Satotie 12 16900 LAMMI 6.11.2015
2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1981 valmistunut ja vuonna 1994 laajennettu omakotitalo. Rakennus on elementtirakenteinen. Alapohjarakenteena on ontelolaatasto. Ulkoseinät ovat ns. sandwich-betonielementtirakenteiset, eristeenä on villa. Vesikatteena on varttikate. Lämmitysjärjestelmänä on maalämpö. Lämmönjakotapana ovat ilmakanavat alapohjan laattojen onteloiden kautta. Ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella pesutilojen ja lämmityksen osalta. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät vesikatteen uusimis- ja pesutilojen remonttitarpeeseen. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Kattovedet jäävät vierustalle x 8 Vesikate on ikääntynyt x 12 Pesuhuone on saavuttanut teknisen käyttöikänsä x 14
3 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Satotie 12 16900 LAMMI Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 6.11.2015 11.11.2015 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala 159 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1981, laajennus 1994 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Omistaja Kiinteistönvälittäjä Kanta-Hämeen Ulosottoviraston henkilökuntaa RH % C Sääolosuhde Ulkoilma 89 +6 Pilvipouta Huoneilma 39 +22 Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä Ilmansuhteellinenkosteus mitattiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturilla Kohteen laajennuspiirustukset. Asuinrakennus.
4 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset / ulkoseinät Alapohjarakenteet Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto 1 +ullakkohuone Elementtitalo Betonisandwichelementti, pesubetoniulkopinta Ontelolaatasto Puurunkoiset Puiset kattoristikot, villaeriste Aumakatto Varttikate Maalämpö Ilmakanavat Koneellinen ilmanvaihto Kuparia Muovia
5 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Keittiö on remontoitu vuonna 2003. Pesuhuone ja sauna on laatoitettu vuonna 2000. Autokatos on rakennettu vuonna 1995 / -96. Maalämpöpumpun kompressori on vaihdettu viimeksi tänä vuonna, samalla uusittiin maapiirin paisuntasäiliö. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei ole tiedossa. Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Vesikatto on huonokuntoinen. Pesuhuoneen ja saunan lämmitys on vain ilmakanavilla. Käyttövesiputket kulkevat rakenteiden sisällä. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Radonia ei ole mitattu. Kuntotarkastus vuonna 2011. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa poikkeavaa kylmyyttä, vetoa tai jäätymistä. Ovet eivät ole tiiviitä. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole ollut poikkeavuutta. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa epätavallista hajua. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Muurahaisia ilmaantuu keväisin. Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ratkaisu on epätyypillinen, eikä vastaa nykyisiä järjestelmiä. Asumistottumukset: Sähkönkulutus on ollut 20 000 kwh vuodessa.
6 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.
7 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN Rakennuksen korkeusasema on paikoin matala (ks. taulukko). Tämä ei muodosta välitöntä riskiä, koska seinät ovat betonirakenteisia. Tasoerot (tarkkuus ± 50 mm) mm min Alueet, missä rakenteet liian lähellä ympäröivää maanpintaa Maanpinta-sokkelin yläreuna 300 Maanpinta-lattiataso 150 PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuurin vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Ulkoseinien alaosien sisäpintojen pintakosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuksia. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on asianmukainen sorastus. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin vedeneristyksen asennusta suositellaan. Yleiskuva. Yleiskuva.
8 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Ulkoseinien alaosien pintakosteusmittauksissa ei tullut esiin salaojien puuttumiseen tai huonoon toimintakuntoon viittaavia kosteuksia. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet jäävät rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avo-kourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojien selvitystä ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan. Tarkastus tehdään kaivamalla nurkkien salaojat esiin ja asentamalla niihin tarkastuskaivot. Huuhtelu suoritetaan esimerkiksi puutarhaletkulla valuttamalla vettä tarkastuskaivojen kautta salaojaputkiin niin, että salaojaputkien pohjalla oleva liete kulkeutuu seuraavan tarkastuskaivon pohjalle, josta liete kerätään pois. Samalla voidaan todeta salaojien toimintakunto. Kattovesiä ei ole johdettu hallitusti pois.
9 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivuissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita.. Elementtien saumat ovat ikääntyneitä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonipinnan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta. Elementtien saumojen tekninen käyttöikä on noin 15-25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Elementtien saumojen uusimista suositellaan. Yleiskuva. Elementin sauma. 10. Väliseinät HAVAINNOT Väliseinissä ei havaittu näkyviltä osin vaurioita, puutteita tai riskirakenteita.
10 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt. Yleiskuva. Vesipelti.
11 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikate on ikääntynyt ja huonokuntoinen. Laajennuksen kuitusementtikate (ns. varttikate) on asennettu aikana, jolloin ne eivät saaneet enää sisältää asbestia. Näiden katteiden kestävyys on heikko. Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Savupiipun päällä ei ole sadehattua. Lapetikkaita ja kattosiltaa ei ole asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuitusementtikatteen (varttikate) tekninen käyttöikä on n. 25-35 vuotta. Asbestittomien kuitusementtikatteiden tekninen käyttöikä on 10 15 vuotta. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikate on suositeltavaa uusia. Samassa yhteydessä vesikatteen monimuotoisuutta suositellaan yksinkertaistettavan (monimuotisen katon jiirit muodostavat vuotoriskin). Piipun sadehatun asennusta suositellaan. Yleiskuva. Katteessa on halkeamia.
