HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.10.2016

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. HEINOLA, HIRVISALO, PURSIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 4 3 Tulokset... 5 3.1 Yleiskuvaus... 5 3.2 Arvokkaat luontokohteet... 8 3.3 Merkittävät lajiesiintymät... 9 4 Johtopäätökset ja suositukset... 10 5 Lähteet ja kirjallisuus... 10 Kansi: Näkymä Pursijärven länsirannalta. Pohjakartat Maanmittauslaitos. Valokuvat Marko Vauhkonen. 2

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. 1 JOHDANTO Heinolan kaupungin Hirvisalon kylässä sijaitsevalle tilalle Pursijärvi RN:o 2:18 laaditaan ranta-asemakaavaa. Kiinteistö sijaitsee Pursijärven länsirannalla ja siihen sisältyy rantaviivaa noin 750 metriä. Tila on nykyisin rakentamaton. Pursijärven rannalle on alustavasti suunniteltu kaavoitettavaksi 3 4 omarantaista tonttia. Maanomistaja Ville Pätiälä tilasi Pursijärven ranta-asemakaavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. Luontoselvitys kattoi Pursijärven ranta-alueen noin 100 150 metriä leveältä vyöhykkeeltä (kuva 1). Kuva 1. Luontoselvityksen tutkimusalueen sijainti ja rajaus (punainen viiva) tilalla Pursijärvi RN:o 2:18. 3

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Pursijärven ranta-asemakaava-alueelta ei löytynyt aiempia luontotietoja ympäristöhallinnon rekistereistä tai Heinolan kaupungilta. Alueelta ei ole tiedossa havaintoja uhanalaisista tai silmälläpidettävistä (Vauhkonen 2003 ja julkaisematon) tai muista merkittävistä kasvilajeista (Heinolan putkilokasviatlas -tutkimus; M. Vauhkonen, julkaisematon). Heinolan pesimälinnustoselvityksen (ks. Vauhkonen 1999) yhteydessä on havainnoitu 1990-luvulla myös Pursijärven ranta-alueiden linnustoa, mutta selvityksen tulokset ovat jo vanhentuneet. Tuolloin ei kuitenkaan tavattu huomionarvoisia lintulajeja (Vauhkonen 2002a). Nykytilanteen selvittämiseksi oli tarpeen tehdä pesimälinnustoselvitys osana tätä työtä. Yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää ns. huomionarvoisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiintyminen Pursijärven alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai reviirien sijaintia. Inventoinnissa sovellettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988), jossa alue kierretään huolellisesti läpi ja havaitut linnut merkitään karttapohjalle. Laskennat tehtiin varhaisen aamun aikana, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.). Pesimälinnuston selvittäminen asemakaavatarkkuudella edellyttää tavallisesti vähintään kolmea käyntikertaa eri aikaan saapuvien muuttolintujen ja eri aikaan pesivien lajien havaitsemisen kannalta. Tämän työn tilaamisen ajankohdasta johtuen ei ensimmäisen laskentakerran tekeminen ollut mahdollista enää keväällä 2016. Työn osana arvioitiin, esiintyykö alueella todennäköisesti sellaista varhain pesivää lintulajistoa (mm. tikat, kanalinnut ja osa petolinnuista), joiden osalta tarvittaisiin täydennystä keväällä 2017. Lintulaskennat Pursijärven alueella tehtiin 20.5. ja 22.6.2016. Laskennoissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin: erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit alueellisesti uhanalaiset lajit silmälläpidettävät lajit lintudirektiivin liitteen I lajit Suomen kansainväliset vastuulajit tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa petolinnut merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmentäjälajit Laskennoissa merkittiin muistiin ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyttämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeiden mukaisia merkintätapoja. Tulokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkitaan yksi- 4

