Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Samankaltaiset tiedostot
Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kaura lehmien ruokinnassa

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Herne säilörehun raaka-aineena

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Hyödyllinen puna-apila

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi

ProAgria Huittinen , Karvia

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta

Siirtymäkauden ajan ruokinta

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Maississa mahdollisuus

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Luomuvalkuaisen tuotanto

Tankki täyteen kiitos!

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Valkuaista viisaasti lehmille ennakkoluulottoman omavaraisesti tulevaisuuteen

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Aperehuruokinnan periaatteet

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Sari Kajava, Annu Palmio

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ScenoProt-hanke edistää Suomen valkuaisomavaraisuutta

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Transkriptio:

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut: rypsi/rapsirouhe ja puriste Härkäpapu Herne Sinilupiini Kokoviljasäilörehut, joko puhdas-kasvustona tai seoksena viljojen kanssa Härkäpapu Herne Valkolupiini 2 2.9.2016 1

Palkokasvit Puna-apila Valkoapila Monivuotiset nurmipalkokasvit Puna-apila, valkoapila, alsikeapila, sinimailanen Yksivuotiset palkokasvit (palkoviljat) Härkäpapu, herne, lupiinit Sinimailanen Herne Sinilupiini Valkolupiini Härkäpapu Kuva: MTT/Annu Palmio Kuva: MTT/Annu Palmio 3 Palkoviljat säilörehuna -tutkimustuloksia Härkäpapu-vehnäsäilörehu HY Viikki (Jaakkola Termonen 2015) puolet säilörehusta härkäpapu-vehnä-sr (D 611) ja puolet nurmi-sr (D 678) + kaksi valkuaisvr-tasoa (2 vs 3.5 kg rypsirouhetta/pv) Kun säilörehusta puolet korvattiin huonommin sulavalla hp-vehnäsäilörehulla maitotuotos ei heikentynyt oletuksen mukaan Härkäpapusäilörehu Luke Maaninka (Palmio ym. 2016 Maataloustieteen päivät) Härkäpapu-sr D 646, nurmisr D 687, seosrehuruokinta, Seokset: nurmisr+ohra (K), hp75-nurmi25-sr+ohra (H), nurmisr+ohra+rypsi (R) Härkäpapu-sr lisäsi rehujen syöntiä ja energian ja valkuaisen saantia samoin kuin rypsi Maitotuotoksissa H ja R välillä ei eroa mutta R:llä suurempi EKM-, rasva ja valkuaistuotos Härkäpapusäilörehu ei ollut täysin rypsin veroinen seosrehussa, mutta sopii lypsylehmien ruokintaan osittain korvaamaan rypsilisää 4 2.9.2016 2

Herne-ohrasäilörehu HY/Viikki (Pursiainen Tuori) Nurmisäilörehua (D 660) korvattiin herneohrasäilörehulla (D 650) 33, 67 ja 100%, kontrolli nurmisr 100% Herneohrasäilörehulla pystyi korvaamaan ainakin 67% keskimääräisestä nurmisäilörehusta ilman että säilörehun syönti väheni. RV saanti lisääntyi 67 % asti. Maitotuotos lisääntyi mutta EKM ei, kun herneohrasr osuus lisääntyi Herne-vehnäsäilörehu (Adesogan ym. 2004) 2 hernelajiketta vehnän kanssa vs. raiheinäsäilörehu, kaksi väkirehutasoa 4 ja 8 kg/pv Lyhytvartinen hernelajike - enemmän maitoa kuin raiheinäsr tai toinen herne RV, tärkkelys ja NDF saanti suuremmat -> enemmän substraatteja mikrobeille ja maitoon Hernevehnä-VR4 sama tuotos kuin raiheinä-vr8! 5 2.9.2016 Milloin korjataan säilörehuksi? 28.7.2015 25.8.2015 22.9.2015 D 719 RV 201 NDF 429 indf 59 Etunimi Sukunimi 6 2.9.2016 D 589 RV 141 NDF 479 indf 183 D 587 RV 150 NDF 484 indf 194 6 3

Milloin siis korjataan? 7 Sopiva korjuuajankohta Tasapainoilua sadon määrän, laadun ja korjuutappioiden välillä Sato lisääntyy, sulavuuskin vähän, riski tappioihin lisääntyy, samoin sääriski! Kasvun aikana palkojen osuus lisääntyy, varren ja lehtien vähenee Ruotsalainen ohje: palot ovat saavuttaneet täyden kokonsa ja täyttyneet suuri kuiva-ainesato Vilja aikaisella taikina-asteella Voisi lisätä: kun lehtimassa on vielä vihreää! Helteinen sää kuihduttaa lehtiä ja pakkotuleennuttaa Lehtimassa vähenee, palkojen määrä jää pienemmäksi, osa paloista ei kehity Liika sade ränsistyttää kasvuston ja painaa lakoon Kuva: Luke/Kaisa Kuoppala 8 4

