Kannuksen kaupunki TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODELLE 2017

Kannuksen kaupunki TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODELLE 2017

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 3 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU 4 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys 5 3.2 Kuntatalouden kehitys 5 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys 6 3.4. Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi 7 3.5 Tavoiteasettelu 11 3.6 Valmistelu 13 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA 14 TULOSALUEEN MALLIPOHJA 15

1. YLEISTÄ Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 3 Talousarvion ja -suunnitelman laadinta perustuu kuntalakiin. Lain mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupunginvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Siihen otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupungin taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kannuksen kaupungin talousarvio ja -suunnitelma noudattaa soveltuvin osin Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta ja sisältää seuraavat osat: 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Kannuksen kaupungin strategia talousarvion ja -suunnitelman rakenne talousarvion laadinnan lähtökohdat talousarvion sitovuus 2. TULOSLASKELMAOSA 3. RAHOITUSOSA 4. KÄYTTÖTALOUSOSA hallinnonalakohtaiset taloussuunnitelmat 5. INVESTOINTIOSA 6. LIITTEET henkilöstösuunnitelma ratkaisuvalta

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 4 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU Työvaihe Käsittelyaika 1 Kaupunginhallituksen vahvistama talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohje 16.8 2 Hallintokuntien talousarvion laadinta käyttösuunnitelmatasolle 31.10. mennessä 3 Johtoryhmän käsittely 2.11. 4 Talousarviot lautakuntien käsittelyssä 15.11. mennessä 5 Tavoitteet, mittarit, tunnusluvut, henkilöstöliite ja muut talousarvion tekstiosat 15.11. mennessä 6 Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely 28.11. 7 Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely 12.12. 8 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistukset viikolla 51 1

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 5 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,4 % ja seuraavina kahtena vuonna 1 % ja 1,3 %. Tuotanto on Suomessa vihdoin kasvussa. Koko talouden arvonlisäys lisääntyi viime vuonna 0,7 % ja kasvuneljänneksiä on nyt koossa 5 peräkkäistä. Talouskasvu on saamassa vauhtia yhä useammilla toimialoilla, vaikkakin rakentamista lukuun ottamatta hyvin hitaasti. Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen on merkittävä avaus luottamuksen palauttamiselle kotimaiseen talouspolitiikkaan. Sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa kuitenkin vasta viiveellä. Kilpailukykysopimuksen seurauksena palkkasumman kasvu jää lyhyellä aikavälillä vaimeaksi. Erityisesti tämä koskee julkista sektoria, jossa lomarahan väliaikainen leikkaus ja työajan pidentäminen pienentää palkkasummaa. Vuonna 2017 viennin kasvu kiihtyy 2,8 prosenttiin. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin vuonna 2017 kääntyvän maltilliseen 1,7 % kasvuun Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu on suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvua tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu, kuluttajien odotusten vahvistuminen ja omalta osaltaan säästämisasteen aleneminen. Myös yksityiset investoinnit lisääntyvät tänä vuonna ja erityisesti rakennusinvestoinnit ovat kovassa, yli 7 %:n kasvussa. Tänä vuonna hintojen ennustetaan nousevan vain 0,5 % ja ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 1,2 %. Vuoden 2017 kasvuksi muodostuu 1,0 %. Erityisesti yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu johtuen kotitalouksien reaalitulojen alhaisesta kasvusta. Inflaation ennakoidaan kiihtyvän 1,2 prosenttiin. Yksityisten investointien kasvuvauhti hiukan hiipuu edellisvuodesta johtuen etupäässä rakennusinvestointien kasvun taittumisesta. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt sekä Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen että Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Viime vuonna työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, mutta kuluvan vuoden huhtikuussa työttömyysasteen trendi on laskenut 9,1 prosenttiin. Vuonna 2017 työttömyysasteen ennustetaan olevan 9,1 %. Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus kesä 2016 3.2 Kuntatalouden kehitys Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 6 Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien vuosikate ja tilikauden tulos olivat odotettua parempia vuonna 2015. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2015 noin 2,5 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista noin 98 prosenttia. Vuosikate heikkeni noin 400 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna. Syksyllä 2015 laaditun kuntatalousohjelman ennusteeseen verrattuna vuosikate oli noin 300 milj. euroa parempi. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi. Toimintamenojen kasvupainetta tulevina vuosina aiheuttaa muun muassa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Kuntien ja kuntayhtymien toteuttamat sopeutustoimet kuitenkin vahvistavat kuntataloutta kuluvana vuonna. Myös valtion toimenpiteiden vaikutus on selvästi kuntataloutta vahvistava. Kuntatalouden ennusteen vuosille 2017 2020 mukaan kuntien mittavista sopeutustoimista huolimatta kuntien tulot eivät riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimia nettorahoitustarve myös uhkaa kasvaa vuosikymmenen loppua kohden. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa sekä sitä, että kunnat jatkavat omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. Hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta ja osana sitä kuntataloutta useilla toimenpiteillä, jotka ajoittuvat sekä alkaneelle vaalikaudelle että sitä pitemmälle aikavälille. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien kustannuksia kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä 1 mrd. eurolla vuoden 2019 tasossa. Tavoitteen toteuttamiseksi on valmisteltu kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden säästöpotentiaaliksi kunnille on tässä vaiheessa arvioitu noin 400 milj. euroa. Toimenpideohjelmaan sisältyvät lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuosien 2016 2018 aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta maakunnille tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä, jotka toteutunevat vasta seuraavasta vaalikaudesta lähtien. Sote- ja aluehallintouudistuksessa on kyse historiallisen suuresta hallinnonalat ylittävästä uudistuksesta, joka koskettaa kaikkien kansalaisten palveluja sekä muuttaa merkittävällä tavalla kuntien asemaa, tehtäviä ja kustannusrakennetta. Lähde: Valtionvarainministeriö, Kuntatalousohjelma 2017-2020 kevät 2016

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 7 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilinpäätökset vuosilta 2011 ja 2012 painuivat yhteensä hieman yli 1 700 000 euroa alijäämäiseksi. Tilanteen korjaamiseksi laadittiin talouden tasapainottamisohjelmat vuosina 2012 ja 2013, vaikka kaupungilla ei taseeseen ollut vielä muodostunut kattamatonta alijäämää. Vuonna 2013 hyväksytyssä tasapainottamisohjelmassa asetettiin talouden raamit vuoteen 2017 saakka ja päätettiin, että talousraameissa pysymiseen tarvittavat toimenpiteet yksilöidään vuosittain talousarvioissa. Toimenpiteet voivat olla veronkorotuksia tai rakenteellisia, säästöjä tuovia muutoksia. Kaikkia aikaisemmassa tasapainottamisohjelmassa jo päätettyjä toimenpiteitä jatketaan ainakin vuoteen 2017 saakka. Näitä ovat mm. tievalaistuksen sammuttaminen öiseen aikaan ja yksityisteiden aurauksen lopettaminen. Tämän lisäksi on toteutettu lukuisia rakenteellisia uudistuksia niin kaupungin omassa toiminnassa kuin Jytassakin, kuten esim. varhaiskasvatuspalveluverkon uudistus, vuodeosaston paikkamäärän vähentäminen, ruokahuollon keskittäminen, elinkeinotoimen uudelleenorganisointi ja kouluverkon uudistaminen. Tuloveroprosenttia on korotettu vuodelle 2013 ja kiinteistöveroprosentteja vuosille 2014 ja 2015. Talouden tasapainotustoimenpiteiden