Toimintaympäristö ja yhteisöllisyys kouluosallisuuden monimuotoituus Tomi Kiilakoski Järvenpää 27.11.2013
Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus. Niin. Kuinka hyvin me oikein siedämme toisiamme? 27.11.2013 Tomi Kiilakoski
Osallisuuden perustelut Kaikki kunnalliset palvelut tuottavat näkemystä siitä, mikä on kansalaisen (lapsen ja nuoren) rooli: onko hän asiakas vai toimija; onko maailma jo valmis vai voiko siihen vaikuttaa itse; ovatko palvelut lapsi- vai aikuislähtöisiä kuunnellaanko sinua vai tehdäänkö sinulle -> Osallisuus on haaste neuvolasta ja lastentarhasta alkaen. Yhteinen maailma rakennetaan pienillä teoilla, koko ajan.
Oppilaitos moniulotteinen paikka ja tila Oppimisen, kasvun ja sivistyksen paikka Tuottaa tiedollista ja taidollista oppimista, yleis- ja ammatillista sivistystä Kasvuyhteisö Paikka, jossa toimitaan yhdessä ja joka parhaimmillaan tukee jäseniään. Demokraattinen pienoisyhteisö Mahdollistaa demokratiaan oppimisen ja yhteisöllisen kasvun. 27.11.2013 Tomi Kiilakoski
Koulu moniulotteinen paikka ja tila Eri palvelujen risteyskohta: hyvinvointipalvelut, tukipalvelut Oppilaitoksen kautta saadaan erilaisia tukirakenteita nuorten maailmaan. Nuorisokulttuurinen näyttämö Nuorten keskinäisen toiminnan areena. Kunnan, yhteiskunnan ja työelämän osa Yhteys markkinoiden ja yhteiskunnan rakenteisiin
Osallisuus On kuulumista johonkin itseä suurempaan kokonaisuuteen On äänen saamista, kun asioista päätetään On sitä, että on toimija, eikä toiminnan kohde On tunnetta siitä, että on voinut vaikuttaa On mahdollisuutta kantaa vastuuta On sitä, että huomataan, tullaan tunnistetuksi ei näkymättömyyttä
1. Oppiminen ja kasvu Oppimisen ja sivistyksen perspektiivi vs. aktiivinen kansalaisuus, osallisuusrakenteet tai pienoisyhteiskunta Ammattitaitoisen oppilaan rooli : tietää aika- ja tilapolut, hallitsee instituution säännöt. Rooli, joka on helppo omaksua, mutta joka ei vahvista aktiivista kansalaisuutta
Oppilaan näkemyksiä hyvästä tunnista Mukava opotunti on kun opo kertoo omia tarinoitaan ja saa kysellä kysymyksiä. Opo vastaa kysymyksiin tarkasti ja joskus kertoo tarinan kysymykseen liittyen.( ) Pelkästään opo ei puhu, vaan hän antaa oppilaille mahdollisuuden olla mukana keskustelussa. (Jatta Herrasen materiaali) Osallisuus opetusmenetelmissä, miksei opetussuunnitelmissakin.
Koulu: nuorisokulttuurinen näyttämö (Souto 2011) Nuorten keskinäiset suhteet ja kohtaamiset ovat koulussa se ensisijainen konteksti, jossa kysymykset hyväksitulemisesta tai tulemattomuudesta saavat sisältönsä ja muotonsa. Nuorten keskinäinen vuorovaikutus on olennainen hyvinvointitekijä. Nuorten kulttuurit ovat hierarkisia: suositut nuoret ovat tervetulleita kaikkialle, epäsuositut eivät juuri minnekään Nuorten suhteet voivat olla jännitteisiä. Jäsenyydestä voi joutua kamppailemaan. 27.11.2013 Tomi Kiilakoski
2. Koulu kasvuyhteisönä Hyvinvointinäkökulma: lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu osallisuudesta erilaisiin kasvu- ja kehitysyhteisöihin. Yhteisö voi kasvattaa, vaikka sen toimijat eivät erityisesti mieltäisi haluavansa kasvattaa. Jäseniään tukeva ja heitä kontrolloiva yhteisö.