Ruukki 11.9.2013 Mustiala 26.8.2014 9 2.9.2016 Kuvat: Kuva: Luke Kaisa / Kuoppala Kaisa Kuoppala 9 Sopiva korjuuajankohta... Korjuuseen sopiva aikaikkuna on suurempi kuin nurmirehuilla Kasvusto voi päällepäin näyttää vihreältä ja lehtevältä, mutta vasta kasvuston sisältä näkee tilanteen Mieluummin aikaisin, jos on helteitä/sateita tulossa Kasvuston tarkkailu aloitetaan heinäkuussa Katsotaan myös kasvuston sisälle lehtien määrää Kuva: Luke / Kaisa Kuoppala Eri lajikkeet kehittyvät eri tahtiin Rehevät lajikkeet sopivat säilörehuksi Tuottavat paljon vihreää massaa ja pysyvät pitkään vehreinä Pellonkäyttö, syysviljan kylvöaika, nurmen uudistus 10 2.9.2016 5

Palkoviljat väkirehuna Sisältävät sekä energiaa että valkuaista energiavarastona tärkkelys tai rasva valkuaisen laatu pötsihajoavuus, aminohappokoostumus Sisältävät haitta-aineita pötsimikrobit hajottavat niitä, joten niistä ei ole lehmille haittaa Haasteena puinti ja kuivaus Pitää jauhaa tai murskata/litistää Murskesäilöntä varteenotettava vaihtoehto: Ei kuivatusta eikä erillistä jauhamista 11 2.9.2016 Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME-arvo g/kg ka g/100 g RV % g/kg ka MJ/kg ka Rypsirouhe 379 2.8 1.8 5.8 63 154 11.4 Rypsipuriste 358 2.8 1.8 5.8 60 171 12.3 Soijarouhe 520 2.9 1.4 6.2 75 173 13.0 Herne 230 2.6 0.9 7.1 80 116 13.3 Härkäpapu 300 2.6 0.6 5.9 80 123 12.8 Lupiini 340 2.7 0.7 4.7 85 118 13.2 Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniinia, joten sen saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna Karkea jauhaminen voi olla hienoinen etu valkuainen ei hajoa pötsissä aivan yhtä nopeasti 12 Lähde: Luke Rehutaulukot 2.9.2016 6

Palkoviljat -väkirehuna 14,0 12,0 10,0 Härkäpapu ja sinilupiini vs. rapsirouhe Luke Jokioinen Väkirehuseokset: kontrolli (ei valk lisää), rapsirouhe-, härkäpapuja sinilupiinipitoiset (sama määrä valk tutkittavista) Härkäpapu oli lähes rapsirouheen veroinen, sinilupiini poikkesi molemmista muista Valkuaislisä lisäsi säilörehun syöntiä, eri valkuaisrehujen kesken maitotuotoksessa ja EKM ei merkitsevää eroa Säilörehun syönti, kg ka/pv 8,0 K RR HP SL Valkuaislisä lisäsi syöntiä SL: syönti pienempi kuin RR ja HP 37,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27,0 25,0 Maitotuotos, kg/pv 37,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27,0 25,0 K RR HP SL Valkuaislisä lisäsi maitotuotosta Valkuaisrehujen välillä ei merkitsevää eroa Energiakorjattu maitotuotos, kg/pv K RR HP SL Ruokintojen välillä ei ollut merkitsevää eroa 13 2.9.2016 Puinti 7.10.2015, jolloin kosteus 48 %. 14 7

Hernekoe 2016 15 2.9.2016 Koejäsen Kasvilaji Tsp, g Itävyys, % Kylvötiheys, kpl/m 2 Kg/ha Osuus seoksess a kylvötiheyden mukaan, % Herne Herne 236 80 110 325 100 Herne 236 80 60 177 60 Herne60-Hp Härkäpapu 200 78 40 102 40 Herne 236 80 90 266 90 Herne90-Hp Härkäpapu 200 78 10 26 10 Herne-vehnä Herne 236 80 90 266 53 16 2.9.2016 Vehnä 33 89 80 30 47 8

1 HERNE HE60HP40 3 HEVE HERNE HE60HP40 HE90HP10 HE90HP10 HEVE 2 HE90HP10 HE90HP10 4 HEVE HEVE HE60HP40 HERNE HERNE HE60HP40 Mustialasta 17 2.9.2016 Kiitos! 18 2.9.2016 9