Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Transkriptio

1 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV Yleissihteeri Tatu Mikkola

2 Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen POHA Pelastusylijohtaja Koskinen SM Pysyvä Asiantuntija VSI Halonen VNK PEPÄÄLL Takanen PV Pääjohtaja Hartikainen Tulli VSI Hetemäki VM Gustafsson TEM Lehikoinen OKM Sillanaukee STM 1. Avustaa kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteen sovittamisessa. 2. Seuraa ja arvioi Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ympäristön ja yhteiskunnan muutosten vaikutuksia kokonaisturvallisuuden järjestelyihin. 3. Seuraa hallinnon eri alojen ja tasojen toimia kokonaisturvallisuuteen liittyvien varautumisjärjestelyjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 4. Sovittaa tarvittaessa yhteen laajoja ja tärkeitä varautumista koskevia asiakokonaisuuksia, kuten valtakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen sekä yhteistyömuotojen, toimintamallien, tutkimuksen ja harjoitustoiminnan kehittäminen. TJ Luoma HVK Husu-Kallio MMM Välimaa OM Nerg SM Pursiainen LVM Pokka YM VSI Stenlund UM Varapja VSI Lehtomäki VNK PJA Juusti PLM Tanner TPK Tilapäiset asiantuntijat Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Ole Johansson SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila

3 Asetus Turvallisuuskomiteasta 1 Puolustusministeriön yhteydessä toimii Turvallisuuskomitea, joka avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä. Komitea on kokonaisturvallisuuden alalla toimiva varautumisen pysyvä yhteistoimintaelin ja tarvittaessa häiriötilanteissa asiantuntijaelin. 3 Turvallisuuskomitealle asetetaan puolustusministeriön yhteydessä toimiva päätoiminen sihteeristö, jossa on edustettuna monipuolisesti yhteiskunnan eri alojen varautumisen asiantuntemus. Lisäksi komitealla voi olla sivutoimisia sihteereitä. Valtioneuvoston yleisistunto nimittää komitean pääsihteerin ja muut päätoimiset sihteerit

4 Kokonaismaanpuolustuksesta kokonaisturvallisuuteen kokonaisturvallisuus yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana (VNS12, s.90) Yhteensovittaminen yhteiset toiminnot toimintaympäristön seuranta ja analysointi, strateginen suunnittelu, turvallisuuden tutkimus, yhteistoiminnan konseptien harjoittelu ja kehittäminen sekä kriisijohtaminen laaja turvallisuuskäsitys kaikki sellaiset turvallisuuskysymykset, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa tai vaaraa Suomelle, ja sen väestölle kokonaismaanpuolustus sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan valtion itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, muiden valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys

5 Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) o valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 o muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan o yhteiskunnan kaikille toimijoille o niin normaali- kuin poikkeusoloissa Toimeenpanon seuranta vuotuisella Yhteiskunnan turvallisuus- raportilla 5

6 Yhteiskunnan turvallisuus keskeisimmät havainnot Yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet selvästi vuoden 2015 aikana Kybertoimintaympäristön uhkat yhteiskunnan turvallisuudessa kasvavat edelleen valtaosa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista ja yhteiskunnan palveluista perustuu tiedonsiirtoon ja sähköisten tietovarantojen käyttöön Turvapaikanhakijakriisi vaikutti laajasti myös Suomeen merkittävä häiriötilanne pystyttiin kuitenkin hallitsemaan normaalein toimivaltuuksin Varautumista on kehitetty erityisesti turvapaikanhakijatilanteen ja valtionhallinnon valmiusharjoituksen (VALHA15-16) yhteydessä Suuri osa henkilöstöstä osallistuu varautumistyöhön pääasiallisen vastuualueensa ohella. valtion talouden heikko tila -> keskittyminen ydintoimintoihin?

7 Yhteiskunnan turvallisuus toimenpidesuositukset Hybridiuhkien edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet säädöshankkeisiin Ilmastonmuutoksen vaikutusten nostaminen varautumistyöhön Kykyä seurata ja vastata informaatiovaikuttamiseen tulee kehittää Venäjän kehitystä ja tilanteen vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuuteen on arvioitava monipuolisesti. Kyberuhkat on huomioitava yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi Kansalaisjärjestöjen osallistumista yhteiskunnan varautumiseen on edelleen kehitettävä Valtion tilannekuva- ja viestintätoimintoja kehitetään. Salatun tiedonsiirron välineitä eri hallinnonalojen välillä on kehitettävä Valtioneuvoston suojatilojen toimintamallit luodaan ja harjoitellaan keskeisin osin

8 Varautuminen hybridiuhkiin MITEN YTS2010 VASTAA TARPEISIIN Kansallinen Hybridiselvitys 2015

9 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2010 päivityksen valmistelu VALHA15-16-harjoituksen suunnittelun ja toimeenpanon ohjaus Hybridiuhkaselvitys Kansallisen riskiarvion ohjaaminen Kyberturvallisuusstrategian seuranta Järjestöjen roolin kehittäminen yhteiskunnan varautumisessa Turvapaikanhakijatilanteen hallinnan tukeminen

10 Turvallisuuskomitean tehtävät 2016 VALHA-harjoituksen havaintojen ja kehittämiskohteiden raportointi ja seuranta Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman päivitys Hybridiuhkien seurantaa jatketaan osana turvallisuusympäristön seurantaa Aluehallintouudistukseen liittyvä varautumis- ja valmiusjärjestelmän kehittäminen (toimivaltaisten viranomaisten tukeminen) Järjestöyhteistyön kehittäminen

11 Turvallisuuskomitea Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Puhelin: Telefaksi: