Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaehdotus oli nähtävillä 18.7. - 19.8.2011. Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2 2. Etelä-Karjalan maakuntaliitto 4 3. Imatran seudun ympäristölautakunta 4 4. Rautjärven kunnan tekninen lautakunta 5 5. Parikkalan kunta 6 6. Ruokolahden kunta 6 1
1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lausunto 17.8.2011 Yhdyskunnat ja luonnonvarat -yksikkö ilmoittaa, että 30.12.2010 annetussa lausunnossa on esitetty lisättävän viitattua hajajätevesiasetukseen, mikä sittemmin 15.3.2011 uusilttiin (209/2011, valtioneuvoston asetus, talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Yksikkö edellyttää maininnan lisäämistä asetuksesta vesi- ja jätevesihuoltoa koskeviin määräyksiin. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueen Luonto- ja ympäristöntila -yksikkö (LYT) ilmoittaa, että muutoksista saisi selkeämmän kuvan, jos kaavaselostuksessa olisi mukana karttaote myös muutosehdotuksesta. Kaavaselostuksen kohdasta 2.2.5 Luonnonympäristö LYT toteaa, että esitetyissä luetteloissa on seuraanvanalaisia puutteita ja virheitä: Voimassa olevaan rantayleiskaavaan luonnonsuojelualueiksi merkittyjen kohteiden luettelosta puuttuu Martinkonnun rantalehto ja Purnujärven pohjoisrannan SL-alue. Luettelossa mainitut Kaltelammlt ja Hirssaarenlampi eivät sen sijaan ole olleet luonnonsuojelualueita. Kaava-alueella sijaitsevien Natura-alueiden luettelosta puuttuu Äpätinkangas (kartta ja kohdelomake liitteenä) ja Haukkavuoren Natura-alueen nimessä ei ole Vuorenperänmäkeä. Uusia luonnonsuojelualueita on perustettu enemmän kuin luettelossa on mainittu. Ohessa liitteinä on alla olevien uusien alueiden rauhoituspäätökset: o lmmanuelin luonnonsuojelualue 26.11.2007 o Hyypiän luonnonsuojelualue 25.11.2009 o Suurivuoren luonnonsuojelualue 29.9.2010 (kaavaselostuksessa mainittu Rautjärven itäosan Järvenpäänlahdessa sijaitseva kohde) o Palomäki 12.10.2010 o Nurmelan luonnonsuojelualue 24.2.2011 (osa em. Purnujärven pohjoisrannan SLaluetta) o I Kynskaivo 15.7.2011 (kaavan SL-alueen Kynskaivo laajennus) Torsanjärven etelärannalla sijaitseva Suoja-Kekäleniemen tila on Äpätinkankaan Natura-alue, joka on valtion omistuksessa (ei ole lunastettu vaan saatu perintönä). LYT edellyttää, että selostuksen Vaikutusten arvioinnissa olevat puutteet tulee täydentää. Monessa kohdassa lukee, että vaikutukset täsmennetään maastokäynnin jälkeen tai ehdotusvaiheessa tms. Muutoskohteen 4.2 Rantalehto alueelta on poistettu Martinkonnun lehdon luonnonsuojelualueelle merkitty lomarakennuspaikka. LYT katsoo myös, että toimenpide on oikea, koska luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset eivät salli normaalia lomarakentamista. Alueella on kuitenkin olemassa olevat vaatimattomat loma-asunto- ja saunarakennukset, joiden kunnossapito ja käyttö on sallittua ja selvyyden vuoksi tämä olisi hyvä osoittaa myös kaavassa. Rakennusten paikan voisi esittää esimerkiksi osa-alueena: ra-l Loma-asunnon rakennuspaikka luonnonsuojelualueella. "Olemassa olevien rakennusten (kerrosala yhteensä n. 20 k-m2) kunnossapito ja käyttö sallittua. Lisärakentamista ei sallita." Muutoskohteella 4.26 Tuomela olisi liito-oravan elinympäristön säilyttämiseksi suositeltavaa siirtää myös tilojen 9:75 ja 9:69 väliin siirretty rakennuspaikka tilojen 9:69 ja 9:77 väliselle alueelle. Lisäksi luo-3 rajaus erityisesti ranta-alueen taustalla mäen päällä olisi hyvä olla laa- 2