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. kin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ympäristössä. Tulosten perusteella rajataan mahdolliset pesimälinnuston kannalta arvokkaat alueet. Pursijärven välittömästä läheisyydestä ei tunneta (ympäristöhallinnon tiedot sekä Vauhkonen 2002b, 2007 ja julkaisematon) liito-oravan esiintymisalueita. Työn tilaamisen ajankohdasta johtuen ei liito-oravaselvityksen tekeminen ollut mahdollista enää keväällä 2016. Liito-oravan osalta arvioitiin, onko selvitysalueella lajin elinympäristöksi hyvin sopivaa metsää ja onko erillisen selvityksen tekeminen keväällä 2017 tarpeen. Selvitysalueen kasvillisuus- ja luontotyyppejä sekä kasvistoa ja arvokkaita luontokohteita inventoitiin 22.6. ja 12.7.2016, jolloin koko selvitysalue käveltiin kattavasti läpi. Alueelta laadittiin kartalle rajaamalla osa-aluejako. Osa-alueilta inventoitiin ja kirjattiin muistiin luonnonolojen, kasvillisuuden ja kasviston yleiskuvaus sekä mahdolliset erityispiirteet. Maastokäynnillä havainnoitiin myös muuta eliölajistoa ja arvioitiin huomionarvoisen lajiston kannalta merkittävät elinympäristöt tai kohteet sekä mahdolliset lisäselvitystarpeet. Maastossa selvitettiin arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Näitä ovat mm. luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojellut luontotyypit, vesilain 2 luvun 11 :n mukaiset pienvesikohteet, metsälain 10 :n mukaiset elinympäristöt ja Suomessa uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008a, b). Lisäksi arvioitiin, onko Pursijärven tilan alueella kohteita, jotka täyttäisivät METSO-ohjelman kriteerit (Syrjänen ym. 2016). Mahdolliset kohteet rajattiin ja paikannettiin GPS-laitteen (Garmin 62s) avulla. 3 TULOKSET 3.1 Yleiskuvaus Selvitysalueelta rajattiin ilmakuvan ja maastohavaintojen perusteella viisi osa-aluetta (kuva 2), joiden luonnonoloja kuvataan seuraavassa. Osa-alue 1 Puustoltaan varttunutta tuoretta kangasmetsää. Pääpuulaji on kuusi, lisäksi tavataan koivua ja vähän mäntyä sekä alikasvoksena pihlajaa. Kenttäkerros on tyypille tavanomaista: mustikka ja puolukka ovat vallitsevia ja lisäksi tavataan mm. metsälauhaa, metsätähteä, metsäalvejuurta, kangasmaitikkaa, kultapiiskua ja kevätpiippoa. Rantakaistaleella tavataan mm. rahkasammalia, jotka kertovat alkaneesta soistumisesta. Alueen eteläosassa lähellä rantaa kasvaa soistuneella alueella ja ojan reunoilla mm. metsä- ja isoalvejuurta, hiirenporrasta, lillukkaa, metsätähteä, oravanmarjaa, metsäkortetta, mustikkaa, puolukkaa, suo-orvokkia ja korpi-imarretta sekä niukasti sudenmarjaa ja käenkaalia. Puustossa on kuusen lisäksi haapaa ja pihlajaa 5

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. sekä pensaskerroksessa korpipaatsamaa. Kohdetta ei rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi johtuen sen pienialaisuudesta sekä ojituksesta, joka on muuttanut kohteen vesitaloutta ja heikentänyt sen luonnontilaa. Kuva 2. Pursijärven tilan selvitysalueen luonnonolojen yleiskuvauksessa käytetty osa-aluejako (punaiset viivat ja numerot 1 5). 6

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. Kuva 3. Metsää osa-alueella 1. Osa-alue 2 Pääosin avohakattua aluetta. Alueen pohjoisosassa on jätetty hieman puustoa ojavarren korpisoistumaan. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. metsä- ja isoalvejuurta, korpi-imarretta, metsäkortetta ja tuoreen kankaan peruslajeja. Osa-alueen keskivaiheilla on pieni taimikkokuvion osa. Eteläosan ojitettu korpikuvio on avohakattu hiljattain ja kasvaa nyt taimikkoa (kuusi, koivu, pihlaja). Aluskasvillisuutena tavataan mm. harmaasaraa, ranta- ja terttualpia, luhtamataraa, kurjenjalkaa, metsäalvejuurta ja vadelmaa sekä mättäillä mustikkaa ja puolukkaa. Osa-alue 3 Hakkuualueen keskelle jätetty kuvio, jonka puusto on uudistuskypsää varttunutta ja kuusivaltaista. Kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää ja kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, puolukka, metsätähti, vanamo, metsälauha ja kevätpiippo. Osa-alue 4 Hakkuissa säästetty kapea rantametsäkaistale, jossa kasvaa varttunutta ja osin iäkkäämpääkin puustoa (kuusi, koivu, mänty, pihlaja, kataja). Kenttäkerroksessa tavataan mm. mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä ja metsämaitikkaa sekä kosteammilla paikoilla myös suopursua ja pallosaraa. Pursijärven länsirantaa reunustaa lähes koko selvitysalueen matkalta kapeahko rantasuo, joka kuvataan tämän osa-alueen kohdalla. Leveimmillään (noin 25 metriä) suo on selvitysalueen eteläosassa. Luhtaisen nevan valtalajeja ovat järviruoko, kurjenjalka, suomyrtti ja jouhisara (kansikuva). Suon eteläosan laajimmalla osalla 7

