Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Tutkimuksellisuus



Samankaltaiset tiedostot
Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kokemuksellisuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Luovuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Autenttisuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kumppanuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Arviointi

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Projekti- ja tiimityö

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. E-oppiminen LbD4All-toimintamallissa

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Arkistot ja kouluopetus

Aikuisten perusopetus

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Kehittämispohjaisen oppimisen sovellus peruskouluille. LbD4All-opas. Kristina Henriksson, Mailis Korkiakangas & Päivi Mantere

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

OPS Minna Lintonen OPS

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Mitä sitten? kehittämishanke

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Täydellisen oppimisen malli

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Kansallinen seminaari

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet Jukka Tulivuori Opetushallitus

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Jorma Joutsenlahti / 2008

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Mitä arvioidaan ja milloin?

Transkriptio:

Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Tutkimuksellisuus

Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Kannen kuva: Päivi Mantere ISBN 978-951-799-348-7

Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Tutkimuksellisuus

TUTKIMUKSELLISUUS Tämä lehtinen on osa LbD4All-käyttöopasta. Käyttöopas koostuu kahdeksasta lehtisestä, jotka esittelevät viittä LbD4All-toimintamallin ulottuvuutta. Ulottuvuudet ovat autenttisuus, tutkimuksellisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus ja luovuus. Lisäksi esitellään arviointia, projekti- ja tiimityötä sekä e-oppimista. Tämän ohella käyttöopas koostuu viidestä edellä mainittuja ulottuvuuksia kuvaavasta videosta. Käyttöoppaassa kuvataan LbD4All-toimintamallia (Learning by Developing peruskouluille sovitettuna). LbD4All-toimintamalli perustuu Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämään toimintamalliin Learning by Developing (LbD). LbD4All on LeTeEm-hankkeen aikana Laureassa kehitetty toimintamalli peruskouluun ja toiselle asteelle. Lehtiset ja videot on tehty osana LeTeEm-hanketta (Learners, Teachers and Employers). Tässä lehtisessä kuvataan tutkimuksellisuuden ulottuvuutta. Tutkimuksellisuutta esitellään sekä yleisellä tasolla että salmiakin valmistus- projektia esimerkkinä käyttäen. Lehtisen tavoitteena on antaa konkreettisia esimerkkejä siitä miten LbD4All-toimintamallia voidaan soveltaa peruskouluissa. Laaja-alaiset perusvalmiudet Tulevaisuusorientaatio Opiskelun aitous Yritysyhteistyö TETin mahdollisuus Lähiyhteisön merkitys Uteliaisuus Luottamus Tilan antaminen luovuus Kyky kuvitella Kehittävät työtavat Rohkeus Kokonaisuuksien hahmottaminen Projektityöskentely Suunnitelmallisuus tutkimuksellisuus Systemaattisuus Kriittinen tiedonhankinta ja käyttö Teknologian mahdollisuudet yhteisön oppiminen autenttisuus yksilön oppiminen LbD 4All uuden osaamisen rakentaminen kumppanuus kokemuksellisuus Oppilaiden osallistaminen Kokemukset jakoon Uudet yhteistyömuodot Vuorovaikutus Vastuullisuus Yhteistyö Paikalliset yritykset Tasavertaiset roolit Kumppanuudet Käsitys itsestä Palaute Kokemukset kasvattajana Kuvio 1. Peruskoulusovelluksena tuotettu LbD4All-malli. 4 LbD4All käyttöopas