jempi siten, että siihen sisältyy koko lajin tärkeä elinympäristö tai ainakin ne osat siitä, joista papanoita on löytynyt eniten. Muutoskohteen 4.27 Suoja-Kekäleniemi osalta tulee myös tähän kohtaan kaavaselostusta korjata, että alue on valtion omistuksessa (ei siis lunastettu vaan saatu perintönä). Ja koska kyse on Natura-alueesta, tulee vaikutuksia arvioida myös Natura-alueen luonnonarvoihin. Selostuksessa mainitaan, että kaavaan merkitään virkistyskohdemerkintä, mutta sitä ei ole kaavakartalla. Mikäli sellainen osoitetaan kartalle, LYT edellyttää, että siitä tulee esittää tarkempi selvitys ja arvio vaikutuksista Natura-alueen luonnonarvoihin. Edellä mainituista uusista luonnonsuojelualueista osaa ei ole merkitty kaavaan SL-alueiksi (lmmanuelin ls-alue, Hyypiän Is-alue ja Palomäen Is-alue). Tämä puute tulee korjata. Lisäksi SL-alueiden rajauksia tulee tarkistaa seuraavissa kohteissa: Suurivuoren luonnonsuojelualue: RA-paikat ulottuvat osittain luonnonsuojelualueen puolelle. Veteläsuon SL-alue: korjaus Iiitekarttaan merkityn punaisella rasteroidun yksityismaan luonnonsuojelualueen ja sinisellä rasteroidun valtion omistaman alueen rajausten mukaiseksi. Kynskaivon SL-alueen laajennus 15.7.2011 perustetulla Is-alueella. Purnujän/en SL-alueen rajauksen tarkistus Iiitekarttaan sinisellä rasteroidun mukaiseksi. Natura-alueiden rasterimerkintä erottuu huonosti kaavakartalta ja se tulisi korvata selvemmin erottuvalla. Merkintä puutuu kokonaan Äpätinkankaan Natura-alueelta. Y-vastuualueen Vesistöt -yksikkö viittaa 30.12.2010 antamiinsakommentteihin koskien rakentamiskorkeusmääräyksiä tulvariskien minimoimiseksi ranta-alueilla. Luonnoslausunnossa yksikön kaavan yleismääräyksiin esittämään määräys on ehdotuksessa huomioitu. Hiitolanjoen osalta Vesistöt -yksikkö ilmoittaa lisäksi, että sen luonnoslausunnossa esitettämä ehdotus joen alaosalla olevan puron merkitsemistä kaava-alueen rajalle asti luo-1 asemesta luo-4 merkinnällä on myös otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue toteaa kaavaehdotuksesta seuraavaa: Kaavaehdotuksen laajennusalueita koskeviin yleisiin määräyksiin ei ole kirjattu uusia rakennuspaikkoja koskevaa ehtoa olemassa olevien liittymien ja yhteyksien käytöstä. Tämä tulisi kirjata sinne samalla tavalla kuin se on kirjattu muutosalueita koskeviin määräyksiin. Liikenneväylien (yleiset tietja rautatiet) merkinnät puuttuvat kaavaehdotuskartoilta. Ne tulisi osoittaa viivamerkinnöillä. Kaikille kaavaluonnoskartoilla olevia merkinnöille ei löydy selitettä. Ne tulisi lisätä kaavamerkinnät ja kaavamääräykset -osaan. Liikennevastuualueella ei ole muuta huomauttamista kaavaehdotukseen. Jätevedet. Valtioneuvostonasetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on voimassa kaava-alueella ilman, että sitä mainitaan kaavamääräyksissä. Määräys voidaan lisätä lisäinformaationa kaavamääräyksiin. Karttaote muutosehdotuksesta. Kaavaselostuksessa on eritelty tarkasti kaikki muutokset sanallisesti. Lisäksi nykytilanteesta on kartta voimassa olevasta kaavasta sekä mahdollisesti kuvia/karttoja. Kaavoittaja on lähtenyt ajatuksesta, että muutoksen näkee riittävän helposti kaavakartasta. Kohdan 2.2.5. puutteet. Lausunnossa esiintuodut täsmennykset vallitsevaan suojelutilanteeseen korjataan ja lisätään kaava-asiakirjoihin. Vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointia tarkennetaan kaavaselostukseen. Muutoskohde 4.2. Martinkonnun lehdon suojelualueella oleva rakennuspaikka merkitään kaavaan omalla osa-alue merkinnällään lausunnossa esitetyllä tavalla. 3
