ainakin yhdeltä sivulta. Lisäksi katsomme kiinteistömme arvon alenevan kun tontin kaikki sivut rajoittuvat muihin tontteihin tai tiehen. Ehdotuksemme uuteen kaavaan olisi, että tonttimme ja uusien tonttien väliin jätettäisiin noin 20 metrin virkistys/metsikköalue. Tästä hyötyisivät meidän lisäksemme myös uudet asukkaat. Lisäksi tuolla 20 metrin alueella kulkee nykyinen jo vuosikymmeniä vanha reitti nykyiseltä Tuomoniementieltä lähimetsään. Miksi tuhota nykyinen kaikkien tuntema reitti ja tehdä uusia korvaavia reittejä. Tämä muutos ehdotuksemme ei aiheuttaisi kaavaan muuta muutosta kuin uusien tonttien siirtäminen hiukan lähemmäksi Luovivahetta. Tämä muutos ei vähentäisi yhtään uutta tonttia, mutta tekisi monet ihmiset tyytyväisiksi kaupungin toimintaan. Vastine Pasi ja Kirsi Eskolan muistutukseen: Muistutuksen jättäjän tontin länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa VL- eli lähivirkistysalue ja YVS-1- eli yleisten väestönsuojarakennusten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa kokoontumistiloja. Väestönsuojarakennusten korttelialueen tontin pinta-ala on 2926,0 neliömetriä ja rakennusoikeus 878 kerrosneliömetriä Kyseinen kaava on vahvistunut samaan aikaan kuin muistutuksen jättäjän tontin asemakaava. Muistutuksen jättäjällä on siis ollut tiedossa, että tontti rajautuu vain osin lähivirkistysalueelle. Kyseinen kortteli on tällä hetkellä rakentamatta. Uusien asuintonttien rakennusalat on sijoitettu siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita.

28 Muistutuksen jättäjän ehdotus väliin jätettävästä 20 metrin viheralue vähentäisi uuden kaavan tonttien lukumäärää ja heikentäisi näin kaavataloutta. Tontit on suunniteltu asemakaavassa tarkoituksen mukaisimpaan paikkaan. Muistutuksen perusteella asemakaavaehdotukseen ei ole syytä tehdä muutoksia. Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2014, joka sisältyi Raumalla joka talouteen jaettavaan kaupungin tiedotuslehteen. Kaavoituskatsaus oli lisäksi saatavana kaupungin palvelupisteissä ja nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 25.8.2014 ja se lähetettiin tiedoksi kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille, eri viranomaisille ja lautakunnille. Tuomoniemen hiekkakuopan asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä 19.9. 20.10.2014 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Varsinais-Suomen ELY -keskukselta, Satakuntaliitolta, Rauman Energia Oy:ltä ja DNA Oy:ltä. Luonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 26.3. 27.4.2015. Ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus.

29 Asemakaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne Tuomoniemen hiekkakuopan asemakaavan muutoksella muodostetaan uusia pientalotontteja olemassa olevalle pientaloalueelle. Kaava sisältää 21 uutta erillispientalotonttia, katu- ja virkistysaluetta. Uudet korttelit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Lähivirkistysalueella (VL) on leikkipaikalle varattu alueen osa (vk). Lähivirkistysalueella säilytetään pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys. 4.2 Korttelialueet Kaavalla muodostetaan neljä erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä 21 tonttia. Tonteille on osoitettu asuinrakennusten ja talousrakennusten tai auton säilytyspaikan rakennusalat. Asuinrakennukset on pääosin sijoitettava samalle etäisyydelle kadusta (6 m). Näin katutilajulkisivut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat yhdestä kahteen. Talousrakennukset on rakennettava yksikerroksisina. Talousrakennusten rakennusoikeus on jokaisella tontilla 60 k-m 2. Korttelien 1914, 1928 ja 1929 asuinrakennukset rakennetaan yksikerroksisina ja niiden rakennusoikeus on 200 k-m 2. Tontin 1916-6 asuinrakennuksen rakennusoikeus on 225 k-m 2. Tontin 1916-7 asuinrakennuksen rakennusoikeus on 200 k-m 2. Molemmat rakennetaan yksikerroksisina. Tonttien 1916-8 12 asuinrakennukset tulee rakentaa kaksikerroksisiksi ja niiden rakennusoikeus on 250 k-m 2. Rakentamistapaohjeissa on annettu tarkempia määräyksiä koskien rakennusten muotoa, materiaaleja ja värejä sekä tontin käsittelyä ja aitaamista.

30 4.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Merkintä osoittaa erillisen talousrakennuksen kerrosalan. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Merkintä osoittaa rakenteelta vaadittavan palosuojauksen.