Miten tulostavoitteinen koulutus vaikuttaa kouluviihtyvyyteen? Tomi Kiilakoski

Transkriptio

1 Miten tulostavoitteinen koulutus vaikuttaa kouluviihtyvyyteen? Tomi Kiilakoski

2 Länsimaisen kasvatuksen metaforat Metaforat kasvatuksesta: Kasvatus marmorin veistämisenä: kasvatus valmiin maailman ja identiteetin saamisena Kasvatus siemenen kasvusta huolehtimisena: kasvatus on kasvun edellytyksistä huolehtimista. Kasvatus uudelleensyntymänä: kasvatuksen myötä maailma näyttäytyy uutena, toisena, outonakin. Nykyajan kasvatusmaisemassa hallinnan toiveet ja kontrolli kohtaa moniäänistyvän ja moninaistuvan kasvun maiseman, jossa tuotantometafora on vaikeuksissa.

3 Magnus Enckell: Kansakoulu

4 Koulu, koulu, koulu

5 Tulostavoitteinen koulu; laajempi yhteiskunnallinen tausta NPM, Uusi julkishallinnon malli = suuntaus, jossa yksityisen sektorin toimintaperiaatteet ulotetaan julkiseen. taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus englanninkielisten alkuperäistermien mukaiset kolme E:tä kokonaisvaltainen ja kansalliset rajat ylittävä pyrkimys modernisoida julkinen sektori. Johtaa helposti mitattavien suoritteiden painottamiseen ja ajoittain mittausmaniaan.

6 Tulostavoitteinen koulu; koulutuspolitiikka tuloksellista koulutus on silloin, kun kansallisesti ja kansainvälisesti koulutusjärjestelmän kullekin organisaatiomuodolle, oppilaitokselle ja yksilön oppimistoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu (Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli, 20) Ajattelutapa, jossa koulun menestyminen nähdään kytkeytävän tuloksiin = hyvä koulu on koulu, jossa oppilassuoritteet ovat korkealla tasolla ja kääntäen. Viihtyvyys, yhdessäolo, luovuus tai yhteisöllisyys on merkittävää vain, jos sen voidaan osoittaa lisäävän tuloksellisuutta.

7 Koulun tuloksellisuus? (Välijärvi 2012, 180)

8 Koulun tulosvastuullisuus? (Välijärvi 2012, 185)

9 Tulostavoitteinen koulu, arjen taso Kysymys on siitä, mikä mielletään koulun keskeisimmäksi tavoitteeksi: opiskelu, oppiminen, kasvu, viihtyminen vai saavutettavat tulokset? Mikä yhteys koululla on muuhun arjessa koettuun ja nähtyyn Mä en haluakaan sitä, ku koulu on välillä semmonen suljettu laatikko, jossa sitte ku mennään siitä koulun ulkopuolilla, niin alkaa tapahtua ihan erilaisia asioita. Haastattelu, rehtori

10 Tunnille ja tsak-tsak-tsak Meillä on, niin kun tiiät minkälaista koulussa on, ja siinä lähetään niin sen asian tiimoilta, tai se on vieläkin kauhean koulumaista. Mutta se, minkälaisia juttuja ne nuoriso-ohjaajat ja nuorisotoimi vetää, niin mä koen että siinä enempi kyllä kuunnellaan sitä nuorta, ja se tavallaan lähteekin toisesta näkökulmasta. Että se on itellekin sillä tavalla virkistävää huomata, että vois vähän itekin katella peiliin ja miettiä sitä lähestymisnäkökulmaa, koska monesti se lähtee siitä, kun menee tunnille ja tsaktsaktsak, ja se menee sen tietyn kaavan mukaan ja unohtuu ehkä ottaa se toinen osapuoli siinä samalla tavalla mukaan. (Haastattelu, opettaja)

11 Arkilämän oppiminen ja koulun toiminta kun nää välitunnithan on nykyään niin, et oppilaat istuu käytävillä tuoleilla ja kaikilla on kännykät kädessä ja ne pelaa, et ollaan sen takia just mietitty, et pitäskö keksiä jotain muutakin, et se on kuitenkin aika masentava näky oikeestaan.

