Vihdin Tervalammen osayleiskaavaalueen luontoselvitykset vuonna 2010

Vihdin Tervalammen osayleiskaavaalueen luontoselvitykset vuonna 2010 Espoo 2010

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Aiemmat tiedot 3 2.2. Luontotyypit 3 2.3. Liito-orava 8 2.4. Putkilokasvit 8 2.5. Ekologiset yhteydet 8 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 10 3.1. Luontotyypit 10 3.2. Liito-orava 12 3.3. Muut lajit 12 3.4. Ekologiset yhteydet 13 4. Lähteet 13 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 18 Liite 2. Luontotyyppiselvityksen tulokset 23 Liite 3. Liito-oravaselvityksen tulokset 40 Liite 4. Liito-oravan elintavat 46 Liite 5. Uhanalaisluokat, erityisesti suojeltavat lajit, EU:n direktiivit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja rauhoitetut lajit 48 Liite 6. Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset luontotyypit 52 Kannen kuva: Liipperinahteen kallio, joka on metsälain mukainen kohde. Valokuvat Faunatica Oy (valokuvat ovat autenttisia ja otettu luonnonmukaisissa olosuhteissa) Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartta Vihdin kunta, Mittaustoimi Kirjoittajat: Marko Nieminen Henna Makkonen Marko Schrader Kiitokset: Rauno Kujanpää, Suvi Lehtoranta, Petra Pelkonen (Vihdin kunta).

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 2 Tiivistelmä Tässä raportissa esitellään Vihdin Tervalammen osayleiskaava-alueella vuonna 2010 tehdyn luontoselvityksen tulokset. Selvityksen tilasi Vihdin kunta ja toteutti Faunatica Oy. Selvitykseen sisältyneet osatyöt: 1. Olemassa olevien tietojen kokoaminen (luontoarvojen taustaselvitys). 2. Huomionarvoisten luontotyyppien kartoitus (luontoarvojen perusselvitys). 3. Liito-oravaselvitys. 4. Tärkeimpien ekologisten yhteyksien arviointi. Selvitysalueella havaittiin 46 huomionarvoista luontotyyppikohdetta (yhteensä 49 erillistä kuviota). Suosittelemme, että kaikki korkeita luontoarvoja omaavat 31 kuviota säästetään. Korkeita luontoarvoja on useimmilla uhanalaisilla ja silmälläpidettävillä luontotyypeillä, mahdollisella luonnonsuojelulain mukaisella kohteella, monilla metsälain määritelmien mukaisilla kohteilla, yhdellä vesilakikohteella sekä useimmilla monimuotoisuuskohteilla. Myös keskinkertaisia luontoarvoja omaavat 18 kuviota tulisi pyrkiä säästämään. Seuraavat huomionarvoisten kasvien esiintymät havaittiin: keltamatara (VU) 3 esiint., kelta-apila (NT) 5 esiint., ketoneilikka (NT) 1 esiint., musta-apila (NT) 2 esiint. ja valkolehdokki (rauhoitettu) 1 esiint. Merkittävät esiintymät sijaitsevat pientareilla, joissa ne todennäköisesti säilyvät. Selvitysalueen eteläpuoliskosta tarkistettiin 233 liito-oravalle mahdollisesti sopivaa kuviota, joista 64 arvioitiin lajille hyvin tai erittäin hyvin soveltuviksi. Laji havaittiin kahdella kuviolla. Haukilammen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka tulee jättää kokonaisuudessa rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi kulkuyhteydet sekä pohjoiseen että etelään on turvattava. Myllylammen metsästä tehtiin papanahavainto, mutta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei löytynyt. Uudenmaan maakuntakaavan mukaiset metsäkäytävätarpeet ovat: Nuuksiosta Poikkipuoliaisen eteläpuolelta kohti Enäjärven pohjoispäätä kulkeva yhteys Nuuksiosta Huhmarjärven ja Tervalammen välistä kohti Enäjärven eteläpäätä kulkeva yhteys