JUKANKATU TAMPERE

JUKANKATU 4 33420 TAMPERE KUNTOTARKASTUS 27.4.2016 I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O TÄHTIRANTA O Y

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 2/20 1 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1928 valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Omistajan mukaan rakennus on perustettu paalutuksen varaan ja paalujen väliin on valettu betonirakenteinen perusmuuri. Alapohjarakenteena on ns. maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on puru ja julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on tiilikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella julkisivun, ikkunoiden, käyttövesiputkistojen, viemäriputkistojen ja sähköjärjestelmän osalta. Kohde on paikoin saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Vesikatetta ei voitu tarkastaa turvallisen käynnin puuttumisen vuoksi. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 6. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 3/20 2 OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT, RISKIT JA JATKOTOIMENPITEET Viite Nimike Havainto Riskirakenne Korjaus Lisätutkimus 6.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Salaojat ovat ikääntyneitä. Maanpintojen kallistukset Kattovedet Perusmuurin vedeneristystä ei ole. 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Perusmuuri on halkeillut Alapohjarakenne Maanvastaiset seinät 6.3 Ulkoseinät ja julkisivut Tuulettuminen 6.4 Väliseinät ja välipohjat Kellari ja 1. kerroksen välipohja 6.8 Vesikatto Ikääntynyt 6.9 6.12 Märkä- ja kosteat tilat Vesi- ja viemärilaitteet 6.13 Ilmanvaihto Tilat ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä Putket voivat jäätyä Korvausilmansaanti ei ole riittävää, ilmavuotoriski rakenteiden läpi.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 4/20 3 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Omakotitalo Jukankatu 4, 33420 Tampere Tarkistuksen tilaajat Pirkanmaan ulosottovirasto Kohteen ilmoitetut pinta-alat Kohteen ilmoitettu tilavuus Huoneistoala m 2 --- m 3 Kerrosala 40 m 2 (mittoja ei ole tarkistusmitattu) Rakennus- tai käyttöönottovuosi Kerroslukumäärä 19 1 ½ + kellari Tarkastuspäivä Tarkastaja 27.4.2016 Kai Intke Insinööri AMK VTT:n rakenteiden kosteudenmittaajan henkilösertifikaatti H/ko 082/03 Raportointipäivä Tarkastuksen syy: 27.4.2016 Kiinteistön kauppatilanne Läsnä olleet Pirkanmaan ulosottoviraston edustajat Omistushistoria Tarkastusajankohdan olosuhteet lämpötila C kosteus (RH) % vesisisältö g/m 3 Ulkoilma, pilvipoutainen sateinen 4 Sisäilma: Rakennuksen sisälämpötila ja rakenteiden lämpötila tutkimushetkellä 10 C Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet ja mittausmenetelmät. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Roiskevedelle alttiissa tiloissa ja kellaritiloissa, sekä muiden riskihavaintojen yhteydessä mittaus suoritettiin riskikohdista 0,2 0,5 m välein ja muualta 1 3 m välein. Käytettävissä olleet asiakirjat Ei asiakirjoja Rajaukset kohteessa Asuinrakennus. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Vesikatetta ei voitu tarkastaa turvallisen käynnin puuttumisen vuoksi. Muuta: Kohde on paikoin saavuttanut teknisen käyttöikänsä.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 5/20 4 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin. Koska rakennuksia ei aina ole rakennettu piirustusten mukaan, täyttä varmuutta rakenteista ei saada) Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Salaojat Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Välipohja Vesikate Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputket Viemäriputket Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa, omistajan kertoman mukaan paalutus. Betoniperusmuuri, vedeneristystä ei ole Niiden olemassaolosta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Maanvarainen betonilaatta Puurunko, purueriste Lautaverhous Puurunko Puiset kattokannattimet, eristeenä on puru Kellarin ja 1. kerroksen välipohja on puurunkoinen. 2. välipohja on myös puurakenteinen Tiilikate Suorasähkölämmitys Sähköpatterit Painovoimainen Kuparia ja galvanoitua rautaputkea Muovia ja valurautaa Vesi- ja viemäri.