1510018818 1.4.2015 Loviisan kaupunki Hembackan päiväkoti Backgärdanintie 1 07880, Liljendal Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 7 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Aluerakenteet (D) 10 2.3 Pohjarakenteet (E) 12 2.4 Perustukset (F1) 12 2.5 Rakennusrunko (F2) 13 2.6 Julkisivu (F3) 13 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 14 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 14 2.9 Sisäpinnat (F6) 15 2.10 Rakennusvarusteet (F7) 16 2.11 Rakennetekniset valokuvat 16 3. LVI-TEKNIIKKA 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 19 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 21 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 22 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 23 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 23 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 23 3.8 LVI-tekniset valokuvat 24 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 26 4.1 Yleistä 26 4.2 Aluesähköistys (H1) 26 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 26 4.4 Johtotiet (H3) 27 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 27 4.6 Valaisimet (H5) 28 4.7 Laitteet (H6) 28 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 29 4.9 Tietojärjestelmät (J) 29 4.10 Siirtolaitteet (F8) 30 4.11 Sähkötekniset valokuvat 31 5. ASBESTIKARTOITUS 33 5.1 Yleistä 33 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 33 5.3 Johtopäätökset 33 Ramboll Finland Oy 2 / 33
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 24.6.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - LVIA Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 33
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Hembackan päiväkodin, osoitteessa Backgärdanintie 1, 07880 Liljendal rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön sisä- ja ulkotiloissa 1.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 33
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 33
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Hembackan päiväkotirakennus (Backgärdanintie 1, 07880 Liljendal). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu vuonna 1991. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros, varsinainen päiväkotirakennus ja katoksella erotettu öljysäiliö/varastorakennus. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa ei ole tehty peruskorjausluonteisia toimenpiteitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala 469,5 m 2, huoneistoala 422 m 2 ja tilavuus 1610 m 3. Pinta-ala- ja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Rakennuksen katoksen sisäkulmassa, pannuhuoneen vieressä on ollut toistuvia vesivuotoja, joita on korjattu. Vesivuotokohdan paikantaminen tulee selvittää lisätutkimuksella. Muutaman ikkunan kohdalla on valesokkeli -rakenne ja nämä kohdat tulisi selvittää erillisellä kuntotutkimuksella. Salaojajärjestelmän huoltoa suositellaan tarkastelujaksolla, huuhtelu ja järjestelmän kattavuuden selvitys. Syöksytorvista ja rännikaivoista roiskuu vesi sokkelin pintaan aiheuttaen siihen kasvustoa. Sokkelin pintaan suositellaan tarkastelujaksolla huoltomaalausta. Ikkunapielien puurakenteiden huoltomaalaus etenkin etelän puoleisella julkisivulla tulee ajankohtaiseksi tarkastelujaksolla. Yläpohjatilassa olevien iv- Ramboll Finland Oy 6 / 33
kanavien ja viemärin tuuletusputkien lämmöneristys tulee korjata asianmukaisesti. Piha-aluetta ympäröivän aidan huoltomaalaus suositellaan tehtäväksi tarkastelujaksolla. Havainnot sisäpuolelta: Sisäpintojen tekniset käyttöiät tulevat vastaan tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Kosteus tiivistyy ikkunoihin aiheuttaen vesijälkiä ja lakan hilseilyä puuosiin. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen öljykattila korvattiin 2002 paikalliseen aluelämpöverkostoon liitetyllä kaukolämmön alajako-keskuksella lämmönsiirtimineen. Lämmitysjärjestelmän tekninen kuvaus, joka on asennettu rakennuksen lämmönjakohuoneen seinälle, on puutteellinen. Se antaa aiheen epäillä tehtyjen lämmityksen määrittelyiden soveltuvuutta ja käytettävissä olevan lämmitystehon riittävyyttä. Samaa tukevat osin havainnot kostuneista ikkunankarmeista ja patteriverkostoston ruostejäljet. Vesijohdot ovat alkuperäiset ja ne ovat kuparisia, kun taas sulku- ja kertasäätöventtiilit ovat messinkisiä. Tarkastuskäynnin aikana ei huomattu käyttövesiverkostoon liittyviä vuotojälkiä. Todennäköisesti tarkastelujaksolla on odotettavissa vain putkistojen yksittäisiä korjauksia. Keittiön lattiakaivon yhteydessä oleva