12 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Ullakkohuoneen yläpuolinen tuuletus ei ole nykyisten ohjeiden mukainen. Yläpohjan tuulettumisessa ei havaittu muita puutteita. ALUSKATE Aluskate on asennettu vain laajennuksen osalle. Aluskatetta ei ole asennettu täysin tiiviisti, sen saumoissa on rakoja. Aluskatetta ei ole asennettu alkuperäiselle osalle. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita. MUUT HAVAINNOT Varaston katossa on vesijälkiä. Samalla kohtaa yläpohjassa aluskate ei ole tiivis. Omistajan kertoman mukaan katto vuoti ko. kohdasta ja sitä paikkailtiin. Vettä ei ole vuotanut sen jälkeen. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkevat ilmanvaihtoputket ovat eristetty. Yläpohjassa on myös viemärin tuuletusputkelta vaikuttava putki. Putkea ei ole johdettu ulkoilmaan asti, eikä putkea ole eristetty. TOIMENPIDESUOSITUS Aluskate on syytä asentaa vesikatteen uusimisen yhteydessä koko vesikatteen alueelle. Samalla tuulettuminen varmistetaan myös ullakkohuoneen kohdalla. Varaston katon eristeet on syytä avata ja tutkia niiden kunto. Viemärin tuuletusputki suositellaan eristettäväksi yläpohjan osuudelta ja johdettavaksi vesikatteen läpi asianmukaisella läpivientisarjalla. Yleiskuva. Aluskatteessa on rakoja varaston kohdalla.
13 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Katto on peltilevyä. Tila on elementtirakenteinen. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Yleiskuva.
14 14.2. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Katto on peltilevyä. Tila on elementtirakenteinen Tilassa ei ole lattialämmitystä. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Elementtirakenteiset kylpyhuoneet varustettiin alun perin lattian muovimatolla ja seinät olivat pinnoitettua peltilevyä. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo on ns. seinäkaivo. Ratkaisu on ollut yleisesti vuotoherkkä. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu suihkunurkkauksen osalta puutteita. ILMANVAIHTO Ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Suihkunurkkauksen lattiassa ja seinien alaosissa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä elementin putkikanaalin liitosten ja putkien kunto tulee tarkastaa. Käyttövesiputket on suositeltavaa uusia ja kaivo muuttaa lattiakaivoksi. Yleiskuva. Seinäkaivo.
15 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo on toteutettu seinän alaosassa olevan aukon kautta pesuhuoneeseen. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistus kohti lattiakaivoa on paikoin niukka. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava ja tuloilmakanava. TURVALLISUUS Kiukaan edessä olevissa kaiteissa ei havaittu puutteita. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Yleiskuva.
16 14.4. Kodinhoitohuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on toteutettu lattian alta tulevalla kanavalla. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi voi päästä ilmakanavaan. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan lattian vedeneristystä tai muovimaton asennusta 100 mm seinänostoilla suositellaan (läpiviennit tiivistetään). Yleiskuva. Ilmakanava sijaitsee kaapiston takana.
17 14.5. Keittiö ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen vuotovahingon sattuessa vuotovesi ei tule helposti näkyviin. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Yleiskuva. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu muita lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu).
18 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu lattian alla ontelolaattojen onteloiden kautta. Lämpö tuotetaan maalämmöllä ja lämmönjako tapahtuu ilmalämmityskoneella. Maalämpöpumppu on alkuperäinen ja sen kompressori on uusittu omistajan kertoman mukaan viimeksi kuluvana vuonna ja se on täytynyt uusia n. 10 vuoden välein. Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Laajennusosan lämmitys on toteutettu sähköpattereilla. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu puutteita. TULISIJAT Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköistenlämmityspattereiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ilmalämmityskoneiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Maalämpöpumppujen kompressoreiden tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Omistajan kertomien kokemusten perusteella järjestelmässä ei ole välitöntä korjaustarvetta. Ilmalämmitys on suositeltavaa muuttaa esimerkiksi tavanomaiseksi patterilämmitykseksi. Maalämpöpumppu. Lämpö jaetaan ilmakanavien avulla.
19 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia. Putket kulkevat rakenteiden sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Koska keittiö ja pesuhuone sijaitsevat vastakkain, ovat putkivedot varsin lyhyet. Viemäriputket ovat muovia. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee teknisessä tilassa. Tilassa on lattiakaivo. VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamat havaittiin olevan yli RakMK D1:n ohjearvojen. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Käyttövesiputkien uusimista suositellaan pesutilojen remonttien yhteydessä. Keittiön putkia.
20 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU ILMANVAIHTOKONE / JÄRJESTELMÄN HUOLTO Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tuloilma johdetaan makuu- ja muihin asuinhuoneisiin lattian kautta, poisto tapahtuu pesutilojen yms. katossa olevien ilmanvaihtokanavien kautta. Rakennuksen sisätilojen ilmanvaihdossa ei havaittu tulo- ja poistoilmakanavien määrän osalta puutteita. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. Ilmanvaihtokanavia ei voi huoltaa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihtokoneidenpuhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Ilmanvaihto suositellaan muutettavaksi yläpohjan kautta kulkevaksi esimerkiksi vesikatteen uusimisen yhteydessä. Ilmalämmitys/ilmanvaihtokone.
21 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. KIVERÄ OY Hämeenlinnassa 11.11.2015 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon
22 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
23 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.
24