NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 1 1 Naantalin kaupungin valmiussuunnitelma ja sen tavoite Valmiussuunnittelussa mietitään etukäteen, millä tavoin yhteiskunnan elintärkeät palvelut turvataan kaikissa olosuhteissa. Yhteiskunnan varautumisen painopiste on viime vuosina selvästi siirtynyt poikkeusoloista normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteisiin. Kunnan valmiussuunnittelu muodostuu valmiussuunnitelman yleisestä osasta, kunnan toimialojen valmiussuunnitelmista sekä virastojen ja laitosten turvallisuus- ja pelastussuunnitelmista. Valmiussuunnittelua täydentävät yhteistyöviranomaisten valmiussuunnitelmat sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toiminta perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat toimialan toimintojen kannalta välttämättömiä. Tämän Naantalin kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan sisältönä on kuvata: kaupungin valmiussuunnittelulle asetetut velvoitteet viranomaisten yhteistoiminta ja vastuut alueen uhka-analyysi varautumisjärjestelmä ja sovellettavat suunnitelmat eri toimialojen perusvastuut varautumisen eri vaiheissa henkilö-, rakennus-, kalustovarausten suorittaminen johtamis- ja viestijärjestelmät tiedottaminen suunnitelmien ylläpito ja seuranta. Kaupungin eri toimialojen valmiussuunnitelmien sisältö muodostuu em. lähtökohdista sekä niiden täsmentämisestä ko. toimialan näkökulmasta sellaisiksi toimenpiteiksi, joilla hallinnonalan vastuulla oleva toiminta pyritään pitämään yllä ja sopeuttamaan kyseiseen kriisitilanteeseen. Toimialakohtaisia suunnitelmia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen toimen valmiussuunnitelmat. Kukin toimiala vastaa itse oman hallinnonalansa suunnittelusta. Varautuminen häiriöihin edellyttää valmiuden ja valmiusorganisaation säännöllistä harjoittelua ja valmiussuunnitelmien ylläpitämistä. Ylin johto vastaa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta, toiminnan johtamisesta ja päätöksentekojärjestelmän ylläpysymisestä, vastaa sitä, että tarvittavat päätökset tehdään ja tarvittavat käytännön toimenpiteet suoritetaan. Valmiussuunnitelman ylläpitoa ja siitä tiedottamista varten nimetään vastuuhenkilö.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 2 2 Kaupungin varautumisen yleiset perusteet 2.1 Valmiussuunnittelua ja varautumista ohjaava lainsäädäntö Yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin johtaa, valvoo ja yhteen sovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa (Valmiuslaki 22.7.1991 / 080, 40 ja osin tark. 25.2.2000/198 ). Valmiuslaissa säädellään poikkeusoloihin varautumista. Sen mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiuslain 28 29 :ssä on määritelty kunnallishallintoa koskevat erityiset toimivaltuudet. Mikäli puolustustila on saatettu voimaan, voidaan puolustustilalain (22.7.1991/1083) 24 :n nojalla kunnallisille viranomaisille määrätä sotilasviranomaisten toimesta tehtäviä puolustuslaitteiden ja liikenneväylien rakentamiseksi sekä muita puolustusjärjestelyjä tukevien toimien toteuttamisesta. Kunnan väestönsuojelun järjestämisestä säädetään vuonna 2003 uudistetussa pelastuslaissa (13.6.2003/468) ja pelastustoimesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (787/2003). Alueen pelastustoimelle on säädetty erityisiä tehtäviä poikkeusoloihin varautumisesta, väestön suojaamisesta ja evakuoinneista. Väestönsuojelu on pelastustoimen toimintaa poikkeusolojen vaara- ja tuhotilanteissa sekä kyseiseen toimintaan varautumista. Poikkeusolojen väestönsuojelu perustuu normaaliolojen pelastustoimeen. Normaaliolojen onnettomuustilanteisiin verrattuna sotilaalliset uhkat asettavat kuitenkin lisävaatimuksia. Väestöä voidaan turvata asevaikutuksilta väestönsuojien ja evakuointien avulla. Normaalioloissa suoritettaviin väestönsuojeluvalmisteluihin kuuluu poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus, suojarakenteiden rakentaminen, johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito sekä varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestönsuojan huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan. Pelastustoimesta vastaava ministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Alueen pelastustoimella ja kunnalla tulee olla johtokeskus, jossa toiminta poikkeusoloissa on mahdollista. Kunnan poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaatio ja perustehtävät määritellään kunnan valmiussuunnitelmassa.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 3 2.2 Valmiussuunnittelun ja varautumisen yleinen ohjeistus 2.3 Varautuminen ja valmiussuunnittelu käsitteinä Kunnan valmiussuunnitelman perustana käytetään muutaman vuoden välein päivitettäviä valtioneuvoston periaatepäätöksiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Niissä määritellään keskeiset yhteiskunnan toimintaa horjuttavat uhkamallit. Nykyisen ajattelumallin mukaan ei ensisijaisesti varauduta poikkeusoloihin ja sotilaallisiin uhkiin, vaan tunnistettaviin uhkamalleihin sisältyviin erilaisiin häiriötilanteisiin. Tätä ajattelumallia heijastaa valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2006: Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS). Tämän mukaan yhteiskunnan on kyettävä turvaamaan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa, niin normaali- kuin poikkeusolojen aikana. Vuonna 2010 kyseinen strategia uudistettiin ja julkistettiin joulukuussa 2010 (VNp 16.12.2010). Nyt se kantaa nimeä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS). - Strategian voi ladata verkosta osoitteesta www.yhteiskunnanturvallisuus.fi. Varautumisella sekä valmiussuunnittelulla pyritään valmistautumaan sekä normaaliolojen erilaisiin häiriötilanteisiin että poikkeusoloihin. Normaaliolojen häiriötilanteita ovat mm. vesihuollon vakava toimintahäiriö, energiaverkon suurhäiriö. Vakavia olosuhteita normaaliaikoina ovat tuhoja aiheuttavat suuronnettomuudet ja luonnon onnettomuudet, vakavat epidemiat jotka saattavat suojelutoimenpiteinä aiheuttaa jopa väestön evakuointeja. Tavoitteena on, että suunnitelmallisilla varautumistoimenpiteillä kyetään turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnat, takaamaan kansalaisten turvallisuus ja toimeentulo kaikissa turvallisuustilanteissa sekä palauttamaan toiminnat takaisin normaalitilanteeseen. Varautuminen jaetaan perinteisesti viranomaisten suorittamaan ja heidän velvollisuuksiinsa kuuluvaan varautumiseen sekä omatoimiseen varautumiseen. Valtion viranomaisten, valtion liikelaitosten ja kuntien lakisääteinen velvollisuus on varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Mitä toimintavarmempi yhteiskunta on rakenteiltaan ja järjestelmiltään, sitä parempi on sen kyky selviytyä erilaisista kriisitilanteista. Varautuminen normaaliajan häiriöiden varalle luo toimintaedellytyksiä myös poikkeusolojen varalle. Varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa: suunnittelulla varautuminen (nk. valmiussuunnittelu), valmiussuunnitelmiin liittyvät henkilöstö-, materiaali ja muut resurssivaraukset koulutus sekä valmiusharjoitukset. 2.4 Turvallisuustilanteiden yleinen kuvaus