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. kasvaa lisäksi isokarpaloa sekä vähän vaiveroa ja järvikortetta. Rantasuo vaihettuu ulkoreunaltaan vesikasvillisuudeksi. Osa-alue 5 Osa-alueella on puustoltaan nuorta kuusi koivumetsää sekä länsiosan mäellä mäntytaimikkoa. Osa-alueen kaakkoiskulmassa on pieni kuvio kuusivaltaista metsää (kuva 4). Sen puusto on eri-ikäistä ja sekapuuna kasvaa jonkin verran koivua sekä pari nuorta haapaa. Kasvillisuus on koko alueella tuoretta kangasmetsää ja kenttäkerroksen lajisto tyypille tavanomaista. Kuva 4. Kuusivaltaista metsää osa-alueen 5 kaakkoiskulmassa. 3.2 Arvokkaat luontokohteet Pursijärven tilan alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Vuoden 2016 luontoselvityksessä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden tai metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen kriteerit. Selvitysalueella ei todettu Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b) eikä kohteita, jotka täyttäisivät METSO-ohjelman kriteerit (Syrjänen ym. 2016). 8

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. 3.3 Merkittävät lajiesiintymät Vuoden 2016 pesimälinnustoselvityksessä todettiin alueella pesivänä tai reviirillä seuraavat lintulajit: lehtokurppa, metsäviklo, käki, käpytikka, metsäkirvinen, västäräkki, rautiainen, punarinta, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, ruokokerttunen, hernekerttu, lehtokerttu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, töyhtötiainen, talitiainen, puukiipijä, närhi, peippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Kaikki lajit ovat Etelä-Suomessa varsin yleisiä ja runsaita metsien, hakkuualueiden ja rantojen lintuja. Ainoa tavattu ns. Punaisen kirjan laji on töyhtötiainen, jonka reviiri todettiin rantametsässä osa-alueella 4 (ks. kuva 2). Töyhtötiainen on luokiteltu (Tiainen ym. 2016) Suomessa vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Täydentävän varhaisen lintulaskennan tekemistä keväällä 2017 ei arvioitu tarpeelliseksi. Selvitysalueelta ei ole aiempia tietoja ns. Punaisen kirjan (Rassi ym. 2010, Liukko ym. 2016, Tiainen ym. 2016) tai muiden huomionarvoisten lajien esiintymisestä. Tällaisia ei todettu myöskään vuoden 2016 maastoselvityksissä lukuun ottamatta edellä mainittua töyhtötiaista. Touko heinäkuulle ajoittuneet käynnit eivät sinänsä ole riittäviä kaikkien olennaisten lajiryhmien selvittämiseen. Alueen luontotyyppien ja kasvillisuuden perusteella voidaan kuitenkin arvioida suurella varmuudella, ettei selvitysalueella ole sellaisia kohteita tai elinympäristöjä, jotka olisivat huomionarvoisille lajeille tärkeitä lukuun ottamatta rantasoita (ks. jäljempänä). Ranta-asemakaava-alueen metsät eivät ole liito-oravalle hyvin sopivaa elinympäristöä. Laji suosii puustoltaan varttuneita tai iäkkäitä sekametsiä sekä kuusikoita, joissa kasvaa sekapuina lehtipuustoa, ennen kaikkea haapaa. Tällaista metsää selvitysalueella on niin pienialaisesti, ettei tällä ole merkitystä liito-oravan esiintymisen ja elinmahdollisuuksien kannalta. Liito-oravaselvityksen tekemistä keväällä 2017 ei arvioitu tarpeelliseksi. Lepakoiden esiintyminen selvitysalueella on mahdollista, mutta alueella ei luonnonolojen ja puuston rakenteen perusteella arvioitu olevan lepakoiden kannalta tärkeitä kohteita (vrt. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012). Maastossa ei todettu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita. Muista EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista arvioitiin kirjoverkkoperhosen esiintyminen alueella epätodennäköiseksi. Selvitysalueella on kirjoverkkoperhoselle sopivaa elinympäristöä (lähinnä avohakatut alueet). Lajin toukkien ravintokasveista kangas- ja metsämaitikka esiintyvät alueella kuitenkin niin niukkoina, ettei sopivaa lisääntymisympäristöä ole. Pursijärven länsirannalla on lähes koko selvitysalueen pituudelta kapea rantasuo, jossa on viitasammakolle sopivia kutupaikkoja. Lajin esiintymistä alueella ei ole inventoitu. Viitasammakon mahdollinen esiintyminen tulee selvittää tai ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Selvitysalueella ei ole luontodirektiivin liitteen IV(a) sudenkorentojen esiintymisalueille tyypillistä kasvillisuutta. 9