viemäri todettiin tarkastuskäynnillä olevan vahvasti rasvan tukkima. Keittiön viemäröinti tulee puhdistaa huolellisesti ja varustaa rasvanerottimella, mikäli sitä ei ole jo asennettu. Lämmitysjärjestelmän puutteita voitaisin ainakin osin parantaa muuttamalla nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenottoa hyödyntäväksi, jolloin ilmavaihdon tarvitsema ulkoinen lämmitysteho laskisi. Ilmanvaihtojärjestelmän kanavien lämpö- ja paloeristeissä oli ullakkotiloissa useissa kohdin vauroita, jotka ovat johtuneet puutteellisesta eristeiden kiinnityksestä. Samoin palo-osastoinnin toteutus ullakkotilassa on osin puutteellinen. Rakennuksessa ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, vaan ilmanvaihtokoneita ja lämmönjakohuoneen lämmönsiirtimiä ohjataan paikallisin kojekohtaisin säätimin. Rakennuksen valvontaa ja ylläpitoa parantaisi kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennus, joka korvaisi nykyistä pääkellojärjestelmän ja yksittäisten yksikkösäätimien ohjauksia tarkastelujakson aikana. Rakennuksesta ei ollut käytettävissä kattavia LVI-piirustuksia, vain ilmanvaihdon piirustukset. Siksi esimerkiksi viemäröinnin ratkaisut jäivät osin näköhavaintojen pohjalle. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on toteutettu 5-johtimisen TN-S järjestelmän mukaisesti. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ramboll Finland Oy 7 / 33
Sisävalaisimet ovat alkuperäisiä ja pääosin loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Vain yksittäisiä valaisimia on uusittu. Ulkona valaistukseen on käytetty elohopealampuilla varustettuja pylväsvalaisimia sekä seinään ja alakattoon kiinnitettyjä hehkulamppuvalaisimia. Kohteessa tulee varautua merkittävän osan valaisimista uusintaan tarkastelujakson aikana. Tiloissa ei havaittu vikavirtasuojia, joiden lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille parantaisi kohteen sähköturvallisuutta. Rakennuksen tiloissa ei ole poistumistiemerkkivaloja, vaan jälkiheijastavat kilvet. Rakennuksen poistumisreitit tulisi varautua varustamaan erillisakullisilla poistumistiemerkkivaloilla tai keskusakustollisella poistumistiemerkkivalojärjestelmällä. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitinjärjestelmää. Kohteeseen tulisi varautua asentamaan keskitetty palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmä turvaamaan rakennukseen tiloja ja sen käyttäjiä. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 33
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 33
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko päiväkodin osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä pohjapiirustuksia (ilmanvaihto- ja sähköpiirustus), energiakatselmusraportti ja ilmanlaadun tutkimusraportti (2012). Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta käytettävissä olevien asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti. Alapohja on betonirakenteinen ja maan varainen. Sokkeli on betonirakenteinen. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on puurakenteinen varastorakennus (ei kuulu kuntoarvion laajuuteen), puurakenteinen jäteaitaus sekä leikkivälineitä (ei kuulu kuntoarvion laajuuteen). Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Maanpinnat rakennuksen ympärillä ei kallista riittävästi rakennuksesta poispäin. Piha-alueiden kallistuksien korjaamista suositellaan. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa. Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat sokkelin vierustalle rännikaivoihin. Ylimääräistä kosteusrasitusta on kuitenkin havaittavissa betonisokkelin maalin hilseilynä sekä levä- ja sammalkasvustona syöksytorvien kohdalla. Varastorakennuksesta puuttuu sadevesien poisohjaus, ne valuvat suoraan sokkelin viereen. Tarkasteluhetkellä Ramboll Finland Oy 10 / 33
vesi lammikoitui sokkelin vierustalle. Suositellaan kasvillisuuden poistamista sokkelin vierustalta ja sepelikaistan rakentamista. Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu sadevesikaivoja. Vesien lammikoitumista ei kuitenkaan tarkastusajankohtana havaittu. Pihantasaustöitä tehdessä ehdotetaan sadevesikaivojen asentamista. Sadevesikaivojen asentamista viemäröinteineen suositellaan pintavesien hallittuun ohjaamiseen. Kasvillisuus (D6) Alueella on luonnon kasvillisuutta ja istutettuja pensaita. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueet ovat pääasiassa sorapintaiset. Maanpinta oli osittain lumenpeitossa kohdekäynnin aikana. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on sisäpihan puolella ja se on tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Osa jäteastioista on sijoitettu takapihalle puuaitaukseen, joka on välttävässä kunnossa. Aitaus on liian pieni, kaikki astiat eivät mahdu sinne. Suositellaan uuden, riittävän suuren ja katoksella varustetun aitauksen rakentamista. Ehdotetaan uuden jäteaitauksen rakentamista. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Rakennuksen sisäänkäynteinä toimii kaksi katettua sisäänkäyntiä. Katosten rakenteet arvioidaan kestävän tarkastelujakson normaaleilla huolto- ja kunnossapitotoimenpiteillä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Aidat ja kaiteet (D91) Leikkipihan ympärillä on puurakenteinen aita, jossa on puu- ja Ramboll Finland Oy 11 / 33
metallirakenteisia portteja. Aidan puurakenteet ovat välttävässä kunnossa ja ne suositellaan kunnostettavan tarkastelujakson toisella osalla. Lisäksi varaudutaan porttien kunnostukseen. Aidan kunnostamiseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Huomioitu PTS-ehdotuksessa. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien tasanteet ovat betonilaattapintaiset ja kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Ei toimenpide-ehdotuksia. Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Rakennus on salaojitettu mutta kattavuus jäi epäselväksi. Tarkastuskaivo todettiin rakennuksen sisäkulmassa, joka aukaistiin tarkistusta varten. Salaojaputket ovat rakennusaikana yleisesti käytettyä mallia. Mikäli salaojajärjestelmää ei ole huollettu, suositellaan järjestelmän huuhtelua ja kattavuuden selvittämistä. Muiden putkien toiminnan varmistaminen lisätutkimuksin on arvioitu LVI osiossa. Salaojajärjestelmän huoltoa suositellaan, järjestelmän huuhtelu ja kattavuuden selvitys, huomioitu PTS-ehdotuksessa. 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti. Alapohja on maanvastainen ja sokkeli on paikalla valettu. Perustukset, sokkeli ja alapohja arvioidaan tyydyttäväkuntoisiksi. Alapohjan ja sokkelin rakenteesta ei ole varmuutta. Alapohjan rakenneselvitystä ehdotetaan. Rakentamisajankohta huomioiden, lämmöneriste on mahdollisesti asennettu alapohjalaatan alapuolelle mutta asennus laatan yläpuolelle on myös mahdollinen, mikä tekee rakenteesta ns. vaurioherkän rakenteen ja alapohjan rakennetyyppi ehdotetaan selvitettävän. Alapohjan rakenneselvitys ehdotetaan tehtäväksi. Ramboll Finland Oy 12 / 33
2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on pääasiassa puurankarunkoinen. Vanhojen suunnitelmien mukaan sisäpuolella on muurattuja rakenteita. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Muutaman ikkunan kohdalla on valesokkeli -rakenne, joihin ehdotetaan lisätutkimuksia. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita, vaan korjaustarpeet tarkentuvat lisätutkimusten jälkeen. Ulkoseinän valesokkeli -rakenteen selvitys. Korjaustarpeet ja kustannukset määritellään tarkemmin kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS:aan tässä vaiheessa. Kuilut(F22) Ei ole. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa. Julkisivun puuosien, etenkin etelän puoleisen ikkunapielien kunnostusta ja huoltomaalausta suositellaan tarkastelujakson toisella osalla. Ehdotetaan erillinen osittainen ulkoseinän osittainen kuntotutkimus rakenteen, kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi tarkastelujakson alkuosalla. Rakennusrunko huomioidaan samalla. Ulkoseinien valesokkeli -rakenteen kuntotutkimus rakenteen, kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkentamiseksi. Rakennusrungon kunto huomioidaan kuntotutkimuksessa, katso myös kohta F2. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kiinteitä puuikkunoita, joissa on kolminkertainen eristyslasi ja ulosaukeavia yksipuitteisia ikkunoita, joissa on kolminkertainen eristyslasi. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunoiden sisäpuoliset puuosat ovat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden pintakäsittelyt ovat osittain rispaantuneet. Osaan ikkunoista on tiivistynyt kosteutta, joka on irrottanut lakkausta ikkunoiden alakulmista. Ulkopuolen ikkunat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa mutta etelän puoleisella julkisivulla ikkunoiden puiset pielirakenteet tulee kunnostaa ja huoltaa tarkastelujakson toisella osalla. Ikkunoiden arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Varaudutaan tiivistysten ja saumausten Ramboll Finland Oy 13 / 33