Mitä tutkimuksellisuus tarkoittaa? Tutkimuksellisuudella viitataan tutkimustiedon hyödyntämiseen käytännössä ja oman tiedon kehittämisessä. Ajattelevaksi kansalaiseksi kasvaminen vaatii keskustelutaitoja ja kriittistä ajattelua. Tutkimuksellisuus mahdollistaa vaikuttavuuden tunnistamisen. Yhteistoiminta voi koostua tutkimuksesta, opetuksesta, yhteistyötoiminnasta sekä kehitysja innovaatiotöistä. Tutkimuksellinen oppiminen tapahtuu oppimisprojektien avulla. Oppilaat ovat vastuussa projektin suunnittelusta ja täytäntöönpanosta opettajan avustamana. Tutkimuksellisessa oppimisessa oppilasta rohkaistaan luomaan uutta ja syventämään ilmiöiden tutkimista. Tutkimuksellisen oppimisen keskiössä on jaettu asiantuntijuus. Tavoitteena on rohkaista oppilaita kehittämään uusia ideoita ja ajatuksia toistensa tuotoksille. Tutkimuksellisessa oppimisprosessissa tiedon kehittäminen on koko oppimisympäristön vastuulla. Miten tutkimuksellisuus näyttäytyy? Perusteluina Todisteina Argumentointina Keihin tai mihin tutkimuksellisuus vaikuttaa? Oppilaisiin Opettajiin Ongelman asettajiin Yhteisölliseen organisaatioon Miten tutkimuksellisuus toteutetaan? Oppilaat ovat tiedonhaussa ratkaisevassa asemassa Opettajien avustuksella Uutta informaatioteknologiaa käytetään tutkimuksellisuuden helpottamiseksi Opettajat rohkaisevat oppilaita ja auttavat oppijaa kehittymään tutkijaksi Työpajatyyppisenä työskentelynä luokkahuoneen ulkopuolella Erilaisten lähteiden käyttämisenä Erilaisten työkalujen ja -menetelmien hyödyntämisenä Mitä tutkimuksellisuus tuottaa? Tutkimustietoa Tietoa siitä miten opiskellaan tutkimuksellisella otteella Perusteltua tietoa ja tuloksia Uutta ajattelua Matematiikka Prosenttilaskut Kaavat Mittojen muuntaminen Tuotokset Raportit Portfoliot Esitelmät Salmiakki Laskelmat Salmiakin valmistus Kemia Kaavat Aineiden reagointi Kotitalous Ainesosien mittaaminen Tuotteen valmistus Kädentaidot Mahdolliset yhteistyökumppanit Kotitalousopettajien liitto Tilastokeskus Laboratoriot Makeistehtaat Kuvio 2. Esimerkki käytännön sovelluksesta: Salmiakin valmistus Tutkimuksellisuus 5