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Pursijärven ranta-asemakaava-alueen luontoselvityksessä ei todettu sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Poikkeuksena on viitasammakolle sopiva elinympäristö eli rantasuo lähes koko Pursijärven länsirannan matkalta. Viitasammakon mahdollinen esiintyminen voidaan varmistaa keväällä pian jäiden sulamisen jälkeen (lajin soidin- ja kutuaika) tehtävällä inventoinnilla. Toinen vaihtoehto on sisällyttää ranta-asemakaavaan sellainen kaavamääräys, joka kieltää ranta-alueen muuttamisen (esim. ruoppaukset). Näin voidaan varmistaa, ettei kaavan mukainen rakentaminen hävitä tai heikennä viitasammakon mahdollisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Koskimies, P. & Väisänen, R. A: 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss. 58 70. Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.- M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 34 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, E. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008:1 264. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008:1 572. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 113 s. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. 7 s. Syrjänen, K., Hakalisto, S., Mikkola, J., Musta, I., Nissinen, M., Savolainen, R., Seppälä, J., Seppälä, M., Siitonen, J. & Valkeapää, A. 2016: Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016 2025. Ympäristöministeriön raportteja 17/2016:1 75. 10

Heinola, Hirvisalo, Pursijärvi. Ranta-asemakaavan luontoselvitys. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109:1 196. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 49 s. Vauhkonen, M. 1999: Heinolan pesimälinnustoselvitys valmistui. Päijät-Hämeen Linnut 30:26 29. Vauhkonen, M. 2002a: Heinolan pesimälinnusto: uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 44 s. Vauhkonen, M. 2002b: Liito-oravan esiintymisalueet Heinolassa. Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 7 s. + 6 liites. Vauhkonen, M. 2003: Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit. Esiintymät ja niiden suojelu. Alueelliset ympäristöjulkaisut 326:1 98. Vauhkonen, M. 2007: Liito-oravan esiintymisalueet Heinolassa: Täydennysraportti. Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 16 s. 11

62/Rak PURSIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavalla muodostuu RA- korttelit 1-3 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet (M). MITTAKAAVA 1:5000 asianumero 749 / 10.02.04 / 2016 Luonnos 25.11.2015.. Tekninen lautakunta, vireilletulo Tekninen lautakunta, OAS Tekninen lautakunta, luonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen, luonnos Tekninen lautakunta, ehdotus Nähtäville asettaminen, ehdotus Tekninen lautakunta, hyväksyminen Kaupunginhallitus, hyväksyminen Kaupunginvaltuusto, hyväksyminen Lainvoimaisuuskuulutus..20 kaavoituspäällikkö Alpo Leinonen.11.2016....... -...... -.......... Harri Kuivalainen 145 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset...20 maanmittausinsinööri Timo Strandén Heinolan kaupunginhallituksen/valtuuston hyväksymä..20 hallinto- ja kehitysjohtaja Heinolan kaupunginhallituksen/valtuuston hyväksymä Sinikka Malin