Mistä puhumme, kun puhumme yhteisöllisyydestä? Ryhmätaitojen oppimista ja opiskelutehtävien suorittamista pienryhmässä Eri oppiaineiden opetuksen opetusryhmien kiinteyttä Yhteisöllistä tukea tarjoavaa, jäsentensä toimintakyvystä huolta kantavaa ryhmää Erilaisten tukea vaativien ryhmien nykyistä selvempää huomioimista Opiskelijoiden roolin nostamista koulun päätöksenteossa Vanhempien ottamista mukaan koulua koskevaan päätöksentekoon Toimivan kouludemokratian rakentamista suorien ja edustuksellisten mekanismien kautta
Yhteisön tunnuspiirteitä Koostuu ihmisistä, joilla on keskinäistä kanssakäymistä ja joilla on jonkunlainen kiintymys. Yhteisöllinen identiteetti, me-henki Vastavuoroisuus, luottamus, turvallisuus Kuuluminen, hyväksyntä Sosiaalinen tuki, kannatteleminen Huolehtii jäsenistään, auttaa ja kulkee mukana
Yhteisöllisyys koulussa: näkökulmia ja tasoja Toimiiko koulun ylipäätään yhteisönä? Miten koulun oppilaat toimivat keskenään? Millainen opettajakulttuuri koulussa vallitsee? Millä tavoin koulu kommunikoi vanhemmille? Ylipäätään: minkälaiset ovat sukupolvien väliset ja sisäiset suhteet koulussa
3. Demokraattinen pienoisyhteisö John Dewey: Demokratiaan kasvattaminen on demokraattista kasvatusta Koulun täytyy täyttää oppilaansa demokratian hengellä ja luoda taju toimintaperiaatteista. Demokratiakasvatuksen tulee pitää sisällään sekä aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia, että osallistumisessa tarvittavaa tietosisältöä. Esimerkiksi koulujen oppilaskunnat tarjoavat yhden foorumin lasten ja nuorten osallistumiselle. (Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä Suomessa 2010, 8).
3. Koulu demokraattisena pienoisyhteisönä Yhteisötason ohella osallisuudessa on kyse myös yksilötason päätöksistä (kuten erityisopetussiirto, koulukuljetuspäätökset) Osallistumismahdollisuudella omassa asiassa on oikeudellisen puolen ohella myös kasvattava funktio: yhtenä tärkeänä lapsen mahdollinen kokemus siitä, että häntä arvostetaan, kun hänet otetaan huomioon kansalaisena.
4. Palveluiden risteyskohta Eri palvelujen risteyskohta, jossa nuorelle tarjoutuu erilaisia tukipalveluita. Koulussa toimii sosiaalityön, terveyspalvelujen ja nuorisotyön ammattilaisia. Palvelujen saatavuus luo näkökulmaa hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisten kyvystä vaikuttaa yhteisöönsä.
Oululaisten nuorten viestejä päättäjille Eikö kukaan välitä? Koulussa on kaiken maailman kuraattorit ja psykologit mittä välii jos asioihin ei puututa? Ja vaikka itse ongelmat ottaa esille kukaan ei välitä. Kiusaamisiin ei puututa ja pahimpiakin tilanteita katsotaan läpi sormien.ja vielä kehdataan kysyä miksi nuoret voivat pahoin. Terveydenhuolto Koulussa terveydenhuolto on mieltei vielä huonompaa kuin terveyskeskuksissa. Molemmissa paioissa ongelmat ovat samat: terveydenhuoltoon on vaikea päästä ja hoito on usein kehnoa. Hoitajat valittaa jopa potilaille kiireisestä aikataulusta.