Palojärven koilliskärjen itäpuolelta moottoritien ylitse kulkeva etelä-pohjoissuuntainen laajat metsäalueet yhdistävä yhteys. Näiden lisäksi huomattavan tärkeitä ovat myös Poikkipuoliaisen itä- ja länsipuolilla kulkevat yhteydet. Yhteyksien tulee olla puustoltaan yhtenäisiä ja mahdollisimman leveitä sekä jatkua myös selvitysalueen ulkopuolelle. Suosittelemme EU:n luontodirektiivissä mainitun kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitystä. Lajista on havaintoja selvitysalueen etelä- ja itäpuolelta. Lisäksi alueella on sopivia elinympäristöjä mm. eräille uhanalaisille perhoslajeille, joiden esiintymisselvityksiä suosittelemme. Muutamalla metsäkuviolla on runsaasti lahopuuta, joten suosittelemme merkittävien lahopuulla elävien kovakuoriais- ja kääväkäslajien selvittämistä näissä kohteissa.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 3 1. Johdanto Tässä raportissa esitellään tulokset vuonna 2010 tehdystä Vihdin Tervalammen osayleiskaavan luontoselvityksestä. Selvitysalueen koko on noin 23 km 2 (kuva 1). Selvityksen tilasi Vihdin kunta ja toteutti Faunatica Oy. Työssä noudatettiin soveltuvin osin Södermanin (2003) ohjeistusta kaavoitusta varten tehtävistä luontoselvityksistä. Luontoselvitykseen sisältyivät seuraavat osatyöt (osatöiden sisällöt ja käytetyt menetelmät kuvaillaan yksityiskohtaisesti liitteessä 1): 1. Luontoarvojen taustaselvitys: Hertta-ympäristötietojärjestelmän luontotietojen tarkistaminen, alueella aiemmin tehtyjen selvitysten tietojen kokoaminen ja OIVA-paikkatietojärjestelmän aluerajaustietojen tarkistaminen. 2. Luontoarvojen perusselvitys: Huomionarvoisten luontotyyppien kartoitus. 3. Liito-oravaselvitys. 4. Tärkeimpien ekologisten yhteyksien arviointi. Eri osatöiden tulosten lisäksi raportissa esitetään suositukset arvokkaiden alueiden ja lajiesiintymien huomioimiseksi kaavoituksessa sekä todetaan oleelliset jatkoselvitystarpeet. 2. Tulokset Selvitysmenetelmät kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Tässä jaksossa esitetään yhteenveto tuloksista, jotka esitellään yksityiskohtaisesti liitteissä 2 & 3. 2.1. Aiemmat tiedot Seuraavat aiemmat luontotiedot ovat tiedossamme: Selvitysalueen koillisosassa on arvokkaan kallioalueen rajaus OIVAssa (2010) (Korpinkallio- Myllypuron kalliot; ks. liite 1 & kuva 1). Aiemmissa raporteissa olevat kohderajaukset esitetään liitteen 2 kuviokuvausten yhteydessä. Luonnonmuistomerkki (vanha mänty) Lintumäellä (Lusinojan tila R:No 3:275). 2.2. Luontotyypit Selvitysalueella havaittiin 46 huomionarvoista luontotyyppikohdetta (taulukko 1, kuva 2; yksityiskohtaiset tulokset ja sijaintikartat liitteessä 2). Koska joissain kohteissa on useampi kuin yksi erillinen kuvio, on kuvioita yhteensä 49 kpl. Luontoarvot arvioitiin korkeiksi 31 kuviolla ja keskinkertaisiksi 18 kuviolla.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 4 Kuva 1. Selvitysalueen rajaus (sininen viiva). Sininen alue = arvokas kallioalue.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 5 Kuva 2a. Tervalammen selvitysalueen eteläosassa (rajaus sinisellä viivalla) olevat huomionarvoiset luontotyypit (violetit kuviot = metsälakikohteet, vihreät kuviot = muut kohteet); tummat sävyt osoittavat korkeat ja vaaleat sävyt keskinkertaiset luontoarvot omaavat kohteet. Tarkemmat kartat liitteessä 2.