Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelma Suunnitteluperusteet Yleissuunnitelma LUONNOS 14.10.2014 Havainnekuva, WSP Group
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelma Yleissuunnitelma Suunnitteluperusteet Aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa ei ole laadittu suunnitteluperusteita. Yleissuunnitelman suunnitteluperusteet on laadittu: 14.10.2014 Laatija: Destia Oy Hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikennevirasto XX.XX.2014
Sisältö 1. Nykytila ja ongelmat... 2 2. Tavoitteet... 3 3. Suunnitteluperusteet... 5 3.1. Liikenteen toimivuuden palvelutaso... 5 3.2. Liikenneturvallisuus... 5 3.3. Liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut... 5 3.3.1. Ajoneuvoliikenteen järjestelyt... 5 3.3.2. Jalankulku- ja pyörätiejärjestelyt... 5 3.3.3. Joukkoliikenne... 5 3.3.4. Levähdys- ja pysäköimisalueet... 5 3.3.5. Sillat... 5 3.3.6. Liikenteen hallinta... 6 3.3.7. Valaistus... 6 3.3.8. Luonnonolosuhteet... 6 3.4. Tieympäristön käsittely... 6 3.4.1. Melusuojaus... 6 3.4.2. Ympäristön käsittelyn periaatteet... 6 3.4.3. Maisemointi ja istutukset... 6 3.4.4. Kuivatus... 6 3.5. Alustava kustannusarvio... 6 3.6. Koordinaatti- ja korkeustasojärjestelmät... 7 3.7. Suunnittelijan testamentti... 7
1. Nykytila ja ongelmat Suunnittelualue sijaitsee Oulun Riutunkarin ja Hailuodon välisellä merialueella. Hailuoto on Perämeren suurin saari, joka sijaitsee seitsemän kilometrin päässä mantereelta ja 50 kilometrin päässä Oulusta. Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välillä oleva lauttayhteys yhdistää saaren mantereeseen. Hailuoto on itsenäinen kunta. Hailuotoon johtaa Oulunsalon kautta kulkeva seudullinen tie (maantie 816), joka lähtee Kempeleestä, kulkee Oulunsalon alueen ja Hailuodon kuntakeskustan läpi ja päättyy Marjaniemeen Hailuodon saaren länsiosaan. Tiellä on vuodesta 1968 lähtien ollut valtion ylläpitämä 6,9 kilometriä pitkä ja noin puoli tuntia kestävä lauttayhteys. Jäätilanteen salliessa tienpitäjä pitää rinnakkaisyhteytenä auki jäätietä. Hailuodon saarelta lähtevistä matkoista noin 60 % suuntautuu Ouluun. Hailuodontien / Luovontien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL 2013) välillä Hailuoto Oulunsalo maanteiden 815 / 816 liittymä vaihtelee 960 ja 5 488 ajoneuvon välillä. Raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Liikenneviraston vuonna 2014 tehdyn valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen 2030 mukaan Hailuotoon johtavan seututieluokan tien liikennemäärän arvioidaan kasvavan vuosina 2012 2050 1,4-kertaiseksi. Hailuodon liikenteellinen palvelutaso on lauttaliikenteen ylitysaikojen ja yöliikenteen puuttumisen vuoksi huonompi kuin muualla seudulla. Liikkumismahdollisuudet eivät näiltä osin vastaa ELY-keskuksen lauttaliikenteelle asettamia palvelutasotavoitteita. Lauttaliikenne toimii ympäri vuoden pääosin tavoitteiden mukaisesti, mutta aikataulun mukaisen harvan vuorotarjonnan liikennöinnissä palvelutaso kärsii jokaisesta häiriöstä. Huonon liikenteellisen palvelutason lisäksi lauttayhteyden taloudellisuus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Lauttayhteyden palvelusopimuksen arvo vuonna 2014 on noin 4,8 miljoonaa euroa. Lauttayhteyden jatkaminen edellyttää lähivuosina ratkaisuja muun muassa lauttakaluston uusimisesta ja tarjonnan lisäämisestä. Yhteydellä on tärkeä merkitys Hailuodon kunnan elinvoimaisuuteen, kunnan yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn sekä matkailuliikenteelle. Aikaisempien yleissuunnitelmien yhteydessä ei ole laadittu suunnitteluperusteita. 2