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 4 Tilanteet, joita varten varaudutaan, kutsutaan turvallisuustilanteiksi. Ne voidaan luokitella sen mukaisesti, kuinka vakavaksi tai suureksi uhka tai häiriö arvioidaan. Usein turvallisuustilanteet jaetaan kolmeen luokkaan: normaaliolot, häiriötilanne ja poikkeusolot. Kaikissa näissä saattaa myös syntyä ennakoimattomia erityistilanteita, joihin ei esimerkiksi ennakkosuunnitelmin osata varautua. Normaalioloiksi kutsutaan tilannetta, jossa ihmisillä tai yhteiskunnalla ei ole mitään välitöntä uhkaa tai vaaraa. Se on jokapäiväinen tila, jossa esiintyvät uhkat voidaan ehkäistä ennalta, torjua ja niiden vaikutuksista toipua voimassa olevilla säädöksillä ja voimavaroilla. Normaalioloissa viranomaisten vastuulla on uhkien ja vaarojen ennaltaehkäisy, niiden hallinnan suunnittelu, torjunta ja tilanteista toipuminen. Normaaliolojen järjestelyt luovat perustan toiminnalle häiriötilassa ja poikkeusoloissa. Häiriötila on normaalioloissa tapahtuva poikkeava, odottamaton tai äkillinen turvallisuustilan muutos, joka aiheuttaa uhkaa yhteiskunnan toimivuudelle ja väestön turvallisuudelle. Häiriötilanteissa toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa valtionjohdon on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin tilanteesta selviämiseksi. Häiriötilanteet voivat aiheuttaa normaaliolojen säädöksiin sisältyvien toimivaltuuksien käyttöön ottamista, määrärahojen uudelleen kohdentamista, henkilöstöjärjestelyjä ja muiden lisäresurssien osoittamista sekä säädösten tarkistamista. Keskeistä häiriötilanteissa toimimisessa on yhteistoiminnan tehostaminen ja johtamisedellytysten turvaaminen. Erityisesti tilannekuvan muodostaminen, ylläpitäminen, analysoiminen ja jakaminen tarvitsijoille ovat korostuvat. Häiriötilanteissa on asukkaille tiedotettava aktiivisesti tilanteesta, viranomaisten toiminnasta ja toimintaohjeista sekä mahdollisista valtionjohdon linjauksista sekä ylläpidettävä viranomaisyhteistyötä. Häiriötilanteita ovat esimerkiksi sähkön- tai vedenjakelun pidempiaikainen katkeaminen, säätilan aiheuttama suuri tuho tai vakava taloudellinen häiriö. Samaan aikaan voi olla useita päällekkäisiä tilanteita. Keskeistä häiriötilanteessa on yhteistoiminnan tehostaminen ja johtamisedellytysten turvaaminen. Poikkeusolot ovat niin vakavia tilanteita, että viranomaisten tavalliset toimivaltuudet eivät riitä. Poikkeusoloihin siirrytään vasta valtioneuvoston päätöksellä, jonka se voi tehdä valmiuslain ja puolustustilalain perusteella. Poikkeusoloissa viranomaiset joutuvat edelleen tehostamaan toimintaansa ja todennäköisesti myös hankkimaan lisää resursseja. Erityistilanteet. Kaikkia uhkia ei laajallakaan varautumisella kyetä ennakoimaan ja ehkäisemään. Yllättäviä ja äkillisiä tapahtumia, jotka myös vaativat normaalista poikkeavaa, tilanteen mukaista johtamista ja tiedottamista, kutsutaan erityistilanteiksi. Tilannekohtaisesti niissä sovelletaan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin tehtyjä valmiussuunnitelmia. Varautumisessa korostetaan normaalioloissa rakennettujen järjestelyjen ja toteutettujen toimenpiteiden tärkeyttä. Erityisesti johtamiseen ja elintärkeiden toimintojen ohjaamiseen tarvittavat sähköisen viestinnän ja tietoliikenteen sekä energiahuollon järjestelmät on suojattava ja varmennettava jo normaalioloissa kestämään myös erilaisten häiriötilanteiden sekä poikkeusolojenkin vaatimukset. Kaupungin valmiussuunnittelua täydentävät yhteistyöviranomaisten valmiussuunnitelmat sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toiminta pe-
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 5 rushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat toimialan toimintojen kannalta tai yleisemminkin välttämättömiä. 2.5 Varautumisen työnajoista ja yhteistyöstä yhteiskunnan eri tahoilla Viranomaisten varautuminen ja ohjaus Valtioneuvosto ohjaa varautumista, jonka tavoitteena on suomalaisten selviytyminen erilaisissa yhteiskunnan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Valtioneuvosto voi asetuksellaan säätää poikkeuksellisista järjestelyistä kunnan päätöksenteossa. Sisäasiainministeriö voi antaa yleisiä ohjeita viranomaisille ja yksityisille väestönsuojelun henkilöstö- ja materiaalimäärävahvuuksista sekä organisaatiosta, väestönsuojelun valmistelusta ja suorittamisesta sekä niissä tarvittavasta yhteistoiminnasta. Vastaava oikeus on aluehallintovirastolla toimialueellaan. Ministeriöt ohjaavat ja seuraavat oman alansa varautumista häiriötilanteisiin. Ministeriön kansliapäällikön tehtävänä on huolehtia hallinnonalansa valmiudesta ja turvallisuudesta. Jokaisessa ministeriössä on lisäksi valmiusyksikkö, jota johtaa valmiuspäällikkö. Uudet aluehallinnon viranomaiset, aluehallintovirastot, jatkavat lääninhallitusten työtä varautumisen ohjaamisessa kunnissa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on alueensa kuntien valmiussuunnittelun tukeminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta vastaa puolustusministeriö (Naantalin ympäristössä Varsinais-Suomen aluetoimisto). Valmiuslain ja puolustustilalain perusteella määrätyissä poikkeusoloissa on yhteistoiminta kaupungin, Lounais-Suomen aluehallintoviraston, Varsinais- Suomen Pelastuslaitoksen sekä Länsi-Suomen sotilasläänin Varsinais- Suomen aluetoimiston välillä keskeistä, ja se perustuu ennakolta laadittuihin yhteistyösuunnitelmiin. Pelastuslaitoksen sekä kuntien rooli varautumisessa on keskeinen. Vuonna 2004 siirryttiin alueelliseen pelastustoimeen, jolloin vastuu poikkeusolojen pelastustoimen suunnitelmista siirtyi kunnilta alueen pelastustoimelle. Pelastuslaitos ohjaa ja koordinoi kuntien valmiussuunnittelua sekä omatoimista varautumista alueellaan yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa - ja johtaa käytännön toimia ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi mukaan lukien normaaliolojen onnettomuusevakuoinnit. Poikkeusoloissa pelastustoimintaa koordinoidaan pelastustoimen johtokeskuksesta. Se johtaa ja koordinoi valtion viranomaisten kanssa pelastustoimenpiteitä mukaan lukien evakuoinnit. Väestönsuojelusuunnitelmien laatimisvastuu kuuluu pelastuslaitokselle. Pelastustoimesta annetun asetuksen mukaan alueen pelastustoimi laatii yhteistyössä alueen kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat ja väestön evakuointisuunnitelmat. Pelastuslaitoksen tehtävänä on myös huolehtia, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä (väestöhälyttimet).