5. Koulu: nuorisokulttuurinen näyttämö (Souto 2011) Nuorten keskinäiset suhteet ja kohtaamiset ovat koulussa se ensisijainen konteksti, jossa kysymykset hyväksitulemisesta tai tulemattomuudesta saavat sisältönsä ja muotonsa. Nuorten keskinäinen vuorovaikutus on olennainen hyvinvointitekijä. Nuorten kulttuurit ovat hierarkisia: suositut nuoret ovat tervetulleita kaikkialle, epäsuositut eivät juuri minnekään Hierarkioiden muotoutumiselle tärkeitä hetkiä ovat lomalta paluut, uuden koulun aloittaminen tai muutto toisaalle. Nuorten suhteet voivat olla jännitteisiä. Jäsenyydestä voi joutua kamppailemaan. 27.11.2013 Tomi Kiilakoski
Nuorten kulttuurien merkitys Nuorille itselleen vertaisryhmällä ja sen dynamiikalla on iso merkitys, virallisella koululla on hankaluuksia tunnistaa tätä tekijää. Virallisen koulun perusnäkökulma on nähdä järjestys, ja se tekee sen epävirallisen koulun kuohunnasta huolimatta. (Paju 2011, 25.)
Mitä erityistä on koulussa nuorisokulttuurisena näyttämönä? Koulu on vahvasti vertaisryhmälatautunut tila, jossa iso joukko nuoria toimii keskenään. Yksilöllistävä opetus vs. yksinjäämisen pelko Koulun aika- ja tilapolut pusertavat nuoret tekemisiin keskenään. Eri nuorten ryhmät eivät voi välttää toistensa kohtaamista (sukupuolinen häirintä tai rasismi mahdollistuu.) Koulussa ollaan useita tunteja kerrallaan, pitkäkestoisesti. Vrt. vapaa-ajan tilat, joissa on mahdollisuus jättäytyä syrjään ja jossa toimintaan ei tarvitse sitoutua vastaavalla tavalla.
Oppilaiden syrjintäkokemukset (Kankkunen, Harinen. Nivala & Tapio 2011) 1. Läski, lihava, lyllerö, tankki 2. Tyhmä,typerä, tollo, ääliö, idiootti, hullu 3. Homo, hintti, lesbo, lepakko 4. Huora, horo, lutka 5. Ruma, lehmä 6. Kusipää, paska, paskiainen 7. Hikke, hikari, nörtti 8. Kiinalainen, kinkki, keltainen, ryssä, svedupelle 9. Outo, pervo, friikki, transu 10. Jeesus, jehova, pakana, hihhuli - Mikä tahansa erilaisuus voi periaatteessa aiheuttaa syrjintää. 27.11.2013 Tomi Kiilakoski
6. Koulu yhteiskunnan osana Koulu on toimija, joka voi olla osana monenlaisissa verkostoissa: Alue Kunta Järjestöt ja kansalaistoiminta Valtio Globaalit ulottuvuudet
Koulu yhteiskunnan osana Koulupihan suunnittelu: yhteys arkkitehtiin, kysymyksiä käyttäjien toiveista Yleisönosastokirjoitukset Osallistuminen alueellisiin tempauksiin Koulun avautuminen oman kunnan tai edes oman asuinalueen asioille edellyttää opettajilta yhteistyötä, irtautumista oppikirjoista ja joustavuutta omiin oppitunteihin.
Osallisuus vähän tarkemmin Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia. 1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on yhdessätoimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. 2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat erilaisia tuloksia. Aluksi onkin hyvä miettiä, mihin koko toiminnalla pyritään.
Osallisuuden merkitys Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että yksilöä. Tunnustus: minulla on oikeus toimia. Toiminta: haluan toimia ja vaikuttaa. Kokemus: tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on ollut mahdollisuus osallistua.
Osallisuus vielä tarkemmin Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen mukaan, mihin niillä tähdätään. 1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. 2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen.
Osallisuus Eettinen ihanne, joka pyrkii siihen, että yksilöt kokevat olevansa yhteisön arvokkaita jäseniä sekä että he pystyvät ja haluavat vaikuttaa yhteisönsä toimintaan ja arvostuksiin. Osallisuus ei synny itsestään, vaan se edellyttää tavoitteellista toimintaa Osallisuus vaatii kasvattamista: on kasvatettava sekä yksilöitä että parannettava niitä yhteisiä puitteita, joissa yksilöt toimivat Ei ole toimintamenetelmä, projekti tai pedaginen niksi, vaan lapsia kunnioittava asenne, joka voi muuttua käytännöksi monin erilaisin tavoin.