ansiosta vuosien 2013-2015 tilinpäätökset muodostuivat yhteensä n. 1 970 000 euroa ylijäämäisiksi. Ylijäämäiset tilinpäätökset osoittavat, että tasapainottamisohjelman toteuttaminen on onnistunut tähän asti jopa yli odotusten. Tasapainottamisohjelmien tavoitteena oli ylijäämään pääseminen vuoteen 2017 mennessä. Tilanne on kuitenkin kääntymässä, sillä vuodesta 2016 on muodostumassa alijäämäinen verotulojen huonon kehityksen vuoksi. Vuodelta 2015 valmistuvan verotuksen ennakkotietojen mukaan verotettavat ansiotulot Kannuksessa laskivat lähes 2 %. Verotulot ovat jäämässä n. 1 000 000 euroa arvioitua pienemmäksi, koska verotulojen tilityksiä tullaan oikaisemaan marras- ja joulukuussa. Kaupungin asukasmäärä on laskenut, mutta työllisyystilanne on parantunut alkuvuoden aikana. Asukasmäärä oli toukokuun 2016 tilanteessa 5 570 ja työttömyysprosentti 9,6 %. Joulukuussa 2015 asukkaita oli 5 590 ja työttömyysprosentti 12,5 %.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 8 3.4 Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi Toimintakate Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 54 talouden tasapainottamisohjelman. Siinä määriteltiin vuosien 2014-2017 talousarvioiden laadinnan periaate, jonka mukaan talouden tasapainoon tähdätään vuoteen 2017 mennessä seuraavin toimenpitein: 1. toimintakatteen kasvu, myös sotemenojen osalta, saadaan pidettyä korkeintaan 2 %:n kasvussa vuosittain 2. kouluverkkoa karsitaan 3. verotulojen kasvu on 3 4 % vuosittain Tasapainottamisohjelmassa linjattiin lisäksi, että tulo- ja/tai kiinteistöveroprosentteja nostetaan, mikäli joku em. seikoista jää toteutumatta ja talousnäkymät heikentyvät sen vuoksi edelleen. Lisäksi todettiin, että yksilöidyt toimenpiteet toimintakatteen maltillisen kasvun varmistamiseksi esitetään vuosittain talousarviossa. Tilinpäätöksessä 2015 toimintakate nousi 1,7 %, ja verotulot nousivat 4 %. Uudistettu kouluverkko oli vuonna 2015 toiminnassa ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden. Tasapainottamisohjelman tavoitteet toteutuivat vuoden 2015 tilinpäätöksessä, kuten ne toteutuivat jo vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä. Vuodesta 2016 näyttäisi toiminnan nettomenojen osalta olevan muodostumassa odotusten mukainen, mutta verotulojen osalta ei talousarviossa arvioituun määrään tulla pääsemään. Tämä kääntää tilinpäätöksen alijäämäiseksi. Talouskehityksen valossa on perusteltua, että vuoden 2017 talousarviossa toimintatuottojen ja toimintakulujen määrärahoja ei nosteta lainkaan vuoden 2016 talousarviotasosta. Määrärahoja ei nostettu myöskään vuoden 2016 talousarviossa, joten ensi vuoden määrärahat ovat vuoden 2014 tasolla. Poikkeuksen tästä muodostaa 1.1.2017 aloittava sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, joka valmistelee vuoden 2017 talousarvionsa 2,5 %:n kustannusnousulla vuoden 2016 tilinpäätöstasosta. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluihin varattavaa määrärahaa on nostettava n. 240 000 euroa vuoden 2016 talousarviotasosta. Tämä sekä verotulojen heikentyneet näkymät aiheuttavat painetta veroprosenttien tarkasteluun, mikäli ensi vuoden talousarvioehdotus halutaan laatia ns. nollabudjetiksi edellisvuosien tapaan. Muilta osin vuoden 2017 talousarvion määrärahojen jäädyttäminen vuoden 2015 ja 2016 tasolle on perusteltua ja riittävää siksi, että toteutuneet tilinpäätökset ovat jo useana vuonna peräkkäin alittaneet talousarvion. Kunta-alan palkat eivät nouse vuonna 2017 ja lomarahoista leikataan 30 % vuosien 2017-2019 aikana. Lomarahaleikkausten vaikutus on vuositasolla n. 100 000 euroa. Inflaation ennustetaan vuonna 2017 olevan n. 1,2 % tasoa.