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 6 Kuntien rooli varautumisessa on keskeinen, koska elintärkeiden toimintojen järjestäminen on normaalioloissakin erityisesti kuntien vastuulla. Kuntien varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmineen johtaa kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Erityistilanteisiin varaudutaan myös virastojen, laitosten, hoitolaitosten, oppilaitosten tai muiden kohteiden pelastussuunnitelmilla. Kuntien roolina on tukea pelastusviranomaisia omilla toimenpiteillään, jotka on suunniteltu eri toimialojen valmiussuunnitelmissa. Kunta avustaa pelastusviranomaisia tarvittaessa mm. muonittamalla ja vaatettamalla väestöä, huolehtimalla moninaisista sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteistä, jakamalla väestön suojapaikkoja, raivaamalla alueita, ylläpitämällä kaupungin yhdyskuntateknisten järjestelmien, vesihuollon ym. toimivuutta. Kuntien palvelutuotanto-organisaatiot ovat siis hyvinkin monimutkaisia ja monet palvelut hankitaan yksityisiltä palvelutuottajilta. Palvelusopimuksia tehtäessä tulee varmistua, että kyseinen palvelutuottaja pystyy tarvittaessa tuottamaan kunnan kannalta kriittiset palvelut myös poikkeusoloissa. Nämä asiat kunnan tulee huomioida erityisesti kuntien palvelutuotantoon liittyvissä sopimuksissa (Lounais-Suomen aluehallintoviraston kirje 23.2.2011_Kuntien valmiussuunnitelmat, LSAVI/05.09.03/2011). Omatoiminen varautuminen 2.6 Varautumiskoulutus ja valmiusharjoitukset Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseksi. Varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin tapahtuu jo normaalioloissa. Yritysten varautumisen lähtökohtana ovat liiketoiminnalliset perusteet, asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset sekä toiminnan riskienhallinta. Esimerkiksi päivittäistavarahuoltoa ja rahoitustoimialaa velvoitetaan lisäksi lainsäädännöllä varautumaan häiriöihin. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli käytännön turvallisuuden lisäämisessä. Ne lisäävät toiminnallaan myös yhteiskunnan kriisinkestokykyä. Kansalaisjärjestöillä on jo pitkä kokemus viranomaisten auttamisesta esimerkiksi etsintä-, pelastus-, palokunta- ja ensiaputoiminnan järjestämisessä. Varautumiskoulutus pitää sisällään valtakunnallisen ja alueellisen koulutuksen, kunnan johto- ja erityishenkilöstön koulutuksen sekä pelastuspalvelun ja muun väestönsuojelu- ja valmiuskoulutuksen. Pelastuslain 53 :n mukaiseen pakolliseen varautumiskoulutukseen osallistujat määrää sisäasiainministeriö tai aluehallintovirasto. Vapaaehtoiseen varautumiskoulutukseen opiskelijat rekrytoi asianosainen hallinnonala tai aluehallintovirasto pelastusopiston antamien ohjeiden mukaisesti.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 7 2.7 Yleiset uhkamallit ja -arviot Valmiusharjoituksissa harjoitellaan yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä. Kunnan toimintakykyä normaaliolojen häiriötilanteissa, samoin kuin poikkeusoloissa, harjoitellaan yleensä valmiusharjoituksissa joko kunnan itsensä järjestämänä tai kahden kolmen vuoden välein aluehallintoviraston koordinoimissa valmiusharjoituksissa. Harjoituksista lähetetään kunnille erilliset ohjeet. Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvässä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa on kuvattu keskeisimmät uhkamallit: Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ympäristöuhkat Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö. 3 Naantalin kaupungin valmiussuunnittelu 3.1 Toimintaympäristö Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat voivat esiintyä itsenäisinä tai samanaikaisesti usean muun kanssa. Niiden lähteitä, tarkkoja kohteita, tavoitteita, ilmenemisen laajuutta tai vaikutusten siirtymistä esitetyiltä tasoilta toiselle on vaikea ennustaa. Myös arviot uhkien toteutumisen todennäköisyydestä vaihtelevat ja voivat muuttua nopeastikin. Vakavin turvallisuustilanne, johon Suomi saattaisi joutua, liittyy maahan kohdistuvaan laajamittaiseen sotaan. Kaupungin pinta-ala on 638 km² (maata 311 km² ja vettä 372 km²). Saaria kaupungin alueella on n. 1 000. Kaupungin saaristoisuus tuo omat lisäpiirteensä liikkumiseen ja liikennöintimahdollisuuksiin. Yhteysaluksia alueella toimii ympärivuotisesti kaksi (Isla ja Kivimo), kesäaikaan liikennöi lisäksi ostoperusteella alus Hangasta Nauvoon. Losseja on kolme. Naantalissa on asukkaita 18 859 (31.12.2013). Osa-alueittain ja ikäryhmittäin asukkaat jakautuvat seuraavasti:
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 8 3.2 Normaaliajan organisaatio lähtökohtana 0 6 7 15 16 64 65 Kanta-Naantali 947 1 492 8 759 3 020 Merimasku 167 201 1 145 250 Rymättylä 168 240 1 340 473 Velkua 37 26 271 107 Kaupunki yhteensä 1 319 1 959 11 515 3 850 + Tuntematon 216 Yritykset: Suurteollisuudella on edelleen kaupungin elinkeinoelämässä keskeinen merkitys. Kuitenkin valtaosa täällä toimivista yli 1200 yrityksestä on pieniä alle viiden työntekijän yrityksiä. Yritystoiminnan kannalta merkittävimmät alueet ovat keskusta, satama, Luolala ja Humalisto. Erityispiirteitä: Tasavallan presidentin kesäasunto Naantalin Vanhakaupunki Satama Öljynjalostamo Voimalaitos Ympäristöltään herkkä Saaristomeren alue Merkittävä matkailukaupunki. Kaupungin poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaatio ja sen perustehtävät on määritelty tässä valmiussuunnitelman yleisessä osassa sekä toimialojen erillisissä valmiussuunnitelmissa. Erilaisissa häiriötilanteissa toimitaan mahdollisimman pitkään normaaleilla virasto-organisaatioilla, joskin tarvittaessa poikkeuksellisin johtamis- ja resurssijärjestelyin. Tällöin saatetaan joutua käyttämään henkilöstöä tilapäisesti muihin kuin heidän normaaleihin tehtäviinsä. Näihin erityistilanteisiin pyritään varautumaan toimialojen valmiussuunnitelmissa. Vasta valtioneuvoston päätöksen perusteella otetaan käyttöön poikkeusolojen väestönsuojelun organisaatiot, joihin siirtyvät siihen etukäteen määrätyt henkilöt. Seuraavassa luvussa kuvattu valmiussuunnittelun johtoryhmä saattaa joutua kokoontumaan tarpeen vaatiessa myös normaaliajan häiriötilanteissa, eikä vain poikkeusoloissa. Toimintaa häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa oloissa johdetaan tällöin kaupungin johtokeskuksesta. Johtokeskuksena toimii mahdollisuuksien mukaan kaupunginjohtajan normaali kokoustila (kaupunginhallituksen kokoushuone). Tilanteen niin vaatiessa toimintaa on mahdollista johtaa poikkeusolojen johtokeskukseksi erikseen varustetusta johtokeskuksesta, joka sijaitsee entisessä valtion virastotalossa Tuulensuunkadulla. Nykyinen kaupungin henkilöorganisaatio on esitetty LIITTEESSÄ 1.