12 Mukavia hetkiä Tomi: No minkälaiset hetket tai tuokiot tai oppitunnit tai välkät tai ruokatunnit, mitä ikinä, minkälaiset on sellasia, et tääl on kaikkein mukavinta tai hauskinta? P2: Oppitunneilla jos on just joku, ollaan katottu tunneilla monesti jotain elokuvia mitkä liittyy aiheeseen, se on erittäin mukavaa, ettei tartte kirjottaa ja jotain, vaan pystyy sen elokuvan avulla vähän kattomaan, että mitä on. P1: Niin, ei se oppiminen silleen että vähän niinkun lepsummin jotain muuta, silleen elokuvia ja ryhmätöitä, mut sit välillä sitä opiskelua silleen ei nyt niin tiukasti, niin sillon se menee varmaan tosi hyvin päähän ja oppilaat tykkää siitä.

13 Koulumaisuus ja nuorten kulttuurit (piirros: Marika Tervahartiala) "No ainaki yläasteella on paljo vapaampaa ku alaasteella. Mutta... ei ny hirveen vapaata, ku on kaikki että kello soi, nyt mennään tunnille, ja heti ku päästään tunnilta, mennään välitunnille ja sitte on niinku kymmenen minuutin tauko. Ja taas tunnille tai tälleen..." Siivonen & Kotilainen. Myrskyhaastatteluaineisto Tomi Kiilakoski

14 Perinteisen koulun kritiikkiä (Kallas, Nikkola & Räihä 2013) Koulun yhtenä ongelmana oppinaineontologia ajatus siitä, että kaikki merkittävä on oppiaineissa. Jos oppija ei sopeudu, tehtävä on muuttaa oppijaa, ei tilannetta sinällään. Koulussa käsitys ryhmässä passiivinen ja sulkeutunut yksilö säilötään ryhmään opetuksen ajaksi. Annettu opettajuus = käsitys oppimisesta oppijan muuttamisena tavoitteiden mukaisesti; vahva hierarkkinen ero, formaalit suhteet.

15 Ei niin mukavia hetkiä K: Millon täällä on kaikkein tylsintä? P2: No, sillon kun yleensä on just siinä syksyn kesken, kun sataa joka päivä, ettei pääse mitään ulkona tekemään ja sitten sisällä näissä huoneissa on huono ilma, niin se on vähän tukahduttava sitten, monesti on se syksy justiin pahinta aikaa, ettei millään viiti tulla kouluun, ja on ehkä kaikista... P1: Niin ja sitten kun on maanantai, on ollu viikonloppuna kaverin kanssa tai väsyttää maanantaina ja kaheksan tunnin päivä kaheksasta kolmeen ja vikat tunnit on matematiikkaa ja tällasta, niin se on vähän että jaksaako. P2: Jos ei oo koko päivänä mitään valinnaisia tai seiskoil jotain teknistä tai jotain muuta, niinkun erikoista, että pelkkiä oppiaineita ja saattaa vaikka, nytkin tuplatunti jotain ärsyttävää ainetta, niin sillon kyllä nopeesti tulee, että haluu pois. P1: Sitten jos on ruokakin jotain sellasta jännempää, ettei pidä siitä, niin sitten voi jäädä vatsakin kurnimaan.

16 Oppilaan näkemyksiä hyvästä tunnista Mukava opotunti on kun opo kertoo omia tarinoitaan ja saa kysellä kysymyksiä. Opo vastaa kysymyksiin tarkasti ja joskus kertoo tarinan kysymykseen liittyen.( ) Pelkästään opo ei puhu, vaan hän antaa oppilaille mahdollisuuden olla mukana keskustelussa. (Jatta Herrasen materiaali) Osallisuus opetusmenetelmissä, miksei opetussuunnitelmissakin.