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 6 Kuva 2b. Tervalammen selvitysalueen pohjoisosassa (rajaus sinisellä viivalla) olevat huomionarvoiset luontotyypit (violetit kuviot = metsälakikohteet, vihreät kuviot = muut kohteet); tummat sävyt osoittavat korkeat ja vaaleat sävyt keskinkertaiset luontoarvot omaavat kohteet. Tarkemmat kartat liitteessä 2.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 7 Taulukko 1. Tervalammen selvitysalueella havaitut huomionarvoiset luontotyypit ja huomionarvoisuuden syyt. Kuvioilla, joiden numero on lihavoitu, on luontoarvot arvioitu korkeiksi, muilla kuvioilla keskinkertaisiksi. Kuvioiden esittelyt ovat liitteessä 2. Luonnonsuojelulaki Metsälaki Vesilaki Uhanalaisuus Muu syy Kuvio 1 VU 2 x 3 NT 4 Runsas lahopuusto 5 x 6 Monimuotoisuuskohde 7 Monimuotoisuuskohde 8 x 9 x 10 Maisemallisesti merkittävä 11 x 12 x 13 x 14 x 15 x 16 x 17A-C x 18 x 19 Monimuotoisuuskohde 20A,B x 21 x 22 x 23 x 24 x x 25 x VU 26 x 27 x 28 x 29 x NT Monimuotoisuuskohde 30 x 31 x 32 x 33 x VU 34 x 35 x 36 x x 37 x 38 x 39 x EN 40 NT 41 x EN 42 x VU 43 x 44 VU 45 x 46 x Yht. 1 35 3 10 6 = Kuvion luontainen alkuperä epävarma.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 8 2.3. Liito-orava Selvitysalueelta määriteltiin ilmakuvatulkinnalla 490 liito-oravalle mahdollisesti soveliasta metsäkuviota (yhteispinta-ala n. 913 ha; ks. liite 1). Vuonna 2010 tarkistettiin maastokäynnillä 233 kuviota (yhteispinta-ala n. 371 ha), joista 64 arvioitiin liito-oravalle hyvin tai erittäin hyvin soveltuviksi (yhteispinta-ala n. 109 ha; ks. liite 3). Selvityksen ulkopuolelle jääneellä alueella on Hiiden kartastossa runsaasti vanhoja liito-oravahavaintoja Poikkipuoliaisen itä- ja pohjoispuolella. Metsän luokittelu liito-oravalle soveltuvaksi on aina jossain määrin kartoittajan subjektiivinen päätös, jos lajista ei saada suoraa havaintoa. Radiopantaseurannassa mm. Kuopion alueella liitooravia on säännöllisesti tavattu myös metsistä, jotka eivät olosuhteiltaan vaikuta erityisen hyvin soveltuvan liito-oravalle (Hanski & Schrader, julkaisematon). Päätekijä kaikilla liito-oravalle soveltuvilla kuvioilla on, että siellä tai välittömässä läheisyydessä kasvaa varttuneita kuusia. Havaintoja liito-oravasta tehtiin vain kahdelta metsäkuviolta (liite 3). Odotettavissa oli huomattavasti suurempi määrä, koska selvitysalue sijaitsee kiinni Nuuksion laajoissa metsäalueissa. Mitään ilmeistä syytä alhaiselle tulokselle on vaikea löytää. Esiintymien vuosien välinen vaihtelu on suurta ja onkin hyvin mahdollista, että vuonna 2010 selvitysalueella oli sattumalta poikkeuksellisen vähän esiintymiä. Tervalammen kylän seudulla liito-oravalle soveltuvat metsäkuviot ovat keskellä laajaa peltoaluetta. Pellot voivat estää liito-oravien kulkua tälle alueelle ja lisäksi Tervalampi on kulkuesteenä, joten ainakin näillä kuvioilla huonot kulkuyhteydet voivat olla (osa)selitys liito-oravien puuttumiselle. 2.4. Putkilokasvit Selvitysalueella havaittiin uhanalaisen (VU) keltamataran (Galium verum; 3 esiintymää), silmälläpidettävien (NT) kelta-apilan (Trifoliun aureum; 5 esiintymää), ketoneilikan (Dianthus deltoides; 1 esiintymä) ja musta-apilan (Trifolium spadiceum; 2 esiintymää) sekä rauhoitetun valkolehdokin (Platanthera bifolia; 1 esiintymä) esiintymiä (kuva 3; tarkemmat kartat liitteessä 2). Yhdessä keltamataraesiintymässä oli myös risteymäyksilöitä. Yhtä pientä musta-apilaesiintymää lukuun ottamatta kaikki huomionarvoisten kasvilajien esiintymät sijaitsevat teiden pientareilla. Nämä esiintymät todennäköisesti säilyvät, mikäli maankäyttö pysyy entisenlaisena näissä paikoissa. 