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 9 3.3 Kaupungin kriisijohtaminen ja valmiusorganisaatio Kriisijohtamisorganisaation rungon muodostavat kaupungin normaalit toimielimet ja henkilöstöorganisaatio. Kaupunkia johdetaan kuntalaissa säädettyjen periaatteiden mukaan myös erityistilanteissa, joita voi siis syntyä niin normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusolojen aikana. Kriisijohtaminen on normaalin johtamisen soveltamista näissä erityistilanteissa tarvittaessa poikkeuksellisin resurssein ja johtamisjärjestelyin. Kriisijohtamisesta vastaavat ne toimijat, joiden velvollisuutena on muutoinkin kaupungin velvoitteiden ja toiminnan hoitaminen. Siten kriisienhallinnan johtoryhmä kootaan kaupunginjohtajan johtoryhmästä virastojen johdon muodostaessa sen ytimen. Keskusvirastosta kriisienhallinnan johtoryhmään kuuluvat kaupunginsihteeri ja tiedottaja. Muilta osin keskusvirasto huolehtii hallintojohtajan johdolla sille kuuluvien toimintojen jatkuvuudesta erilaisissa häiriötilanteissa niin pitkään kuin tilanne sallii. Häiriötilanteissa, joissa kaupunginjohtaja on kutsunut kriisienhallinnan johtoryhmän koolle, keskusvirasto avustaa oman toimintansa ohella kaupunginjohtajaa, kaupunginsihteeriä ja tiedottajaa näille kriisijohtamistilanteissa määriteltyjen tehtävien toimeenpanossa. Kriisienhallinnan johtoryhmän tehtävänä on yhteen sovittaa asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa sekä tukea muiden viranomaisten toimintaa. Kriisijohtamisen tueksi voidaan kunnassa erityisesti vakavissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa organisoida johtamistila ja tilannekeskus tilanteen seurantaa, tilannetietojen välittämistä ja tilannekuvan muodostamista varten sekä tehostaa viestinnän järjestelyjä. Suojautumista edellyttävien vakavimpien poikkeusolojen aikaista johtamistoimintaa varten tarvitaan suojatilaan sijoitettu ja varusteltu johtokeskus, kuten aiemmin mainittu (Tuulensuunkadun kiinteistön kellaritila). Naantalin tämän hetkinen kaupungin kriisienhallinnan johtoryhmä ja siihen kuuluvien henkilöiden keskeisimmät tehtävät on pelkistetysti esitetty seuraavassa:
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 10 Kaupungin johtoryhmä Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja muut luottamushenkilöelimet Kaupungin valmiusorganisaatio perustuu normaaliolojen johtamisjärjestelmään. Erityistilanteissa viranhaltijaorganisaation rooli korostuu, jolloin on tärkeää, että toimivalta organisaatiossa on määritelty riittävän selkeästi. Kaupunginjohtaja vastaa kokonaisuuden hallinnasta toimivaltaisten viranomaisten yhteistoiminnan järjestämisestä taloudellisten resurssien järjestämisestä sekä luottamushenkilöiden mukaan kytkemisestä. Kaupunginsihteeri, joka toimii valmiussihteerinä, vastaa ensisijaisesti johtoryhmän kokouspöytäkirjojen laatimisesta, taltioinnista ja jakelusta avustaa kaupunginjohtajaa yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa toimii linkkinä keskusviraston toimintojen ylläpitämisestä vastuulliseen hallintojohtajaan. Tiedottajana toimiva viestintä- ja kehittämispäällikkö avustaa kaupunginjohtajaa ja kaupunginsihteeriä yleisten tiedotteiden laatimisessa kuntalaisille ja huolehtii niiden välittämisestä mm. tiedotusvälineille ja kunnan internet-sivuille tarvittaessa keskusviraston kanssa yhteistyössä ja sen avustamana avustaa tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan virastopäälliköiltä tiedottamisessa, joskin virastopäälliköt huolehtivat tilannetiedottamisesta omalla toimialallaan.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 11 Virastopäälliköt toimivat asiantuntijoina toimialansa asioissa tekevät päätöksenteossa tarvittavat esitykset oman toimialansa osalta ja johtavat itsenäisesti omaa toimialaansa tilanteissa, joissa ei tarvita toiminnan yhteensovittamista vastaavat oman toimialansa organisoinnista häiriötilanteista suoriutumiseksi sekä tarvittaessa valmiuden kohottamisesta seuraavat ja valvovat alansa toimintaa kulloisenkin tehtävän suorittamiseksi ja antavat muulle johtoryhmälle tiedot tilanteesta toimialallaan pitävät yhteyttä oman toimialansa viranomaisiin (sekä ylempiin hallinnontasoihin että naapurikuntiin). Kaupungin kriisienhallinnan johtoryhmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteistyöelin, jota voidaan täydentää esimerkiksi sataman, energialaitoksen, vesilaitoksen, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, pelastuslaitoksen, poliisin ja tietoliikenteen asiantuntijoilla, ja tarvittaessa puolustusvoimien sekä seurakunnan edustajilla. Johtokeskus Kunnalla on johtokeskus, jossa toiminta myös poikkeusoloissa on mahdollista. Tilanteen luonteesta riippuen kaupunginjohtaja kutsuu johtoryhmänsä koolle joko normaaliin kokoustilaansa tai erilliseen poikkeusolojen johtokeskukseen. Johtokeskuksella on työjärjestys (LIITE 3). Työjärjestyksellä kerrotaan johtokeskuksen muodostamistoimet, kokoonpano ja toimintatavat sekä eri kytkennät eri hallinnonalojen tehtäviin väestönsuojelutoimissa niille laadittujen valmiussuunnitelmien mukaisesti. Valtioneuvoston päättämissä poikkeusoloissa, jolloin tilanteet voivat nopeasti ja yllätyksellisesti muuttua, päätökset on pystyttävä tekemään ja panemaan tilanteiden edellyttämällä nopeudella täytäntöön. Tämä vaatii hallinnollisessa johtamisessa joustavuutta ja mukautumiskykyä kutakin tilannetta vastaavaksi, koska osa hallintokuntien luottamushenkilöistä voi olla asevelvollisuuden tai väestönsuojeluvelvollisuuden suorittamisen tai evakuoinnin johdosta estynyt hoitamasta luottamustointaan, mikä vaikeuttaa hallintokunnan normaalia päätöksentekoa. Tästä syystä tulee päätöksenteossa antaa riittävä ratkaisuvalta viranhaltijatasolle ja hallintokunnan sisällä organisaatiossa alaspäin. Johtaminen muuttuu normaalista hallinnollisesta johtamisesta operatiivisen johtamisen suuntaan. Poikkeusoloissa hallinnon ja päätöksenteon sekä toimenpiteiden suorittamisen kannalta olisi merkityksellistä pyrkiä keskittämään ainakin tärkeimpien hallinnonalojen johtaminen samaan toimipaikkaan. 3.4 Kriisitiedottaminen Kaupungin johdon, muiden viranhaltijoiden ja sidosryhmien hälyttämiseksi toimimaan ja koolle äkillisesti syntyvissä erityistilanteissa saatetaan normaaleiden päivystys- ja varallaolojärjestelmien lisäksi tarvita muita järjestelmiä. Naantalin kaupungin eri toimialojen normaaliorganisaatiossa on määritelty esimiehet, jotka muodostavat työnjohdollisen ensivasteen, kun erilaisia häiriötilanteita normaalioloissa pyritään saamaan hallintaan tarvittaessa aluepelastuslaitoksen johtaman yhteistyöverkoston kanssa (LIITE 2).