paikalliseen uusimiseen ja korjaamiseen. Toimenpiteet ikkunoille ehdotetaan tehtäväksi tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Ikkunoiden kunnostus ja huoltotoimenpiteet. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia. Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Ovien normaalit kunnostustoimenpiteet toisella tarkastelujaksolla (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat hyvässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Yläpohjan rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Vesikatteena on rivipeltikate. Aluskatetta ei ole. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Vesikatteen saumoista havaittiin paikallisia vuotokohtia lämmöneristeen päällä ja ruodelaudoituksessa. Pienet vesivuodot pääsevät haihtumaan ilmatilaan mutta vesivuotoja suositellaan seurattavan säännöllisesti ja tarvittaessa aloitettava toimenpiteet vuotokohtien selvittämiseksi. Kanavien ja viemärin tuuletusputkien palo- ja lämmöneristykset ovat puutteelliset. Eristysten saumat ovat auenneet ja osa on eristämättä kokonaan (huomioitu kohdassa 3.4). Vesivuotokohtien seuraamista suositellaan. Kanavien palo- ja lämmöneristys huomioitu kohdassa 3.4. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ramboll Finland Oy 14 / 33
Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat levypinnoitettuja ja pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Ei ole. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Ei ole. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääosin rakennuslevypintoja, jotka on päällystetty maalaamalla, lasikuitutapetilla tai laatoilla. Seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Kuivien tilojen seinäpinnoitteiden tekninen käyttöikä tulee vastaan tarkastelujaksolla ja märkätilojen seinien tekninen käyttöikä on jo tullut vastaan. Seinän ja katon saumoista on joissakin kohdin ollut ilmavuotoa sisäänpäin, joka näkyy pinnoilla tummina pölyjuovina. Seinäpintojen kunnostukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Seinäpintojen kunnostukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rakennuslevy- ja paneelikattopintoja. Lisäksi on paikallisesti alas laskettuja kattoja. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Niiden tekninen käyttöikä on kuitenkin tulossa vastaan ja niiden kunnostukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Kattopintojen kunnostukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty pääosin muovimattoa ja keraamisia laattoja. Tilojen lattiapinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Niiden tekninen käyttöikä on lähestymässä loppuaan ja niiden uusintaan varaudutaan tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Lattiapintojen kunnostukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella Ramboll Finland Oy 15 / 33
ja kolmannella osalla. 2.10 Rakennusvarusteet (F7) Varusteet (F72) Käytävän ja vesileikkitilan välissä on puinen portti, joka laahaa lattiaan ja on kuluttanut uran muovipinnoitteeseen. Ehdotetaan portin toiminnallista kunnostamista välittömästi. Ehdotetaan portin toiminnallista kunnostusta tarkastelujakson ensimmäisellä osalla (ei huomioitu PTS ehdotuksessa). Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä 2.11 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.11.1. Katoksen sisäkulmassa on toistuvia vesivuotoja ja ne tulisi selvittää. Kuva 2.11.2. Sokkelin pinta hilseilee ja huoltomaalausta suositellaan. Kuva 2.11.3. Sadevedet on viemäröity mutta aiheuttaa kuitenkin kosteusrasitusta sokkeliin, rännikaivojen asemoinnin parantamista tai kaivojen uusimista suositellaan. Kuva 2.11.4 Pihaa ympäröivä aita on kunnostuksen ja huoltomaalauksen tarpeessa. Ramboll Finland Oy 16 / 33
Kuva 2.11.5. Etelän puoleisella julkisivulla ikkunoiden puiset pielirakenteet suositellaan kunnostettavan. Kuva 2.11.6. Yläpohjan lämmöneristeissä havaittiin vesivuotokohtia. Kuva 2.11.7. Portti laahaa lattiaan. Kuva 2.11.8. Kosteus tiivistyy ikkunoihin. Kuva 2.11.9. Ilmavuotojen aiheuttamia pölyvanoja katon ja seinän liittymässä. Ramboll Finland Oy 17 / 33
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 18 / 33