2.5. Ekologiset yhteydet Ekologisia yhteystarpeita on selvitysalueella kolmenlaisia: 2) Alueen sisäiset, karkeasti itä-länsisuuntaiset yhteydet 3) Alueen sisäiset, karkeasti etelä-pohjoissuuntaiset yhteydet 4) Yhteydet alueen ulkopuolelle.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 10 Uudenmaan maakuntakaavassa on selvitysalueeseen liittyen esitetty kolme viheryhteystarvetta, jotka tarkoittavat nimenomaan metsäisiä väyliä: Nuuksiosta Poikkipuoliaisen eteläpuolelta kohti Enäjärven pohjoispäätä kulkeva yhteys Nuuksiosta Huhmarjärven ja Tervalammen välistä kohti Enäjärven eteläpäätä kulkeva yhteys Palojärven koilliskärjen itäpuolelta moottoritien ylitse kulkeva etelä-pohjoissuuntainen laajat metsäalueet yhdistävä yhteys. Näiden lisäksi huomattavan tärkeitä ovat myös Poikkipuoliaisen itä- ja länsipuolilla kulkevat yhteydet. Kuvassa 4 on hahmotelma tarpeellisten ekologisten yhteyksien sijainneista, jotka tulee kaavoituksessa tarkentaa sopiviin kohtiin. Alueen sisäisten ja sen ulkopuolelle johtavien yhteyksien tulee luonnollisesti muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Yhteydet tulee kaavoituksessa määritellä siten, että ne ovat puustoltaan yhtenäisiä ja mahdollisimman leveitä. Osinhan yhteydet ovat jo nyt kapeita ja katkeilevia asutuksen, viljelymaiden ja kulkuväylien kohdalla, mutta pääosin vielä kuitenkin yhtenäisiä ja melko leveitä. Yhteyksien jatkuminen alueen ulkopuolelle on erittäin oleellista ja se tulee huomioida tämän ja tulevien kaavojen yhteydessä. 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 3.1. Luontotyypit Huomionarvoisia luontotyyppejä sijaitsee hajallaan eri puolilla selvitysaluetta (kuva 2). Pääosa kuvioista on pienialaisia ja siten helposti huomioitavia kaavoituksessa. Nuuksion alueeseen liittyvien kuvioiden 44-46 lisäksi vain kolme kuviota (9, 22 & 29) ovat melko laajoja, ja niistä kaikki ovat kosteikkoalueita. Suosittelemme, että kaikki korkeita luontoarvoja omaavat 31 kuviota säästetään. Korkeita luontoarvoja on useimmilla uhanalaisilla ja silmälläpidettävillä luontotyypeillä, mahdollisella luonnonsuojelulain mukaisella kohteella, monilla metsälain määritelmien mukaisilla kohteilla, yhdellä vesilakikohteella sekä useimmilla monimuotoisuuskohteilla (taulukko 1, liite 2). Huomionarvoiset, keskinkertaisia luontoarvoja omaavat 18 kuviota tulisi myös mahdollisuuksien mukaan säästää. Metsälain mukaiset vajaatuottoiset kallioalueet (luontoarvoiltaan keskinkertaisia) on rajattu paikkatietoaineistoon. Niissä on kolme merkittävämpää kallioaluetta: Turunväylän eteläpuolella olevat Männistön kalliot ovat laajimmat ja aktiivisessa ulkoilukäytössä (runsaasti polkuja). Alueella on kohtuullisen runsaasti lahopuuta. Lemmoon peltojen itäreunalla oleva pyöreämuotoinen kalliojyrkänne on maisemallisesti hieno. Osin Nuuksiossa sijaitsevat Korpinkalliot ovat maisemallisesti hieno kokonaisuus ja osa arvokasta kallioaluetta (kuva 1).

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 11 Kuva 4. Ekologisten yhteyksien hahmotelma (paksummat viivat = maakuntakaavan mukaiset yhteystarpeet, ohuemmat viivat = muut yhteystarpeet).