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 12 3.5 Uhkamallit Naantalissa ja niihin varautuminen Kaupungin ulospäin suuntautuvasta tiedottamisesta tilanteissa, joissa kriisienhallinnan johtoryhmä on koolla, on kuvattu edellisessä luvussa 3.3. Kaupungin eri toimialoilla on normaaliolojen erityistilanteiden kohdentumisesta riippuen lisäksi omat täsmällisemmät kriisiviestintäohjeensa (vrt. esim. koulujen turvallisuussuunnitelmat tai vesihuollon kriisiviestintäohje). Poikkeusoloissa puolestaan tilanne jälleen muuttuu ja silloin otetaan käyttöön laajamittaisempi tiedotussuunnitelma viestintäjärjestelmineen. Poikkeusolojen tiedotussuunnitelma on laadittu vuonna 2012. Naantalin kaupungin valmius perustuu yleisten uhkamallien perusteella laadittuun paikalliseen uhka-arvioon. Sen pohjalta laaditaan kaupungin valmiussuunnitelma ja -organisaatio. Kaupungin sijainti sekä yleinen merkitys asutus-, hallinto-, teollisuus- tai liikekeskuksena määrittävät yhdessä asianomaisen kunnan merkityksen valtakunnallisesti ja siten myös maanpuolustuksen kannalta. Naantalin kaupunki on merkittävä teollisuuspaikkakunta, jonka eräiden teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä valtakunnallisten varmuusvarastojen toiminnan jatkumisella kaikissa turvallisuustilanteissa on merkitystä laajan väestönosan toimeentulon ja elinmahdollisuuksien ylläpitämiseksi. Tällöin korostuu myös sataman merkitys ja sen mahdollisimman täydellinen toimintakyvyn jatkuminen kaikissa olosuhteissa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaan (VN:n periaatepäätös 23.11.2006) sisältyvät uhkamallit ja niihin sisältyvät erityistilanteet on soveltuvin osin arvioitu Naantalin paikallisten lähtökohtien ja olosuhteiden perusteella. Samalla on todettu varautumisen suunnittelusta ensisijaisesti vastaava virasto sekä hallinnonalakohtaisen valmiussuunnitelman valmistelutilanne. Kuntien valmiussuunnittelussa on perinteisesti korostunut varautuminen poikkeusoloja varten, ja vasta viimeaikoina myös normaaliajan häiriötilojen hallintaan. Laadittuja tai tarkistettuja valmiussuunnitelmia voidaan kuitenkin tilanteen luonteesta riippuen soveltaa eri turvallisuustilanteisiin. Kysymys on enemmänkin siitä, millaisia johtamisjärjestelmiä, yhteistyömuotoja ja toimivaltuuksia eri turvallisuustilanteissa joudutaan käyttämään. Jäljempänä on erikseen arvioitu poikkeusoloihin varautumisen tilanne. Oheiseen taulukkoon on koottu uhkamalleihin sisältyvät keskeisimmiksi arvioidut erityistilanteet, jotka ainakin on otettava huomioon kaupungin varautumistoimenpiteissä. Sarakkeessa vastuuvirasto on esitetty erityistilanteeseen varautumisesta ensisijaisesti vastuussa oleva virasto, joka vastaa myös tarvittavasta toimenpiteiden yhteensovittamisesta muiden virastojen kanssa. Toimivaltaista virastoa tukevat virastot on esitetty silloin, kun nämä ovat olleet selkeästi osoitettavissa.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 13 Suunnittelullaan kaupunki varmistaa, että se pystyy turvaamaan toimintansa kaikissa oloissa riittävässä laajuudessa. Se varautuu erityistilanteissa huolehtimaan myös uusista tehtävistä. Kaupunki kehittää myös yhteistyötä lähikuntien kanssa sellaisten tilanteiden varalle, joissa sen voimavarat eivät yksin riitä. Poikkeusolojen väestönsuojelusta huolehtimiseksi kaupungilla on ollut erillinen suojelusuunnitelma, joka ei enää ole ajan tasalla. Sen toimenpirteisiin varaudutaan kunnan osalta toimialojen valmiussuunnitelmissa ja evakuointeihin pelastuslaitoksen suunnitelmin. Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitos on laatinut vuonna 2009 uuden evakuointisuunnitelman käsittäen myös Naantalin kaupungin evakuointisuunnitelman. Väestöä varaudutaan evakuoimaan eri turvallisuustilanteissa, myös normaaliaikojen häiriötilanteissa. Varsinainen evakuointivastuu on pelastusviranomaisilla. Kunnalla on vastuu väestön elinedellytysten turvaamisesta (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, elintarvikehuolto, vesihuolto, energia, jne.). Helpottamaan kaupungin ja puolustusvoimien yhteistyötä ja toiminnan aloittamista poikkeusoloissa on alkuvuonna 2010 laadittu Varsinais-Suomen kuntien (mukaan lukien Naantali) ja puolustushallinnon (Varsinais-Suomen aluetoimisto) välillä yhteistoimintamuistio. Osa erityistilanteisiin varautumista ovat kaupungin valmiussuunnitelmasta erilliset, pelastuslaissa tarkoitetut pelastussuunnitelmat. Ne ovat viraston, laitoksen, hoitolaitoksen, oppilaitoksen tai muun kohteen omia varautumissuunnitelmia. Niillä pyritään ehkäisemään ennalta kohteessa mahdollisesti syntyviä vakavia häiriötilanteita ja luomaan edellytykset turvalliselle toiminnalle kriisitilanteessa. Kaupungin virastot ja laitokset osallistuvat suunnitelmien mukaisesti tarvittaessa pelastustoimintaan. Kaupunki vastaa pelastuslain mukaan erityistilanteissa onnettomuuden uhrien tai evakuoidun väestön majoituksesta, muonituksesta ja muusta perushuollosta. Kaupunki avustaa myös pelastushenkilöstön huoltamisessa. Myös psykososiaalisen tuen järjestäminen onnettomuuden uhreille yhdessä asiantuntijoiden kanssa on kunnan tehtävä. Taulukko: Uhkamallit ja niihin sisältyvät erityistilanteet ja varautuminen Naantalissa (soveltaen sekä normaaliajan häiriötiloissa että poikkeusolojen aikana) UHKAMALLIT ERITYISTILANTEINEEN VASTUUVIRASTO VARAUTUMISSUUNNITELMA 1. Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Tilanne: Yleisiin tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistunut laaja tuho tai toimintahäiriö Sähköisen joukkoviestinnän teknisten järjestelmien laaja toimintahäiriö Energiaverkon suurhäiriö KESKUSVIRASTO NAANTALIN ENERGIA OY Poikkeusolojen tiedotussuunnitelma 2012 (sisältäen myös viestikaavion). Naantalin Energia Oy:n voimahuoltosuunnitelma 2014 (Huoltovarmuuskeskus valvoo energialaitosten varautumista)