2. Tavoitteet Hankkeen yleistavoitteet on ryhmitelty seudullisiin sekä valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin. Seudulliset tavoitteet Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Santosen välisen kulkuyhteyden kehittämisen tavoitteet on johdettu vuoden 1993 tarveselvityksen pohjalta Liikenneympäristön seudullisia ja paikallisia tavoitteita on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Liikenneympäristön seudullisia ja paikallisia tavoitteita. Kohde Tavoite Priorisointi Hailuodon liikenneyhteyksien palvelutaso on Hailuodon ja Oulun seudun kannalta hyväksyttävä. Liikkuminen on mahdollista ympärivuorokautisesti. Liikenneyhteys on toimiva osa Oulun seudun liikennejärjestelmää. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Ensisijainen Liikennöinti on taloudellisesti mielekästä. Liikenneturvallisuuden taso paranee. Kuljetuksiin, työssäkäyntiin ja asiointiin liikenteessä kuluva aika on vertailukelpoinen muuhun seutuun verrattuna. Ensisijainen Tienkäyttäjän kustannukset ovat vertailukelpoiset muuhun seutuun verrattuna. Liikenneyhteys tukee Hailuodon kunnan kehittämistä. Tienpito hoidetaan kustannustehokkaasti. Palvelujen saatavuus paranee. Elinkeinojen toimintaedellytykset paranevat. Ensisijainen Ensisijainen Maankäytön kehittämisedellytykset paranevat. Luonto- ja kulttuuriarvot säilyvät. Ympäristövaikutukset ovat paikallisesti ja yleisesti hyväksyttäviä. Kuntatalouden hoitoedellytykset kehittyvät. Sosiaaliset arvot ja asuinympäristön laatu säilyvät. Maisema- ja kulttuuriarvot säilyvät. Ensisijainen Ensisijainen Vapaa-ajan harrastusten ja virkistystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät. Merialueen tila säilyy. Päästöt vähenevät. Luonnonarvot säilyvät. Luonnonvarojen käyttö on kestävää. 3
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa; auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys; toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä; edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtion viranomaisten on omassa toiminnassa otettava tavoitteet huomioon ja edistettävä niiden toteutumista. Hailuodon liikenneyhteyden ympäristövaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteissa esitettyjä näkökohtia ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 4
3. Suunnitteluperusteet 3.1. Liikenteen toimivuuden palvelutaso Suunnitteluperusteena on hyvä palvelutaso käyttäjille. Käyttäjien palvelutaso on määritelty Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/2013 mukaisesti. 3.2. Liikenneturvallisuus Suunnitteluperusteena on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Onnettomuusvähenemäkehitys noudattaa tieosuuksilla valtakunnallisia onnettomuusvähenemätavoitteita. 3.3. Liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut 3.3.1. Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Suunnitteluperusteena on, että mitoitusnopeus on 80 km/h. Poikkileikkaus on kustannustehokas 1+1 ja mahdollistaa maakuntakaavan mukaisen viheryhteystarpeen toteutumisen. Viheryhteystarve osoittaa seudullista tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. 3.3.2. Jalankulku- ja pyörätiejärjestelyt Suunnitteluperusteena ovat 1,75 metriä leveät pientereet, jotka mahdollistavat turvallisen jalankulun ja pyöräilyn. 3.3.3. Joukkoliikenne Suunnitteluperusteena on säännöllinen ja ennakoitava joukkoliikenne. Pengertiellä ei ole joukkoliikennepysäkkejä. 3.3.4. Levähdys- ja pysäköimisalueet Suunnitteluperusteena on, että pengertien yhteydessä on kaksi pysäköintialuetta, joilla ei ole palveluvarustusta sekä kääntymispaikat mantereelta ja saarelta lähtiessä. 3.3.5. Sillat Suunnitteluperusteena ovat siltapituudet, joilla turvataan virtaamat (padotus enintään 20 %). Huikun sillan vapaa alikulkukorkeus 75 metrin väyläleveydellä on vähintään 15 metriä. Riutun sillan vapaa alikulkukorkeus vähintään 12 metrin väyläleveydellä on 3,5-5 metriä. Siltojen perustukset mitoitetaan jäävoimille. Siltojen hyötyleveydet ovat 9,5 metriä. 5