Muutoskohde 4.26 Tuomela. Alueen merkittävimmät luontoarvot on selvitetty ja ne on esitetty ja turvattu kaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla. Kyseisen kohteen osalta ei tehdä muutoksia. Muutoskohde 4.27 Suojakekäleniemi. Maakuntakaavassa osoitettua virkistyskohdemerkintää ei merkitä kaavaan, koska sille ei ole esitetty maakuntakaavan asiakirjoissa perusteita. Lisäksi merkintä on jokseenkin ristiriidassa suojelumerkinnän kanssa. Laajennusalueen määräyksiin lisätään ehto uusien rakennuspaikkojen osalta käyttää olemassa olevia liittymiä. Yleisiä teitä ja rautateitä ei ole tarpeen merkitä rantayleiskaavaan, koska niitä ei ole tarkoitus kaavalla muuttaa eikä se kuuluu rantayleiskaavoituksessa ratkaistaviin asioihin. Kaavakartan ja kaavamääräysten merkintöjä yhdenmukaistetaan, mikäli niissä on epäselvyyttä. Korpijärven kylällä tilalla Peltola oleva luonnonsuojelualue poistetaan kaavasta ELYkeskuksen 17.8.2011 päivätyn kirjeen mukaisesti. 2. Etelä-Karjalan maakuntaliitto Lausunto 5.10.2011 Rantayleiskaavan asiakirjat ja kartat on laadittu hyvin. Kaavasuunnitelmassa on otettu huomioon valtakunnalliset ja myös maakunnalliset tarpeet. Kuitenkin toivottavaa olisi, että myös maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeät retki- ja virkistyskohteet ja laavut sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt merkittäisiin kaavakartoille valtuuston hyväksymän Etelä-Karjalan maakuntakaavan mukaisesti. Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta huomautettavaa yleiskaava-asiakirjoihin. Kaavaehdotusta muutetaan seuraavasti: Maakuntakaavan kulttuurimaisema-aluerajaukset sisällytetään km-alueiden sisään. Kaavaalueelle sijoittuvat maakuntakaavan mukaiset retkeilyreitit merkitään niiden mukaisesti kaavaan. Kaava-alueelle sijoittuvat maakuntakaavan mukaiset virkistyskohdemerkinnät merkitään niiden mukaisesti kaavaan. 3. Imatran seudun ympäristölautakunta Lausunto 16.8.2011 Kaavassa ja kaavamerkinnöissä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei Hiitolanjoen luonnonarvoja vaaranneta millään tavoin rakennustoiminnoilla. Joki ja sen reuna-alueet tulee säästää mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman luonnontilaisina. Rakennuksissa ja niiden tyylissä tulee ottaa huomioon niiden soveltuvuus ja sopivuus olemassa olevaan luonnonympäristöön. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa voimassa olevia minimi vaatimuksia. Varsinaisesta rantayleiskaavan muutoksesta Imatran seudun ympäristötoimella ei ole huomautettavaa, kun se tehdään kaavasuunnitelman mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu Hiitolanjoen erityiset luontoarvot. Hiitolanjoen luontoarvojen huomioimisesta kertoo esimerkiksi luo-1 merkintä joka kattaa koko jokialueen kapeine rantavyöhykkeineen: "Jokialue on useiden uhanalaisten lajien sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien elinympäristöä. Jokivarren ja rantaluhtien kasvillisuus on edustavaa. Ruoppaaminen alueella on kielletty. Rantaluhtien lahopuusto tulee säilyttää." 4