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 14 UHKAMALLIT ERITYISTILANTEINEEN VASTUUVIRASTO VARAUTUMISSUUNNITELMA 2. Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Sosiaaliturvan rahoituspohjan romahtaminen Pandemia tai muu laaja-alainen, vakava tartuntatautitilanne Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden saantivaikeudet Vakavan ydinonnettomuuden ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien aiheuttamat terveysuhkat SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma 2012. Poikkeusolojen muonitussuunnitelma 2000 (täydennetty 2010, ympäristövirasto). Päivittäistavarahuollon vastuuhenkilöksi on 2013 nimetty palvelupäällikkö Heli Rantala. Seurakunnan valmiussuunnitelma 1991. Vesihuollon vakava toimintahäiriö Talousveden käyttökelvottomuus laajalla alueella YMPÄRISTÖVIRASTO Ympäristöviraston valmiussuunnitelma 2012, johon on liitetty vesihuoltolaitoksen valmius- ja varautumissuunnitelma 2012, päivitetty 2014. Naantalin vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje 2010, päivitetty 2012 (palvelee eri turvallisuustilanteita). TSV:llä on oma kriisinhallintaohjelma. Vesihuoltolain muutoksen myötä on käynnistetty ELY:n, TSV:n, ympäristöterveydenhuollon ja AVI:n varautumissuunnitelmien päivitys, jota voidaan hyödyntää kuntien valvontatutkimusohjelmien päivityksessä. 3. Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Kansainvälinen ja kotimainen maksujärjestelmien häiriö Rahoitusmarkkinoiden merkittävä häiriö Valtion likviditeettiongelma KESKUSVIRASTO Yleishallinnon varautumissuunnitelma 2012 (VNp YETTS 2006 kuvauksissa on varautumistarvetta kuvattu). Merikuljetusten häiriintyminen Sähkön ja tuontipolttoaineiden saantihäiriö Kriittisten raaka-aineiden tai tuotannontekijöiden saantihäiriöt SATAMA, YMPÄRISTÖVIRASTO Sataman valmiussuunnitelma 2012 (kytkentä seudun voimahuoltovarmuuteen). Ympäristöviraston valmiussuunnitelma 2012 (vrt. edellä: keskusvaraston ja varikon rooli liittyy tähän). Päivittäistavarahuollon vakava häiriintyminen Vakava eläin- tai kasvitautiepidemia tai laaja elintarviketurvallisuuden häiriö Alkutuotannon toimintaedellytysten heikkeneminen SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO, YMPÄRISTÖVIRASTO Vrt. kansanhuoltosuunnitelma ja muonitussuunnitelma edellä. 4. Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tms. KAIKKI VIRASTOT TOI- MIALANSA MUKAISESTI (ALUEPELASTUS JOHTAA, OHJAA JA KOORDINOI) Naantalin suojelusuunnitelma 6.11.1986 (vanhentunut, ei uusita). Teknisen johtajan johdolla varmistetaan, että väestönsuojelutoimet on riittävästi sisällytetty toimialasuunnitelmiin kaupungin varautumissuunnitelman yleisen osan lähtökohtien mukaisesti.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 15 UHKAMALLIT ERITYISTILANTEINEEN VASTUUVIRASTO VARAUTUMISSUUNNITELMA Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus Vakava lento-onnettomuus Rautatieonnettomuus tai laaja tieliikenneonnettomuus Matkustaja-alusonnettomuus Laaja onnettomuus ulkomailla, joka koskettaa alueella olevia suomalaisia Varsinais-Suomen evakuointisuunnitelma 2009 sekä turvallisuusuhan vakavuudesta riippuen toimialojen valmius- ja turvallisuussuunnitelmat käyttöön soveltuvin osin. 5. Ympäristöuhkat Alueen raskasmetalli- tai kemikaalipitoisuuden nousu yli terveydelle sallittujen rajojen Maa- ja vesialueiden saastuminen käyttökelvottomaksi Öljy- ja kemikaalikuljetuksen onnettomuus meri- ja sisävesialueella Metsää tuhoava ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen Radioaktiivinen laskeuma Eliölajien joukkokuolema YMPÄRISTÖVIRASTO JA TUKENA MUUT TOIMIALAT SEKÄ SYKE JA ELY Vrt. edellä. 6. Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Terrori-isku tai sen konkreettinen uhka Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vakava järkkyminen KAIKKI VIRASTOT TOI- MIALANSA MUKAISESTI (+AVI JA POLIISI, RAJAVAR- TIOLAITOS, PUOLUSTUS- HALLINTO, ALUEPELASTUS) Vrt. edellä. 7. Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Laajamittaisen maahantulon tilanne SOTE JA YMPÄRISTÖVI- RASTO (+AVI JA ALUEPELASTUS) Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma, Muonitussuunnitelma, ympäristöviraston valmiussuunnitelma soveltuvin osin. 8. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Maa-, meri- ja ilmaliikenteen sekä tietoliikenteen häirintä Väestöliikkeen tarkoituksellinen suuntaaminen Suomeen Ydinvoimaloiden ja muiden energialähteiden vahingoittaminen Energiantoimitusten katkaiseminen Sähköisen kaupankäynnin ja rahaliikenteen lamauttaminen Joukkotuhoaseiden käyttökyvyn esille tuonti Aseelliset välikohtaukset, mukaan lukien erikoisjoukkojen ja tuholaistoiminta VNp+AVI JA POLIISI, RAJA- VARTIOLAITOS, PUOLUS- TUSHALLINTO OHJAAVAT JA KOORDINOIVAT Vrt. edellä.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 16 UHKAMALLIT ERITYISTILANTEINEEN VASTUUVIRASTO VARAUTUMISSUUNNITELMA 9. Sotilaallisen voiman käyttö Strateginen isku Hyökkäys alueiden valtaamiseksi VRT. EDELLÄ! Vrt. edellä. 3.6 Erityisesti poikkeusoloihin varautuminen Naantalissa 3.6.1 Poikkeusolojen uhkakuvat ja niihin varautumisen suunnittelu Poikkeusolot ovat niin vakavia tilanteita, että viranomaisten tavalliset toimivaltuudet eivät riitä. Poikkeusoloihin siirrytään vasta valtioneuvon päätöksellä, jonka se voi tehdä valmiuslain ja puolustustilalain perusteella. Poikkeusoloissa viranomaiset joutuvat edelleen tehostamaan toimintaansa ja todennäköisesti myös hankkimaan lisää resursseja. Vakava ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai sen lähialueilla sekä vastaavia vaarallisia aineita kuljettavien laivojen suuronnettomuudet Suomenlahdella tai Saaristomerellä saattavat olla realistisimpia uhkakuvia, jotka vaativat poikkeusoloja koskevia ratkaisuja. Toisaalta maanpuolustuksellisen uhkakuvan mukaan Naantalin kaupungin on katsottu kuuluvan niihin alueisiin, joihin vihollisen mahdollinen hyökkäys kohdistuisi. Erityisesti näissä uhkakuvissa väestönsuojelutoimenpiteiden merkitys korostuu. Väestönsuojelutoimenpiteet valmistellaan kaupungissa yleisenä ja omatoimisena suojeluna. Naantalin kaupunki on valtioneuvoston päätöksellä nimetty suojelukohdekunnaksi. Suojelukohteessa, joiksi