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä rakennusvuodelta 1991. Kiinteistön LVI-tekniikka täyttää sille asetetut vaatimukset tyydyttävästi, lukuun ottamatta ilmeisesti kylmiä pakkasjaksoja. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, joiden lämmönlähteenä toimii kaukolämmön alajakokeskuksen kautta paikalliseen aluelämpöverkostoon liittyvät lämmönsiirtimet. Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Vesijohdot ovat alkuperäiset kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä muoviviemäreitä. Rakennuksessa on kaksi ullakkotilaan asennettua tuloilmakonetta, joista toinen palvelee keittiötä ja toinen päiväkodin muita tiloja. Koneissa ei ole lämmön talteenottoa, vaan niiden parina toimivat vesikatolle asennetut huippuimurit. Rakennuksessa ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, vaan ilmanvaihtokoneita ja lämmönjakohuoneen lämmönsiirtimiä ohjataan paikallisin kojekohtaisin säätimin. Rakennuksesta ei ollut käytettävissä kattavia LVI-piirustuksia, vain ilmanvaihdon piirstukset. Siksi esimerkiksi viemäröinnin ratkaisut jäivät osin näköhavaintojen pohjalle. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaessa. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty 2002 entisen kattilahuoneeseen asennetun kaukolämmön alajakokeskuksen kautta aluelämpöverkostoon. Vanhat öljykattila on purettu pois, mutta joitan siihen liittyneitä asennuksia on jätetty purkamatta. Lämmönsiirtimistä lämpimän käyttöveden siirrin on 77 kw:n tehoinen ja toinen, patteriverkostoa sekä ilmanvaihtokoneita palveleva siirrin, 35 kw:n tehoinen. Jälkimmäinen siirrin on ilmeisesti Ramboll Finland Oy 19 / 33
liian pienitehoinen talvella, jolloin tarvitaan paljon lämmitystehoa ilmanvaihdon tarpeisiin. On mahdollista, että lämmönsiirtimet ja niitä palvelevat säätöventtiilit ja pumput joudutaan uusimaan tarkastelujakson aikana, sillä ne ovat nyt jo 13 vuotta vanhat. Tulee varautua uusimaan lämmönsiirtimet ja niitä palvelevat säätöventtiilit ja pumput tarkastelujakson loppuosalla. Samalla tulee arvioida niiden riittävää mitoitusta. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa ja tuloilmakoneita palvelevat putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Lämmitysverkoston ja pattereiden lämmöntuotto ei ole ilmeisesti kaiken aikaa riittävä, koska ikkunoiden alakarmeissa on havaittavissa pintaan kondensoituneen ja jäätyneen veden sulamisesta aiheutuneita kosteusvaurioita. Myös pattereiden ja patteriverkoston teräspintojen ruostejäljet antavat viitteitä sisäilman korkeasta kosteuspitoisuudesta. Patteriverkoston alkuperäisten sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan tulee varautua seurantajakson aikana. Tällöin on tarpeen suorittaa myös verkoston tasapainotus. Lämmitysverkoston putkissa oli havaittavissa tarkastuskäynnin aikana pintaruostetta, joka tulee poistaa ja pinnat huoltomaalata. Samassa yhteydessä oli syytä avata pistokoeluonteisesti yksittäisiä pattereita ja ruosteisia liitoskohtia sekä suorituttaa tarvittaessa verkostolle kuntotutkimus. Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Pintaruosteen poisto ja pintojen huoltomaalaus sekä pistokoeluonteiset verkoston avaukset. Niiden perusteella tehdään tarvittaessa laajempi verkoston kuntotutkimus. Tulee varautua patteriverkoston alkuperäisten sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan ja verkoston tasapainoittamiseen tarkastelujakson aikana. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään vesikiertoisin paneeliradiaattorein. Radiaattorit ovat alkuperäisiä, vain runsaat 20 vuotta vanhoja, mutta osassa niistä oli patteriverkoston putkiston tavoin maalauspinnan vaurioita ja pintaruostetta. Niille olisi syytä tehdä em. pistokoeluonteiset tarkastukset sekä suorituttaa tulosten mukaan tarvittaessa tarkempi kuntotutkimus. Lämmityspattereiden termostaattiventtiilit ovat uudehkoja, joten niiden laajempaan uusintaan ei todennäköisesti ole tarvetta tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Mahdollisen pintaruosteen poisto ja pintojen huoltomaalaus sekä pistokoeluonteiset pattereiden huuhtelut ja tarkastukset. Niiden perusteella tarvittaessa laajempi lämmityspattereiden Ramboll Finland Oy 20 / 33
kuntotutkimus. Varautuminen yksittäisten termostaattiventtiilien usitaan viiden vuoden kuluessa. Eristykset (G14) Näkyvissä olleet eristykset ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Eristeiden mahdollisista asbestiaineen olemassaolosta suoritetaan erikseen raportoitava osatutkimus. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto sekä yksittäisten vauriotuneiden eristekohtien korjaukset. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu lämmönjakohuoneeseen. Vesijohdot ovat alkuperäiset ja ne ovat kupariputkea, kun taas sulku- ja kertasäätöventtiilit ovat messinkisiä. Tarkastuskäynnin aikana ei huomattu käyttövesiverkostoon liittyviä vuotojälkiä. Todennäköisesti tarkastelujaksolla on odotettavissa vain putkistojen yksittäisiä korjauksia. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen yksittäisten verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä muoviviemäreitä. Viemäriverkoston tuuletus on viety vesikatolle asti. Vesikatolle johtava muovinen tuuletusviemäri tulee paloeristää ullakkotilassa. Keittiön lattiakaivon yhteydessä oleva viemäri todettiin tarkastuskäynnin yhteydessä olevan vahvasti rasvan tukkima. Keittiön viemäröinti tulee puhdistaa huolellisesti ja varustaa rasvanerottimella, mikäli sitä ei jo ole olemassa. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muovinen tuuletusviemäri tulee paloeristää ullakkotilassa.keittiön viemärin puhdistus ja tarvittaessa varustaminen rasvanerottimella. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä. Niiden kunto on silmämäärin arvioiden vielä tyydyttävä, mutta huomioiden niiden ikä tulee varautua kalusteuusintoihin tarkastelujaksolla. Ramboll Finland Oy 21 / 33
Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen ainakin osan kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on kaksi ullakkotilaan asennettua tuloilmakonetta, joista toinen palvelee keittiötä ja toinen päiväkodin muita tiloja. Koneissa ei ole lämmön talteenottoa, vaan niiden parina toimivat vesikatolle asennetut huippuimurit. Tuloilmakoneissa on vesikiertoiset lämmityspatterit, mutta lämmönjakohuoneen seinällä olevassa kaaviossa ei ole merkitty niiden tarvitsemaa lämmitystehoa. On mahdollista, ettei patteriverkostoa ja tuloilmakoneita yhteisesti palveleva lämmönsiirrin riitä tuottamaan kovemmalla pakkasella niille riittävää lämpötehoa. Rakennus on varustettu myös radon-poistolla, jonka ohjaukset ovat lämmönjakohuoneen ohjauskeskuksella. Vesikaton huippuimurien turvakytkimissä ei ollut sääsuojia, jotka varmentaisivat niiden käytettävyyttä talvella ja vähentäisivät kaapeloinnin mahdollisia vaurioita. Tuloilmakoneet ja vesikaton huippuminurit vaikuttivat, siltä osin kuin olivat nähtävissä, vielä tyydyttäväkuntoisilta. Huomioiden tuloilmakoneiden ja huippuimureiden ikä, tulee varautua niiden korjauksiin tai uusintoihin tarkastelujaksolla. Mielekkäämpää olisi kuitenkin muuttaa ilmanvaihto lämmön talteenottoa hyödyntäväksi, jolloin ilmavaihdon lämmitystarvekin pienisi merkittävästi. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Korjataan ullakkotiloissa palo ja lämpöeristyksen sekä palo-osastoinnin puutteita. Varautuminen vanhojen kojeiden korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Kanavistot ja eristykset (G33) Ilmanvaihtojärjestelmän kanavien lämpö- ja paloeristeissä oli useissa kohdin ullakkotiloissa vauroita, jotka ovat johtuneet puutteellisesta eristeiden kiinnityksestä. Samoin palo-osastoinnin toteutus ullakkotilassa on osin puutteellista. Muuten kanavat ovat silmämäärin arvioiden arvioiden tyydyttävässä kunnossa, eikä nähtävissä ollut oleellisesti pölyä tai likaa päätelaitteissa. Yleisilmanvaihdon kanavien edellinen puhdistus on ilmeisesti tehty edellsen kerran 2011, joten seuraava puhdistus olisi vuorossa ensi vuonna 2016. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä kanavien lämpö- ja paloeristeiden korjaukset ullakkotiloissa. Yleisilmanvaihdon kanavat ja päätelaitteet ehdotetan Ramboll Finland Oy 22 / 33
puhdistettavaksi 2016, ellei niitä ole vuoden 2011 jälkeen puhdistettu. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Kiinteistössä ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, mutta ilmanvaihdon tuloilmakoneita ja huippuimureita ohjataan yksikkösäätimin ja pääkellon kautta aikaohjelmin. Lämmitysverkoston alajakokeskusta pumppuineen ja venttiileineen ohjataan yksikkösäätimin. Ulkovalaistusta ohjataan pääkellon kautta aikaohjelmin ja hämäräkytkimin. Kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennus korvaamaan nykyisiä pääkellojärjestelmän ja yksittäisten yksikkösäätimien ohjauksia tarkastelujakson aikana. Tällöin valvontoja ja ohjauksia voidaan lisätä myös kattamaan laajemmin osajärjestelmiä ja laitteita. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 23 / 33
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Lämmitysverkoston eristeissä on puutteita ja liitoksissa vuotojälkiä. Kuva 3.8.2. Lämmitysverkoston kaavio on puutteellinen. Kuva 3.8.3. Oumanin yksikkösäätimellä valvotaan ja ohjataan käyttövesiverkostoa. Kuva 3.8.4. Ilmanvaihtojärjestelmän kanavoinnin erityksissä on puutteita. Kuva 3.8.5. Keittiön viemäri kaipaa pikaista puhdistusta. Kuva 3.8.6. Lämmityspattereissa ja putkien liitoksissa on pintaruostetta. Ramboll Finland Oy 24 / 33
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 25 / 33