17 Ryhmäsuhteet ja yksinjäämisen pelko Koulu on vertaisryhmälatautunut tila tavalla, joka poikkeaa muista nuorten tiloista Koulussa on neuvoteltava paikkaa ryhmässä ja löydettävä sijansa nuorten arvojärjestyksissä Status, respekti, maine = nuori tunnetaan koulussa ja hänellä on asema luokan ja koulun kokonaisuudessa Koulun arvioi tai kohtaa oppilaansa yksilönä vs. nuorten tarve löytää asema ryhmässä Hyväksynnän saaminen on joskus tärkeämpää kuin arvosanat

18 Mitä erityistä on koulussa nuorisokulttuurisena näyttämönä? Koulu on vahvasti tila, jossa iso joukko nuoria toimii keskenään. Yksilöllistävä opetus vs. yksinjäämisen pelko Koulun aika- ja tilapolut pusertavat nuoret tekemisiin keskenään. Eri nuorten ryhmät eivät voi välttää toistensa kohtaamista (heijastuu esim. sukupuoliseen häirintään, rasisimiin tai muihin ryhmien välisiin jännitteisiin) Koulussa ollaan useita tunteja kerrallaan, pitkäkestoisesti. Vrt. vapaa-ajan tilat, joissa on mahdollisuus jättäytyä syrjään ja jossa toimintaan ei tarvitse sitoutua vastaavalla tavalla.

19 Koulu: nuorisokulttuurinen näyttämö (Souto 2011) Nuorten keskinäiset suhteet ja kohtaamiset ovat koulussa se ensisijainen konteksti, jossa kysymykset hyväksitulemisesta tai tulemattomuudesta saavat sisältönsä ja muotonsa. Nuorten keskinäinen vuorovaikutus on olennainen hyvinvointitekijä. Nuorten kulttuurit ovat hierarkisia: suositut nuoret ovat tervetulleita kaikkialle, epäsuositut eivät juuri minnekään Hierarkioiden muotoutumiselle tärkeitä hetkiä ovat lomalta paluut, uuden koulun aloittaminen tai muutto toisaalle. Nuorten suhteet voivat olla jännitteisiä. Jäsenyydestä voi joutua kamppailemaan Tomi Kiilakoski

20 Nuorten kulttuurien merkitys Nuorille itselleen vertaisryhmällä ja sen dynamiikalla on iso merkitys, virallisella koululla on hankaluuksia tunnistaa tätä tekijää. Virallisen koulun perusnäkökulma on nähdä järjestys, ja se tekee sen epävirallisen koulun kuohunnasta huolimatta. (Paju 2011, 25.)

21 Nuoren näkemys turvallisuudesta lukiossa Fyysinen turvallisuus koulussamme on aika hyvä. Kukaan ei ole kiusannut minua enkä ole kiusannut muitakaan. Erilaisuudelle tässä koulussa ei ole tilaa. Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin. Ellet ole niin onnekas, että löydät toisen hylkiön nurkassa mököttämässä ja ryhdyt kaveriksi. Sitaattia tulkiten: nuorten maailmassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden ehtoja määrittävät myös nuorten omat säännöt. Voiko niihin vaikuttaa? Tulisiko?

22 Koulu nuorten näkökulmasta (Aaltonen 2011) Aggressiivinen koulu Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin kautta. Passiivinen koulu Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. Aktiivinen koulu Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen koulu

23 Osallisuuden vastakohta on osattomuus, syrjäytyneisyys tai vain sulkeutunut passiivisuus (Piirros Marika Tervahartiala)

24 Mihin voi vaikuttaa? Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus : Ei vaikutusta Ei koske vastaajaa Ei osaa sanoa Koulutusvalintasi 47 % 34 % 13 % 4% 2 % Ammatinvalintasi 42 % 36 % 16 % 4% 2 % Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee 32 % 45 % 18 % 4% 1 % Asumistilanteesi 32 % 30 % 24 % 8% 5 % Taloudellinen hyvinvointisi 15 % 40 % 34 % 8% 2 % Ympäristöasiat 9 % 30 % 43 % 16% 3 % Päätöksenteko koulussasi tai työpaikallasi 5 % 30 % 40 % 18% 6 % Asuinalueesi palvelut 4 % 15 % 38 % 32% 11 % Asuinkuntasi päätöksenteko 2 % 9 % 31 % 35% 22 % Valtakunnallinen päätöksenteko 2 % 8 % 21 % 34% 34 % Kuntaliitokset 1 % 5 % 20 % 32% 41 % EU-päätöksenteko 2 % 5 % 12 % 21% 59 % Lähde: Nuorisobarometri Nuorten kokemukset ja