on määrätty asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muu niihin verrattava keskus, tehostetut väestönsuojelutoimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi. Väestönsuojelun valmistelua ja toimeenpanoa varten Naantalin kaupunki muodostaa suojelulohkon Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Raision suojelupiirissä. Naantalin lohkoa johdetaan tarvittaessa kaupungin Tuulensuunkadun johtokeskuksesta. Yleiseen väestönsuojeluun kuuluvat asukkaita varten yhteisesti tarvittavat toimenpiteet. Niistä huolehtivat palo- ja pelastustoimen, teknisten alojen, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muut kaupungin viranomaiset kukin toimialallaan. Omatoimiseen suojeluun kuuluvat virastojen, laitosten, yritysten ja asuintaloissa olevien henkilöiden ja omaisuuden suojaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Niistä huolehtivat asianomaiset virastot, laitokset, yritykset, yhteisöt ja yksityiset. Kaupungin alueella useita laitoksia ja rakenteita, joiden toiminnan jatkuvuuteen poikkeusoloissa on pyritty suunnitelmin varautumaan, koska niillä on
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 17 kaupungin väestön toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta erityinen merkitys. Tällaisia ovat: terveydenhuollon kannalta terveyskeskus, sosiaalihuollon kannalta sosiaalikeskus ja sen alaiset huolto- ja hoitolaitokset, teknilliseltä sektorilta sähkön ja kaukolämmön jakelua harjoittavat laitokset sekä kunnallistekniikka, vesi- ja viemärijärjestelmät ja katujen kunnossapito, kaupungin palo- ja pelastustoimesta sekä sairaankuljetuksessa keskeisenä operaattorina toimiva Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen alainen paloasema, puhelin- ja teleliikenne. Vesilaitokselle veden jakelu, puhdistustoiminta ja jätevesihuolto muodostavat haavoittuvan järjestelmän erityisesti sähkön jakelun häiriytyessä. Vesihuoltolaitos suunnittelee varavoimakoneiden hankintaa. Energiahuollossa muodostavat kriisikohteen sähkön jakelumuuntajat ja keskukset, jotka ovat suojaamattomia sekä sähkön että kaukolämmön jakeluverkostot ja kaukolämmön varavoimalat. Palo- ja pelastustoimen sammutus- ja sairaankuljetuskalusto on tällä hetkellä vailla minkäänlaisia suojatiloja hyökkäyksen vaikutuksilta. Väestönsuojelussa suurimmat puutteet ilmenevät rakenteellisessa suojelussa. Puute koskee lähinnä pientalovaltaisia asumalähiöitä, joilta suojat puuttuvat lähes kokonaisuudessaan. Pysyvät suojatilat puuttuvat toistaiseksi myös muutamilta johtoelimiltä ja -muodostelmilta. 3.6.2 Palveluiden hallitun supistamisen vaiheet poikkeusolojen aiheuttamat muutokset normaaliolojen tehtäviin Naantalissa Valtioneuvoston päättäessä asettaa väestönsuojelu tehostettuun valmiuteen tulee useille hallintoviranomaisille normaaliajan tehtävien lisäksi uusia tehtäviä, jotka koskevat väestönsuojelua. Väestönsuojeluun osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kaupungin eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset tehtäväalueensa, keskinäisen työnjakonsa ja kuntia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Kaupungin väestösuojeluorganisaatio: Johtokeskuksen henkilöstö koostuu kriisienhallinnan johtoryhmästä ja muista tarpeellisista henkilöistä (ks. kohta 3.3 edellä) sekä LIITE 3 (työjärjestys). Naantalin johtokeskus toimii Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen Raision suojelupiirissä Naantalin lohkon johtokeskuksena. Pelastustoimeen liittyvissä poikkeusolojen tehtävissä Raision piirin johtokeskus käyttää apunaan lohkojen johtokeskuksia. Kaupungille kuuluvissa väestönsuojelutoimissa johtokeskus toimii itsenäisesti aluehallintoviraston (AVI) alaisuudessa.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 18 Kaupungin väestönsuojelutoimissa johtokeskuksen alaisuudessa toimivat hallinnonalojen valmiussuunnitelmien mukaiset kaupungin raivaus- ja rakentamismuodostelmat sekä kaupungin pelastus-, huolto-, ensiapu- yms. muodostelmat. Tarve jakaa kaupungin alue väestönsuojelutoimenpiteiden johtamista varten johtokeskuksen alaisiin suojeluyksiköihin ratkaistaan työjärjestyksessä. Väestönsuojelumuodostelmien toimintaa johtavat yleensä muodostelmien johtajat lohkon johtokeskuksen alaisuudessa. Väestönsuojeluorganisaation kuuluvalle henkilöstölle anotaan vapautus asevelvollisuuden suorittamisesta (vap-hakemus) puolustushallinnolta. Kaupungin (poikkeusolojen) johtokeskuksen muodostamistoimet: Johtokeskuksen muodostamistoimet 0-valmiudesta täysvalmiuteen noudattavat yleisellä tasolla ja soveltaen Pelastusopiston valmiustilamäärittelyä. Johtokeskuksen toimintavalmiutta parannetaan valmiustila valmiustilalta. Tarkemmalla tasolla asiaa on selostettu työjärjestystä kuvaavassa liitteessä: 0- valmius o Johtokeskustila on olemassa, mutta se ei ole asiallisesti varustettu. o Ei riittäviä viestivalmiuksia. o Henkilöstövaraukset vaativat tarkistamista. o Aiemmin laaditut valmiussuunnitelmat vaativat tarkistamista. Perusvalmius o Johtokeskustila on kalustettu ja käyttöönotettavissa. o Viestintävalmiudet ja VIRVE ovat käyttöönottavissa. o Henkilöstö on varattu ja koulutettu. o Valmiussuunnitelmat on tarkistettu. Tehostettu valmius o Johtokeskustila on suojattu. o Johtokeskus on toiminnassa tilanteen vaatimalla tavalla ja sieltä on mahdollista tuottaa tilannekuvaa. o Teknistä, viesti- ja tilannehenkilöstöä on paikalla tilanteen mukaan. o Johtokeskuksen huolto on järjestetty. Täysvalmius Toiminnan muutokset: o Johtokeskus on ympärivuorokautisessa toiminnassa. o Henkilöstö työskentelee työvuoroluettelon mukaisesti. Normaaliajan perusvalmiuteen kuulu valmiussuunnitelmien laatiminen, henkilöstön varaaminen eri tehtäviin sekä kouluttaminen, tilojen, materiaalien ja kaluston varaaminen, jne. Nämä asiat kerrotaan tarkemmin paitsi suojelusuunnitelmassa, niin myös aiemmin mainituissa toimialojen suunnitelmissa. Aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa toteutetaan kaikkien voimavarojen liikekannallepano, erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tukemiseksi sekä ryhdytään täysimittaisiin toimiin, täysvalmiuteen väestön suojaamiseksi ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi on kaupungin huolehdittava välttämättömistä perustoiminnoista myös