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 12 3.2. Liito-orava Haukilammen liito-oravaesiintymän elinpiiri tulee jättää kokonaisuudessa rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi kulkuyhteydet sekä pohjoiseen että etelään on turvattava. Liikkuessaan avoimessa maastossa liito-oravilla on iso riski jäädä jonkin pedon saaliiksi. Tästä syystä on tärkeää, että kulkuyhteydet ovat mahdollisimman puustoisia. Toimiva kulkuyhteys koostuu vähintään 10-15 m korkeista puista ja muodostaa mahdollisimman leveän puustoisen käytävän lähimpään metsään. Käytävässä tulee olla järeitä suojaa-antavia kuusia. Käytävän suunnittelussa tulee huomioida myös puiden tuulenkestävyys. Haukilammen pohjoiseen vievässä kulkuyhteydessä on suositeltavaa säilyttää koko metsäkuvio A (ks. liite 3), koska se on todennäköisesti osa liito-oravan elinpiiriä. Liito-oravakuvioiden metsiä voidaan tarvittaessa hoitaa varovasti harventamalla. Harvennuksissa tulee säästää kaikki tai ainakin suurin osa järeistä haavoista ja runsaasti järeitä kuusia. Pesäpuiden läheisyydessä metsä tulee jättää täysin käsittelyjen ulkopuolelle. Myllylammen metsästä tehtiin papanahavainto, mutta sieltä ei löytynyt liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Melko läheltä havaintopaikasta itäänpäin on vanha havainto Hiidessä. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että alueelta löytyy vakituinen liito-oravaesiintymä. Mahdollisten rakennustoimien ja metsänhakkuiden yhteydessä tulee huomioida, että vuonna 2010 tyhjinä olleet liito-oravalle soveltuvat kuviot voivat tulevaisuudessa olla asuttuja. Todennäköisimmin asutetaan metsäkuviot, joihin on hyvät kulkuyhteydet erityisesti Nuuksiosta päin, missä liito-oravakanta on vahva. 3.3. Muut lajit Huomionarvoisia kasvilajeja havaittiin viisi. Kaikki merkittävät esiintymät sijaitsevat teiden pientareilla (kuvat 11 & 12), joissa ne todennäköisesti säilyvät käsittelyn jatkuessa entisenlaisena. Suosittelemme EU:n luontodirektiivin liitteessä IV listatun kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitystä, jotta lajin mahdollinen esiintyminen alueella voitaisiin huomioida kaavoituksessa. Lajista on havaintoja selvitysalueen etelä- ja itäpuolelta. Lisäksi alueella on sopivia elinympäristöjä mm. eräille uhanalaisille perhoslajeille, joiden esiintymisselvityksiä suosittelemme. Kohdelajeja olisivat esimerkiksi: Ketoneilikalla elävät neilikkapussikoi (Coleophora adelogrammella) (2000: vaarantunut VU; 2010 erittäin uhanalainen EN [ehdotettu erityisesti suojeltavaksi lajiksi]) ja ketopussikoi (Coleophora dianthi) (2000: vaarantunut VU; 2010 silmälläpidettävä NT) (kuva 12). Haavalla elävä haapatyttöperhonen (Archiearis notha) (vaarantunut VU). Imikällä elävä varjopatinayökkönen (Euchalcia modestoides) (2000: vaarantunut VU; 2010 silmälläpidettävä NT). Muutamalla metsäkuviolla on runsaasti lahopuuta, joten niillä voi esiintyä merkittäviä lahopuulla eläviä lajeja. Suosittelemme kovakuoriais- ja kääväkäslajiston selvittämistä näissä kohteissa.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 13 3.4. Ekologiset yhteydet Alueen sisäisten ja sen ulkopuolelle johtavien yhteyksien tulee luonnollisesti muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Näin yhteydet ohjaavat ja edesauttavat eläinten liikkumista alueen sisällä ja sen ulkopuolelle/-lta. Kuvassa 4 on hahmotelma tarpeellisten ekologisten (metsä)yhteyksien sijainneista, jotka tarkennetaan sopiviin kohtiin kaavoituksessa. Yhteydet tulee varmistaa kaavoituksessa siten, että ne ovat puustoltaan mahdollisimman yhtenäisiä ja mahdollisimman leveitä. Osinhan yhteydet ovat jo nyt kapeita ja katkeilevia asutuksen ja kulkuväylien kohdalla, mutta pääosin edelleen hyvälaatuisia. Kaiken kaikkiaan tilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisenkin hyvä verrattuna moniin muihin yleiskaava-alueisiin Etelä-Suomessa. Kaikki maakuntakaavan mukaiset yhteydet ovat reittejä Nuuksion alueen ja sitä ympäröivän seudun välillä. Tämän vuoksi yhteyksien jatkuminen selvitysalueen ulkopuolellekin on erittäin oleellista ja se tulee huomioida myös tulevissa kaavoissa. Selvitysalueen eteläosassa kulkeva moottoritie muodostaa nykyisellään voimakkaan esteen metsälajistolle. Moottoritien ylittää maantie, mutta avoin ja runsaan liikenteen käytössä oleva silta mahdollistaa vain joidenkin lajien lähinnä satunnaiset liikkeet. Koska kyseessä on Uudenmaan maakuntakaavan mukainen viheryhteystarve, tulisi se pyrkiä saamaan toimivaksi ekologiseksi yhteydeksi, jonka estevaikutus olisi vain vähäinen. Tällöin todennäköisesti ainoa mahdollisuus olisi erillinen, tähän tarkoitukseen varattu silta (ns. riistasilta). 4. Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. BirdLife Suomi 2009: Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) [http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/iba/iba-suomen-tarkeat-lintualueet.shtml]. Eronen, P. 1992: Selvitys Nuuksion järviylängön Vihdin kunnan puoleisten osien liito-oravakannasta. Raportti Vihdin kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Husa, J. & J. Teeriaho 2004: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 350, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4.) LT-ympäristö 1990: Nuuksion järviylängön Vihdin kunnan puoleisten osien luontoselvitys. Raportti Uudenmaan lääninhallitukselle, Metsähallitukselle & Vihdin kunnalle. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: 14.2.1997 annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen 17.11.2005 annettu muutos (913/2005) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970160; http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050913]. Luonnonsuojelulaki 1996: 20.12.2006 annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961096] ja luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960079].