4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on toteutettu 5-johtimisen TN-S järjestelmän mukaisesti. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Sisävalaisimet ovat alkuperäisiä, pääosin loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Vain yksittäisiä valaisimia on uusittu. Ulkona valaistukseen on käytetty elohopealampuilla varustettuja pylväsvalaisimia ja seinään ja alakattoon kiinnitettyjä hehkulamppuvalaisimia. Tarkastuksen aikaan ei ollut käytettävissä pääkeskuksen pääkaaviota. Asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että sähköjärjestelmän määräaikaistarkastus on suoritettu ajanmukaisesti. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama ulkovalopylväs ja rakennuksen seinään sekä alakattoon kiinnitetty valaisin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen valaisimien puhdistuksiin ja korjauksiin tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus (H22) Rakennuksen sähköpääkeskus on asennettu pohjoisen käytävän viereiseen komeroon. Sen sulakekoko 3x63 A ja se on toteutettu TN-S-järjestelmän mukaisesti. Pääkeskus on tyydyttävssä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Ramboll Finland Oy 26 / 33
Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Lämmönjakohuoneen yhteydessä on kaukolämmön alajakokeskuksen ja sen sähkölaitteiden ohjauskeskus. Ohjauskeskus on asennettu kaukolämmön liittymän asennuksen yhteydessä 2002 ja on kunnoltaan tyydyttävä. Lisäksi keittiön yhteydessä on ilmastoinnin ja sähkölaitteiden ohjauskeskus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Ei ole. Johtokanavat (H32) Toimistohuoneissa on käytetty asennuksissa johtokanavia. Kaapelointi on tehty pääosin putkitettuna ja teknisissä tiloissa pintaasennuksina. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä vain ullakon ja 1. kerroksen välillä. Kartoituksen yhteydessä ei havaittu merkittäviä puutteita läpivientien palokatkoissa. Tosin ullakon puhallusvilla esti tarkemman havainnoinnin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymeanlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon maakaapelilla. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x63 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Maadoitukset (H42) Rakennukseen on asennettu 5- johtimisen TN-S järjestelmän mukainen maadoitus. Päämaadoituskisko sijaitsee pääkeskuksen alla. Ramboll Finland Oy 27 / 33
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita. Poistopuhaltimien turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta vesikatolla turvakytkimiltä puuttuu sääsuojat. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä sääsuojien asennus. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia asennettuna TN-S järjestelmän mukaisesti. Niiden asennukset ovat hyvä- tai tyydyttäväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisällä valaisimet ovat alkuperäisiä, pääosin loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Vain yksittäisiä valaisimia on uusittu. Ulkovalaisimet ovat joko elohopealampuilla varustettuja pylväsvalaisimia tai seinään ja alakattoon kiinnitettyjä hehkulamppuvalaisimia. Ulkorakennuksen päätyyn on kiinnitetty pari halogeenivalaisinta. Valaisimien iän lisäksi niiden vaihtoa tarkastelujaksolla puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Tulee varautua merkittävän osan valaisimista uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville vanhoille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Apukeittiön lieden ohjaus tapahtuu keittiön ohjauskeskuksen kautta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. Ramboll Finland Oy 28 / 33
4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa ei ole poistumistiemerkkivalojärjestelmää. Rakennuksen tilat tulisi varautua varustamaan keskusakustollisella poistumistiemerkkivalojärjestelmällä tai erillisakullisilla poistumistiemerkkivalaisimilla. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. 2000-luvulla asennettu puhelinsisäjohtoverkko on korvattu yleiskaapelointijärjestelmällä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetuilla antenneilla ja antenniverkon pistorasionnilla. Järjestelmä mahdollistaa vastaanottaa myös digitaalisia televisio- ja radiolähetyksiä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Äänentoistojärjestelmä (J3) Ei ole. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on asennettu 2000-luvulla yleiskaapelointijärjestelmä varustettuna valokuituun perustuvalla tietoliikenneliittymällä. Järjestemän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennus on varustettu aikakellojärjestelmällä, jonka pääkello ohjaa ilmanvaihtoa ja ulkovalaistusta hämäräkytkimen ohella. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitinjärjestelmää. Automaatiojärjestelmän asennus korvaamaan nykyistä Ramboll Finland Oy 29 / 33