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 19 poikkeusoloissa. Tällaisia toimintoja ovat terveydenhuolto, sosiaalihuolto, väestönsuojelu, tiedotus-toiminta sekä eräät kunnallistekniset tehtävät, kuten vesi-, jätevesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto (sähkön ja lämmön jakelu). Yleisesti ottaen on todettavissa, että poikkeusoloissa tehtävien tärkeysjärjestys muuttuu, syntyy uusia tehtäviä ja tarpeita. Edessä saattaa olla päivittäistavaroiden säännöstely sekä rajoitusten ja valvonnan lisääntyminen. Myös eräät yhteiskuntapalvelut käyvät välttämättömiksi ja runsaasti työvoimaa sitoviksi. Täysin uusi tehtävä, jonka suorittamiseen poikkeusoloissa kaupungin hallinnon tulee varautua, on väestön huolto (mm. päivittäistarvikkeiden jakelu). Koska väestön laajamittaista huoltoa (ent. kansanhuoltoa) ei ole normaaliaikana, on sen tukeuduttava poikkeusoloissa lähinnä sopivaan organisaatioon, jolla on normaaliajan tehtävät huomioon ottaen paras asiantuntemus kaupungissa tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta. Toiminnan tarvitsema henkilöstö nimetään hankintatoimesta (päivittäistavarahuollon johtaja) ja tilapalvelun ruoka- ja siivouspalveluista (muonitukseen ja perushuoltoon). Tätä täydennetään ensisijaisesti niiden hallintokuntien henkilöstöllä, joiden toiminta supistuu tai keskeytyy poikkeusoloissa. Rakennustarvikkeiden ja rakentamisen säännöstelystä poikkeusoloissa kaupungissa vastaa kaupungin rakennusvalvonta. Tiedotustoiminta vaatii myös uuden organisaation poikkeusoloissa. Poikkeusoloissa tiedottamisen tarve lisääntyy ja sen laatu myös muuttuu, joten sitä ei kyetä hoitamaan normaaliajan tiedotusjärjestelyin, vaan tätä varten perustetaan oma organisaatio, joka keskitetysti hoitaa poikkeusoloissa tiedotustoiminnan. Tiedotustoiminnan hoitavan organisaation perustamisesta vastaa keskusvirasto. Suurta huomiota tulee kiinnittää myös sähköisten tallenteiden, tietoteknisten laitteiden suojaamiseen ja toimintavarmuuteen myös poikkeusoloissa. Tätä toimintaa varten perustetaan keskusvirastossa ryhmä asiaa hoitamaan. Merkittävimmät uudet tehtävät tulevatkin seuraaville kaupungin viranomaisille. väestönsuojeluviranomaisille, jotka perustavat yleisen väestönsuojelun johtoelimet sekä valvonta- ja tiedustelumuodostelmat, teknisen toimen viranomaisille, jotka perustuvat pelastusmuodostelmat, tekninen toimi tukee pelastuslaitosta väestönsuojelussa tarvittavassa raivaus- ja puhdistustoiminnassa, sosiaali- ja terveystoimi huolehtii ensiapu- ja sairaankuljetusmuodostelmista sekä yhteistoiminnassa muiden asiantuntijoiden kanssa psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämisestä niille, jotka uhreina, uhrien omaisina tai pelastajina ovat joutuneet osallisiksi onnettomuuteen, sosiaalihuoltoviranomaisille, jotka perustavat huoltomuodostelmat, sosiaalitoimi vastaa onnettomuuksien uhrien ja evakuoidun väestön majoituksesta, muonituksesta, vaatetuksesta ja muusta perushuollosta, palo- ja pelastustoimi huolehtii hyvin pitkälle koko kaupungin operatiivisista palo- ja pelastustehtävistä ja näiden yleisjohtamisesta.
NAANTALIN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA 20 Poikkeusoloissa viranomaisten välinen yhteistoiminta lisääntyy ja sen luonne eräiltä osin muuttuu verrattuna normaaliaikaan. Hallintokuntien yhteistoiminta lisääntyy sotilasviranomaisten, aluehallintoviraston sekä erityisesti pelastusviranomaisten, poliisiviranomaisten, tielaitoksen alueorganisaation, VR:n, seurakuntien ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Yhteistoiminnan lisäämisellä pyritään voimavarojen keskittämiseen välttämättömien toimintojen tukemiseksi ja suorittamiseksi sekä pyritään näin välttämään päällekkäisiä toimintoja. 4 Kaupungin valmiussuunnittelun ohjeistus, suunnitelmien ylläpito- ja hyväksymisprosessi 4.1 Hyväksymisprosessi sekä ohjeistus toimialoille 4.2 Seuranta, ylläpito ja tiedottaminen Kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan sekä toimialakohtaiset suunnitelmat vahvistaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen hyväksyessä tämän valmiussuunnitelman yleisen osan päivityksen se samalla velvoittaa eri virastot päivittämään kohdassa 3.5. mainitut toimialojensa omat valmiussuunnitelmat tämän yleisen osan lähtökohdista sellaisiksi toimenpiteiksi, joilla hallinnonalan vastuulla oleva toiminta pyritään pitämään yllä ja sopeuttamaan kyseiseen kriisitilanteeseen. Hallintokunnat noudattavat suunnitelmissaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjeita 5.3.2010 (AVI/2009-Va-51) ja 23.2.2011 (LSAVI/ 05.09.03/2011) sekä omien ministeriöidensä ja vastaavien viranomaistensa ohjeita ja määräyksiä. Tekninen johtaja suorittaa kaupungin kaikki resurssivarausesitykset toimialojen poikkeusolojen tehtäviä varten keskitetysti: henkilöstövaraukset (VAP eli vapautukset asepalveluksesta) puolustushallinnolle sekä työkoneiden ja raskasajoneuvojen varaamisen ELY-keskuksen liikenne- ja infra-vastuualueelle ja rakennusten varaamisen Lounais-Suomen aluehallintovirastoon, pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelle. Valmiussuunnitelman yleisen osan päivittämisestä on toimenkuvansa mukaisesti vastannut tekninen johtaja. Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käsitellyt ja osaltaan hyväksynyt suunnitelman ja sen päivityksen. Valmiussuunnittelun valmistelua johtaa kaupunginjohtaja tukenaan seuraavat valmisteluvastuulliset viranhaltijat: Virastopäälliköt (ml. satamajohtaja ja energiayhtiön johtaja) ovat valmiussuunnitelmien laadinnassa toimialojensa osalta valmisteluvastuullisia. Kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan valmistelusta ja ajan tasalla pidosta vastaa toimenkuvansa mukaisesti ympäristöviraston virastopäällikkö.