Osallisuuden tasoja 1. Lapsia ja nuoria kuunnellaan 2. Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään 3. Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon 4. Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa 5. Lapset ja nuoret jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa 6. Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön 7. Toimintaosallisuus: toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat
Osallisuuden hyödyt Parempia päätöksiä: lapset ovat oman elämänpiirinsä asiantuntijoita Parempia palveluita: palvelujen laatua tulee suunnitella käyttäjien mukaan siten, että käyttäjiltä itseltään kysytään Psykososiaalinen tuki: koettu turvallisuus lisääntyy luomalla yhteisöllisyyttä Suvaitsevaisuuden rakentaminen: yhteisöllisyyden väitetään edistävän erilaisuuden arvostamista, toisten kunnioittamista sekä tukevan uusien haasteiden kohtaamista Osallistuminen asioiden suunnitteluun kasvattaa väittelyn taitoihin ja opettaa kuvaamaan omia tarpeita Demokratiaan kasvattaminen:, kansalaisuuden rakentuminen varhaislapsuudesta lähtien Lasten oikeuksien toteutuminen: lasten oikeus osallistumiseen on turvattava yhteenkuuluvuuden tunne, itsen näkeminen toimijana joka voi saada aikaan muutoksia ympäristössään
Koulu nuorten näkökulmasta (Aaltonen 2011) Aggressiivinen koulu Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin kautta. Passiivinen koulu Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. (sitaatti Aaltonen 2011) Aktiivinen koulu Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen koulu
Kouluosallisuuden moniulotteisuus Osallisuuden päämäärä / Vaikuttamisen kohde Sosiaalinen päämäärä: Poliittinen päämäärä: Yksilötason osallisuus Ryhmätason osallisuus Itsearviointi, tukipalvelut, arjen toimijuusroolit (myös ops:n suuntaamisessa). Itsetunnon, itsetuntemuksen ja itseilmaisun vahvistaminen Turvallisen ryhmän luominen, ratkaisujen hakeminen siten, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon Jokaiselle taattu mahdollisuus osallistua luokkakokouksiin yms., yksilölliset kuulemiset (esim. kyselyt ja puhekierrokset), äänestysmahdollisuus Luokkakokoukset, luokkien väliset kokoukset, koko oppilaskunnan kokoukset, oppilaskunnan hallituksen toiminta. 27.11.2013 Tomi Kiilakoski
Osallisuuden vahvistaminen Mä ajattelen näin, että meillä pitäs koulussa antaa oppilaille mahdollisuus vaikuttaa sellaisiin asioihin, jotka koskee niinku heitä itseään ja jotka ovat oppilaiden kokoisia.... Osallisuutta kaikki mitä he tässä ympäristössä näkevät ja kokevat, niin niihin pitäis oppilaan pystyä vaikuttamaan, tota.... Vaikuttamisessa ja osallisuudessa ei pitäisi kangistua ihan näihin tuota nähin organisaatioihin, vaikuttajaryhmiin, vaan pitäs olla jokaisella aikuisella valmiudet ottaa ne pienet vihjeet sieltä, että jos joku lapsi saa jonkun asian tuota viestitettyä niin että siihen tapahtuu muutos niin se on hänen itsetuntoaan kasvattava, että hän on saanu vaikuttaa. Me ollaan yritetty luoda nytten näiden rakenteiden kautta sitä osallisuutta. Ota haastattelumateriaalista. Rehtori. 27.11.2013 Tomi Kiilakoski
Tämä päivä perustui ensisijaisesti teoksiin Gretschel & Kiilakoski (toim.) 2012 Demokratiaoppitunti. Nuorisotutkimusverkosto. Kiilakoski 2012. Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. OPH. http://www.oph.fi/downlo ad/144743_koulu_nuorten _nakemana_ja_kokemana _2.pdf