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 14 Luontotutkimus Enviro Oy 1991: Vihdin kunnan Salmen ympäristön kasvillisuusselvitys. Raportti Vihdin kunnan ympäristöosastolle & Helsingin kaupungin metsä- ja maatalousosastolle. Luontotieto Keiron Oy 2007: Vihdin kunta. Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - Höytiönnummen osaalue. Luontoselvitys 2007. Raportti Vihdin kunnalle (19.12.2007). Luontotieto Keiron Oy 2008: Vihdin kunta. Huhmarin työpaikka-alueen asemakaava. Liito-oravaselvitys 2008. Raportti Vihdin kunnalle (13.10.2008). Luontotieto Keiron Oy 2009: Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi). Raportti Vihdin kunnalle (5.8.2009). Maa ja Vesi Oy 1998: Vihdin kunta. Tervalammen osayleiskaava. Luontoselvitys. Raportti Vihdin kunnalle (8.10.1998). Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 2. painos. Metsälaki 1996: 12.12.1996 annettu metsälaki (1093/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093] ja metsälain perustelut (HE 63/1996) [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960063]. Mäkinen, K., Palmu, J.-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007, Ympäristöministeriö, Helsinki. Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. OIVA 2010: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille [http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp]. Paikkatietoaineistot ladattu 1.12.2010. Pykälä, J. & T. Bonn 2000: Uudenmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 178, Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Vesilaki 1961: 19.5.1961 annettu vesilaki (264/1961) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610264]. Virta, K. 1991: Nuuksion Vihdin puoleisen osan linnustoselvitys 1991. Raportti Vihdin kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle & Uudenmaan lääninhallituksen ympräistönsuojelutoimistolle.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 15 Ympäristöministeriö 2001a: Suomen hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvit ja sienet. Internetsivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1760&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2001b: Suomen hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5292&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2001c: Alueellisesti uhanalaiset lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8801&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2007b: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2008a: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1756&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2008b: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2406&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2009a: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2009b: Luontotyyppien suojelu. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=473&lan=fi, viitattu 20.9.2010. Ympäristöministeriö 2009c: Suomen Ramsar-alueet [http://www.environment.fi/default.asp?node=2166&lan=fi]. Kuva 5. Kuvion 21 vaahterametsä täyttää luonnonsuojelulain jalopuumetsikön kriteerit, mikäli se on syntynyt luontaisesti. Kohteen luontoarvot ovat joka tapauksessa korkeat. Kuva 6. Perkoonkallion lampi suoreunuksineen (kuvio 24) on vesi- ja metsälain kohde. Korkeat luontoarvot itäpuolella tehdystä hakkuusta huolimatta.