Hiitolanjoen alueen yleisiin kaavamääräyksiin tehdään seuraava muutos: "Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena." Muutetaan muotoon; "Hiitolanjoen alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena." Näin turvataan koko kaava-alueen säilymistä luonnonmukaisena. 4. Rautjärven kunnan tekninen lautakunta Lausunto 17.8.2011 Rautjärven kunnan tekninen lautakunta esittää Rautjärven rantayleiskaavanmuutosaluetta koskeviin osayleiskaavamerkintöihin ja määräyksiin seuraavia muutoksia: Rakennusoikeuden määrä tulee muotoilla siten, ettei nykyinen rakennusoikeus pienene, eli nykyinen 120 k-m2 tulee olla minimi määrä ja muissa pienemmissä rakennusoikeuksissa (RA-1 ym.) samoin ennallaan, huolimatta pinta-alasta.(saavutettu etu/nautinta) P-alueelle ja vastaaville tulee olla rakennusoikeus selvästi merkitty karttaan, koska kyseessä on oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Grillikatos korkeintaan 12 m2, 15 metriä rannasta, 1 kpl/rakennuspaikka. Venevajan rakentaminen kielletty. 1 kpl savusauna voidaan rakentaa tavallisen saunan lisäksi, korkeintaan 15 m2, vähintään 15 m rannasta. Rautjärven kunnan tekninen lautakunta esittää Rautjärven rantayleiskaavan laajennusaluetta koskeviin osayleiskaavamerkintöihin ja määräyksiin seuraavia muutoksia: Rakennusoikeuden määrä tulee ilmaista joko numeraalisesti tai kirjallisesti jokaiseen rakennuspaikkaan. Grillikatos korkeintaan 12 m2, 15 metriä rannasta, 1 kpl/rakennuspaikka. Venevajan rakentaminen kielletty. 1 kpl savusauna voidaan rakentaa tavallisen saunan lisäksi, korkeintaan 15 m2, vähintään 15 m rannasta. Muutosalue Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määräystä muotoillaan siten, että voimassa olevan kaavan rakennusoikeus ei pienene millään tilalla muutoksen seurauksena: A-rakennuspaikoilla ei voimassa olevassa kaavassa ole määritetty rakennusoikeutta. Se määritetään jatkossa seuraavasti: "Alueelle saa sijoittaa asuinrakennuksia ja niihin liittyviä talousrakennuksia. Uuden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 7% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin vähintään 150 k-m2 ja enintään 250 k-m2. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m²." Suurimman sallitun kerrosalan saa ylittää maa- ja metsätalouteen liittyvällä tuotantorakentamisella." Lomarakennuspaikkojen osalta vähimmäisrakennusoikeus on 120 k-m2, kuten voimassa olevassa kaavassa. 5
P yms. alueille eivät rantayleiskaavat tavanomaisesti oikeuta suoriin rakennuslupiin vaikkakin asiaa koskeva MRL:n 72 on muotoiltu seuraavasti: "Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena." Lakiteksti ei siis rajaa asiaa pelkästään loma- ja asuinrakennuksiin. Kaavaa muutetaan siten, että P-alueille annetaan maksimirakennusoikeudeksi 1 500 k-m² ja määräys, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Kaavaa lisäksi muutetaan siten, että kaavamääräyksissä yksiselitteisemmin esitetään millä alueilla kaava oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Molempien alueiden kaavamääräyksiin lisätään saunojen, savusaunojen ja grillikatosten sallimiseksi seuraava määräys: "Kullekin rakennuspaikalle 15 metrin etäisyydelle rannasta voidaan rakentaa enintään 25 k-m2 suuruisen rantasaunan lisäksi joko savusauna, talousrakennus (grillikota) tai (grilli) katos, joka on kerrosalaltaan enintään 15 m2." 5. Parikkalan kunta Lausunto 9.8.2011 Ei huomautettavaa 6. Ruokolahden kunta Lausunto 8.8.2011 Ei huomautettavaa. Hollolassa 8.11.2011 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 6