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 9 Toimintakatteen vertailu talousarvioon 2014 2016 sekä talousarvioraami vuodelle 2017: 2014 2015 2016 2017 Toimintakate (ulkoinen) 1 000 TA TP TA TP TA TP ennuste Raami Sosiaali- ja perusterveydenhuolto -11 292-11 066-11 429-11 403-11 655-11 500-11 800 Erikoissairaanhoito -6 526-6 563-6 567-6 673-6 758-6 700-6 850 Hallinto- ja elinkeinopalvelut sekä muut -1 834-1 590-1 803-1 682-1 541-1 541-1 541 Sivistyspalvelut -7 565-7 498-7 541-7 521-7 741-7 741-7 741 Tekniset palvelut -2 523-2 466-2 513-2 390-2 723-2 723-2 723 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ -29 740-29 183-29 853-29 669-30 418-30 205-30 655 Verotulot 17 812 17 884 17 973 18 567 18 091 17 240 18 355 Valtionosuudet 12 769 12 866 12 834 12 824 13 281 13 280 13 280 Rahoitusnettomenot 21 22-11 4-11 6-10 VUOSIKATE 862 1 589 943 1 726 943 321 970 Poistot -992-1 028-1 074-1 070-1 074-1 143-1 100 TILIKAUDEN TULOS -130 561-131 656-131 -822-130 Tuloksenkäsittelyerät 130-198 131 102 131 130 130 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 363 0 758 0-692 0 Annettu talousarvioraami kohdennetaan hallintokunnittain jokaiselle kustannuspaikalle ja se toimii talousarvion laadinnan pohjana. Raamista poikkeamiset on pystyttävä perustelemaan toiminnan muutoksella. Toimintameno- ja tulomäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovia toimielintasolla. Muut sitovuustasot määritellään organisaatiorakenteen mukaisesti talousarviokirjan kohdassa ratkaisuvalta. Verotulot Kuntaliiton toukokuussa antaman veroennusteen mukaan kaupungin verotulot vuonna 2016 olisivat n. 17 200 000 euroa eli ne laskisivat tilinpäätökseen verrattuna lähes 1 300 000 euroa. Syynä tähän on verotettavien ansiotulojen lasku etenkin palkkatuloissa sekä maa- ja metsätaloudentuloissa. Tämä vaikuttaa myös vuoden 2017 verotuloarvioon, koska ansiotulojen kasvua ei ole odotettavissa. Entisillä veroprosenteilla verotulojen taso jää vuonna 2017 n. 17 800 000 euroon. Valtionosuudet Kuntaliitto on laatinut kuntakohtaiset ennakkolaskelmat peruspalvelujen valtionosuudesta 14.6.2016. Kannuksen kaupungin peruspalvelujen valtionosuus tulee laskelman mukaan olemaan n. 13 415 000 euroa, eli 177 000 euroa tätä vuotta pienempi. Vastaavasti Opetusja kulttuuriministeriön valtionosuuden on ennakkolaskelmissa arvioitu paranevan saman verran, joten kokonaistasolla kaupungin saamat valtionosuudet ovat vuonna 2017 samalla tasolla kuin vuonna 2016.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 10 Lopulliset valtionosuustiedot saadaan vasta joulukuussa sen jälkeen, kun talousarvio on jo hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Investoinnit Kaupunki on investoinut varsin voimakkaasti, n. 12 000 000 eurolla, vuosina 2010 2013 mm. saneeraten ensin Kotirannan palvelukeskuksen ja sen jälkeen vapaa-aikakeskuksen. Investoinnit toteutettiin pääosin lainarahalla, koska vuosina 2011 ja 2012 kaupungin tulorahoitus ei riittänyt edes kaikkien toimintamenojen rahoittamiseen, saati sitten investointien rahoittamiseen. Tästä syystä kaupungin velkaantuminen on ollut nopeaa ja vuoden 2013 tilinpäätöshetkellä kaupungin lainakanta oli jo noussut lähelle valtakunnan keskimääräistä tasoa. Vuosina 2014-2016 investointitahti on ollut maltillista eikä lisävelkaantumista sen vuoksi ole tapahtunut. Taloussuunnitelman investointiohjelmaan on vuodelle 2017 otettu koulukeskuksen saneeraus, jonka on arvioitu olevan n. 3 000 000 euron suuruinen. Mikäli investointi päätetään toteuttaa, merkitsee se sitä, että kaupungin lainakanta nousee n. 500 euroa ja on sen jälkeen todennäköisesti hieman yli valtakunnan keskitason. Kaupunginvaltuuston eräs strateginen linjaus on, että kaupungin lainakanta saa olla korkeintaan valtakunnan keskitasoa. Kaupungin strategian mukaisesti investointiohjelma laaditaan koko valtuustokauden kattavaksi. Investoinnit toteutetaan siten, että ne tukevat strategiassa määriteltyjä strategisia hankkeita. Kaikki 10 000 euroa ylittävät hankinnat kuuluvat investointimenoihin. Tämä koskee myös irtaimistohankintoja. Mikäli yksittäisen irtaimistohankinnan arvo alittaa 10 000 euroa, määräraha varataan toimintamenoihin. Irtaimistohankintoja ei voi yhdistää muuta kuin siinä tapauksessa että kysymyksessä on hankinnat samaan tilaan, esim. atk-luokan kalustaminen. Investoinnit esitetään hankkeittain eli investointikohteittain. Hankkeet ja hankeryhmät ryhmitellään talousarviossa tarvittavilta osin toimielimittäin. Investointimäärärahojen sitovuus määritellään talousarviossa. Yksittäisen hankkeen osalta huomioidaan hankkeen toteutumisen vaikutukset käyttötalouteen.