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 16 Kuva 7. Luonnontilainen ruohoinen saraneva (kuvio 25) on uhanalainen (VU) luontotyyppi ja metsälakikohde. Kuva 8. Myös Rantahuhdan luonnontilainen saraneva (kuvio 33) on vastaava kohde. Kuva 9. Järeäpuustoinen aitokorpi (kuvio 44) on uhanalainen (VU) luontotyyppi. Kuviolla on vanhaa ojanpohjaa, mutta luonnontilaisuus on palautunut hyvin ja kohteella on korkeat luontoarvot. Kuva 10. Palokallion suo (kuvio 15) on selvitysalueen suurin ojittamaton avosuo ja metsälain mukainen kohde.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 17 Kuva 11. Vaarantuneita keltamataroita Majamäen-Teerimäen välisellä tieluiskalla. Kuva 12. Saman tien varrella Majamäen-Teerimäen välillä sijaitseva laaja ketoneilikkakasvusto on erittäin uhanalaisen neilikkapussikoin ja silmälläpidettävän ketopussikoin mahdollinen elinpaikka. Kuva 13. Linnakallion lehtipuuvaltainen, kostea ja korpimainen lehto (kuvio 28), jossa on runsaasti lahopuuta. Kuviolla on korkeat luontoarvot lahopuun runsaudesta johtuen ja vanhoista kuusen harvennuksista huolimatta. Kuva 14. Siuntionjoen rantaluhta (kuvio 22) on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö, jonka luontoarvot ovat korkeat.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 18 Liite 1. Menetelmäkuvaukset. Selvitysalue Tervalammen osayleiskaavan selvitysalueen kokonaispinta-ala on n. 2300 hehtaaria ja se sisältää monipuolisen valikoiman maisematyyppejä taajama- ja maatalousalueista varttuneisiin talousmetsiin ja suojelualueisiin (kuva 1). Alue rajautuu itäreunastaan pääosin Nuuksion kansallispuistoon, joka on myös mm. Natura 2000 -alue ja kansainvälisesti tärkeä linnustoalue (IBA-alue). Luontoarvojen taustaselvitys: Aiemmat tiedot Lähtötietoina käytettiin kartta-aineistoja, aiempia raportteja ja tietokantoja. Näitä olivat seuraavat kokonaisuudet: Kahdeksan aiempaa luontoselvitysraporttia (Eronen 1992, LT-ympäristö 1990, Luontotieto Keiron 2007, 2008, 2009, Luontotutkimus Enviro 1991, Maa ja Vesi 1998, Virta 1991), joista ainoastaan Luontotutkimus Enviro Oy:n ja Maa ja Vesi Oy:n raportit sisältävät tietoja selvitysalueelta. Vihdin kunnan 17.5.2010 toimittamat lähtötiedot selvitysalueen luontokohteista (Hertta-tiedot ja Hiisi-ympäristökartaston karttatiedot). Sisältävät liito-oravan havaintotietoja (17.5.2010, Vihdin kunta). Lintulajien havaintotietoja ei käsitellä tässä raportissa, sillä linnustosta laaditaan erillinen selvitys Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liiton www-sivuilla olevasta maakuntakaavasta tarkistettiin maakunnalliset viheryhteystarpeet. Luonnonsuojelualueet (paikkatiedot OIVA 2010): o kansallispuistot (ei selvitysalueella, mutta heti selvitysalueen itäpuolella on Nuuksio kansallispuisto) o luonnonpuistot (ei ole selvitysalueella) o muut suojelualueet (ei ole selvitysalueella). Natura 2000 -alueet (paikkatiedot OIVA 2010). Ei selvitysalueella, mutta heti selvitysalueen itäpuolella on Nuuksion laaja Natura-alue. Kansainvälisesti tärkeät kosteikkoalueet (Ramsar-alueet) (Ympäristöministeriö 2009c). Ei ole selvitysalueella. Kansainvälisesti tärkeät linnustoalueet (IBA-alueet) (BirdLife Suomi 2009). Ei selvitysalueella, mutta heti selvitysalueen itäpuolella on: IBA 079 Nuuksio (210215). Kansallisesti tärkeät linnustoalueet (FINIBA-alueet) (Leivo ym. 2002). Ei selvitysalueella, mutta heti selvitysalueen itäpuolella on: 60. Nuuksio. Perinnemaisemat (Pykälä & Bonn 2000). Ei ole selvitysalueella. Arvokkaat kallioalueet (Husa & Teeriaho 2004; paikkatiedot OIVA 2010). Alueen koillisosassa on Korpinkallio-Myllypuron kalliot -niminen arvokkaan kallioalueen rajaus OIVAssa (kuva 1). Arvokkaat moreenimuodostumat (Mäkinen ym. 2007). Ei ole selvitysalueella.