Yleiskaavaan sisältyy lisäksi yleismääräys: Silta-aukkoja ei saa muuttaa siten, että vaikutukset veden virtauksiin ja jääoloihin sekä veneilyn edellytyksiin muuttuvat merkittävästi. 3.3.6. Liikenteen hallinta Suunnitteluperusteena on, että yhteys on liikenteen hallinnan erityiskohde, johon toteutetaan kattava kelivaroitus ja siihen liittyvät liikenteen hallintalaitteet. 3.3.7. Valaistus Suunnitteluperusteena on, ettei pengertielle tule tievalaistusta. 3.3.8. Luonnonolosuhteet Suunnitteluperusteena on, että pengerkorkeus on vähintään 3,5 metriä keskivedestä ja koko välillä on säävaikutuksilta suojaavat kaiteet. 3.4. Tieympäristön käsittely 3.4.1. Melusuojaus Suunnitteluperusteena on, että tielle ei rakenneta melusuojausta. 3.4.2. Ympäristön käsittelyn periaatteet Suunnitteluperusteena on viimeistellä tieympäristö siten, että se tarjoaa kasvuedellytykset luonnonmukaiselle lajistolle. 3.4.3. Maisemointi ja istutukset Suunnitteluperusteena on, että pengerosuuksille ei istuteta puita tai pensaita. Keinosaaren pysäköimisalueelle kylvetään maisemanurmetus ja istutetaan mäntyjä ja luonnonheiniä. 3.4.4. Kuivatus Suunnitteluperusteena on, että kuivatuksessa ei käytetä keräilyjärjestelmiä tai reunakiviä. 3.5. Alustava kustannusarvio Suunnitteluperusteena on, että alustava kustannusarvio on 60 70 miljoonaa euroa. 6
3.6. Koordinaatti- ja korkeustasojärjestelmät Suunnitelmat on toteutettu korkeusjärjestelmässä KKJ2 ja N60. 3.7. Suunnittelijan testamentti Yleissuunnitelman perusratkaisut Yleissuunnitelmassa kiinteän yhteyden linjaus on sovitettu maisemaan käyttämällä suuria geometriaelementtejä ja vähäeleisiä rakenteita. Suunnittelun lähtötietona olivat tuore keilaustieto merenpohjan topografiasta sekä aiemmat pohjatutkimustiedot. Suunnitelmat on laadittu Teklan Civil ohjelmistolla. Yleissuunnitelmassa on pitäydytty yleissuunnitelman alkuvaiheessa käytetyssä korkeusjärjestelmässä KKJ2 ja N60, joka on tarpeen päivittää jatkosuunnittelussa. Suunnitelmassa on määritelty syvänteiden kohdille virtausmallin pohjalta riittävät silta-aukot syvänteisiin ja jäävoimatarkastelujen perusteella penkereelle toimiva korkeus. Tielle valittiin yleissuunnitelmassa poikkileikkaustyyppi 9/6, jossa on kapeat ajoradat ja leveät pientareet Tämä poikkileikkaus on kustannustehokas ja symmetrinen. Poikkileikkauksessa ajokaistojen leveys on 3,0+3,0 metriä ja 1,75 metriä leveät pientareet molemmin puolin tietä. Penkereen rakenteellinen kokonaisleveys on 10,5 metriä ja se on varustettu kaiteilla. Valittu poikkileikkaus on toimiva yhteyden alhaisilla liikennemäärillä. Sen on myös katsottu mahdollistavan maakunnallisen viheryhteyden kehittämisen ja olevan turvallinen kevyen liikenteen käyttäjille. Riutunkarin satama-alueen ja sillan kohdasta on laadittu yleissuunnitelmatasoa tarkempia suunnitelmavaihtoehtoja tiesuunnitelmavaiheen lähtökohdaksi. Näistä yleissuunnitelmassa esitetään VE2, jossa silta alkaa mahdollisimman läheltä rantaa. ELY-keskuksen liikenne- ja infrastuktuurivastuualue on sitoutunut pengertiestä johtuvien haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteisiin. Liikenneviraston johtoryhmän päätöksellä tienpitäjä on sitoutunut toteuttamaan Hailuodon kiinteän tieyhteyden rakentamisen jälkeen vesilain mukaisessa luvassa velvoitetut toimenpiteet. Jatkosuunnittelussa muistettavaa Jatkosuunnittelussa keskeisenä tarkennettavana asiana on perustamisolosuhteiden tarkentaminen riittävillä pohjatutkimuksilla. Ennen toteuttamista on selvitettävä linjauksen mahdollisten muinaisjäännösten olemassa olo yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Penkereen tekninen rakenne voidaan toteuttaa useammalla tavalla. Jatkosuunnittelussa pyritään säilyttämään mahdollisuus innovoida