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 6/20 5 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA (alkuhaastattelu) Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet:. Vesikate on uusittu 1940 luvulla. Julkisivuverhous on maalattu vuonna 2010. Yläkerran ullakkotiloja on otettu asuinkäyttöön vuonna. Alapohjan eristeet on uusittu vuonna. Ikkunat ja ovet on uusittu 1960 luvulla. Käyttövesiputket on uusittu vuonna 1981. Viemäriputket on uusittu vuonna 1981. Sähköjärjestelmä on uusittu vuonna 1981. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Etuosan terassi (vaurioituneet osat on purettu) Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Korjauksia ei ole suunnitteilla. Asumistottumukset: Viimevuosina rakennuksessa on asunut pääsääntöisesti 1 henkilöä. Sähkönkulutus on ollut 12 000 20 000 kwh vuodessa.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 7/20 6 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset ja mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu tummennettuna. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Lisäksi rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite tulee tarkastaa, huoltaa tai kunnostaa määräajoin valmistajan tai yleisten ohjeiden mukaisesti. Nykyisiin uusiin omakotitaloihin laaditaan myös tarkastamista ja huoltoa opastava huoltokirja. Riskirakenteet on määritelty kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Mikäli tarkastaja tekee tarkastuksessa riskihavainnon (havaitsee riskirakenteen), rakenne tarkastetaan kuntotarkastuksen yhteydessä pienimuotoisilla avauksilla, kuten rasiapora-avauksella tai rakenteen suhteellisenkosteuden / puunpainoprosenttikosteuden porareikämittauksella. Pienimuotoiset avaukset tehdään aina tilaajan suostumuksella. Tilaajan on ymmärrettävä, että avauksen tarkoitus on lähinnä todeta avauksesta rakenne (rakenteet eivät aina ole samanlaisia, kuin on piirustuksissa esitetty) ja havainnot koskevat vain rakenteita niiltä osin kuin ne avauksesta voidaan havainnoida ja tutkia. Aistinvaraisesti ei voida tutkia kaikkia mahdollisia rakenteissa olevia vaurioita. Rakenteen perinpohjainen kunnon tutkiminen vaatii aina kuntotarkastusmenettelyyn kuulumattoman laajemman tutkimuksen (kuntotutkimus). Jos tilaaja ei teetä riskirakenteisiin lisäselvityksiä ja - tutkimuksia, rakenteisiin voi jäädä ns. piileviä vaurioita. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 8/20 6.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Rakennuksen vierusta ja maanpintojen kallistukset: Salaojien tarkastuskaivot / huoltaminen: Sokkelin vierustoilla on paikoin kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Kasvillisuus voi myös kaivaa juuria salaojiin ja perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. Salaojat: Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa (omistajalla ei ole tietoa tai havaintoa niistä). Kattovesien poisjohtaminen: Salaojien tarkastuskaivoja ei ole asennettu. Kattovedet jäävät rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. Tekniset käyttöiät: Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamis- ja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettäminen.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 9/20 Salaojien tarkastusta ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Tarkastus tehdään kaivamalla nurkkien salaojat esiin ja asentamalla niihin tarkastuskaivot. Huuhtelu suoritetaan esimerkiksi puutarhaletkulla valuttamalla vettä tarkastuskaivojen kautta salaojaputkiin niin, että salaojaputkien pohjalla oleva liete kulkeutuu seuraavan tarkastuskaivon pohjalle, josta liete kerätään pois. Samalla voidaan todeta salaojien toimintakunto. 