Miten tutkimuksellisuus toteutuu arjessa? Tiedonhankinta ja kriittinen ajattelu ovat oleellisessa osassa Suunnittelu ja loogisuus ovat yhteydessä tutkimuksellisuuteen Kokonaisuuksien hahmottamisena Tutkimuksen kohteiden tulisi olla lähellä peruskouluikäisten oppilaiden maailmaa Projektityöskentelyn oppimisessa ja uuden tiedon luomisessa Tässä projektissa yhdistyvät oppiaineina matematiikka, kemia ja kotitalous. Projektin yhteistyökumppaneita ovat Kotitalousopettajien liitto, Tilastokeskus, laboratoriot ja makeistehtaat. Matematiikassa opiskeltavat aiheet ovat prosenttilaskut, kaavat ja mittojen muuntaminen. Kemiassa opiskellaan kaavoja sekä aineiden reagointia. Kotitaloudessa keskitytään ainesten mittaamiseen, tuotteen valmistukseen, kädentaitoihin, ravitsemuksellisiin näkökulmiin ja makeisten hankintaan kulutuksen näkökulmasta. Projektin kesto on kaksi viikkoa, ja opettajat suunnittelevat etukäteen milloin ja miten se toteutetaan. Projektissa on mukana 15 oppilasta, jotka ovat iältään 13 14-vuotiaita. Valmisteluvaiheessa opettajat työskentelevät tiiviisti yhdessä. Kumppaneiden, työskentelyaikataulun ja sisällön tulee vastata oppimisvaatimuksia ja opettajat ovat vastuussa myös niiden suunnittelemisesta. He ottavat yhteyttä organisaatioihin ja sopivat periaatteista projektin läpiviemiseksi oppilaiden kanssa. Lisäksi opettajat varmistavat, että organisaatiokumppanit ovat innostuneita projektista. Projekti alkaa opettajien pitämällä esittelyllä, jossa he kertovat projektin pääsisällön sekä tavoitteet. Oppilaiden ensimmäinen tehtävä on luoda projektisuunnitelma. Tätä varten oppilaat työskentelevät yhdessä tiiminä. Opettajien tulee hyväksyä oppilaiden valmistelema ja perustelema suunnitelma. Projektin alussa opettajat pitävät luentoja tietyistä matematiikan ja kemian pääsisällöistä, kuten kaavoista ja laskentatavoista. Lisäksi pidetään yhteisöllinen työpaja, jossa käsitellään sitä, miten ja mistä löytää oikeanlaista tietoa. Jokainen oppilas etsii tietoa näistä pääsisällöistä yksilöllisesti ja kirjoittaa oppimispäiväkirjaa peilatakseen oppimistaan. Tämän jälkeen oppilaiden ryhmä päättää siitä, kuka oppilaista on vastuussa mistäkin projektin toteutusalueesta. Seitsemän oppilasta ottaa vastuun opiskella aineiden reaktioita ja kahdeksan oppilasta tutkii salmiakin valmistusta. Molemmat ryhmät pitävät esitelmän omasta vastuualueestaan varmistaakseen että kaikki ovat oppineet perustutkimusteorian, jotta projekti voidaan toteuttaa menestyksekkäästi. Projektin aikana oppilaat vierailevat karkkitehtaalla, missä heillä on mahdollisuus kokea salmiakin valmistuksen eri vaiheet ja oppia erilaisten muunnosten vaikutus salmiakin ominaisuuksiin. Oppilaat vierailevat myös Tilastokeskuksen tiloissa, jossa heille luennoidaan tilastojen hyödyntämisestä sekä prosenttilaskennasta. Kotitalousopettajien liiton edustaja työskentelee laboratorioissa yhdessä oppilaiden kanssa, jotta voidaan osoittaa kemian ja kotitalouden yhteys. Laboratoriot tarjoavat oppilaille turvallisen ympäristön kokeilla erilaisia kaavoja ja muunnelmia. Osa yhteistyökumppaneista toimii projektin sponsoreina. Projektin päätuotos on salmiakki, jota yhteistyökumppanit saavat mahdollisuuden kokeilla. Oppimispäiväkirjojen ja esitelmien lisäksi projektissa mukanaolevat oppilaat tekevät raportit ja visuaaliset portfoliot sisältäen laskelmia ja salmiakin valmistusvaiheet. Nämä tukevat oppilaiden oppimisprosessia. Opettajilla on vastuu varmistaa, että kaikki oppilaat oppivat tiedonhaun ja -löytämisen perusteet erilaisista kanavista. Heidän tulee myös varmistaa, että oppilaat oppivat kriittisesti jalostamaan löytämäänsä tietoa. Opettajilla on vastuu tarjota tarvittavat työkalut ja tilat projektia varten. Oppilailla on mahdollisuus oppia miten teoreettisia laskelmia ja kaavoja voidaan soveltaa käytännössä. He oppivat myös etsimään ja kriittisesti analysoimaan tietoa. Oppilailla on mahdollisuus kokea miten tätä tietoa voidaan soveltaa vastaamaan erilaisia tarpeita. He työskentelevät eri alojen ammattilaisten kanssa, mikä auttaa heitä ymmärtämään oppiaineiden tärkeyden. Edellä kuvattu projekti on esimerkki, jota voidaan soveltaa erilaisiin tarpeisiin ja sisältöihin. 6 LbD4All käyttöopas

KIRJOITTAJAT Kristina Henriksson lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Päivi Mantere lehtori Laurea-ammattikorkorkeakoulu Irma Mänty kehityspäällikkö, eoppiminen Laurea-ammattikorkeakoulu Tutkimuksellisuus 7

Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Tutkimuksellisuus Tämä lehtinen on osa LbD4All-käyttöopasta. Käyttöopas koostuu kahdeksasta lehtisestä, jotka esittelevät viittä LbD4All-toimintamallin ulottuvuutta. Ulottuvuudet ovat autenttisuus, tutkimuksellisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus ja luovuus. Lisäksi esitellään arviointia, projekti- ja tiimityötä sekä e-oppimista. Tämän ohella käyttöopas koostuu viidestä edellä mainittuja ulottuvuuksia kuvaavasta videosta. Käyttöoppaassa kuvataan LbD4All-toimintamallia (Learning by Developing peruskouluille sovitettuna). LbD4All-toimintamalli perustuu Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämään toimintamalliin Learning by Developing (LbD). LbD4All on LeTeEm-hankkeen aikana Laureassa kehitetty toimintamalli peruskouluun ja toiselle asteelle. Tässä lehtisessä kuvataan tutkimuksellisuuden ulottuvuutta. Tutkimuksellisuutta esitellään sekä yleisellä tasolla että salmiakin valmistus- projektia esimerkkinä käyttäen. Lehtisen tavoitteena on antaa konkreettisia esimerkkejä siitä miten LbD4All-toimintamallia voidaan soveltaa peruskouluissa.