toteutusvaiheessa mahdollisimman taloudellinen, ympäristöarvot ja luonnonvoimat huomioon ottava ratkaisu. Penger on suunniteltu 3,5 metriä keskiveden yläpuolelle. Suunnittelussa on tunnistettu riski jäiden nousulle tiepenkereelle erityisissä sääoloissa, jolloin kiinteän yhteyden käyttäjiä varoitetaan huonoista keliolosuhteista ja varaudutaan tehostettuihin hoitotoimenpiteisiin häiriötilanteissa. Silloista on esitetty yksi ratkaisutapa, joka mahdollistaa riittävät alikulut ja aukkoleveydet. Silloissa ei käytetä korkeita rakenteita, eikä koko yhteydelle tule kiinteää valaistusta. Siltojen kulkuaukot ovat tien yleissuunnitelmassa meriväyläviranomaisen lausunnon mukaisia ja virtaama-aukot virtausmallin mukaiset. Siltojen vapaat alikulkukorkeudet on määritelty kiinteän yhteyden yleissuunnittelussa ja ne ovat väyläviranomaisten vaatimusten mukaiset ja palvelevat pääosaa veneilijöistä. Yleissuunnitelmassa Huikun sillan vapaa alikulkukorkeus väylän kohdalla on 15 metriä (viranomaisvaatimus vähintään 12 18 metriä 75 metrin väyläleveydellä). Riutunkarin sillassa viranomaisvaatimuksen mukaisesti vapaa alikulkukorkeus on 3,5-5 metriä 12 metrin väyläleveydellä. Huomioitavaa on, että termiin vapaa alikulkukorkeus sisältyy tällä merialueella 7
myös turvaväli 0,5-1,0 metriä. Esimerkiksi Huikun sillan 15 metrin vapaa alikulkukorkeus tarkoittaa keskivedestä 15,5-16,0 metrin etäisyyttä sillan alimpiin rakenteisiin. Siltojen osalta kaavaan sisältyvät yleismääräykset: - silta-aukkoja ei saa muuttaa siten, että vaikutukset veden virtauksiin ja jääoloihin sekä veneilyn edellytyksiin muuttuvat merkittävästi - pengertien ja siltojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää ratkaisun toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä maisemaan sopivuuteen Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon Liikenneviraston kannanotto, että alueen nykyinen vesiväyläverkosto ja niiden linjaukset tulisi pitää ennallaan. Mikäli kiinteä liikenneyhteys Hailuodon ja Oulun välille toteutuu, nykyinen lossiväylä (Oulunsalo-Hailuoto väylä) tulee toimimaan alemman väyläluokan väylänä kalastajille ja huviveneilijöille. Osana vesiväylästön tulevaa kehittämistä on mahdollista, että nykyisin Riutunkarin sillan edustalle päättyvää Varjakan kalasataman venereittiä tullaan jatkamaan Riutunkarin pohjoispuolella kulkevalle Oulunsalon Riutunkarin kalasataman väylälle asti. Veneväyliin liittyvät muutokset on jatkosuunnittelussa määriteltävä yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Hanke toteutetaan luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvoiltaan merkittävään kohteeseen. Tämä edellyttää suunnitelman toteuttamista mahdollisimman tarkasti suunnitelmavaiheessa määriteltyjen vaikuttavuusehtojen ja lieventämistoimenpiteiden mukaisesti. Tieympäristön toteutuksen lähtökohtana on, että se tarjoaa kasvuedellytykset luonnonmukaiselle lajistolle. Hankkeen tarkemmassa suunnittelussa on tavoiteltava pysymistä arvioidussa investointikustannustasossa. Tunnistetut riskit kohdistuvat penkereen painumien ja pohjan hienoaineksen syrjäytymisen vaikutus arviointiin sekä kiviaineksen kuljetusmatkojen poikkeamiseen arvioidusta. Hankkeen merkittävä viivästyminen estää keskeisten tavoitteiden saavuttamisen ja saattaa edellyttää vaikutusten uudelleen arviointia. Toteutuksen viivästymisen myötä lähialueelle voidaan ryhtyä toteuttamaan muita infrahankkeita ja ne saattavat edellyttää yhteisvaikutusten arviointia ja meriosayleiskaavan muuttamista. Vesilupakäsittelyssä määräytyvät tarkemmin yhteysviranomaisen YVA-lausunnon näkökohdat tarkennettavista asioista. Nämä ovat: Lisänäytteet pohjaeläimistöstä hankealueella Sedimettien lisätutkimukset Kalastus- ja kalatalousvaikutusten arviointi Vesistövaikutusten seurantaohjelma 8