3.5 Tavoiteasettelu Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 11 Voimassaoleva toimintastrategia ohjaa talousarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Asetettavat tavoitteet tulee johtaa kaupungin strategiasta ja sen painopistealueista. Hyvinvointikertomuksen tuottama informaatio huomioidaan tavoitteiden asettamisen ohjaajana. Toimielimelle (lautakunnalle) asetettavat tavoitteet Toimielimelle asetetaan valtuuston päätettävät strategiset tavoitteet alempana olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Tulosalueelle asetettavat tavoitteet Tulosalueelle asetetaan lautakunnan päätettävät operatiiviset tavoitteet alla olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Konserniyhtiöille asetettavat tavoitteet Talousarviossa asetetaan tavoitteet myös kaupungin konserniin kuuluville yhtiöille. Kaikkien talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Talousarvion tavoitteiden, muiden tekstien ja tunnuslukujen laadintaa varten on tehty mallipohjat, jotka löytyvät tiedostosta I:\TALOUSARVIOT\Talousarvio 2017. Mallipohjat löytyvät myös tämän laadintaohjeen lopusta. Tavoitteiden laadinnan ohjeistus Voimassa olevan talousarviosuosituksen mukaan tavoitteet luokitellaan toiminnan kohteen ja päätöstason mukaan seuraavan esimerkin mukaisesti: Päätöstaso Kuka tavoitteesta päättää Strategiset tavoitteet Valtuusto Operatiiviset tavoitteet lautakunta Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Visiot palvelustrategiat tuloperusteita koskevat tavoitteet talouden tasapainotavoitteet maapolitiikkatavoitteet Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Palvelutasotavoitteet Palvelukykytavoitteet Priorisointitavoitteet Asiakastyytyväisyystavoitteet Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Uus- ja laajennusinvestointitavoitteet Sijoitustavoitteet tytäryhteisöihin Henkilöstöpoliittiset tavoitteet Tuotanto- ja järjestämisprosessia koskevat tavoitteet Korvausinvestointeja koskevat tavoitteet

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 12 Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Nämä ovat pääsääntöisesti valtuustotasolla päätettäviä strategisia, visiotyyppisiä tavoitetiloja, esimerkiksi kunta nähdään määrätyllä elinkeino- tai koulutusalalla kunnallisena tai valtakunnallisena keskuksena. Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita ovat kuntalaisen hyvinvoinnin tasoa ylläpitävät tai kohottavat palvelutavoitteet sekä terveydellisten, sosiaalisten tai koulutukseen liittyvien ongelmien poistamiseen liittyvät tavoitteet. Kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan ryhmitellä rahoituksen riittävyyttä, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koskeviin tavoitteisiin. Näillä tavoitteilla on kiinteä yhteys kunnan talouden vakauteen ja tasapainoon. Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Vaikuttavuustavoitteet ovat tehtäväkohtaisia palvelutoiminnan tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan palvelun saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteita voidaan asettaa joko asiakas-, asiakasryhmä- tai tehtäväkohtaisesti. Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Tuotantotavoitteet ovat tehtäväkohtaisia tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta. Strategista tuotantokykyä ja toimintavalmiutta ylläpitäviä ja parantavia tavoitteita ovat esim. tuotantovälineiden uus- ja laajennusinvestointitavoitteet, pääoman sijoittamista tytäryhtiöihin koskevat tavoitteet ja toiminnan uudelleen organisointia koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat tavallisesti tuotannontekijöiden ja suoritteiden tai tuotteiden määrää ja laatua koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat myös tavanomaiset ja toistuvat korvausinvestointeja koskevat tavoitteet sekä tuottamis- tai järjestämistapaa koskevat kehittämis- ja toimenpidetavoitteet kuten suunnitelmien, selvitysten, tutkimusten ja asiakaskyselyjen tekeminen.