25 Osallisuuden vahvistaminen Tomi Kiilakoski Mä ajattelen näin, että meillä pitäs koulussa antaa oppilaille mahdollisuus vaikuttaa sellaisiin asioihin, jotka koskee niinku heitä itseään ja jotka ovat oppilaiden kokoisia.... Osallisuutta kaikki mitä he tässä ympäristössä näkevät ja kokevat, niin niihin pitäis oppilaan pystyä vaikuttamaan, tota.... Vaikuttamisessa ja osallisuudessa ei pitäisi kangistua ihan näihin tuota nähin organisaatioihin, vaikuttajaryhmiin, vaan pitäs olla jokaisella aikuisella valmiudet ottaa ne pienet vihjeet sieltä, että jos joku lapsi saa jonkun asian tuota viestitettyä niin että siihen tapahtuu muutos niin se on hänen itsetuntoaan kasvattava, että hän on saanu vaikuttaa. Me ollaan yritetty luoda nytten näiden rakenteiden kautta sitä osallisuutta. Ota haastattelumateriaalista. Rehtori.

26 Osallisuuden kokeminen Mielestäni on turha järjestää/perustaa nuorisovaltuustoja, tulevaisuusfoorumeita, kuulemistilaisuuksia, aloitelaatikoita tai mitään mikä antaa kuvan että nuoria kuunnellaan, jos heille ei olla valmiita antamaan ns. valtaa ja vastuuta. On tietysti hienoa, että voidaan sanoa ulospäin, että kyllä nuoria kunnassa kuunnellaan, mutta kyllä täytyy olla valmiiksi mietitittynä myös se että mitkä ovat nuorten todelliset mahdollisuudet vaikuttaa. Haastattelu. Nuori Tomi Kiilakoski

27 Irrallisuuden torjunta on sekä yksilön että yhteisöjen kasvatusta Irrallisuuden torjunnan tehtävä on kasvatuksellinen: Kyse on siitä, minkälaiseen maailmaan nuoria johdatetaan. Onko se irrallisuuden maailma, jossa ihmisen mitta on hänen kykynsä pärjätä kilpailussa vai välittämisen maailma, jossa jokainen hyväksytään ja jokaisella on mahdollisuus kokea itsensä arvokkaaksi? Toisin sanoen: jos irrallisuus on ongelma, onko vain nuorten muututtava, vai voisiko myös kilpailu, pakkotahtisen suorittamisen, tunnekylmyyden ja pudotuspelien maailman toivoa muuttuvan?. Luovi.

28 Tuloksista ja viihtymisestä ja koulusta ja kasvatuksesta Kasvatuksessa eri kasvatusajattelujen säikeet kulkevat läpi aikojen ja ihmisten. Siksi koulutus EI ole ruokalajina Karitsaa Kemiöstä ja sipulia: se on harvoin eksellenttiä, erikoista ja kaikista eroavaa EIKÄ Pizza Quattro Stagioni: ainesosasia ei saada erieltyä franchising-tarkkuudella. Se ON ehkä pikemminkin: - Keittiömestarin erikoinen: riippuvainen raaka-aineista, valmistusajasta ja siitä erityisestä kohtaamisesta, joka ihmisten välillä vallitsee.

29 Mistä koulussa oikeastaan oli kysymys? Pyörä on keksittävä uudestaan. On kumminkin syytä tähdentää sitä, että koko koululle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko koulutyön käsittämistä kasvattavaksi. (s.86.) Välitunti, koulun fyysinen ympäristö, kouluateria Vaikka aluetta koskeva järjestelmällinen tutkimus vielä onkin suhteellisen vähäistä, voidan runsaan käytännöllisen kokemuksen perusteella katsoa, että mitä enemmän oppilaat tuntevat olevansa koulussa hyväksyttyjä ja tarpeellisia, sitä myönteisemmäksi käyvät heidän asenteensa koulua kohtaan, sitä kiinteämmin he tuntevat kuuluvat yhteen ja sitä paremmin he viihtyvät. (s.90.) Sitaatit teoksesta Matti Koskenniemi & Kaisa Hälinen (1970):Didaktiikka. 4. tarkistettu painos. Helsinki: Otava.