pääkellojärjestelämän ohjauksia tarkastelujakson aikana. Keskitetyn palovaroitinjärjestelmän asentaminen turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 30 / 33
4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1.Ulkovalaistuksesta vastaavat seiniin ja pylväisiin asennetut valaisimet. Kuva 4.11.2. Pääkeskus on varustettu johdonsuojakatkaisimin. Kuva 4.11.3. Aikaohjaukset tapahtuvat osin aikakellojärjestelmän kautta. Kuva 4.11.4. Sisätilojen valaistuksessa on käytetty myös hehkulamppuja. Kuva 4.11.5. Poistumistiet ovat merkitty vain jälkiheijastavin kilvin. Kuva 4.11.6. Lämmönjakohuoneeseen on jäänyt vanhoja, tarpeettomia asennuksia. Ramboll Finland Oy 31 / 33
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 32 / 33
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Hembackan päiväkodista ei otettu näytteitä asbestianalyysiä varten. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja maahantuonti kiellettiin Suomessa 1.1.1993 ja myynti ja käyttöön ottaminen on kielletty 1.1.1994 lähtien. Päiväkoti on asiakirjojen mukaan rakennettu 1991. Siinä ei enää kuitenkaan oletettu olevan asbestipitoisia materiaaleja, koska käyttö on Suomessa käytännössä loppunut 1980 -luvulla. 5.3 Johtopäätökset Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 33 / 33
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Backgärdantie 1, 07880 Liljendal Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Hembacka pvk Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Kasvillisuuden poisto sokkelin vierestä, 0,5m leveän sepelikaistan rakentaminen 5 5 Aidan huoltomaalaus ja paikallinen kunnostaminen 4 4 Pihantasaussuunnitelma ja pihantasaustyöt 2 8 10 Jätekatoksen rakentaminen 3 3 Pohjarakenteet (E) Salaojajärjestelmän huuhtelu ja toiminnan varmistaminen 5 5 Pihan sadevesikaivojen asentaminen ja viemäröinti, rännikaivojen asemoinnin parantaminen/kaivojen uusiminen parempiin 7 7 14 Perustukset (F1) Sokkelin huoltomaalaus 5 5 Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Julkisivuverhouksen huoltomaalaus ja paikalliset korjaukset 5 10 15 Ikunoiden ja ulko-ovien huolto- ja kunnostustoimenpiteet 2 4 6 Yläpohjarakenteet (F4) Varaus vesivuokohtien korjauksiin 2 3 5 Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Seinä- katto ja lattiapintojen kunnostus 7 12 19 0 0 Yhteensä 4 54 33 91 LVIA-järjestelmät LVI-järjestelmät (G) Teknisen dokumentaation tarkastus, tarvittaessa täydentäminen ja korjaaminen 2 2
Backgärdantie 1, 07880 Liljendal Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmitysjärjestelmät (G1) Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Lämmönsiirrinten ja pumppujen sekä venttiilien korjaukset ja uusinnat 3 15 18 Ruosteen poisto ja huoltomaalaus, tarkastukset, tarvittaessa kuntotutkimus, sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinnat ja verkoston tasapainoitus, yksittäiset patterien tai putkiosuuksien uusinnat 3 5 5 13 Käyttövesijärjestelmän putkiston korjaukset ja uusinnat, myös sulku- ja linjasäätöventtien uusinnat. 2 3 5 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Viemärijärjestelmän putkiston korjaukset ja uusinnat, pikaisesti keittiön rasvaviemäri ja ullakon tuuletusviemäri 2 3 5 10 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat 3 5 8 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Ullakkotiloissa olevien kanavien palo- ja lämpöeristysten korjaukset, kanavien ja päätelaitteiden puhdistus ja säätö 2 5 7 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Nykyisen ilmanvaihtokoneiden ja huippuimureiden korjaukset ja uusinta sisältäen kanavointimuutoksia 5 40 45 Automaatio (J6) Automaatiojärjestelmän asennus ja liittäminen keskitetyn nettivalvomon alle sekä kenttälaitteiden lisäys 8 8 Yhteensä 9 34 73 116 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmät (H2) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset ja mahdollinen määräaikaistarkastus 1 2 3 Pääkeskuksen mahdolliset vikavirtasuojauslisäykset 3 3 Valaistusjärjestelmät (H5) Valaisinten tarkastuksia, puhdistuksia, korjauksia ja uusintoja 6 8 14 Turvavalaistusjärjestelmän asennus käsittäen Valaistusjärjestelmät (H5) poistumistiemerkkivalot 8 8 Turvallisuusjärjestelmät (J5) Palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentaminen 10 10 Yhteensä 1 29 8 38 YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 14 117 114 245 304