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 19 Luontoarvojen perusselvitys: Luontotyypit ja elinympäristöt Työn tavoitteena oli paikallistaa seuraavanlaiset kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005; ks. liite 10). Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsälaki 1996, Meriluoto & Soininen 2002; ks. liite 10). Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet (Vesilaki 1961, Ohtonen ym. 2005; ks. liite 10). Muut huomionarvoiset luontotyypit ja mahdolliset monimuotoisuusalueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet (esim. kulutukselle herkät alueet) (mm. Airaksinen & Karttunen 2001, Raunio ym. 2008, Ympäristöministeriö 2009b). Tärkeimmät ekologiset yhteydet. Luonnonmuistomerkit. Alueet, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Selvityksen teki Henna Makkonen 4.-6.7., 3., 5., 7., 8. & 10.-14.8.2010, jolloin selvitysalue kierrettiin jalan kattavasti läpi. Huomionarvoisia luontotyyppejä voi esiintyä lähes missä elinympäristötyypissä tahansa, joten ainoastaan viljellyt pellot ja piha-alueet eivät sisältyneet selvitykseen. Selvitysajankohtana suurin osa kasvilajeista oli luotettavasti havaittavissa, joten ajankohta oli ihanteellinen luontotyyppien kartoittamiseen. Huomionarvoisten luontotyyppien sijainnit rajattiin tarkasti kartoille, kohteet valokuvattiin ja niiden ominaispiirteet kuvailtiin. Maastotyön aikana tehdyt havainnot huomionarvoisista lajeista kirjattiin ja paikannettiin. Liito-oravaselvitys Selvityksen päämääränä oli paikallistaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä sekä kartoittaa liikkumisreitit selvitysalueen sisällä ja sieltä lähiympäristöön. Se on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, joten sen lisääntymis- ja levähtämispaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Liito-oravan elintavoista on tarkempi esittely liitteessä 4. Selvitysalueen metsien rakennetta analysoitiin ensin ilmakuvatulkinnalla ja muodostettiin metsäkuviokartta. Metsäkuvioiden rajat määriteltiin niin, että kuviot ovat rakenteeltaan mahdollisimman homogeenisia. Tulkinnassa valittiin kartoitettaviksi kuviot, joissa oli selvästi havaittavissa varttunutta, yli 10-metristä puustoa. Liito-oravalle mahdollisesti soveliaita metsäkuvioita määriteltiin 490 kpl, joiden yhteispinta-ala on n. 913 ha (kuva 1.1). Osa kuvioista kuuluu laajempiin metsäalueisiin, toiset kuviot taas ovat pieniä asutuksen tai peltojen ympäröimiä metsälaikkuja. Vuonna 2010 tarkistettiin maastokäynnillä selvitysalueen eteläisemmästä puolikkaasta 233 kuviota, joiden pinta-ala on yhteensä 371 ha (kuva 1.2). Marko Schrader ja Tuomas Heikkilä tekivät maastotyöt 7.-15.6.2010 välisenä aikana. Kartoitus ajoittui liito-oravan esiintymisselvitysten kannalta luotettavimpaan vuodenaikaan (ks. liite 4),

Vihdin Tervalammen osayleiskaava alueen luontoselvitys 2010 20 vaikkakin nouseva kasvillisuus hidasti maastotyötä. Maastotyössä tarkistettiin valittujen kuvioiden sopivuus liito-oravalle, mahdolliset pesäpaikat (maasta näkyvät sopivat kolot, pöntöt ja oravan risupesät) ja soveliaat kulkureitit. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikantamiseksi liito-oravan papanoita etsittiin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden ja -puuryhmien alta. Näitä ovat kaikki haavat, joiden läpimitta on yli 20 cm, sekä kuuset, joiden läpimitta on yli 30 cm. Haapojen ja kuusien lisäksi tarkistettiin myös isoimmat koivut ja lepät. Puille, joiden alta löydettiin papanoita, määritettiin GPS-paikantimella koordinaatit (KKJ2) ja löytöpaikkojen sijainnit merkittiin kartalle. Koordinaattien tarkkuus on vähintään 5 m. Jos metsästä löydettiin liito-oravan jätöksiä, lähiympäristöstä etsittiin ruokailupuita ja mahdollisia pesäpuita. Löydettyjen papanoiden perusteella kartalle rajattiin liito-oravalle soveliaat alueet (eli todennäköiset elinpiirit tai elinpiirin osat) sekä lajin käytössä olevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. Lisäksi määriteltiin kulkuyhteydet (metsäkäytävät) esiintymälaikkujen välillä sekä esiintymiä ympäröiville alueille.