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Sokkelin silmämääräinen tarkastelu: Perusmuurin vedeneristys: Sokkelissa on paikoin halkeamia ja painumia. Sokkelin pinnassa on kosteudesta aiheutuneita vauriojälkiä. Vedeneristystä ei ole asennettu. Rakenteet: Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia. Kellarin pintakosteusmittauksissa havaittiin kauttaaltaan kohonneita kosteusarvoja seinillä ja lattiassa. Havaitut kosteudet ovat tyypillistä ko. rakennusajankohdan taloissa, koska perustusten ja rakenteiden välissä ei ns. kapilaarikatkoa. Tekniset käyttöiät: Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Puurakenteisen välipohjan (kellari ja 1. kerros) tekninen käyttöikä on noin 30-80 vuotta. Kellarin rakenteet vaativat peruskorjauksen, joka on syytä tehdä erikseen laadittavan korjaussuunnitelman mukaan. Kosteita rakenteita olevat orgaaniset materiaalit (puurakenteet ja mm. lämmityspuut) on syytä poistaa tai sijoittaa irti kosteista betonirakenteista.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 10/20 Yleiskuva. Yleiskuva. Kattovesiä ei ole johdettu pois. 6.3 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinärakenne: Puurunko, purueriste Julkisivuverhouksen kunto: Verhouksen tuulettuminen: Rakennuksen julkisivu on huoltomaalattu vuonna 2010. Verhouksen takana ei ole tuuletusväliä. Tekniset käyttöiät: Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta).

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 11/20 Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Verhouksen puutteellinen tuulettuminen muodostaa riskin rakenteen toimivuudelle silloin kun verhous on pinnoitettu tiiviillä pinnoitteella. Mahdollisesti julkisivujen puuosien korjaukset erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Lautaverhoilun takana ei ole tuuletusväliä 6.4 Väliseinät ja välipohjat Yleiset havainnot: Kellarin ja 1. kerroksen välipohjan puurakenteet ovat paikoin vaurioituneet. Kellarin ja 1. kerros välipohjaan on syytä tehdä tarkastusaukko (aukkoja) ja se tulee tarkastaa.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 12/20 Yleiskuva. Yleiskuva. 6.5 Ikkunat ja ulko-ovet Yleiskunto: Ikkunoiden puuosien maalipinta on paikoin haalistunut. Vesipellit: Ikkunoiden vesipeltien reunoja ei ole tiivistetty. Tekniset käyttöiät: Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt. Vesipeltien saumojen tiivistystä suositellaan. Yleiskuva. Vesipelti.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 13/20 6.6 Yläpohja Yläpohjarakenteiden kunto: Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Yläpohjaan on syytä tehdä tarkastusluukku ja se on syytä tarkastaa. 6.7 Vesikatto Vesikate: Vesikatetta ei voitu tarkastaa turvallisen käynnin puuttumisen vuoksi. Tekniset käyttöiät: Tiilikatteen tekninen käyttöikä on noin 40-50 vuotta. Vesikatteen uusimista riittävine tuuletusväleineen ja aluskatteineen suositellaan 3-5 vuoden kuluessa. Piipun sadehatun asennusta suositellaan. Yleiskuva.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 14/20 6.8 Märkä- ja kosteat tilat 6.8.1 WC / (1. kerros) Pinnoitteet: Lattiassa on muovimatto. Seinät ovat maalattuja. Muovimatossa ei ole ns. 100 mm seinänostoa, jonka tarkoituksena on suojella rakenteita esim. vuotovahingon sattuessa. Lattialämmitys: Tilassa ei ole lattialämmitystä. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihto on niukka. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Vesikalusteet: Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. Pintarakenteiden tekniset käyttöiät: Tilan teknistä käyttöikää ei voi määrittää luotettavasti, koska korjaushistoria ei ole tiedossa. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden teknisen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä. Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Yleiskuva.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 15/20 6.8.2 Pesuhuone ja sauna Pinnoitteet ja rakenteet: Pintarakenteiden tekniset käyttöiät: Tilat sijaitsevat erillisessä ulkorakennuksessa. Tilan teknistä käyttöikää ei voi määrittää luotettavasti, koska korjaushistoria ei ole tiedossa. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden teknisen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä. Tilat suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä lattiarakenteen kosteus tulee mitata ja lattiakaivo on syytä uusia. Yleiskuva. Yleiskuva. 6.8.3 Keittiö Ilmanvaihto: Tilassa on poistoilmakanava. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Vuotovahinkojen suojaus: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Vesilaitteiden ja putkiston alla ei ole vedeneristystä tms. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi pääsee rakenteisiin. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 16/20 6.9 Muut sisätilat Yleiskunto: Tilojen yleisilme on ikääntynyt ja peruskorjausta vaativaa. Tilojen kunnostukset erillisen korjaussuunnitelman mukaan. 6.10 Lämmitys Lämmityksen toteutus yleisluontoisesti: Kohteen lämmitys tapahtuu asuinhuoneissa olevilla pattereilla. Tekniset käyttöiät: Sähköistenlämmityspattereiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Lämmityspattereiden uusimistarpeeseen on syytä varautua. 6.11 Vesi- ja viemärilaitteet Järjestelmän toteutus yleisesti: Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia ja galvanoitua rautaputkea. Putket kulkevat kellarin ja 1. kerroksen välipohjan kautta. Kellarin osalla olevat putket ovat paikoin eristämättä (mahdollisuus jäätyä) Viemäriputket ovat muovia ja valurautaa. Vesimittari: Vesimittari sijaitsee kellarissa. Lämminvesivaraaja: Lämminvesivaraaja sijaitsee kellarissa. Suojaus vuotovahinkojen varalta: Vesiputkien ns. jakotukkien alustaa ei ole vedeneristetty. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi pääsee rakenteisiin. Tekniset käyttöiät: Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Galvanoidut kylmävesiputket ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Käyttövesiputkien eristämistä / uusimista suositellaan ainakin kellarikerroksen osalta. Viemäriputkien kuntotutkimusta (videokuvaus ja huuhtelu) suositellaan.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 17/20 6.12 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon yleinen toteutus kohteessa: Aistinvaraiset havainnot sisäilman laadusta: Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Ko. ilmanvaihdon yleisenä periaatteena on, että poistoilmanvirtaus tapahtuu piipun hormien ja poistoilmakanavien kautta. Korvausilma tulee korvausilmaventtiileistä tai hallitsemattomasti rakenteiden raoista. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta.. Tekniset käyttöiät: Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista, alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Asuinhuoneisiin tulee asentaa korvausilmaventtiilit (ns. raitisilmaventtiilit) esimerkiksi tuuletusluukkuihin. Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin 15 mm ovien leveydestä riippuen. Mahdolliset muutokset ilmanvaihtojärjestelmään tulee tehdä niin, että asunnon kaikkien tilojen ilmanvaihdon toimivuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti. 6.13 Sähköistys Yleiskunto: Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Tekniset käyttöiät: Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. Sähköjärjestelmä on alkuperäisiltä osiltaan saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Tämä ei muodosta välitöntä riskiä, mikäli johtoihin ei kohdistu mekaanista rasitusta (liikuttelu). Johtoja on syytä uusia mahdollisten muutosten yhteydessä.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 18/20 7 LIITTEET - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - käsitteitä Hämeenlinna 27.4.2016 INSINÖÖRITOIMISTO TÄHTIRANTA OY Kai Intke Insinööri AMK Puh: 045 197 0494 VTT:n rakenteiden kosteudenmittaajan henkilösertifikaatti H/ko 082/03 Email: kai.intke@tahtiranta.fi

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 19/20 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa.

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 20/20 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusaine ei ole terveydelle haitallinen mikäli rakennusmateriaali on ehjä, eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Asbestirakenteiden purkutöitä saavat suorittaa vain siihen hyväksytyt urakoitsijat. Rakennuksessa mahdollisesti asbestia sisältävät materiaalit tuodaan esille tässä tarkastuksessa, mikäli niitä havaitaan. Asbestin selvittämiseksi on olemassa erillinen asbestikartoitus. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.