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 13 Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Määrällistä mittaamista sovelletaan silloin, kun mitataan toiminnan lopputulosta eli tuotosta ja sen vaikutusta. Toimintaprosessin mittaamisessa sovelletaan laadullista mittaamista. Kunnan asemaa ja aluetta koskevaa strategista tavoitetta voidaan kuvata määrällisesti mitattavilla muuttujilla, kuten ko. toimialan yritysten lukumäärä kunnassa tai kunnan alueella toimivien yritysten osuus toimialan markkinaosuudesta. Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita, kuten esim. koulutustason nostamista tai syrjäytymisen estämistä voidaan mitata joko laadullisilla tai määrällisillä muuttujilla. Investointi- ja kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan asettaa rahamääräisissä mitoissa ja niiden suunniteltu toteutumisajankohta voidaan määrittää. Vaikuttavuustavoitteen määrällinen mittaaminen on mahdollista silloin, kun tavoitetta kuvaavat arvot ovat selkeästi todennettavissa. Esimerkiksi muutos asiakkaan hyvinvoinnissa voidaan todeta työllistymisenä, tutkinnon suorittamisena tai sairauden paranemisena. Palvelukyvyn määrällinen mittaaminen voi taas perustua palvelun odotusaikaan, hoitojonon pituuteen tai osuuteen ikäluokasta, jolle voidaan tarjota määrättyyn koulutustasoon johtava opiskelupaikka. Vaikuttavuustavoitteen laadullisia mittareita ovat esim. asiakaskyselyyn perustuvat mittarit. Kyselyn kohteena voivat olla esim. muutokset asiakkaan elämän laadussa tai asiakkaan mielipide kunnan järjestämän palvelun laadusta. Tuotantotavoitteiden mittauskohteena ovat tuotantoprosessin osatekijät eli panokset ja tuotokset sekä niiden kustannukset ja tuotot. Mittaaminen voidaan tehdä kappale- tai rahamäärinä taikka niistä muodostetuilla tunnusluvuilla. Mittareita ovat tuotantotekijä-, kapasiteetti-, suorite- tai tuotemäärät. Tunnuslukuja ovat suorite- tai tuotekohtaiset yksikkökustannukset ja tuottavuutta ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Myös muille tuotantoon liittyville toiminnoille voidaan asettaa tavoitteita. Tällaisia tavoitteita ovat mm. tuotantosuunnitelmaan tai tuotantomenetelmään liittyvän selvityksen laatiminen. Tällöin tavoitteen mittaaminen tarkoittaa lähinnä sen toteamista, onko toimenpide suoritettu vai ei. 3.6 Valmistelu Talousarvion valmistelusta vastaavat lautakunnat, johtoryhmä ja kaupunginhallitus ja sen käytännön toteutus tehdään talousosastolla ja hallintokunnissa Pro Economica - taloussuunnitteluohjelmaa käyttäen annetun aikataulun puitteissa. Taloussihteeri antaa yksityiskohtaisempia ohjeita laadinnan käytännön toteuttamisesta. Talousarvion pohjaksi laadittavan talousarvioraamin laskee taloussihteeri yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Poikkeamat lasketusta raamista on pystyttävä perustelemaan. Talousarvion tasapainotus käsitellään johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Talousarvio ja -suunnitelma käsitellään myös tarpeen mukaan järjestettävissä kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaareissa ja iltakouluissa.

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 14 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA Toimielin Toiminta-ajatus Tavoitteet Tavoite Toimenpide Strategiset tavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)

Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2017 15 TULOSALUEEN MALLIPOHJA Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Tavoitteet Tavoite Operatiiviset tavoitteet Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Toimenpide Palvelutuotantotavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 201 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)